Oppilaan tuki perusopetuksessa

Oppilaan tuki perusopetuksessa Erityisopetuksen kehittämistyöryhmä 22.12.2006

1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. PERIAATTEET OPPILAAN TUKITOIMEN JÄRJESTÄMISEEN...4 2.1. Kaikille yhteinen koulu...4 2.2. Varhainen tukeminen...5 2.3. Tuen portaat...5 2.4. Yksilölliset joustavat järjestelyt...6 2.5. Lähikouluperiaate...6 3. OPPILAAN TUKI PERUSOPETUKSEN KOULUSSA...7 3.1. Oppilaan tuki perusopetuksessa...7 3.2. Esiopetuksesta kouluun...8 3.3. Koulu oppilaan tukijana...8 3.4. Ohjaus...9 3.5. Oppilashuoltotyö...10 3.6. Oppimissuunnitelman käyttäminen...10 3.7. Pienryhmä omassa koulussa...11 3.8. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)...11 4. YHTEISTYÖALUEET JA NIIDEN TUKIPALVELUT...12 4.1. Yhteistyöalueet...12 4.2. Aluekohtaiset toiminnot...12 4.3. Koulunkäyntiavustajat...13 5. KAUPUNKIKOHTAISET PALVELUT...14 5.1. Keskitetyn palvelun koulut...14 5.2. Muut kaupunkikohtaiset palvelut...16 5.3. Avustajatarpeen määrittely keskitetyn palvelun kouluissa...17 5.4. Erityisosaamisfoorumi EOF- Forum för specialpedagogiskt kunnande FSPK...17 5.5. Erityispalvelupäällikön tehtävät...17 6. VIERASKIELISTEN OPPILAIDEN OPETUS OSANA TUKITOIMIA...18 6.1. Tukitoimet omassa koulussa...18 6.2. Keskitetyt palvelut vieraskielisille oppilaille...19 7. UUTEEN JÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMINEN...19 7.1. Oppilas käy aloittamansa koulun loppuun...19 7.2. Alueellisten palvelujen perustaminen käytännössä...19 8. UUDISTUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET...20

9. KOULUTUS...21 10. ARVIOINTI...22 10.1. Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys...22 10.2. Taloudellisuus ja vaikuttavuus...22 10.3. Jatkuva kehittäminen...22 11. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...22 LÄHTEET...24 LIITTEET...246 2 Kannen kuva: Susanna Laaksonen, Luostarivuoren koulu 8 f

3 1. JOHDANTO Opetustoimi järjesti 29.3.2006 seminaarin erityisopetuksen järjestämisestä Turun kaupungissa. Opetustoimenjohtaja Timo Jalosen mukaan seminaarin jälkeen oli perustelua lähteä pohtimaan erityisopetuksen muutostarpeita. Opetuslautakunta päätti kokouksessaan 5.4.2006 75: Perusopetuspäällikön tehtäviin kuuluu perusopetuksen kehittäminen. Tähän kokonaisuuteen kuuluu luonnollisesti myös erityisopetuksen kehittäminen. Perusopetuspäällikön tulee koota välittömästi monipuolinen ja eri näkökulmia edustava työryhmä, jonka tulee saada selvitystyö päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Se tuodaan opetuslautakunnan käsittelyyn vuoden 2006 loppuun mennessä. Erityisopetuksen kehittämistä varten perustettiin työryhmä, jonka kokoonpano on: perusopetuspäällikkö Outi Rinne erityispalvelupäällikkö Tea Kiviluoma rehtori Esa Haulivuori oppilaanohjaaja Anne Perjopuro rehtori Jorma Kauppila erityisluokanopettaja, Markku Niemi (TOAY) erityisluokanopettaja Maija-Liisa Kuorelahti koulunjohtaja Teppo Korpinen erityisopetuksen ohjaava opettaja Mirja Halonen rehtori Anne Alho erityisopetuksen ohjaava opettaja Tuija Vänni luokanopettaja, Eija Ketola (TOAY) föreståndare Marita Waris koulupsykologi Seija Anttila Työryhmä on kokoontunut 27.4.2006,17.5.2006, 9.8.2006, 24.8.2006, 29.8.2006, 14.9.2006, 25.9.2006, 9.10.2006 13.10.2006, 24.10.2006, 30.10.2006, 14.11.2006, 20.11.2006, 29.11.2006, 5.12.2006, 12.12.2006,19.12.2006 ja 21.12.2006. Työryhmän jäseniä kävi tutustumassa Hämeenlinnan, Orimattilan ja Jyväskylän erityisopetusjärjestelyihin. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on kokouksessaan 13.8.2003 106 hyväksynyt opetustoimen erityisopetuksen kehittämissuunnitelman 2003-2010. Suunnitelmassa käsiteltiin kokonaisvaltaisesti perusopetuksen tukijärjestelyjä sekä perusopetuksen luokkamuotoista erityisopetusta. Kehittämissuunnitelmassa lähdettiin siitä, että yleisopetuksen kouluja tuetaan, jotta niillä olisi paremmat resurssit ja menetelmälliset valmiudet huolehtia tukea tarvitsevista oppilaista. Tämä raportti antaa lähtökohdan työryhmän työskentelylle.

4 2. PERIAATTEET OPPILAAN TUKITOIMEN JÄRJESTÄMISEEN 2.1. Kaikille yhteinen koulu Suomi on sitoutunut osallistavan koulutuksen tavoitteeseen YK:n Salamancan julistuksessa (1994). Se on vahvistettu Dakarin sopimuksessa vuonna 2000. Julistukseen on kirjattu erityisopetuksen periaatteita, toimintatapoja ja käytänteitä. Siinä todetaan mm., että erityisopetuksen tarpeessa oleville lapsille taataan pääsy tavallisiin kouluihin ja heidän tarpeisiinsa vastataan lapsikeskeisen pedagogiikan avulla. Tämä on tehokkain keino syrjivien asenteiden voittamiseksi. Kaikille avoimen koulun periaate on se, että kaikkien lasten pitäisi vaikeuksista tai erilaisuuksista riippumatta oppia yhdessä, missä se vain on mahdollista. Kaikille avoimissa kouluissa tunnistetaan erilaisten oppilaiden tarpeet ja vastataan niihin. Koulutusta pitäisi antaa integroidussa ympäristössä niin kauan kuin se on mahdollista. Salamancan julistuksessa vedotaan valtioihin siten, että ne panostavat enemmän varhaisiin tunnistamis- ja väliintulokeinoihin. Vuoden 2003 OECD:n koulutuspoliittisessa analyysissa on nostettu esiin erityisesti ne tarpeet, jotka liittyvät vammaisten, oppimisvaikeuksisten ja vaikeassa asemassa olevien oppijoiden koulutuksen kehittämiseen. Koulutusjärjestelmän eri osien odotetaan täyttävän oma velvollisuutensa näiden yhteiskunnallis-sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tasaarvoista koulutuspolitiikkaa on, että koulutus on kaikkien saatavilla ja kaikilla on yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen oppimisympäristöön. Kaikilla tulisi olla samat koulutukselliset mahdollisuudet erilaisista sosioekonomisista taustoista ja asuinympäristöistä riippumatta. Samoin kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuksen tuottamien saavutusten ja tulosten hyödyntämiseen työelämässä ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumisessa. Kaikkien kohderyhmien koulutuksen laadun parantaminen, tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen sekä elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ovat tärkeitä poliittisia tavoitteita OECD- ja EU-maissa. Myös opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2003-2008 on nostettu erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen erääksi keskeiseksi kehittämisalueeksi. Koulutusjärjestelmän haasteena nähdään sen kyky ylläpitää sosiaalista yhteisöllisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä puoltavia arvoja. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetetut tavoitteet tukevat OECD:n ja EU:n koulutuspoliittisia tavoitteita, ja niiden saavuttamiseksi suomalaisen koulutusjärjestelmän tulisi tarjota tulevaisuudessakin kaikille yhteiskunnan jäsenille vankka yleissivistys ja ammatillinen koulutus. Perusopetuslaissa todetaan, että oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Erityisopetuksella autetaan niitä oppilaita, jotka eivät selviydy opetuksesta ilman jatkuvia erityisiä tukitoimia. Ensisijaisena opetuksen järjestämispaikkana on yleisopetuksen opetusryhmä (PL 17 ). Tämän suunnitelman periaatteet nojautuvat edellä mainittujen lisäksi voimassaolevaan opetussuunnitelmaan sekä Turun kaupungin

2.2. Varhainen tukeminen 2.3. Tuen portaat opetustoimen strategiaan vuosille 2005 2008. Strategiasta nousevat esille kaksi perusperiaatetta: asiakaslähtöisyys ja oikeudenmukaisuus. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan lainsäädäntöön, koulun tasolla opetussuunnitelmaan, pohjautuvaa palvelua, joka perustuu asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Strategian mukaan hyväksytään ja suvaitaan oppilaiden erilaisuus, käytetään sitä voimavarana sekä kohdellaan jokaista oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Tässä raportissa selvitetään, miten asiakaslähtöisyyttä noudatetaan opetusjärjestelyissä, miten oppilaan tuen tarpeeseen vastataan ja millaisina opetusjärjestelyinä erilaisuuden oikeudenmukainen ja tasaarvoinen hyväksyminen näkyy. Tässä luvussa kuvataan, miksi esiin nostetut periaatteet ovat tärkeitä. Periaatteiden käytäntöön soveltamista kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa luvuissa. Lapsella on oikeus saada heti apua, kun hän sitä tarvitsee. Mikäli avuntarpeeseen reagoidaan nopeasti ja oikealla tavalla, eivät pulmat pääse kasaantumaan. Tätä kautta tukitoimien tarve jatkossa vähenee. Opetusjärjestelyissä tämä tarkoittaa varhaiskasvatuksen aikana tapahtuvaa huolellista oppilaan tukitarpeen kartoittamista siten, että suunnitellaan oppilaalle yksilöllinen oppimispolku, joka perustuu sen hetkiseen arvioon tuen tarpeesta. Lisäksi perusopetuksen alkuvaiheen joustavia opetusjärjestelyjä tulisi kehittää edelleen. Myös opiskelun myöhemmässä vaiheessa tukea tulee järjestää heti, kun siihen ilmenee tarvetta. Tasa-arvoisuus edellyttää, että tuetaan lasta hänen luonnollisessa ympäristössään. On tärkeää, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus oppia ja kasvaa monipuolisessa yhteisössä. Oppilailla on olemassa yhteisöllinen tarve, joka ilmenee haluna kasvaa yhdessä muiden ikätovereiden kanssa ja liittyä heihin. Vuorovaikutuksessa opitaan hyväksymistä ja yhteistoimintaa. Lähtökohtana on opetusjärjestelyjen ja opetuksen sopeuttaminen oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tavoitteena on, että oppilas saa tukea juuri ja korkeintaan sen, mitä tarvitsee. Oikea-aikaisen tuen merkitys on suuri. Tuen puuttumisesta tai viivästymisestä seuraa vaikeuksien kasaantumista ja liiallisesta tuesta taas passiivisuutta ja avuttomuutta. Tuen portaissa tulee käyttää huolella opetussuunnitelman yleisessä osassa kuvattuja joustavia opetusjärjestelyjä. Näitä käsitellään kohdissa oppimiskäsitys, oppimisympäristö, toimintakulttuuri ja työtavat. Koulujen toimintakulttuuri sisältää koulun arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Se käsittää myös koulun vuorovaikutuksen, viralliset säännöt sekä muut toiminta- ja käyttäytymismallit. Koulujen toimintakulttuurin tulee tukea moninaisuutta ja korostaa suvaitsevaisuutta. 5

6 2.4. Yksilölliset joustavat järjestelyt 2.5. Lähikouluperiaate Opetussuunnitelmassa opetuksen yleinen tuki sisältää koulun ja kodin välisen yhteistyön, oppimissuunnitelman, ohjauksen järjestämisen, tukiopetuksen, kerhotoiminnan ja oppilashuollon kuvauksen. Ellei näillä toimenpiteillä löydetä tarpeeksi apua oppijalle, tarjotaan hänelle erityistä, yksilöllistä tukea. Oppilaan yksilöllisten tarpeiden selvittelyssä oppilas ja hänen huoltajansa osallistuvat oppilasta koskevien tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tukitoimissa siirrytään tuen tarpeiden lisääntyessä yleisemmästä erityisempään. Jokainen tuen porras tulee käyttää oikeaaikaisesti ja huolella. Resurssia lisätään yleisen opetuksen yhteyteen. Mikäli oppilaat saavat ajoissa riittävästi apua, vaativampaa keskitettyä tukea tarvitaan vähemmän. Oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa ovat lähtökohtana suunniteltaessa hänen opetustaan. Järjestelyillä tuetaan oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Joustavia järjestelyjä toteutetaan jokaisessa koulussa. Niillä tarkoitetaan, että ryhmämuodostus, työ- ja toimintatavat joustavat oppilaan tarpeiden mukaan. Ensisijaisena periaatteena on tukea oppilaan opiskelua hänen omassa ympäristössään siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet ovat saavutettavissa. Mikäli oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita, voidaan hänen oppimääräänsä yksilöllistää. Kaikkien koulujen tulee huomioida opetusjärjestelyissään sekä luokkien ja ryhmien muodostamisessa erilaisten oppijoiden tarpeet. Resurssia kohdennetaan niihin luokkiin ja ryhmiin, joissa on paljon tuen tarvetta. Lähikouluperiaate tarkoittaa, että oppilaalla on mahdollisuus saada hänelle sopivat perusopetuspalvelut mahdollisimman lähellä kotiaan. Koulupalveluja on tarjolla koulukohtaisesti, alueellisesti tai keskitettynä palveluna. Koulukohtainen palvelu tarkoittaa sitä, että kussakin oman oppilasalueen koulussa on tarjolla eriyttävää luokkaopetusta, tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta sekä oppilashuoltopalveluja. Perusopetuksen yhteistyöalueen lähipalveluita ovat alueelliset alkuluokat ja pienluokat. Keskitetty palvelu tarkoittaa kaupunkikohtaista koulupalvelua, johon oppilas voi päästä, mikäli hänellä on vaativan erityisen tuen tarve.

7 3. OPPILAAN TUKI PERUSOPETUKSEN KOULUSSA 3.1. Oppilaan tuki perusopetuksessa Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta on huoltajilla. Koulu tukee kotien kasvatustyötä. Seuraavassa kaaviossa on esitetty perusopetuksen tarjoamat tukimuodot: OPPIMISYMPÄRISTÖ FYYSINEN PSYYKKINEN SOSIAALISET SUHTEET TOIMINTAKULTTUURI PL 29, 30, OPS 3.2 OPS 3.3 OPPIMISKÄSITYS OPS 3.1 KAIKILLE YHTEINEN KOULU TYÖTAVAT JA OHJAUS PL 2, 6, OPS 2.1, 2.2 OPS 3.4 PL 11, 30, OPS 4.3 OPS 4.2, 5.2 ERILAISET OPPIMISTAVAT OPPIMISSTRATEGIAT OPETUKSEN ERIYTTÄMINEN OPS 3.4, 4.2, 6.4 KOTI-KOULU-YHTEISTYÖ OPETTAJA, LUOKANVALVOJA OPPILAANOHJAAJA OPPILASHUOLTO ERITYISOPETTAJA PL 3, OPS 4.1 PL 31, OPS 4.5 OPPIMISSUUNNITELMA HOJKS OPS 5.4, 5.5 RYHMÄKOOT JA JOUSTAVAT RYHMITTELYT (REHTORI, OPE) LISÄAIKA; YKSITTÄINEN TEHTÄVÄ - -> LUOKAN KERTAAMINEN (OPE, ERO) OPETUSMATERIAALIT, APUVÄLINEET (OPE, ERO) MONIPUOLISET ARVIOINTITAVAT (OPE, ERO) YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN + ALKULUOKKA, (OHR, ERO, REHTORI, OPE) + SUUNNITELMALLINEN TUKIOPETUSJÄRJESTELY; LUOKKATASO, RYHMÄ, YKSILÖ (REHTORI, OPE) PL 30 PA 11 PL 31 PL 22, OPS 8.1 + SAMANAIKAISOPETUS JA RINNAKKAISOPETUS (OPE, ERO, REHTORI) + OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS; JAKSOT, PIENRYHMÄT, OPPIMISVAIKEUDET, LAAJA-ALAISUUS (ERO, OPE) + AVUSTAJAPALVELU (REHTORI, OPE, AVUSTAJA) OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN PL 2 ERITYISOPETUSPÄÄTÖKSEN TOTEUTTAMINEN OPPILAAN TARPEEN MUKAAN AIKA: KOEAJAKSI VUOSITTAIN TARKISTETTAVA PAIKKA: + OMASSA LUOKASSA TUETTUNA + OMAN LUOKAN LISÄKSI OSITTAIN PIENRYHMÄSSÄ TAI PIENLUOKASSA + OMAN KOULUN TAI YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PIENLUOKASSA LÄHES KAIKKI OPETUS + KAIKKI OPETUS KESKITETYN PALVELUN KOULUN PIENLUOKASSA LAAJUUS: 1 OPPIAINE OPETUKSEN TUKEMINEN OPS 5.1 PL 16, OPS 4.4 PL 17, OPS 5.2 PL 31 PL 17, OPS 5.1 OPS 5.1 KAIKKI OPPIAINEET OPPILAAN TILANTEEN TARKEMPI SELVITTELY JA TUKEMINEN (TERVEYDENHOITAJA, OPO, ERO, KURAATTORI JA PSYKOLOGI) OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN OPS 5.3, 5.4, 5.5 OPS 4.5

3.2. Esiopetuksesta kouluun 8 3.3. Koulu oppilaan tukijana Päiväkodeissa esikoulunopettajat ja kiertävät erityislastentarhanopettajat kartoittavat esikoululaisten kouluvalmiuksia. Havaintojensa perusteella he valitsevat lapset ns. ryhmätutkimuksiin. Näistä tutkimuksista annetaan palaute ja suositukset vanhemmille henkilökohtaisissa keskusteluissa. Ryhmätutkimuksissa heikosti menestyneille lapsille suositellaan yksilötutkimusten tekemistä kasvatus ja perheneuvolassa. Niiden perusteella annetaan palaute vanhemmille. Suositus huoltajalle koulumuodosta tehdään yhteistyössä päivähoidon, opetustoimen ja tutkivan tahon kanssa. Keväällä järjestetään kaikista ensimmäiselle luokalle tulevista koululaisista neuvottelu päiväkodin ja lähikoulun kesken. Koulukohtaiseen neuvotteluun osallistuvat esimerkiksi rehtori, erityisopettaja, tulevat ensiluokkalaisten opettajat, erityislastentarhaopettajat, esikoulun opettajat, psykologi ja kuraattori. Ne lapset, jotka tarvitsevat kypsyäkseen lisävuoden, ohjataan alueen alkuluokkaan. Osa lapsista tarvitsee erityistä tukea, jolloin aloituspaikkana voi olla oman lähikoulun ohella alueen pienluokka tai jokin keskitetyn palvelun koulu. Alueellisiin ryhmiin sijoittamista koordinoi konsultoiva erityisopettaja. Tarvittavat alkuluokka- ja erityisopetuspäätökset tekee erityispalvelupäällikkö. Koulut ovat luoneet myös uusia malleja alkuopetukseen nivelvaiheen helpottamiseksi. Näistä mainittakoon mm. Varissuolla Normaalikoulun, päivähoidon ja Varissuon koulun yhteinen kolmivuotinen alkuopetus, C.O.Malmin ja Hannunniitun koulujen yhteinen 3-vuotinen alkuopetus, Nummen Halisten yksikön Elmo-hanke, jossa lapsille tuttu erityislastentarhaopettaja jatkaa osa-aikaisesti vielä ensimmäisellä luokallakin, ja Haarlan ja Pansion kouluissa kokeilu, jossa koulun erityisopettaja on esikoulussa lasten kanssa viikoittain. Tällaisilla nivelvaihetta pehmentävillä opetusjärjestelyillä on mahdollista ottaa huomioon lasten erilaiset kouluvalmiudet. Joustavia alkuopetusjärjestelyjä voidaan kouluissa kehittää tarpeen mukaan. Turun kaupungin opetustoimen ja koulujen opetussuunnitelmissa määritellään koulun toimintaa oppilaan tukijana. Mikäli oppilas kohtaa koulunkäyntinsä aikana oppimisen vaikeuksia ja muita esteitä, tukitoimet järjestetään ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä omassa koulussa tai omalla oppilasalueella. Esteet saattavat liittyä oppimiseen, vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin tai fyysisiin ominaisuuksiin. Joka koulussa pitää olla toimintakulttuurissa valmius palvella kaikkien oppilaiden oppimisen järjestämistä. Jos opettaja toteaa, että oppilas ei ilman tukitoimia saavuta hänelle asetettuja tavoitteita (esimerkiksi levoton oppilas, alisuoriutuva ja hitaasti edistyvä oppilas tai paljon poissa oleva oppilas), opettaja ottaa yhteyttä oppilaan kotiin. Oppilaan tuen tarpeen selvittäminen tapahtuu yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja opettajan sekä tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Koulun työmuotoja ovat tiimityö ja moniammatillinen verkostoyhteistyö. Yhteistyön toteuttamiseksi erityistä huomiota kiinnitetään eri

työntekijäryhmien työaikajärjestelyihin ja toimenkuvien selkeyttämiseen, opetuksen järjestämistiloihin sekä joustavien opetusjärjestelyjen mahdollistamiseen työjärjestyksissä. Näitä voivat olla esimerkiksi toisten opettajien tai erityisopettajan käyttäminen samanaikaisopetuksessa tai rinnakkaisopettajana, oppimista tukevien pienryhmien muodostaminen vuosiluokkatasolla joissakin oppiaineissa tai resurssien suuntaaminen tukiryhmäopetukseen. Luokkatilanteessa eriyttäminen on tärkeä työmuoto. Tarvittaessa opettaja antaa tukiopetusta varsinaisten oppituntien lisäksi. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Jos oppilas ei tukiopetuksesta huolimatta saavuta hänelle asetettuja tavoitteita, kartoitetaan erityisen tuen tarve. Tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään, onko kyseessä opetusjärjestelyihin liittyvä ongelma vai oppimisen ongelma. Jos ongelma on oppilaan oppimisessa, opetusta eriytetään, annetaan tukiopetusta tai toteutetaan opetusjärjestelyt siten, että oppilas saa lisää aikaa ja vaihtoehtoisia suoritustapoja. Jos ongelma on opetusjärjestelyissä siten, että opettajan antama opetus ei kohtaa oppilasta kunnolla, opettaja saa opetusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitsemaansa koulutusta ja konsultaatiota. Konsultaatiota voivat antaa esimerkiksi konsultoiva erityisopettaja, erityispalvelupäällikkö tai keskitetyn palvelun koulu, jolla resurssikeskuksena on konsultointitehtävä. Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta, jota annetaan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, suunnitelmallista, tavoitteellista, joustavaa ja oppilaan tarpeet huomioivaa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oppilaan tuen tarve määritellään yhteistyössä erityisopettajan, oppilaan opettajan ja mahdollisesti oppilashuoltoryhmän kanssa ja järjestelyistä tiedotetaan huoltajille. Erityisopettajan toiminta koulussa on laaja-alaista ja joustavaa. Työ on oppilaan suunnitelmallista tukemista, ohjaamista ja opettamista. 9 3.4. Ohjaus Oppilaanohjaus kuuluu kaikille opettajille. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

10 3.5. Oppilashuoltotyö 3.6. Oppimissuunnitelman käyttäminen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ohjauksessa keskitetyn palvelun koulut antavat tarvittaessa neuvontaa yksilölliseen oppilaanohjaukseen ja jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Huolehtivaan koulukulttuuriin kuuluu välitön tilanteisiin puuttuminen ja johdonmukaiset menettelytavat. Oppilashuolto on koulun kaikkien työntekijöiden vastuulla. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Tavoitteena on edistää oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä. Pyrkimyksenä on varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Sitä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa säännöllisesti kokoontuvassa oppilashuoltoryhmässä, jossa noudatetaan voimassa olevia tiedonsaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. Koulujen tulee sopia oppilashuoltotyöryhmään kuuluvien työntekijöiden toimenkuvat ja vastuualueet. Oppilashuoltoryhmät tekevät yhteistyötä mm. alueen konsultoivan erityisopettajan ja erityispalvelupäällikön kanssa. Oppilaalle voidaan laatia henkilökohtainen oppimissuunnitelma, johon kirjataan oppilaan omat oppimistavoitteet ja opetuksen järjestelytavat. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kenelle tahansa oppilaalle ja se perustuu yleisen oppimäärän tavoitetasoon. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yksilöllistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille. Turun kaupungin opetussuunnitelmassa on päätetty, että osa-aikaisen erityisopetuksen pienryhmäoppilaille sekä maahanmuuttajien tuetun opetuksen oppilaille laaditaan aina oppimissuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on selkeyttää oppilaan kokonaistilannetta. Se on perusteltua tehdä aina kun tavoitteiden saavuttaminen poikkeaa normaalista käytännöstä. Tavoitteiden saavuttamista myös arvioidaan oppimissuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Samalla oppilas itse oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan ja sitoutuu siihen tavoitteellisesti. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, huoltaja ja opettaja. Tarvittaessa konsultoidaan eri alojen asiantuntijoita. On perusteltua laatia oppimissuunnitelma kun esimerkiksi selvitetään oppilaan oppimisvalmiuksia tai seurataan tavoitteiden saavuttamista pitkän poissaolon jälkeen. Sen avulla voidaan myös nopeuttaa etenemistä tai tukea erityistä lahjakkuutta. Kunnan opetussuunnitelman liitteenä on oppimissuunnitelma-

11 3.7. Pienryhmä omassa koulussa lomake. Koulu voi halutessaan täydentää lomaketta. Pienryhmäopetuksessa noudatetaan yleistä oppimäärää. Oppilas opiskelee sekä omassa luokassaan että pienryhmässä sovittuna jaksona tai tietyillä oppitunneilla tarpeen mukaan. Oppilas pääsee pienryhmäopetukseen oppilashuoltoryhmän suosituksen perusteella ja huoltajan mielipidettä kuullaan aina. Pienryhmäopetuksen tavoitteena on oppimisvaikeuksien kasvun ennaltaehkäisy ja oppilaan tukeminen takaisin omaan ryhmäänsä. Samalla myös vähennetään tarvetta pysyviin pienluokkasijoituksiin tai muihin vaativampiin tukimuotoihin. Pienryhmäopetus soveltuu kaikille luokka-asteille. Suosituksena on, että oppilaita tulee pienryhmään enintään kahdelta luokka-asteelta kerrallaan. Pienryhmien perustamisessa ja sijoittamisessa otetaan huomioon alue- ja koulukohtainen tarve, 3.8. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kun oppimisvaikeuksia havaitaan, ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua omassa ryhmässään siten, että yleiset oppimiseen liittyvät tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Mikäli tämä ei onnistu, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Erityisopetuksen siirtämisen perusteena on oppilaan tarve. Hallinnollisen päätöksen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä tekee erityispalvelupäällikkö. Opetusta annetaan ensisijaisesti lähikoulussa. On myös mahdollisista, että erityisopetukseen otettu tai siirretty oppilas opiskelee alueen pienluokassa, joka toimii mahdollisimman tiiviisti yhteistyössä yleisopetuksen kanssa. Soveltuvin osin oppilasta voidaan integroida yleisopetukseen. Mikäli oppilas tarvitsee vaativia tukitoimia, annetaan opetus keskitetyn palvelun koulussa. Oppilaan opetusta tai oppimisympäristöä yksilöllistetään erityisopetukseen ottamisen yhteydessä. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien, koulun oppilashuoltohenkilöstön ja tarvittaessa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Siinä kuvataan yksilölliset opetusjärjestelyt, tavoitteet, oppimateriaalit ja arviointi sekä sovitaan seurannasta. Suunnitelma päivitetään kerran vuodessa tai usemmin. Oppimäärän yksilöllistäminen tarkoittaa oppiaineen yleisestä oppimäärästä poikkeamista. HOJKSissa kuvataan yksilölliset oppisisällöt, jotka poikkeavat koulun opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Oppimäärä yksilöllistetään psykologisten tutkimusten tulosten perusteella. Kuntakohtainen lomake sekä ohjeet suunnitelman laatimiseksi ovat NeTkussa. Hallinnollisen päätöksen HOJKS:sta tekee koulun rehtori.

12 4. YHTEISTYÖALUEET JA NIIDEN TUKIPALVELUT 4.1. Yhteistyöalueet 4.2. Aluekohtaiset toiminnot Opetustoimessa on suunnitteilla lukuvuoden 2008 alusta alkaen toteutettava oppilasalueuudistus, jossa kaupunki jaettaisiin neljään yhteistyöalueeseen. Ne ovat pohjoinen, läntinen, eteläinen ja itäinen yhteistyöalue. Pohjoiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat Hepokullan, Jäkärlän, Kreivilän, Kähärin, Moision, Paavolan, Pallivahan, Raunistulan, Rieskalähteen, Teräsrautelan ja Turun Lyseon koulut. Läntiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat Aunelan, Mikaelin, Pansion, Puolalan ja Topeliuksen koulut. Eteläiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat Haarlan, Ilpoisten, Kakskerran, Kerttulin, Luolavuoren, Luostarivuoren, Martin, Puropellon, Samppalinnan, Turun Suomalaisen Yhteiskoulun, Uittamon, Vuorelan, Vähä-Heikkilän ja Wäinö Aaltosen koulut. Itäiseen yhteistyöalueeseen kuuluvat C.O. Malmin, Hannuniitun, Katariinan, Kiinamyllyn, Klassikon, Kupittaan, Lausteen, Nummen, Pääskyvuoren, Varissuon ja Vasaramäen koulut. Ruotsinkielinen opetustoimi muodostaa oman alueensa. Siihen kuuluvat Cygnaeuksen koulu, S:t Olofskolan, Sirkkalabackenin koulu ja Sirkkalan koulu. Yhteistyöalueista ja niiden tehtävistä päätetään keväällä 2007 erikseen. Yhteistyöalueiden tehtävistä päätetään muussa yhteydessä. Tässä raportissa otetaan kantaa ainoastaan oppilaan alueellisen tuen järjestelyiden perusperiaatteisiin. Oppilaan tuen aluetiimi Yksi alueen tehtävistä on suunnitella ja koordinoida oppilaan tuen järjestämistä omalla alueellaan. Tätä tehtävää varten alueen rehtorit nimeävät moniammatillisen oppilaan tuen aluetiimin ja konsultoivan erityisopettajan. Alueen rehtorit tekevät yhteistyössä aluetiimin kanssa esitykset tarvittavista pienluokista, maahanmuuttajaopetus- ja avustajatarpeesta sekä muista tukitoimista alueella perusopetuspäällikölle. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssi tulee laskennallisena oppilasmäärän mukaan alueelle. Erityisopettajien työllistäminen suunnitellaan alueellisesti. Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen sijoittaminen suunnitellaan alueella yhteistyössä erityispalvelupäällikön kanssa. Konsultoivan erityisopettajan tehtävänä on toimia alueen palvelujen ja koulujen yhdyshenkilönä, konsultoida alueen kouluissa oppilaan

13 tukemiseen liittyvissä kysymyksissä ja toimia opettajana nimetyssä koulussa. Alkuluokka Opetuksen tavoitteena on mahdollistaa oppilaan kehitysviiveiden tasoittuminen, kouluvalmiuden saavuttaminen ja onnistunut siirtyminen perusopetukseen. Alkuluokan oppilaille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa yksilöllinen oppimissuunnitelma. Oppiminen on kokonaisvaltaista, konkreettista ja toiminnallista. Alkuluokille ohjataan kasvatus- ja perheneuvolan tutkimusten perusteella lapsia, joilla on jollakin kehityksen osa-alueella erityisvaikeuksia ja kouluvalmiuden kehittyminen vaatii seurantaa, tukea ja opetusta. Näiden oppilaiden koulunkäynnin aloittamista lykätään vuodella. Jokaisella alueella on ainakin yksi alkuluokka, jossa lasten kouluvalmiuksia kehitetään vuoden aikana. Pienluokka 4.3. Koulunkäyntiavustajat Yhteistyöalueella on pienluokkia, joihin oppilaat valitaan omalta alueelta oppimisedellytystensä perusteella ja siten, että ryhmän vuorovaikutus on toimivaa. Alueen yhteiset pienluokat sijoitetaan alueen kouluihin tarpeiden ja tilojen mukaan. On tarkoituksenmukaista, että samassa koulussa on useita pienluokkia. Luokat toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden luokkien kanssa joustavasti integroiden. Pienluokan oppilaat on otettu tai siirretty erityisopetukseen. Opettajana on erityisluokanopettaja. Alueelliset pienluokat toimivat tiiviissä yhteistyössä keskitetyn palvelun koulujen kanssa. Alueellisten pienluokkien oppilaat saavat terveyspalvelut omasta koulustaan. Kaikilla oppilailla tulee olla mahdollisuus päästä tarpeen mukaan samojen terveys ja tukipalvelujen piiriin kuin keskitetyn palvelun koulujen oppilailla. Koulunkäyntiavustajapalvelut perustuvat perusopetuslakiin. Perusopetuslain mukaan vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät avustajapalvelut. Opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Koulunkäyntiavustaja voi olla pelkästään yhden oppilaan apuna tai useamman oppilaan tai koko luokan tai useamman luokan yhteinen. Avustajaratkaisussa tulee muistaa oppilaan kasvamisen, kehittymisen ja oppimisen tukeminen. Oppilaan omatoimisuuden lisäämiseksi ei aina ole perusteltua, että hänellä on koko ajan avustaja lähettyvillä. Perusopetuksen kouluissa oppilashuoltoryhmät tekevät esityksen avustajatarpeesta vuosittain alueen rehtorille. Koulun esityksessä ennakoidaan tulevan lukuvuoden avustajatarve lapsi- ja/tai luokkakohtaisesti oppilashuoltoryhmän oman seurannan ja käytettävissä olevien oppilastietojen pohjalta. Oppilashuoltoryhmä harkitsee avustajatarvetta sekä oppilasta koskevien asiantuntijalausuntojen perusteella että pedagogisesti huomioiden koulun käytössä olevat muut tukitoimet, joilla oppilaan

koulunkäyntiä voidaan tukea. Muita tukitoimia voivat olla pienempi opetusryhmä, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, pienryhmäopetus, pienluokkaopetus, tukikäynnit koulupsykologilla tai kuraattorilla. Pysyvästi avustajia sijoitetaan alueellisiin alku- ja pienluokkiin. Avuntarvetta arvioitaessa määritellään oppilaan avustamisen kannalta keskeiset oppiaineet ja opetustilanteet. Oppilashuoltoryhmän apuna on tuen tarpeen laadun ja laajuuden mukainen luokituslomake (AT1, AT2, AT3), joka on tässä raportissa liitteenä. Alueen rehtorit laativat alueen yhteisen esityksen avustajatarpeesta. Aluerehtori toimittaa alueen esityksen avustajapalveluista perusopetuspäällikölle Ruotsinkielisten koulujen osalta esitykset toimitetaan ruotsinkieliselle opetustoimenjohtajalle. Opetuslautakunta päättää perusopetuspäällikön ja ruotsinkielisen opetustoimen johtajan yhteisestä esityksestä seuraavan lukuvuoden avustajista. 14 5. KAUPUNKIKOHTAISET PALVELUT 5.1. Keskitetyn palvelun koulut Keskitetty palvelu tarkoittaa kaupunkikohtaista koulupalvelua, johon oppilas voi päästä, mikäli hänellä on vaativan erityisen tuen tarve. Paljon erityistä tukea tarvitseville oppilaille tarjotaan kaupunkikohtaista palvelua keskitetyn palvelun kouluissa. Näillä kouluilla on oma opetuksellinen erikoistumisalueensa, ja ne tarjoavat lisäksi konsultaatioja kehittämispalveluja. Koulut toimivat yhteistyössä yleisopetuksen koulujen kanssa ja tarjoavat oppilaille myös tukijaksoja. Keskitetyn palvelun kouluilla on myös seutukunnallinen konsultaatiotehtävä. Tätä ja kaupunkikohtaista tehtävää varten keskitetyn palvelun koulussa on yksi tai useampia konsultaatiotyötä tekeviä opettajia. Keskitetyn palvelun kouluilla on oppilaaksi oton, kehittämisen ja konsultoinnin osalta koko kaupunkia ja seutukuntaa palveleva tehtävä. Koulut kuitenkin yksikköinä toimivat maantieteellisesti eri yhteistyöalueilla. Ne ovat alueyhteistyössä mukana soveltuvin osin ja ovat siten osa lähikoulujen muodostamaa yhteisöä. Pedagogisena yhteistyöelimenä keskitetyn palvelun kouluilla on Erityisosaamisfoorumi EOF. Keskitetyn palvelun kouluja ovat C.O. Malm, Katariina, Mikael, Samppalinna, Sirkkalabacken, Kiinamylly ja Vuorela. Keskitetyn palvelun koulut ovat yhtenäiskouluja. Sopimuskunnista oppilaita ottavat C.O. Malmin koulu, Katariinan koulu Sirkkalabacken ja Vuorelan koulu. Kiinamyllyn koulun oppilasalue on koko sairaanhoitopiiri. Useissa keskitetyn palvelun kouluissa järjestetään omaa aamu- ja iltapäivätoimintaa (C.O. Malm, Katariina, Sirkkalabacken) tai hoitoa (Vuorela)

15 C.O. Malmin koulu antaa esi- ja perusopetusta kuuroille, huonokuuloisille ja kielihäiriöisiä oppilaille. Koulu toimii osaamis- ja kehittämiskeskuksena kuulovammaisten ja kielihäiriöisten oppilaiden opetukseen liittyvissä asioissa. Katariinan koulu palvelee neurologisesti vammautuneita, kielihäiriöisiä ja pitkäaikaissairaita oppilaita, joiden vamma tai häiriö esiintyy lähinnä puheessa, liikunnassa ja motoriikassa. Kiinamyllyn koulu vastaa sairaalaopetuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirinalueella. Koulu pitää yhteyttä oppilaan kotikuntaan ja omaan kouluun. Opettajat osallistuvat pedagogisina asiantuntijoina hoitotiimin työskentelyyn, jossa lapsen koulutilannetta käsitellään yhtenä kuntoutuksen vaikuttavana tekijänä. Koulu tarjoaa konsultaatiota hoitoa jonottavien tai hoidosta palaavien opetusjärjestelyihin ja koulupaikan nivelvaiheessa. Tulevaisuudessa kouluun perustetaan näitä oppilaita varten ns. nivelluokka. Mikaelin koulussa annetaan opetusta oppilaille, jotka tarvitsevat tukea sosiaalisissa taidoissa, neurologisissa ongelmissa ja tunne-elämän vaikeuksissa. Apua tarvitaan keskittymis- ja tarkkaavaisuushäiriöihin, käyttäytymisongelmiin sekä säännölliseen koulunkäyntiin. Opetusta tarjotaan lisäksi tulevaisuudessa ns. toiminta- ja työvaltaisilla 7-9 luokilla sekä erityisalkuluokalla Mikaelin koulussa annetaan myös opetusta oppilaille, joilla on asioiden hahmottamisvaikeuksia. Koulussa noudatetaan yleistä opetussuunnitelmaa. Samppalinnan koulu tarjoaa palveluitaan oppilaille, joilla on laaja-alaisia ja pitkäaikaisia oppimisvaikeuksia. Nämä ilmenevät muistamisessa, hahmottamisessa, kielellisissä taidoissa tai psyykkisessä toimintakyvyssä. Oppilailla on pääsääntöisesti yksilöllistetty, mukautettu oppimäärä kaikissa lukuaineissa. Opetusta tarjotaan lisäksi toiminta- ja työvaltaisilla 7-9 luokilla. Sirkkalabackens skola erbjuder svenskspråkig smågruppsundervisning för elever med särskilda behov, inlärningssvårigheter, fysiska handikapp eller för elever som av annan orsak inte kan tillgodogöra sig undervisning i allmänundervisningen. Skolan erbjuder delintegrering i allmänundervisningen enligt elevernas egna förutsättningar och vårdnadshavarnas önskemål. För varje elev utarbetas en individuell utbildningsplan. Vuorelan koulu on maakunnallinen oppimis- ja kehittämiskeskuskoulu, joka tarjoaa palveluja lapsille ja nuorille, joilla on erityisiä oppimisvaikeuksia ja/tai laaja-alainen kehitysviivästymä. Koulun opetussuunnitelmassa esitetään opetuksen toteuttaminen lievästi kehitysvammaisille, autistisille ja aspergeroppilaille ryhmäkohtaisesti. Vaikeasti kehitysvammaisten oppilaitten opetussuunnitelma perustuu toiminta-alueisiin. Koulussa työskentelee opetushenkilöstön ohella mm. ohjaajia, vaikeimmin vammaisten avustajia, koulunkäynti- ja luokkaavustajia, sekä toiminta-, fysio- ja puheterapeutteja. Koulussa toimii kerhoja ja joissakin yksiköissä on mahdollisuus aamu- ja iltapäivä- sekä loma-aikoina kokopäivähoitoon.

5.2. Muut kaupunkikohtaiset palvelut 16 Nivelluokka Turun opetustoimi perustaa 1-2 seudullista nivelluokkaa sairaalapaikkaa lasten- tai nuortenpsykiatrian yksiköistä odottaville, avohoidossa oleville tai osastohoidosta palaaville oppilaille. Nivelluokkien oppilaat tarvitsevat kuntouttavaa opetusta voidakseen palata kotikouluihinsa tai saadakseen päättötodistuksen. Oppilaat ovat vuosiluokilta 1-9 ja toimintatapana on yksilöllinen ja joustava pienryhmäopetus. Luokissa toimii moniammatillinen tiimi, joka muodostuu erityisopettajasta, psykiatrisista hoitajista, konsultoivasta psykiatrista, koulunkäyntiavustajasta ja sosiaalityöntekijästä. Erityisluokanopettajille on varattu resurssia seutukunnalliseen konsultointitehtävään. Nivelluokkien sijoituspaikkana on Kiinamyllyn koulu. Työ- ja toimintavaltaiset joustavat perusopetusluokat Turun opetustoimella on luokkia, jotka on tarkoitettu turkulaisille 7-9 luokkien oppilaille, joilla on vaara syrjäytyä koulutuksesta joko perusopetusvaiheessa tai nivelvaiheessa siirryttäessä toiselle asteelle. Luokat toimivat yhteistyössä mm. ammatillisen koulutuksen, liikunta- ja nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakunnan ja poliisin kanssa. Joustavat työ- ja toimintavaltaiset 7-9 perusopetusluokat tarjoavat palveluita sopimuksen mukaan myös seutukunnallisesti. Osa näistä luokista on tarkoitettu oppilaille, joilla on yleinen heikko koulumenestys tai heillä on yhden tai useamman oppiaineen yksilöllistetty oppimäärä. Nämä luokat ovat osa Samppalinnan koulun palvelua. Osa näistä luokista on tarkoitettu oppilaille, joilla on pääasiassa sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia ja oppilaat noudattavat yleistä oppimäärää. Lisäopetusluokat (kymppiluokat) Perusopetuksen lisäluokat muodostetaan lukuvuosittain edellyttäen, että lisäopetukseen ilmoittautuu riittävä määrä opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet toisen asteen opiskelupaikkaa. Lisäopetuksen päämääränä on kunkin opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukeminen jatkokoulutusmahdollisuuksien varmistamiseksi.

17 Pienennetty alkuluokka Tälle alkuluokalle ohjataan kasvatus- ja perheneuvolan tutkimusten perusteella koululykkäyksen saaneita lapsia, joilla on merkittäviä sosiaalis- emotionaalisia erityisvaikeuksia ja joiden kouluvalmiuden kehittyminen vaatii intensiivistä seurantaa, tukea ja opetusta. 5.3. Avustajatarpeen määrittely keskitetyn palvelun kouluissa Keskitetyn palvelun kouluissa avustajaresurssi myönnetään kolmen lukuvuoden määräajaksi. Avustajamäärää myönnettäessä otetaan huomioon keskitetyn palvelun koulun perusopetusryhmien määrä sekä oppilasaineksen erityisen tuen tarve. Lisäavustajaresurssia voidaan keskitetyn palvelun kouluille myöntää vain painavasta perustellusta syystä ajanjakson aikana. Muut kaupunkikohtaiset avustajapalvelut ovat valmistavissa luokissa, joustavissa perusopetusluokissa, maahanmuuttajien kielellisessä tukemisessa, romanilasten tukemisessa ja nuorille maahanmuuttajille tarkoitetussa opetuksessa. 5.4. Erityisosaamisfoorumi EOF- Forum för specialpedagogiskt kunnande FSPK Erityisosaamisfoorumi on yhteistyömuoto, jonka tavoitteena on vahvistaa oppilaan erityiseen tukeen liittyvää osaamista. EOF tarjoaa yhteisen foorumin moniammatilliselle yhteistyölle. Sillä on lisäksi seutukunnallinen tehtävä erityisosaamista koordinoiva koulutus- ja kehittämistehtävä. Erityisosaamisfoorumiin osallistuvat kaikki Turun keskitetyn palvelun koulut sekä Turun seudun opetustoimen foorumiin (TSO) osallistuvien kuntien edustajat. Lisäksi pedagogisen asiantuntemuksensa ryhmään tuovat erityis-, luokan- ja aineenopettajat ja muut oppilaan tuen asiantuntijat. 5.5. Erityispalvelupäällikön tehtävät Erityispalvelupäällikkö päättää alkuluokkasijoituksista ja suomenkielisten turkulaisten oppilaiden erityisopetukseen ottamisesta ja siirtämisestä. Hän päättää myös oppilaan koulupaikasta. Mikäli huoltaja ei anna suostumustaan lapsensa erityisopetukseen siirtämiseen, päättää siirtämisestä opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto. Lisäksi erityispalvelupäällikkö päättää vieraskuntalaisten oppilaiden keskitetyn palvelun kouluun ottamisesta oppilaan asuinkunnan esityksestä. Turun kaupungilla on voimassa oleva sopimus vieraskuntalaisten oppilaiden erityisopetuksen järjestämisestä C.O.Malmin, Katariinan, Vuorelan ja Sirkkalabackenin koulujen osalta. Erityispalvelupäällikkö osallistuu avustajapäätöksien laatimiseen yhteistyössä perusopetuspäällikön kanssa.

18 Erityispalvelupäällikkö johtaa erityispalveluyksikköä, johon kuuluvat koulukuraattorit ja psykologit. 6. VIERASKIELISTEN OPPILAIDEN OPETUS OSANA TUKITOIMIA 6.1. Tukitoimet omassa koulussa Omassa koulussa tarjotaan suomi toisena kielenä opetusta. Sen tavoitteena on antaa vieraskieliselle oppilaalle järjestelmällistä suomen kielen opetusta kielen eri osa-alueilla. Opetus auttaa oppilasta saavuttamaan sellaisen kielitaidon, että hän pystyy seuraamaan luokkaopetusta ja ymmärtämään oppiaineiden keskeisiä sisältöjä sekä toimimaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Kouluilla on oma maahanmuuttajien tukiopetuskiintiö oppilaille, jotka ovat olleet Suomessa alle neljä vuotta. Oppilaille tarjotaan myös omakielistä opetusta, jonka tavoitteena on tukea omalla äidinkielellä oppisisältöjen oppimista ja kasvatustavoitteiden saavuttamista. Opetusta antavat omakieliset opettajat, jotka toimivat yhteistyössä luokan- ja aineenopettajien kanssa. Omakieliset koulunkäyntiavustajat tukevat maahanmuuttajaoppilaiden koulunkäyntiä omassa koulussa. Tuettua opetusta järjestetään joissakin alakouluissa. Tavoitteena on antaa suomen kielellä lisätukea oppilaalle, jolle perusopetuksen muut tukitoimet eivät riitä. Oppilas on yleisopetuksen oppilas, joka saa kielitaitoa vahvistavaa tukea oppimissuunnitelmansa mukaan.

19 6.2. Keskitetyt palvelut vieraskielisille oppilaille Valmistavaa opetusta järjestetään keskitetysti muutamissa kouluissa opetuspalvelukeskuksen päätöksen mukaisesti. Opetusta annetaan perusopetusikäisille vasta maahan muuttaneille oppilaille, joiden kielitaito ei riitä perusopetuksessa opiskelemiseen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Tuettua opetusta järjestetään kaupunkikohtaisesti muutamissa yläkouluissa. Oppilaat hakevat alakouluista ohjatusti näihin ryhmiin yksilöllisen tarpeen perusteella. Lisäksi vieraskieliset oppilaat saavat oman äidinkielen opetusta, jonka tavoitteena on tukea oppilaan oman äidinkielen käyttötaitojen kehittymistä ja kulttuurin tuntemusta. 7. UUTEEN JÄRJESTELMÄÄN SIIRTYMINEN 7.1. Oppilas käy aloittamansa koulun loppuun Uuteen yhteistyöaluejakoon ja lähikouluperiaatteeseen perustuvaan toimintatapaan siirrytään asteittain. Perusperiaatteena on, että oppilas, joka on aloittanut ennen uudistusta opiskelunsa jossakin keskitetyn palvelun koulussa tai erityisluokalla, käy koulunsa loppuun tällä luokalla, ellei häntä muutoin ole syytä siirtää toiseen kouluun. 7.2. Alueellisten palvelujen perustaminen käytännössä Alueen rehtorit valitsevat moniammatillisen oppilaan tuen aluetiimin ja konsultoivan erityisopettajan. Alueen tarpeesta lähtevät ehdotukset oppilaan tuen järjestämiseksi lähetetään perusopetuspäällikölle, erityispalvelupäällikölle tai ruotsinkielisen opetustoimen johtajalle, joka vie asian tarvittaessa lautakuntakäsittelyyn ja huolehtii tarpeellisesta resursoinnista ja päätöksistä. Aluejärjestelmään siirtyminen aloitetaan lukuvuoden 2008-2009 alusta. Pienluokkia alueille perustetaan tällöin pääsääntöisesti siten, että aloitetaan alimmista luokista sekä ala- että yläkouluissa. Toivottavaa on, että myöhemmin samassa koulussa on useita pienluokkia, jolloin eri ikäluokat voidaan ottaa huomioon ja pienluokkien opettajat saavat toisiltaan pedagogista tukea. Yleisopetuksen koulujen yhteydessä tällä hetkellä sijaitsevat erityiskoulujen luokat tekevät tiivistä yhteistyötä yleisopetuksen koulun kanssa ja osa luokista muuttuu asteittain alueellisiksi pienluokiksi.

Näiden erityisluokkien mahdollinen yhdistäminen siihen kouluun, jonka yhteydessä ne fyysisesti toimivat, ratkaistaan tapauskohtaisesti. Yhteistyön kannalta on tärkeää, että pienluokkien opettajat kuuluvat siihen työyhteisöön, jossa he toimivat päivittäin ja ovat näin kehittämässä koulun tukipalveluja omalta osaltaan yhteisön täysivaltaisina jäseninä. Siksi alueelliset pienluokat toimivat aina hallinnollisesti sen koulun alaisuudessa, jonka yhteydessä ne sijaitsevat. Samalla on tärkeää, että pienluokkien opettajat ovat tiiviissä pedagogisessa yhteistyössä keskitetyn palvelun koulujen kanssa, jolloin erityisopetuksellinen ohjaus ja vertaistuki mahdollistuvat laajemmassa määrin kuin pelkästään omalla koululla. Tämä edellyttää aktiivista verkostoitumista ja säännöllisiä tapaamisia. Tarkemmista koulukohtaisista järjestelyistä päätetään erikseen myöhemmin. 20 8. UUDISTUKSEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on viime aikoina ollut jatkuvassa nousussa eikä se tämän rakenteellisen ja pedagogisen uudistuksen vuoksi todennäköisesti lopeta kasvuaan. Oppilas saa palvelut porrastetusti lähialueeltaan entistä paremmin kohdennettuina ja varhaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin. Tämä ehkäisee ongelmien kasvamista. Pitkällä aikavälillä yleisopetuksen koulujen lisääntynyt ja paremmin kohdentunut tuki pienentää keskitetyn palvelun koulujen oppilasmäärää ja vähentää vaativia ja kalliita ratkaisuja, esim. koulukotisijoituksia. Uudistus on ensisijaisesti pedagoginen. Se on oppilaan tuen järjestämisen kokonaissuunnitelma eikä sillä tavoitella taloudellisia säästöjä. Päinvastoin kustannuksia aiheutuu resurssin saattamisesta ajan tasalle. Kysymys on myös olemassa olevan resurssin painopisteen siirtämisestä yleisopetuksen suuntaan, jotta kouluilla olisi mahdollisuus varhaiseen tukeen ja erilaisten oppijoiden tarpeisiin vastaamiseen. Jotta oppilaan tuki voitaisiin järjestää riittävällä tasolla, tulisi tuntikehyksen mahdollistaa joustavat ryhmittelyt ja ottaa huomioon erilaisten oppijoiden mukanaan tuomat osittain lakiinkin perustuvat (PAs 2) vaatimukset pienemmästä ryhmäkoosta. Lisäksi erityisopettajia, kuraattoreja, psykologeja, pienryhmiä, pienluokkia ja avustajia tulisi olla riittävästi. Nämä ovat tarpeita, joita on tuotu esiin aiemmissakin selvityksissä ja joiden toteuttamista on jo pitkään lykätty. Valtakunnallisten suositusten mukaan tulisi kouluilla olla osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja 300 oppilasta kohden. Jotta tähän päästäisiin, Turkuun pitäisi palkata 8 erityisopettajaa lisää. Psykologeja ja kuraattoreita tulisi olla yksi 700-900 oppilasta kohden, mikä merkitsee 8 psykologin ja 5 kuraattorin lisätarvetta. Pienryhmiä tarvitaan myös lisää. Nykyisten 8 pienryhmän sijasta niitä tarvittaisiin ainakin 12. Tavoitteisiin pääsemiseksi tulisi edellä mainittua henkilöstöä lisätä vuosittain.

Henkilöstökustannukset ovat vuositasolla seuraavat: 21 Erityisopettaja n. 51000 Psykologi n. 46000 Kuraattori n. 40000 Koulunkäyntiavustajien määrää ei ole syytä lisätä nykyisestä 250:stä. Alueelliset pienluokat muodostetaan toisaalta siten, että yleisopetuksen koulujen yhteydessä ennestään sijaitsevia erityisluokkia asteittain muutetaan alueellisiksi pienluokiksi. Toisaalta keskitetyn palvelun kouluista siirtyy resurssia erikseen sovittavalla tavalla. Tämä on nykyisen resurssin uudelleen kohdentamista. Säästöjä saadaan oppilaskuljetusten vähentyessä, kun suuri osa erityistä tukea tarvitsevista oppilaista käy koulua omalla lähialueellaan. Matkakustannuksissa etenkin taksikuljetukset ovat kalliita. Siirtymävaiheessa on kuitenkin todennäköistä, että alueellisten luokkien toiminnan käynnistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi tarvitaan myös lisäresurssia. Keskitetyn palvelun kouluista vapautuu resurssia hitaasti, koska odotamme, että oppilaat päättävät koulunsa ja uusia oppilaita on koko ajan tulossa. Keskitetyn palvelun koulut voivat pienentyä vasta sitten, kun oppilaille on muita palveluja tarjolla. Nähtäväksi jää, madaltuuko myös erityisopetuspäätösten tekemisen kynnys, kun palvelua on saatavana läheltä oppilaan asuinpaikkaa. Tämä lisäisi erityisoppilaiden kokonaismäärää. Toisaalta parantunut varhainen tuki vähentää omalta osaltaan erityisopetussiirtojen tarvetta. 9. KOULUTUS Turun opetustoimi järjestää siirtymävaiheen aikana monipuolista koulutusta oppilaan eri tukimuodoista. Perusopetuksen yleisistä ja erityisistä tukitoimista pidetään kaikille opettajille eri tavoin koulutusta. Tärkeitä kohderyhmiä ovat aineenopettajat, luokanopettajat, rehtorit ja koulun muu henkilökunta. Sidosryhmiä informoidaan uudistuksesta. Koulutuksessa kuvataan lähikoulun, alueen ja kaupungin tarjoamat tukipalvelut. Tavoitteena on antaa opettajille välineitä tuen tarpeessa olevan oppilaan kohtaamiseen ja keinoja oppilaan opintojen tukemiseen. Opettajan on tärkeää tunnistaa oppilaiden yksilölliset tarpeet ja erilaiset oppimistavat. Alueen koulut kertovat opetusjärjestelyistä oman alueensa sisällä ja yli aluerajojen sekä välittävät olemassa olevien pilottihankkeiden kokemuksia eteenpäin vastaanottamalla vierailijoita ja tiedottamalla hankkeista. Opettajille varataan mahdollisuus käydä tutustumassa ja seuraamassa erilaisen oppijan opetusta toisessa koulussa. Alueet toimivat myös keskenään yhteistyössä ja kertovat hankkeistaan.

10. ARVIOINTI 22 10.1. Asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys Opetustoimi järjestää säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä koko perusopetuksessa. Näissä kyselyissä tulee kartoittaa myös oppilaan tuen riittävyyttä ja järjestelyjen toimivuutta. Samoin koulukohtaisissa oppilaille ja vanhemmille suunnatuissa asiakastyytyväisyyskyselyissä tulisi kartoittaa tukipalvelujen riittävyyttä ja järjestelyjä. Oppilaan arviointi- eli kehityskeskusteluun osallistuvat oppilas, huoltaja ja opettaja. Näissä keskusteluissa kuullan oppilaan ja huoltajan arvio siitä miten opiskelu on sujunut ja onko oppilas saanut tukea riittävästi. Tavoitteet kirjataan ja niihin palataan vuosittain. Koulut ja alueet kartoittavat itsearvioinnin yhteydessä henkilöstön käsitystä opetuksen järjestelyistä myös oppilaan tuen kannalta. Saatuja tuloksia käytetään kehittämisen välineenä. 10.2. Taloudellisuus ja vaikuttavuus 10.3. Jatkuva kehittäminen Vaikuttavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan oppilaan tarpeiden mukaan kohdistettua oikea-aikaista ja sopivan tasoista tukea. Tällainen tuki on pitkällä aikavälillä taloudellisesti edullisinta, koska se ehkäisee syrjäytymistä ja myöhempiä huomattavasti kalliimpia järjestelyjä. Taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointia voidaan tehdä tilastoimalla ja vertaamalla eri tukipalvelujen käyttöä ja tutkimalla, onko vaativimpien ja kalliimpien tukimuotojen ja jatkotoimenpiteiden tarve vähentynyt pitkällä aikavälillä. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi huostaanottoja, laitossijoituksia, psykiatrista sairaalahoitoa, keskitetyn palvelun koulujen kokoa tms. ratkaisuja. Samoin koulunkäynnin keskeytykset, ilman päättötodistusta jäävien määrä ja sijoittuminen jatko-opintoihin kuvaavat tukitoimien vaikuttavuutta. Tilastointia ja seurantaa oppilaskohtaisista kustannuksista tehdään säännöllisesti. Vuosittain arvioidaan aluekohtaisesti tukitoimien sijoittelua taloudellisesti ja toiminnallisesti. Oppilaan tuen järjestelyjä seurataan ja kehitetään jatkuvana prosessina. Tällöin otetaan huomioon saatu arviointipalaute. Muutoksiin reagoidaan oppilasmäärissä, kouluverkossa ja kunnallisessa toimintaympäristössä sekä lainsäädännössä. 11. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Nämä toimenpiteet astuvat voimaan syksyllä 2008, osa mahdollisesti jo aiemminkin. - nykyiset alkuluokat sijoitetaan eri yhteistyöalueille - perustetaan pienennetty alkuluokka syksystä 2007 alkaen