I KÄSITTELYN POHJANA OLLUTTA TALOUSARVIOEHDOTUSTA MUUTETAAN SEURAAVASTI (ehdotetut muutokset kursiivilla, kirjoitusvirheiden korjaukset tehdään teknisinä korjauksia, ei erillistä mainintaa) Talousarviokirjan sivu: 3 Väestömäärä päivitetään syyskuun lopun mukaiseksi Väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 910, mikä oli 442 henkilöä edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. 4-5 Työttömyysaste päivitetään syyskuun tilanteen mukaiseksi Kaupungin työllisyystilanne on säilynyt edelleen haasteellisena. Työttömyysaste on kasvanut vuoden 2011 loppupuolelta asti ja työllisyystilanteen heikkeneminen on jatkunut vuoden 2016 aikana. Vuonna 2015 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 5870 ja keskimääräinen työttömyysaste oli 17,6 %, kun se vuotta aiemmin oli 16,2 %. Vuoden 2016 aikana työttömyysaste on ollut kuukaudesta riippuen 0,2-1,1 % -yksikköä edellisvuotta korkeammalla tasolla. Muutos on vuoden edetessä kuitenkin pienentynyt alkuvuoteen nähden. Syyskuussa 2016 työttömyysaste oli 16,6 % ja työttömiä työnhakijoita oli 5 863. Miehiä työttömistä oli 56,6 % ja naisia 43,4 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 2 104 (35,9 % työttömistä) ja alle 25-vuotiaita 914 (15,6 %). Kausivaihtelu mm. koulujen päättymisestä ja alkamisesta johtuen on edelleen suurta: työttömyys on tyypillisesti lokakuussa matalimmillaan ja heinäkuussa korkeimmillaan. 7500 Työttömyysaste 2015-2016 (lomautetut ml.) 7000 6500 2016 6000 5500 5000 4500 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 9 Korjataan kuntayhtymän nimi oikeaksi Korjataan sivun viimeisen kappaleen ensimmäinen lause muotoon: Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä on aloittanut toimintansa 1.1.2016
2 Muutospakettien sisällön avaaminen Muutospakettien sisältö on avattu lyhyesti seuraavassa: Koulutuspalvelut Muutos Karhunmäen koulu, vuokrakulujen lisäys 710 000 Pataluodon koulun sali; tilojen poistuminen ja korvaavat tilat, vuokrakul.muutos -32 000 Rantakylän koulun siirtyminen Sirkkalaan, vuokrakul. muutos ja kuljetuskustannukset 270 000 Karsikon koulun sis.vuokra alenee, sisäliikuntatilojen kustannukset -55 000 Varkon hallinnon siirtyminen Sirkkalaan, vuokrakulujen muutos 162 000 Kanervalan koulun siirtyminen Kaislakadulle, vuokrakulujen muutos 60 000 Maahanmuutt.valm.opetuksen lisäys, katetaan valtionosuuksilla 160 000 Lyseon peruskoulun 2 uutta valmistavan opetuksen ryhmää, katetaan valtionosuuksilla 190 000 Kasvusopimuksen toimeenpano; yht.työ yliopiston kanssa, mediakeskuksen resurssointi 50 000 Koulukyyditysten logistisesta järjestelystä ja kilpailutuksesta saatu säästö -100 000 Palveluverkkomuutoksiin liittyvä ravinto- ja siivouspalv.muutos 185 000 Yhteensä 1 600 000 Varhaiskasvatuspalvelut Muutos Noljakan uuden Pilke-päiväkodin palvelurahavaraus 1.1.2017 alkaen 837 500 Multimäen uuden Touhula-päiväkodin palvelurahavaraus 1.8.2017 alkaen 349 000 Karhunmäen koulun uusien esiopetus ja täydentävän varh.kasv.ryhmät 91 500 Kiihtelysvaaran päiväkodin uudet tilat, vuokrakulujen lisäys 53 500 Hammaslahden päiväkodin siirtotilat, vuokrakulujen lisäys 74 500 Rantakylän uusi päiväkoti valmistuu 1.8.2017, vuokrakulujen lisäys 82 000 Tuulikanteleen siirtotilojen korvaaminen uusilla, vuokrakulujen lisäys 45 000 Ryhmäkokojen kasvattaminen (yli3v-ryhmät), Rantakylän päiväkodin valmistumiseen liittyvät muutokset (luovutaan Rantakylän ja Aallontien päiväkotien tiloista sekä Puronsuunkadun kahden päiväkotiryhmän tiloista) -203 000 Subj.päivähoito-oik.rajoittaminen, 2 päiväkotiryhmää suljetaan, Karsikon Esikosta luovutaan Multimäen päiväkodin valmistuttua -500 000 Asiakasmaksutulojen muutos; 1.8.2016 ind.korotuksen vaikutus vuodelle 2017, lasten määrän kasvun vaikutus asiakasmaksutuloihin -160 000 Yhteensä 670 000 Kulttuuripalvelut Muutos Suomi 100-vuotta juhlavuoden tapahtumat 166 000 Yhteensä 166 000 Liikuntapalvelut Muutos Rantakylän ent.yhteiskoulun liikuntatilat pois käytöstä, vuokrakulujen muutos -31 000 Niittylahden opiston liikuntasali, vuokrakulujen muutos 64 000 Rantakylän monitoimihalli, vuokrakulujen muutos 18 000 Karhunmäen koulun liikuntasali, vuokrakulujen muutos 48 000 Yhteensä 99 000 Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 22-23 Vuoden 2015 kunnallisverokertymää koskeva tieto päivitetään valmistuneen verotuksen tietojen mukaiseksi (lopullinen tieto ennakkotietojen mukainen) Vuonna 2015 kunnallisverotulojen kasvu oli koko maassa 1,6 % ja Joensuussa 0,9 %.
30 Talousarvion sitovuusmääräysten korjaus (virhe tulosaluenumeroinnissa) Korjataan käyttötalousosan sitovuustasoa koskeva 1. kohta muotoon: Käyttötalousosan tulosalueen toimintakate lukuun ottamatta seuraavia kokonaisuuksia, joissa sitovuustaso on lueteltujen tulosalueiden toimintakatteiden summa: o tulosalueet 210, 240, 270, 280 (kaupunkirakennelautakunta) o tulosalueet 850, 860, 870, 880 (rakennus- ja ympäristölautakunta) 35 Tarkennetaan talousarvion muiden määräysten kohtaa korjaavien toimenpiteiden valmistelusta Mikäli koko kaupungin tulosennuste näyttää vähintään 1 milj. euroa heikennystä tai peruskaupungin toimintakate uhkaa heiketä vähintään 1 %:lla (3,7 milj. ) talousarvioon verrattuna, omistajaohjausjaosto valmistelee välittömästi esityksen korjaavista toimenpiteistä kaupunginhallitukselle. 38 Korjataan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jäsenmaksua koskeva talousarviovaraus kuntayhtymän talousarvioesityksen mukaiseksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jäsenmaksuun on varattu 1,796 milj. euroa. Muutos pienentää peruskaupungin tilikauden alijäämää runsaat 0,1 milj. euroa. 38 Kasvusopimuksen mukaisten hankkeiden määrärahojen korjaus Tulosalue sisältää kehittämishankkeisiin varatut määrärahat. Kehittämishankkeisiin on varattu 0,925 milj. euroa, josta kasvusopimuksen mukaisiin hankkeisiin on kohdistettu 0,45 milj. euroa. 38 Ilmoituslehtien kustannukset Uuden kuntalain ilmoitussäännöksen voimaantuloon (1.6.2017) asti ilmoittamistavat ovat edelleen kuuluttaminen ilmoitustaululla ja ilmoittaminen tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. 1.6.2017 voimaan tuleva kuntalain 108 : Kunnan ilmoitukset Kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Ilmoitusten on oltava yleisessä tietoverkossa 14 vuorokautta, jollei asian luonteesta muuta johdu. Ilmoituksen sisältämät henkilötiedot on poistettava tietoverkosta edellä mainitun ajan kuluttua. Ilmoitustaulu poistuu ja uutena kuntalain määräämänä linjauksena on ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa.
Lehti-ilmoituksiin on käytetty rahaa v. 2015 n. 155 000 euroa ja vuonna 2016 marraskuun alkuun mennessä n. 115 000 euroa. Ennuste vuoden 2016 toteutumaksi on samaa luokkaa kuin edellinen vuosi. Ilmoituslehtien käyttöä kuntalaki ei tunne. Lehti-ilmoituksia voidaan julkaista viestinnän tarpeen vaatiessa ja silloin tulee käyttää kanavia, joiden viestinnällinen vaikuttavuus on paras mahdollinen. Toimintamallin muutoksesta syntyviä säästöjä voidaan ohjata muuhun kaupungin viestinnän kehittämiseen. Asia tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi alkuvuodesta 2017 ja uusi toimintamalli otetaan käyttöön 1.6.2017. Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 40 Työllistämisen tulosalueen tekstin tarkistaminen seuraavaan muotoon 140 TYÖLLISTÄMINEN Vastuuhenkilö: henkilöstöjohtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus Kaupungin työllisyyspolitiikan painopisteet ovat 1) alle 25 vuotiaiden, nuorten työllistämisessä ja aktivoinnissa, 2) työmarkkinatukilaskulle nousun ehkäisemisessä eli tukea työllistymiseensä tarvitsevien henkilöiden aktivoinnissa sekä 3) työmarkkinatuen kuntaosuutta saavien henkilöiden ohjaamisessa soveltuviin työllisyyspalveluihin. Mikäli henkilön työllistymisen esteenä ovat sellaiset työ- ja toimintakyky haasteet, joiden ratkaiseminen edellyttää ainakin alkuvaiheessa korostuneesti sosiaali- ja terveyspalveluita, kaupunki osaltaan ohjaa työttömät näihin valtaosin lakisääteisiin palveluihin Siun soteen. Tällöin asiakkaan prosessin omistajuus on Siun sotessa, työllisyyspalvelut toimivat tilanteen mukaan tukena. Henkilöstöpalveluihin kuuluva työllisyysyksikkö koordinoi kaupungin työllisyyspalvelujen kehittämistä ja työllisyydenhoidon yhteistyön edistämistä. Tulosalueen suurin kustannus on työmarkkinatuen kuntaosuus. Koska kaupungin työllisyystoiminnan kohdennukset tarkentuvat ja muuttuvat selkeästi vuonna 2017 edellisiin vuosiin verrattuna, myös työllisyysyksikön organisointi ja tehtävien painotukset on perusteltua päivittää tukemaan uusia kohdennuksia. Tavoitteemme on, että kuntaosuuden laskutus vuonna 2017 on enintään 8,2 milj. euroa, mikä on haastava tavoite, koska laskutus on ollut noususuuntainen tehdyistä aktivointoimista huolimatta ja samanaikaisesti kaupungin on kuitenkin perusteltua kohdentaa toimintaansa pitkäkestoisempien työllistymisen ratkaisujen etsimiseen. Vuonna 2016 kuntaosuuden piirissä olevia työmarkkinatuen saajia on ollut kasvava määrä vuoden loppua kohti; tammikuussa näitä henkilöitä oli 1809 ja vastaavasti elokuussa 2077. Työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin on tullut uusia henkilöitä noin 130 joka kuukausi. Toisaalta vuodelle 2017 kaupungin työllisyyden hoitamisen
painopisteitä on edellä kerrotusti ja tarkoituksella lavennettu muihinkin kohderyhmiin kuin yksistään laskulla jo oleviin kuntalaisiin. Tällä tavoin halutaan korostaa vastuuta nuorten työllisyyden edistämisestä sekä työttömyyteen liittyvien haasteiden ennaltaehkäisemisestä ja ratkaisemisesta silloin, kun ongelmat eivät ole vielä pitkittyneet ja mutkittuneet kohtuuttomasti. Nämä useammat painopisteet toisaalta samanaikaisesti edellyttävät kaupunginkin resurssien jakamista laajempaan kohdejoukkoon, mikä osaltaan voi ainakin tilapäisesti alentaa laskulaisten aktivointimääriä. Toiminnalliset tavoitteet Tehostamme kaupungin työmarkkinatukilaskun uusien asiakkaiden palveluohjausta yhteistyössä TE-toimiston kanssa, näitä yhteisarviointeja ja palveluihin ohjaamista kohdennamme myös nuoriin työttömiin sekä ennakoivammin työttömille, jotka eivät ole vielä laskulle nousseet Työllistämme tai mahdollistamme työtä noin 400 henkilölle. Erityisesti pyrimme siihen, että saamme liikkeelle vaikuttavaa yhteistyötä rekrytointiyritysten kanssa. Samoin pyrimme Joensuu lisän saamiseen aktiivisempaan käyttöön yrityksiin ja yhdistyksiin. Työllistäminen voi tarkoittaa myös sijaisuutta kaupungin työpaikoilla, palkkatukityötä tai oppisopimusta. Lisäksi rekrytoimme kausitöihin työllisyydenhoitomme kohderyhmiin kuuluvia ihmisiä. Tavoitteemme on mahdollistaa aktivointitoimena kuntouttavaa työtoimintaa keskimäärin 300 työmarkkinatuen kuntaosuutta saavalle henkilölle kuukaudessa. Osin mainittuja kuntouttavan paikkoja tuottavat sosiaalipalvelut lakisääteisenä tehtävänään. Toisaalta samanaikaisesti selvitämme, kuinka voimme edistää yhdistysten ja järjestöjen toimintaedellytyksiä niin, että ne voivat toimia kumppaninamme mm. kuntouttavan työtoiminnan, työkokeiluiden sekä muiden työttömille tarjottavien aktivointipalvelujen osalta. Toimimme mahdollisimman tavoitteellisesti ja aktiivisesti maakunnallisessa työvoima- ja yrityspalvelukokeilussa Tutkimme aktiivisesti vaihtoehtoja ja pyrimme hakemaan hankerahoitusta sellaiseen toimintaan, joka konkreettisesti edistää toimintaamme työllisyyden hoitamisen painotuksissamme. Hanketoiminta voi tarkoittaa tarkoituksenmukaisten hankkeiden hakemista omaan hallinnointiimme tai osallistumista tavoitteellisesti toisten toimijoiden hankkeisiin. Tarkastelemme yhdessä Nuorisoverstaan kanssa heidän toimintaansa kaupungin keskeisten nuorten työllisyyteen liittyvien tavoitteiden suuntaiseksi. Tehostamme työllistymismahdollisuuksia myös julkisten hankintojen sosiaalisten kriteereiden avulla. Tarjoamme perinteiseen tapaan kesätyötä noin 200 joensuulaiselle koululaiselle ja opiskelijalle. Selvitämme myös, voisimmeko testata kesällä 2017 apurahatyyppistä rahoitusta nuorille, jotka ideoivat yksilöinä tai ryhminä yleishyödyllistä kesätyötä
41 Siun Talous Oy:tä koskevan tekstin tarkistaminen Outokummun kaupungin mukanaolon osalta Taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelut ostetaan Siun Talous Oy:ltä, joka tuottaa em. palvelut Joensuun kaupungin ohella Siun sotelle Kiteen kaupungille sekä kuntien ja kuntayhtymän tytäryhtiöille. 43 Rakennusten korjausvelan tarkastelu; kehitys ja toimenpiteet Sisäisten vuokrien määrittämisen yhteydessä vuonna 2005 rakennuksille määriteltiin tekniset ja jälleenhankinta-arvot, joiden päivittämisellä voidaan seurata myös rakennusten korjausvelan vuotuista kehitystä. Vuokrien määrittelyn yhteydessä vuokriin laskettiin sellainen investointitaso, jolla omaisuuden korjausvelka saadaan pidettyä hallittuna. Korjausvelka tarkoittaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa ja käytännössä korjausvelka lasketaan kuntoluokaltaan alle 75 % rakennuksista nostaen ne kunnoltaan 75 % kuntoluokan tavoitetasoon. Korjausvelan kehittyminen vuosina 2005-2025 (Eno ja Pyhäselkä lisätty v. 2009 tietoihin) Korjausvelka kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2009 jonkin verran, mutta tämän jälkeen korjausvelka on saatu lasku-uralle. Tähän ovat vaikuttaneet merkittävästi 2009 aloitettu kiinteistöomaisuuden salkutusprojekti, jossa on määritelty myytävä ja purettava kiinteistöomaisuus. Lisäksi investointimäärärahojen nostaminen vastaamaan lähemmäs kiinteistökannan todellista investointitarvetta on vaikuttanut korjausvelkaan. Vuodelle 2016 ajoitettujen investointien, myyntien ja purkujen vaikutuksesta korjausvelka on arvioitu laskevan vajaaseen 40 miljoonaan euroon. Nyt vuonna 2009 2014 tehdyillä toimenpiteillä korjausvelka on saatu pidettyä kohtuullisesti hallinnassa, mutta omaisuuden rakenteessa on edelleen verraten paljon huonokuntoisia rakennuksia, josta valtaosa on edelleen realisoitavia rakennuksia. Markkinoita kiinnostavia realisointikohteita on enää vähän ja suurin osa
kohteista onkin purkukohteita, joihin kohdistuvat toimenpiteet joudutaan ottamaan huomioon talousarviossa (purkukustannukset ja alaskirjaukset) mikä osaltaan päätettyjen toteutusta. Tilakeskuksen vuoden 2017 toiminnallisissa tavoitteissa on todettu, että korjausvelan suuruus päivitetään vuosittain. Suunniteltujen toimenpiteiden on arvioitu pienentävän korjausvelkaa. Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 43 Utran koulun omistuksen siirron selvittäminen Kaupungin tytäryhtiö Joensuun Yrityskiinteistöt Oy omistaa Utran koulun. Konsernin sisäisen työnjaon kannalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena omistuksen siirtämistä Joensuun kaupungin tilakeskukselle. Kaupunginhallituksen omistajaohjausjaoston päätettäväksi alkuvuodesta 2017 valmistellaan ratkaisumalli, jolla omistuksen siirto toteutetaan. 47 Elinvoiman toimialan tavoitteiden muotoilu Korjataan elinvoiman toimialaan tavoitteiden 3. kappale seuraavaan muotoon: Joensuun kaupunkikonserni sitoutuu siihen, että yritysten tarpeisiin liittyvät asiat etenevät ja palvelut sujuvat. Päätösten yritysvaikutusten arviointia jatketaan samoin kuin säännönmukaisia tapaamisia kaupungin toimijoiden ja elinkeinoelämän välillä. Kasvustrategian toteutusta ja seurantaa jatketaan eri toimijoiden laajassa yhteistyössä. 48 Elinvoimapalvelujen tulosalueen täsmennykset Lisätään elinvoimapalvelujen tulosalueen vastuuhenkilöksi strategiajohtaja (vastuu mm. kehittämishankkeista) Korjataan kahdessa eri kohtaa ollut saman rahoituksen kuvaus, uusi muotoilu: Joensuun Tiedepuiston rahoitukseen on varattu 0,3 milj. euroa INKA-ohjelman ja kasvustrategian toteutukseen. Korjataan Invest in sanan sisältävä tavoite muotoon: Selkeytetään ja tehostetaan konsernin investointien hankintatyön toimintatavat ja roolit. 52 Hyvinvointipalvelujen talous- ja hallintopalvelut tulosalueen toimintakatteen muutos ja vapaa-aikajohtajan palkkavarauksen siirto Organisaatiomuutoksesta johtuen hyvinvointipalvelujen talous- ja hallintopalvelujen vuosien 2016 ja 2017 talousarviot eivät ole vertailukelpoisia. Vuoden 2016 talousarvoissa on huomioitu vapaa-aikapalvelujen hallintopalvelujen tulosalueen tulot ja menot sekä koulutuspalveluista lautakunnan menot ja kehittämishankkeiden tulot. Vuoden 2017 talousarviossa on em. erien lisäksi huomioitu tulosalueelle mm. hyvinvointijohtajan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisen neuvottelukunnan toiminnasta aiheutuvat menot, sote-palveluista sekä tuotannon neuvottelu-
kunnan alta siirtyvät määrärahat sekä tarkennettu kehittämishankkeiden budjetointikäytäntöä, mistä johtuen toimintakatteen kasvuprosentti muodostuu korkeaksi. Lisätään tulosalueen taulukon alle seuraava seliteteksti: Tulosalueen toimintatulot, -menot ja kate eivät ole vertailukelpoisia organisaatiorakenteen muutoksen johdosta. Tulosalueelle on siirtynyt määrärahoja sotepalveluista sekä tuotannon neuvottelukunnasta ja tulosalue sisältää uusina toimintoina hyvinvointijohtajan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisen neuvottelukunnan toimintamenot. Lisäksi kehittämishankkeiden budjetointikäytäntöä on tarkennettu. Korjataan kaupunginjohtajan esitykseen sisältyvien muutosten 2. kohta muotoon: Vapaa-aikajohtajan palkkavaraus (50 %) siirretty hallinnosta liikuntapalvelujen tulosalueelle. 53 Digiloikka, POP-määrärahat, oppilaskohtaiset määrärahat, tukipalvelut Digiloikkaan toteuttamisesta on laadittu suunnitelma vuosille 2016-2018. Vuonna 2018 toteutukseen varaudutaan 350 000 eurolla. Toteutusta tarkennetaan vuonna 2016 saatujen kokemusten perusteella. Vuonna 2016 valtakunnallisia POP-hankerahoja oli käytettävissä 0,5 milj. euroa. Tämän lisäksi kaupungin määrärahoista varattiin toimintaan 0,2 milj. euroa. Vuodelle 2017 valtio ei ole ko. hankerahaa myöntänyt, mutta kaupungin 0,2 milj. euroa sisältyy talousarvioon. Toiminnan kehittämistä jatketaan. Lukuvuonna 2016-2017 keskimääräiset ryhmäkoot kaupungin kouluissa ovat seuraavat: 1-2 lk 19,4 lasta; 3-4 lk 20,2 lasta; 5-6 lk 21,0 lasta; 7 lk 16,7 nuorta, 8 lk 18,4 nuorta ja 9 lk 17,0 nuorta. Vuonna 2015 perusopetuksessa aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin noin 182 /oppilas. Vuonna 2016 käytettyä tulee vastaavankokoinen summa, joka on myös vuoden 2017 talousarvion budjettipohjassa. Tässä ei ole ollut suurta muutosta viime vuosina. Koulutuspalveluiden sisäisessä teknisessä budjetoinnissa talousarvion sisällä tälle budjettiriville on perinteisesti varattu pienempi summa. Koulujen tarpeet vaihtelevat vuosittain huomattavasti, eli voi olla järkevääkin kohdistaa tietty osa ko. kustannuksista toiminnan ja tarpeiden tarkentuessa vuoden mittaan. Koulutuspalveluiden sisäisen budjetoinnin tavat selkeytetään vuoden 2017 aikana. Perusopetuksen tukipalveluiden sisältö: 4101 VARKOn yhteiset palvelut (VARKOn hallinto ja sen kustannukset) 4102 Lautakuntaan kohdistuvat menot 4104 Koulukyyditykset 4104 Tukipalvelut/esiopetus (avustajat, koulutukset) 4106 Tukipalvelut/perusopetus (avustajat, kalustonhuolto, yhteiset palvelunostot mm. koulutukset)
Toimintamenojen muutosta vuoteen 2016 selittää toimintamenojen osalta: - lautakunnan menot (siirretty toiselle kustannuspaikalle, 4004) - koulukyyditysten kustannusten lasku 100.000 (kilpailutus sekä logistiikkakeskuksen kuljetusten suunnittelun kehittäminen) - esiopetuksen ja perusopetuksen avustajien määrää pyritään vähentämään Toimintatulojen arviointi tehty kuluvan vuoden toteutuman mukaisena (n. 500.000 ) Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 55 Lukio-opetuksen määräraha Koulutuspalveluiden sisällä on arvioitu määrärahojen niukkuutta perusopetuksen ja lukioiden välillä. Perusopetuksen on todettu olevan suhteessa niukemmin resursoitu ja siksi esitykseen sisältyy 100 000 euron määrärahasiirto. Lukio-opetuksessa joustavuutta on antanut mm. Joensuun yhteiskoulun lukion toiminta Papinkadulla. Papinkadun hankesuunnitelmassa todetaan: Yhdistymisen seurauksena nykyisten lukioiden henkilöstömäärä tulee vähenemään muutamalla hengellä hallinnon ja varsinaisen opetustoiminnan osalla. Varsinaisia säästöjä on aiempina vuosina tästä syystä toteutettu 100 000 euron edestä. Joensuun yhteiskoulun lukiolla ja lyseon lukiolla on nykyisin mm. yhteisiä erikoisempien aineiden kursseja. Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 57 Varhaiskasvatuspalvelut Ryhmäkoon muutoksella yli 3-vuotiaiden ryhmiin on saatu 63 lisäpaikkaa yhteensä 21 ryhmässä. Ryhmäkokojen kasvattaminen oli mahdollista lähinnä uusissa yksiköissä. Tilakartoitus tehtiin varhaiskasvatuksen, tilakeskuksen ja ympäristöterveydenhuollon yhteistyönä. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piirissä on tällä hetkellä 270 lasta. Lisäksi 35 tunnin käyttäjiä on 55 lasta (eli sellaisia asiakkaita, jotka voisivat olla myös 20 tunnin käyttäjiä). Kustannusvaikutusta ei lyhyen kokemusjakson perusteella ole vielä mahdollista tarkasti laskea, mutta yksi Aallontien pienten ryhmä on saatu sijoiteltua alueen muihin päiväkoteihin ainakin osittain lakimuutoksen seurauksena. Lisäksi Punahilkan Metsätähti-yksikkö suljetaan ensi keväänä samasta syystä. Toteutumisen seurantaa jatketaan. Lisäksi päivähoidon lasten sijoittelussa tapahtuvat toimintaa muutokset ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto tehostavat toimintaa jo vuoden 2017 aikana. Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 58 Nuorisopalveluiden palveluarvion tarkennukset Nuorisopalveluiden talousarvioesitys on laadittu kaupunginhallituksen talousarviokehykseen sisältyvien linjausten mukaisesti. Kaupunginjohtajan esityksessä kil-
pailukykysopimukseen sisältyvän työajanpidennyksen säästön on arvioitu toteutuvan asteittain, minkä johdosta tulosalueelle on palautettu 5 000 euroa talousarviokehykseen sisältynyttä työajanpidennyksen säästöä. Palautus on huomioitu nuorisopalvelujen yhteisten palvelujen talousarviossa. Tältä osin palveluarviota on tarpeen tarkistaa ja kohdistaa palautus avustuksiin. Hyvinvointipalvelujen uuden organisoinnin myötä tavoitellaan tiiviimpää yhteistyötä erityisesti koulutuspalvelujen kanssa mm. loma-aikojen toimintojen osalta. Vuoden 2017 talousarviossa nuorisopalveluissa varaudutaan järjestämään lomaaikojen toimintaa 250 lapselle. Korjataan nuorisopalvelujen palveluarviotaulukko seuraavaan muotoon: 455 Nuorisopalvelut Vastuuhenkilö: nuorisojohtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus: Nuorisotoimen kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat. Nuorisotoimi työskentee yhteistyössä muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien tulosalueiden ja järjestöjen kanssa. PALVELUARVIO TP 2015 TA 2016 TA 2017 MUUTOS 2017-2016 Yhteiset palvelut ja kehittämistoiminta / alle 29-vuotias asukas (brutto) 9,5 10,5 8,8-16,4 % %:a nuorisotoimen kokonaismenoista 17,0 % 14,0 % 14,5 % 3,3 % Yhteiset palvelut ja keh.toiminta yhteensä (brutto) 269 644 298 996 249 962-16,4 % Alueellinen nuorisotyö Osallistumiskerrat toimintaan 46 437 45 000 50 000 11,1 % /osallistumiskerta (brutto) 20,8 21,1 18,8-10,9 % Aukiolotunnit/kk 632 540,0 600,0 11,1 % Lomatoiminnan vuorokaudet 1 436 800 800 0,0 % /vuorokausi (brutto) 68,8 130,0 130,0 0,0 % Alueellinen nuorisotyö yhteensä (brutto) 984 781 987 740 942 337-4,6 % Psykososiaalinen tuki Asiakasta/toimintaan säännöllisesti osallistuvaa 278 250,0 1 095,0 338,0 % / alle 29-vuotias asukas (brutto) 8,0 9,9 15,3 55,3 % Psykososiaalisen tuen palvelut yhteensä (brutto) 227 993 280 864 436 301 55,3 % Avustukset / alle 29-vuotias asukas (brutto) 3,5 3,7 3,7 0,0 % Avustukset yhteensä (brutto) 100 126 104 400 99 400-4,8 % Henkilöstömäärä henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 12,9 18,0 18,0 0,0 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 5,2 5,0 1,1-78,0 % Henkilötyövuodet yhteensä 18,1 23,0 19,1-17,0 % Toimintatulot 59 172 58 000 58 000 0,0 % Toimintamenot 1 582 545 1 672 000 1 728 000 3,3 % Toimintakate 1 523 373 1 614 000 1 670 000 3,5 % Toimintatulot % menoista 3,7 % 3,5 % 3,4 % -3,2 % Nuorisopalveluiden investointiosaan on varattu Sinkkolan saniteettitilojen hankinnan määrärahat. Hankinnan tavoitteena on nostaa Sinkkolan palveluvarustus asianmukaiselle tasolle. Kohteen kävijämäärät ovat korkealla tasolla (31 000 kävijää v. 2016). Hankinta toteutetaan joko rakentamalla wc-tilat navetan sisätiloihin tai konttiratkaisuna. Toteutus edellyttää sähkö-, vesi- ja viemäröintitöitä. Hankinnan suunnittelu on käynnissä ja kustannusarvio sekä toteutustapa tarkentuu suunnittelun edetessä. 60 Joensuun seudun kansalaisopiston palveluarviotaulukon tarkentaminen
Kansalaisopiston palveluarviotaulukkoa tarkennetaan Joensuun opetustuntien jakautuman osalta; kokonaistuntimäärä pysyy ennallaan, mutta taiteen perusopetuksen tuntimäärä nousee 200 tunnilla ja vastaavasti teatteri-, ilmaisu- ja kirjallisuus opetuksen osalta tuntimäärä pienenee 200 tunnilla. Korjataan Joensuun seudun kansalaisopiston palveluarviotaulukko seuraavaan muotoon: 490 Joensuun seudun kansalaisopisto Vastuuhenkilö: kansalaisopiston rehtori Tulosalueen toiminnan kuvaus: vapaa sivistystyö PALVELUARVIO TP 2015 TA 2016 TA 2017 Muutos 2017-2016 Vapaa sivistystyö Vapaa sivistystyö, opiskelija 22 395 22 500 22 500 0,0 % Vapaa sivistystyö / opiskelija 162 174 168-3,3 % Vapaa sivistystyö Opetustunnit 44 592 45 900 45 500-0,9 % Vapaa sivistystyö / opetustunti 81 85 83-2,4 % Joensuun opetustunnit, joista 29 619 30 750 30 662-0,3 % Tietotekniikka 1 131 1 200 1 100-9,1 % Taiteen perusopetus 5 778 5 700 5 850 2,6 % Musiikki 3 774 3 800 3 900 2,6 % Kuvataide 2 250 2 500 2 500 0,0 % Teatteri, ilmaisu ja kirjallisuus 1 171 1 200 1 200 0,0 % Kädentaidot 3 307 3 600 3 500-2,9 % Kielet 4 574 4 550 4 700 3,2 % Liikunta, terveys ja tanssi 6 761 7 300 7 012-4,1 % Muut 873 900 900 0,0 % Maksullinen palvelutoiminta 122 Vapaa sivistystyö Peittävyys-% 20 % 20 % Vapaa sivistystyö Toiminnan kulut yhteensä 3 628 364 3 904 000 3 805 000-2,6 % Vapaa sivistystyö Tuotot 1 762 352 1 767 000 1 767 000 0,0 % Vapaa sivistystyö Tuotot % kuluista 49 % 45 % 46 % Vapaa sivistystyö Netto 1 866 012 2 137 000 2 038 000-4,9 % 66 Vapaa-aikajohtajan palkkavarauksen siirto Korjataan kaupunginjohtajan esitykseen sisältyvien muutosten 1. kohta muotoon: Vapaa-aikajohtajan palkkavaraus (50 %) siirretty hallinnosta liikuntapalvelujen tulosalueelle. 69 Kummuntien kevyenliikenteenväylä Ely-keskus käynnistää Kummuntien kevyenliikenteenväylän tiesuunnitelman hyväksymisen ja rakennussuunnitelman tekemisen vuonna 2017. Päätökset kevyenliikenteenväylän toteuttamisesta ja kustannustenjaosta tehdään tiesuunnitelmalausunnon yhteydessä. Hankkeen kustannusarvio on n. 0,8 milj. euroa ja tarkentuu
rakennussuunnittelun yhteydessä. Mikäli kaupunki osallistuu rakentamisen kustannuksiin, rahoitusvaraus on tehtävä käyttötalouteen, koska kyseessä on valtion yleisentien viereen rakennettavasta väylästä. Lisätään kaupunkirakennelautakunnan yhteisten palvelujen tulosalueen yhteyteen seuraava teksti: Kummuntien (Mt 15693) kevyen liikenteen järjestelyt välillä Haapajoki Mulonsalontie rakentamissuunnittelun rahoitukseen varaudutaan yhdessä Pohjois-Savon Elykeskuksen kanssa. Kaupungin rahoitusosuus suunnittelukustannuksista on 50 % kuitenkin enintään 35 000 euroa. 70 Joukkoliikenteen kustannusten kehitys Joensuun kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämistapa uudistettiin kesällä 2014. Vuosien 2014 ja 2015 talousarvioiden laatiminen oli erittäin vaikeaa, koska toimintatapa oli täysin uusi eikä kunnollista vertailutietoa saatu vastaavan liikennealueen tuloista ja menoista (Joensuu, Kontiolahti, Liperi). Edellisillä toimijoilla sitä ei joko ollut tai sitä ei haluttu antaa. Vuoden 2016 talousarvion laatimisen pohjaksi oli jo melko hyvä oma tietopohja. Tulot ja menot pystyttiin arvioimaan kohtuullisen hyvin. Tarpeeseen vähentää menoja, kasvattaa tuloja ja lisätä matkustajamäärää pystyttiin reagoimaan. Vuoden 2016 aikana korotettiin lippuhintoja osalla lipputyypeistä. Samalla käynnistettiin hiljaisten aikojen kampanjoita, otettiin käyttöön halvempi Cityvyöhyke ja muutetiin vyöhykerajoja. Matkustajamäärän lisäämisessä on onnistuttu vuona 2016. Tulokertymä on kuitenkin suunniteltua heikompi. Pääsyy siihen on, että kuntien maksamien koulumatkalippujen tulot arvioitiin liian korkeiksi. Näiden laskutuksessa voitiin vuonna 2016 siirtyä kuntien välisen sopimuksen mukaiseen tilaan eli laskuttamiseen todellisen matkustamisen mukaan. Yllätyksenä tuli, että koululaismatkoja tehdään selvästi vähemmän kuin niitä saisi koululaislipuilla tehdä. Tämä on vähentänyt joukkoliikenteen tuloja koulumatkoista. Samalla ovat luonnollisesti vähentyneet myös kuntien koulutoimien menot. Lisäksi KELAn maksamat korvaukset 2. asteen opiskelijoiden tuetuista matkalipuista ovat jääneet arvioitua pienemmiksi. Vuoden 2017 talousarviossa koululaismatkan hintaa (ns. nousukorvausta) on suunniteltu nostettavaksi. Kampanjat ovat lisänneet luonteensa mukaisesti kertalippujen käyttöä, mutta eivät ole kasvattaneet tuloja vastaavasti. Tehdyt joukkoliikenteen sopimukset liikennöitsijöiden kanssa yltävät kesään 2019 (Joensuu-Kontiolahti, Liperi-Joensuu-Hammaslahti) ja kesään 2021 (Joensuun kantakaupunki). Sopimuskorvaukset on sidottu indeksiin eikä liikenteen määrään voida tehdä merkittäviä muutoksia. Muutostarpeet ovat ylipäätään pieniä, kokemukseen ja saatuun palautteeseen perustuvia vuosittaisia tarkistuksia aikatauluihin ja reitteihin. Kustannustasossa ei ole siten tulossa sopimuskaudella yllätyksiä. Suunnitteilla olevat informaatiojärjestelmän kehittämishankkeet eivät tuo mukanaan nykyistä kalliimpia järjestelmiä. Valtakunnallisen Waltti toimintajärjestelmän kustannukset Joensuun kaupunkiseudulle ovat tiedossa (reilu 1 % JOJO-lii-
kenteen liikevaihdosta) ja ovat selvästi edullisemmat kuin samat palvelut esimerkiksi Matkahuollon järjestäminä. Muita varteenotettavia toimijoita ei Suomessa ainakaan toistaiseksi ole. Tulotasossa ei ole odotettavissa yllätyksiä. Vuoden 2016 kesän alussa toteutetuista hinnankorotuksista huolimatta matkustajamäärät ovat kasvamaan päin. Maltillisella kampanjoinnilla ja toimintatapojen sitkeällä kehittämisellä pyritään pitkään vakaaseen kasvuun matkustajamäärissä. Valtion joukkoliikenteen tukitaso näyttäisi olevan myllerrysten jälkeen vakiintumassa, Joensuussa noin 500 000 vuositasolle. Tuki ollaan kuitenkin entistä selvemmin sitomassa joukkoliikenneviranomaisen (kuntien) oman panostuksen tasoon. Kustannuksiin liittyvät riskit tulevat kaupungin oman toiminnan ulkopuolelta. Olennaista on onnistua hyvin seuraavissa hankintojen kilpailutuksissa vuosina 2019 ja 2021 alkaville kausille. Liikenteen lainsäädännön suuri uudistus Liikennekaari on edelleen valmistelussa. Näyttää siltä, että uusia murroksia kaupunkiseutujen joukkoliikenteen järjestämistapaan ei olisi sitä kautta tulossa, mutta vasta lain hyväksymisen (hyväksymisten) jälkeen voidaan tietää muuttuiko toimintaympäristö. Kolmas suuri ja vielä tuntematon muutos ja riski liittyy JOJO-alueen ulkopuolisen Pohjois-Karjalan joukkoliikenneviranomaisen määrittelyyn maakuntauudistuksen yhteydessä. Nyt näyttää siltä, että viranomaistehtävät siirtyisivät Pohjois-Karjalan maakunnalle tai useampien maakuntien yhteenliittymälle. Uusia arvaamattomia asioita voi tässä yhteydessä tulla vastaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen järjestämä bussiliikenne ei ole lähtenyt ollenkaan ongelmitta käyntiin Pohjois-Karjalassa. Ongelmat heijastuvat myös JOJO-liikenteeseen, vähintäänkin imagotasolla. Yhteistyö on tarpeen, mutta yhteistyö saattaa tuottaa taloudellisia riippuvuussuhteita. Pitkällä aikavälillä olisi matkustajien kannalta ehdottomasti selkeintä, että koko Pohjois-Karjalan alueella, Joensuun seutu mukaan lukien, olisi vain yksi joukkoliikenneviranomainen. Jos tähän lähdetään, maakuntavetoisesti tai kaupunkivetoisesti, pitää varautua siihen, että oppirahoja maksetaan ensimmäisinä vuosina. JOJO-liikenteen talouden kannalta olisi turvallisinta pitäytyä nykyisessä toimintaalueessa, mutta asiaa joudutaan harkitsemaan vielä erityisesti matkustajan näkökulmasta. Jos mennään yhden maakunnallisen toimijan malliin, pitää taloudellinen riski olla maakunnalla, koska JOJO-liikenteen taloutta voi pitää jo vakiintuneena myllerrysten jälkeen. Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 87 Talonrakennuksen investointiohjelman tarkistus Rantakylän normaalikoulun hankesuunnitelma ja kustannusarvio on tarkentunut. Hankkeen kustannusarvio on 14,294 me jakautuen vuosille 2017-2018. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä hankkeen kustannusarvioksi oli arvioitu 14 me. Talonrakennuksen investointiohjelmaa on tarpeen tarkistaa tältä osin. Wärtsilätalon keittiön peruskorjaus varsinaisen valmistuskeittiön saneerauksen lisäksi käsittää ruokasalin, aula- ja eteistilojen sekä varastotilojen saneeraamisen. Lisäksi hankkeen yhteydessä joudutaan täysin uusimaan ja laajentamaan C-talon iv-konehuonetta. Hankkeen kustannusarvio on noussut hankkeen laajentumisen
johdosta 2,15 milj. euroon. Käyttäjä perustelee tarvetta kasvaneisiin asiakasmääriin (Sirkkala jäi pois) ja siihen, että kyseinen C-talo jätettiin aikoinaan Wärtsilätalon peruskorjauksen ulkopuolelle. Hanke on ollut käyttäjien toivelistalla muutaman vuoden ajan. Talonrakennuksen investointiohjelmaa on tarpeen tarkistaa tältä osin. Kaupunginhallituksen omistajaohjausjaosto on käsitellyt 7.11.2016 97 kiinteistöleasingrahoituksen käyttämistä Rantakylän normaalikoulun, Hukanhaudan ja Hammaslahden päiväkotien ja Heinävaaran yläkoulun rakentamisessa. Talonrakennuksen investointiohjelmaa koskeva taulukko päivitetään seuraavaan muotoon: Hanke Kust.arv. Aik. 2017 2018 2019 1000, alv 0 % Talonrakennusinvestoinnit Rantakylän uusi päiväkoti 4 100 M 1 600 2 500 T Rantakylän liikunnan monitoimihalli 5 260 M 1 200 4 060 750 T 750 Siilaisen terveysasema, peruskorjaus ja laajennus 43 100 M T 26 100 17 000 Wärtsilätalo, keittiön saneeraus * 2150 M 200 1 950 T Pienet hankkeet M 1 200 1 200 1 200 Rakennusten myyntitulot T 300 300 300 Talonrakennus investoinnit yhteensä M 24 960 3 150 1 200 T 1 050 300 300 N 23 910 2 850 900 Korvausinvestoinnit N 1 400 2 850 1 200 Laajennusinvestoinnit N 22 510 0 0 Kiinteistöleasing hankkeet Nepenmäen yhtenäiskoulu, uudisrakennus 22 722 M 3 000 13 000 6 722 T Rantakylän normaalikoulu** 14 294 M 4 000 10 294 T Hukanhaudan uusi päiväkoti (7-os)** 4 200 M 1 800 2 400 T Hammaslahden uusi päiväkoti (5-os)** 3 500 M 1 400 2 100 T Heinävaaran yläkoulu (moduulitilat)** 4 500 M 4 500 T Kiinteistöleasing hankkeet yhteensä 49 216 M 24 700 21 516 * Hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2016 aikana ** Hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2016, kiinteistöleasing-puitesopimus. Heinävaaran yläkoulun osalta ratkaistaan erikseen toteutustapa (kiinteistöleasing- tai vuokraus). T=tulot, M=menot
87 Marjalan koulun aikataulu Marjalan koulun hanke on sijoitettu Tilakeskuksen investointisuunnitelmassa vuosille 2019 2020. Seuraavana kahtena vuotena talonrakennusinvestoinnit ovat Tilakeskuksen historian suurimmat, joten hankkeen aikaistaminen ei ole mahdollista kaupungin investointimäärärahojen eikä Tilakeskuksen rakennuttajaresurssien puitteissa. Marjalan koulun yhteyteen on vaihdettu noin vuosi sitten parempilaatuiset siirtotilayksiköt, joiden avulla tilatarvetta on pystytty helpottamaan. Laajennushankkeen myötä luokkatilojen määrä ei todennäköisesti kasva nykyisestä koulujen ja siirtotilojen luokkatilasta. Laajennus edellyttää myös asemakaavamuutosta, koska koulun laajennus joudutaan tekemään tontin vieressä olevan pysäköintialueen paikalle. Tästä seuraa puolestaan pysäköintipaikkojen uudelleen järjestelytarve alueelle, koska pysäköintialue palvelee muitakin käyttäjiä kuin koulua. Koulun laajentamisen yhteydessä on ratkaistava myös liikuntasalitilojen ja pihan riittävyyden ongelmat. Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 88 Karhunmäen koulun kalustamisen määrärahan riittävyys Karhunmäen koulun kalustohankintoihin on varattu vuoden 2016 talousarviossa 0,6 milj. euroa. Kalustohankintojen kustannukseksi on arvioitu 0,83 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarvioon on varattu Karhunmäen koulun kalustohankintojen loppuunsaattamiseksi tarvittava 0,23 milj. euroa. Kyseessä on lautakunnan esityksen mukainen määrärahavaraus. Toiminnallisissa tavoitteissa todetaan, että asiaan liittyvät toimintatavat uudistetaan vuoden 2017 aikana. Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen. 90-93 Kauppatorin esiintymislava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen yleissuunnitelman sekä kauppatorin esiintymislavan suunnitelman 31.10.2016 91. Esiintymislavan kustannusarvio on 0,8 milj. euro jakautuen kahdelle vuodelle; vuoden 2017 arvioitu osuus on 0,3 milj. euroa ja vuoden 2018 0,5 milj. euroa. Esiintymislavan kustannuksiin ei ole varauduttu yhdyskuntatekniikan investointiohjelmassa, minkä johdosta investointiohjelmaa tulee korjata tältä osin. Korjataan yhdyskuntatekniikan investointiosaa seuraavien kohtien osalta: 1 000 euroa TP2015 TA2016 HK2017 TA2017 Muutos S2018 S2019 % Investointimenot -13 535-14 973-15 340-15 640 4,5-15 880-15 165 Investointitulot 229 0 0 0 0,0 0 0 Nettoinvestoinnit -13 306-14 473-15 340-15 640 4,5-15 880-15 165
Suurten kehittämishankkeiden toteutukseen esitetään käytettäväksi vuonna 2017 yhteensä noin 6,7 milj. euroa, joka jakaantuu seuraavasti: Pötkänniemenpuiston kevyen liikenteen väylä Vt 6 Raatekankaan eritasoliittymä Symmetrisen kaupungin hankkeet: o Kauppatori ja keskustan joukkoliikennejärjestelyt o Kauppatorin esiintymislava o Rantakatu välillä Koskikatu Siltakatu o Asemanseutu o Ilosaari o Vapaudenpuiston kehittäminen o Mehtimäen alue Yliopistohankkeet: o Pataluodonkatu 0,25 milj. euroa 2,80 milj. euroa 1,05 milj. euroa 0,30 milj. euroa 0,05 milj. euroa 0,25 milj. euroa 1,20 milj. euroa 0,03 milj.euroa 0,72 milj. euroa 0,03 milj. euroa
Yhdyskuntatekniikan investointisuunnitelma vuosille 2017-2019 Uudisrakentamis-, peruskorjaus- ja vene- ja liikuntapaikkahankkeista on esitetty vuosirahoitus yhteensä ja kehittämishankkeet yksilöityinä YHDYSKUNTATEKNIIKKA v.2017 v.2018 v.2019 1. Uudisrakentaminen 5 175 000 5 345 000 6 070 000 2. Peruskorjaus 2 560 000 2 455 000 2 915 000 3. Vene- ja liikuntapaikkahankkeet 1 230 000 530 000 1 235 000 4. Kehittämishankkeet Kust.arvio 6 675 000 7 550 000 4 945 000 Pötkänniemenpuiston klv 265 000 250 000 Raatekankaan eritasoliittymä ja Salpakankaankatu 4 500 000 2 800 000 1 500 000 (Yhteishanke valtion kanssa, hankkeesta ei päätöksiä) Oksojantie (Karsikon hypermarket) (Oksojatie/Ivontie liikennevalot v. 2018) 1 450 000 100 000 Symmetrinen kaupunki -hankkeet Kauppatori ja keskustan joukkoliikennejärjestelyt 4 370 000 1 050 000 3 115 000 Kauppatorin esiintymislava 800 000 300 000 500 000 Rantakatu välillä Koskikatu - Siltakatu 550 000 50 000 500 000 Koulukadun kehittäminen 3 500 000 40 000 725 000 Malmikadun kehittäminen 1 810 000 100 000 Kauppakatu väl. Papinkatu - Suvantokatu 1 100 000 70 000 1 030 000 Papinkadun katkaisu ja Rantakatu (välillä Malmikatu-Kalastajankatu) 800 000 100 000 Joensuun asemanseutu (sis. Siltakatu) 3 050 000 250 000 1 000 000 1 000 000 (Toteuttaminen edellyttää valtion päätöksiä) Green Park 1 275 000 60 000 540 000 Vapaudenpuiston kehittäminen 680 000 30 000 600 000 Ilosaari 2 600 000 1 200 000 Mehtimäki 1 220 000 720 000 220 000 200 000 Yliopisto/hankkeet: Pataluodonkatu 440 000 25 000 415 000 Tulliportinkatu 630 000 30 000 600 000 Siltakatu välillä Länsikatu-Noljakantie 1 050 000 50 000 Menot yhteensä osuus 15 640 000 15 880 000 15 165 000 yht. Rahoitusosuus Rahoitusosuudet eivät ole vielä varmistuneet Menot netto yhteensä 15 640 000 15 880 000 15 165 000 91 Taajamien liikuntamahdollisuudet, ml. Reijola Lähiliikuntapaikkoja ovat paitsi pienet kentät laitteineen ja välineineen myös latuja virkistysreittiyhteydet ja erilaiset ulkokuntoilulaitteet reittien yhteydessä.
Lähiliikuntapaikkoja tuodaan investointiohjelmiin vuosittain lähiliikuntapaikkatyöryhmän (asiantuntijat liikuntapuolelta, tilakeskuksesta, varkosta ja kaupunkirakenneyksiköistä) selvitysten perusteella. Kohteita toteutetaan joko tilakeskuksen tai kaupunkirakenneyksikön investointiohjelman puitteissa ja kohteiden valintaan vaikuttaa olennaisesti myös muut meneillään olevat investoinnit. (Esim. Karhunmäen lähiliikuntapaikan toteutus tehtiin kouluhankkeen kanssa rinnakkain. ) Lähiliikuntapaikkoja on 2010-2016 toteutettu mm. seuraavasti kaupunkirakenteen ja tilakeskuksen investointiohjelmissa: Nepenmäen lähiliikuntapaikka 2010 Heinävaaran lähiliikuntapaikka 2011 Hammaslahden lähiliikuntapaikka 2013 Tuupovaaran koulun lähiliikuntapaikka 2014 Marjalan saaren ulkoilureitti + liikuntapaikka 2015 Uimaharjun koulun lähiliikuntapaikka 2015 Rantakylän/ Pataluodonkoulun lähiliikuntapaikka 2015 Karhunmäen pallokenttä/ lähiliikuntapaikka 2016 Utran ulkokuntoilualue ja pulkkamäki 2016 Vuoden 2017 kaupunkirakenneyksikön ohjelmassa on Ukonniityn lähiliikuntapaikka (Mintunpuisto). Suunnitelmakauden listalla ovat myös Niittylahdenrannan pallokenttä, Noljakan lähiliikuntaolosuhteet sekä uudisalueiden ulkoilureittejä. Tarkemmin ajoittamattomien toiveiden listalla ovat mm. seuraavat lähiliikuntapaikat: Mutalan lähiliikuntaolosuhteet Utran koulun piha Karsikon lähiliikuntapaikka Reijolan lähiliikuntapaikka Jääkärinpuiston /Koivuniemenpuiston leikki- ja kuntoilualue Kiihtelysvaaran lähiliikuntapaikka Mehtimäen ulkokuntoilualue Enon lähiliikuntapaikka Penttilän lähiliikuntapaikka Lähiliikuntatyöryhmässä on aiemmin linjattu, että lähiliikuntaolosuhteiden kehittäminen Reijolan alueella kohdistuvat Reijolan koulun pihaan lähialueineen. Pihaalueen toteuttamisesta vastaa tilakeskus. Reijolan lähiliikuntapaikka tulee ratkaistavaksi, kun koulukeskuksen suunnitelmat tarkentuvat (laajempi peruskorjaus/ mahdollinen korvaaminen uudella). Suunnitelmien tarkennettua selviää miltä osin liikuntaolosuhteita on parannettavissa lähivuosina ja miltä osin toteutustoimet odottavat koulukeskuksen laajempaa peruskorjausta. Nyt toteutettavat Reijolan vanhan (puu)koulun purku ja sisäpuoliset remontit ovat yksittäisiä toimenpiteitä ilman mitään sidonnaisuutta myöhemmin tuleviin kokonaisratkaisuihin, joiden ajankohta on todennäköisesti ensivuosikymmenen puolella. Ei muutosta kaupunginjohtajan esitykseen.
97 Joensuu konsernin muutokset vuoden 2017 alusta lukien Päivitetään Siun Talous Oy:n osalta teksti Outokummun kaupungin poisjäännin johdosta: Siun Talous Oy on perustettu Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän välillä. Yhtiön osakkaaksi on liittymässä myös Kiteen kaupunki, mikä merkitsee muutosta kaupungin omistusosuuden suuruuteen. Lisätään tekstiin Kiinteistö Oy Uimaharjun Hakaa koskeva lause: Kaupunginhallituksen päätöksen 26.9.2016 336 mukaisesti kaupunki ostaa Enon Sosiaalidemokraatit ry:ltä yhdistyksen omistamat Kiinteistö Oy Uimaharjun Hakan osakkeet. Kaupan seurauksena kaupungin omistusosuus yhtiöstä nousee 100 %:iin. 114 Liitteen 4 tarkistaminen/talonrakennuksen investointihankkeiden hankkeiden kuvaukset Korjataan Wärtsilätalon keittiön saneerauksen kustannusarvio hankesuunnitelman valmistelutilanteen mukaiseksi: Wärtsilätalon keittiön saneeraus käsittää vuonna 1986 valmistuneen keittiö ja ruokasalin saneerauksen sekä teknisesti että toiminnallisesti tämän päivän määräysten mukaiseksi. Keittiön ja ruokasalin tilat eivät sisältyneet Wärtsilätalossa vuosina 2004-2007 tehtyyn peruskorjaushankkeeseen. Hankesuunnitelma valmistuu syksyllä 2016. Rakennussuunnittelu alkaa vuoden 2017 alussa ja rakennustyöt vuoden 2018 alusta. Keittiö on valmis syyslukukauden 2018 alkuun mennessä. Hankkeen kustannuksiksi on tässä vaiheessa arvioitu 2,15 milj. (alv. 0%). Korjataan uutta harjoitusjäähallia koskeva teksti seuraavaan muotoon: Uusi harjoitusjäähalli ja jäähallin sosiaalitilat tullaan rakentamaan nykyisen jäähallin kylkeen pysäköintialueelle. Nykyisen jäähallin huonokuntoisille sosiaalitiloille tullaan rakentamaan korvaavat tilat laajennusosalle. Hankkeeseen on tulossa säätiön kautta perintörahaa. Alustava toteutusajankohta vuodet 2018-2019 ja kustannusarvio 5 milj. euroa. 99-105 Tulos- ja rahoituslaskelman muutokset Pohjois-Karjalan maakuntaliiton jäsenmaksun muutoksella on vaikutusta kaupungin vuoden 2017 tuloslaskelmaan. Kauppatorin esiintymislava nostaa vuoden 2017 investointimenoja 0,3 milj. eurolla. Esiintymislava sekä talonrakennuksen investointiohjelman tarkentuminen vuoden 2018 osalta nostaa vuoden 2018 investointimenoja 1,45 milj. eurolla. Rahoituslaskelman osalta pitkäaikaisen lainan määrää on nostettu 1 milj. eurolla vuodelle 2018. Muutoksilla on vaikutusta myös tulos- ja rahoituslaskelman tunnuslukuihin sekä liitteen 1 lukuihin (peruskaupungin tuloslaskelman yhteenveto ja peruskaupungin investointimenot toimielimittäin).
Ulkoinen tuloslaskelma v. 2015-2019, 1 000 euroa ml. liikelaitokset, rahastot, sisäiset erät* TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toimintakate -365 099-376 332-369 175-371 386-374 363 Kunnallisvero 223 747 224 800 221 300 225 700 230 400 Kiinteistövero 19 607 20 200 20 500 20 700 20 900 Osuus yhteisöveron tuotosta 18 640 17 000 17 400 18 000 19 000 Valtionosuudet 129 006 139 855 138 600 140 087 141 488 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 606 285 260 260 260 Muut rahoitustulot 4 251 10 344 10 493 10 591 10 691 Korkomenot -1 599-1 400-1 800-2 200-2 600 Muut rahoitusmenot -529-5 640-5 600-5 600-5 600 Vuosikate 28 631 29 112 31 978 36 152 40 176 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -27 092-30 483-30 630-32 800-33 900 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos 1 539-1 371 1 348 3 352 6 276 Poistoeron muutos 1 059 Varausten muutos 1 164 Rahastojen muutos -148 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 614-1 371 1 348 3 352 6 276 * Eliminoitu sisäiset korot ja peruspääoman korko Rahoituslaskelma 2015-2019 TP TA TA TS TS ml.liikelaitokset ja rahastot ml. sisäiset erät 2015 2016 2017 2018 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate 28 659 29 112 31 978 36 152 40 176 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -5 326-4 770-3 250-3 250-3 250 23 333 24 342 28 728 32 902 36 926 Investointien rahavirta Investointimenot (-) -45 820-56 228-50 281-29 280-24 190 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 835 441 1 045 540 80 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 572 5 025 3 500 3 500 3 500-38 412-50 762-45 736-25 240-20 610 Toiminnan ja investointien rahavirta -15 080-26 420-17 008 7 662 16 316 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -579-5 000-615 -500-500 Antolainasaamisten vähennys 1 556 1 000 1 000 1 000 1 000 977-4 000 385 500 500 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 51 000 42 000 19 000 13 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -20 663-24 500-25 100-27 000-29 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos, lis(+),väh(-) 1 928 1 265 26 500 16 900-8 000-16 000 Muut maksuvalmiuden muutokset -487 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -13 325-3 920 277 162 816