Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa



Samankaltaiset tiedostot
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

VTI milloin epäilen, miten tutkin?

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

SKKY:n ja sairaalakemistit Ry:n kevätkoulutuspäivät Terveyskeskuslääkäri Jukka Kaijalainen; Helsinki / TERKE

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Opiskelijoiden virtsatieinfektioiden diagnostiikka ja hoitolinjat Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4

C.difficile alueellisena haasteena

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

Appendisiitin diagnostiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Virologiset pika- ja vieritestit

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

Preanalytiikan poikkeamat laatuketjussa

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HIV-pikatesti Jukka Suni osastonlääkäri HUSLAB / virologian osasto

Virtsalaitteiden virittäminen

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Labqualitypäivät Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Valtakunnallinen erikoishammaslääkärikuulustelu

Diagnostisten tutkimusten arviointi. Jorma Komulainen KRAK

PD-hoidon komplikaatiot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Moniresistentit bakteerit

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 4

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

OPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :

TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Mitä käytännön lääkärin tarvitsee tietää biostatistiikasta?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Pre- ja postanalytiikka kl mikrobiologian laboratoriotoiminnassa

Uskomusverkot: Lääketieteelliset sovellukset

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Tietopaketti seksitaudeista

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

ABX Micros CRP 200 analysaattori

Milloin nieluviljely

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE

Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen

Annika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi

Labquality Days Jaana Leiviskä

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

Mitä on preanalytiikka ja miksi siitä puhumme?

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Transkriptio:

SKKY:n ja Sairaalakemistien syyskoulutuspäivät 1.11.2013 Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa Timo Kouri LKT, dosentti, osastonylilääkäri Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB 1.11.2013 1

Sidonnaisuudet 2011-2013 Labquality Oy, Helsinki: Virtsan partikkelilaskennan, liuskatutkimusten ja partikkelitunnistuskierrosten asiantuntija (sivutoimi) Virtsatutkimusten konsultaatioita tai luentoja diagnostiikkateollisuudelle Roche Diagnostics Greiner Bio-One BD Preanalytical Solutions (Euromedlab) 1.11.2013 2

Laboratorion rooli voi olla Tutkimusten oikean käytön ohjaaja Preanalytiikan (näytteenotto, kuljetus) ohjaaja Diagnostisen tutkimuksen / erotusdiagnostiikan tuottaja Laboratoriopalvelujen järjestäjä Vieritutkimusten ohjaaja Hoidon määritys- tai seuranta-apu Tulosten tulkitsija yksittäistapauksissa vakavat infektiot epäselvät löydökset 1.11.2013 3

INFEKTIO = ISÄNTÄ (oireet, tulehdusmuutokset) + MIKROBI (osoitettuna, kasvatettuna) 1.11.2013 4

DIAGNOSTIIKAN ASETELMAT Tyypilliset oireet (ei laboratoriotutkimuksia) Nuhakuume Perusterveen naisen kystiitti Sopivat oireet + laboratoriolöydökset Meningiitti VTI: yleis+paikallisoireet ja LAB (P-CRP, virtsatutk) Oireeton (kantajuus) + laboratoriolöydökset Verenluovuttajat, elintarviketyöläiset Bakteriuria: vain gravidoilla tärkeätä (U-BaktVi) 1.11.2013 5

Vertailumenetelmänä U-BaktVi? 1.11.2013 Kouri T ym. ECLM-European Urinalysis Guidelines, SJCLI, suppl 231, 2000 6

Bakteriuria vai VTI? Pelkkä positiivinen viljelytulos 10 3 10 5 pesäkettä/ml ei riitä VTI-diagnoosiin ilman infektion oireita Epätyypilliset oireet hankalia tulkita Bakteriuriaa on 30-50%:lla iäkkäistä vanhuksista, samalla yleensä myös pyuriaa: ei tutkita, ellei tautia, jota hoidettava Oireeton bakteriuria ei ole tauti, mutta voi herkistää keskosuudelle raskaanaolevilla 1.11.2013 7

U-BaktJVi Mikrobin nimeäminen (ei sisällä kaikkia virtsatiepatogeenejä, esim. klamydioita, tbc-bakteeria jne.) Hoidon valinta (mikrobilääkeherkkyys) Mikrobilääkeresistenssin väestöseuranta Ei vastaa kysymykseen, onko mikrobilöydös potilaan vaivojen syy Hoidon tehon seuranta yksittäisillä potilailla? - uusi U-BaktVi, ei rutiinisti 1.11.2013 8

Keskisuihkunäytteen anto 1.11.2013 9

Runsas sekafloora, näyte? Kokkia Kolmea koliformia Kuva: Risto Hilla 1.11.2013 10

U-BaktVi-tutkimuksen esitiedot Ottoaika (antoaika), kuljetusviive? Ottotapa, oliko keskisuihku, punktio, katetri? Rakkoaika (alle vai yli 4h) Mikrobilääke - Meneillään olevat antibiootit 1.11.2013 11

VTI-diagnostiikan määrä Suomessa Noin 250 000 avohoitoinfektiota ja noin 20000 sairaalainfektiota / vuosi Virtsan bakteerien seulontaviljelyitä yli 1 miljoona / vuosi Virtsan bakteerien tyypitysviljelyitä runsaat 300 000 / vuosi Virtsan kemiallisia seulontoja ja solulaskentoja yli 1 miljoona / vuosi (laboratoriot) Tutkimuskustannukset noin 30 M / vuosi 1.11.2013 12

USKOTTAVUUSOSAMÄÄRÄT (Likelihood ratios) Positiivisen tuloksen uskottavuusosamäärä = LR+ = Se / (1 Sp) = TP / FP, hyvä luku > 10 Negatiivisen tuloksen uskottavuusosamäärä = LR- = (1 Se) / Sp = FN / TN, hyvä luku < 0,1 Vetosuhteet ( riskisuhteet ) (posttest odds) = (LR) * (pretest odds) 1.11.2013 13

Ennakkotodennäköisyys (pretest probability) ja todennäköisyys testin jälkeen (posttest probability) Pretest odds = (Pretest probability) / (1 - Pretest probability) Esim. jos VTI:n todennäköisyys potilasjoukossa on 40 %, vetosuhde ennen koetta on = 0,40 / (1 0,40) = 0,40 / 0,60 = 0,6667 eli 2/3 Posttest odds = Pretest odds * Likelihood ratio Jos kokeen LR+ = 4, kokeen jälkeinen vetosuhde on = 0,6667 x 4 = 2,667 Jos posit koetuloksen LR+ = 10, vetosuhde on 0,6667 x 10 = 6,667 Jos LR+ = 25, vetosuhde on 16,667 Posttest probability = Posttest odds / (Posttest odds + 1) Taudin todennäköisyys, jos LR+ = 4, on 2,667 / (2,667 +1) = 2,667 / 3,667 = 0,727 = 73% Taudin todennäköisyys, jos LR+ = 10, on 6,667 / 7,667 = 87 % Taudin todennäköisyys, jos LR+ = 25, on 16,667 / 17,667 = 94% Viite Wikipedia: Likelihood_ratios_in_diagnostic_testing 1.11.2013 14

VIRTSATIEOIREIDEN USKOTTAVUUSOSAMÄÄRÄT (LR+) Taudin ennakkotodennäköisyys haastateltavilla on noin 40-50% 1. Tihentynyt virtsaamistarve (frequency) 1,8 2. Kirvely virtsatessa (dysuria) 1,5 3. Verta virtsassa (haematuria) 2,0 Kystiitin 1 oire: 50% todennäköisyydellä (potilas on valikoitunut VTI-epäiltyjen joukkoon jonkin oireen perusteella) Kystiitin 2 oiretta: 90% todennäköisyydellä: riittää avohoitotasolla Todennäköisyys laskee, jos on valkovuotoa Bent S, Nallamothu BK, Simel DL, et al. Does this woman have an acute uncomplicated urinary tract infection? JAMA 2002; 287:2701 10. 1.11.2013 15

Laboratoriota ei tarvita: Kystiitti 18 65-vuotiailla perusterveillä naisilla satunnaisen virtsarakon infektion (kystiitin) diagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella ilman laboratoriotutkimuksia 1.11.2013 16

KH-VTI: Haastattelun kysymys 1: Tyypilliset oireet Frequency Dysuria Urgency Haematuria Kirjaus jakaa lääkärivastuuta ja poistaa virheitä 1.11.2013 17

Kysymys 2: Riskitekijät Perustaudit, toimenpiteet, raskaus 1.11.2013 18

Liuskakokeen hyöty (LR) Br J Gen Pract. 2010; 60(576): 495 500. Validating the prediction of lower urinary tract infection in primary care: sensitivity and specificity of urinary dipsticks and clinical 1.11.2013 scores in women 19 Paul Little, ym.

Oireet vs. nitriitti- ja leukosyyttikokeet Medina-Bombardó D, Jover-Palmer A. BMC Fam Pract 2011 1.11.2013 20

VTI:n pikadiagnostiikka: U-KemSeul Seulontatarkkuus (määrityksen hajonta eli mittausepävarmuus noin 10 x). Sensitiivisyys (U-Leuk-O tai U-Nitr -O+) dysurisen potilaan bakteriurian osoittamisessa on vain 50 60 % bakteeriviljelyyn verrattuna, kun 10 3 pesäkettä/ml katsotaan merkitseväksi Pelkkä nitriittikoe: Se noin 20%, Sp yli 90% Terveyskeskuspäivystyksen vaihtoehto ilman laboratoriota Aamunäytteissä tasolla 10 5 pesäkettä/ml herkkyys on 80 90 % negat tulos riittää poissulkemaan VTI:n hoivakotipotilailla (oireetonta bakteriuriaa ja pyuriaa) 1.11.2013 21

Diagnostiikan tavoitetasot (summittain) Avohoitotason perustauti (kotihoito) Sensitiivisyys 50-90 % Spesifisyys 80-95 % Vaarallinen tauti (sairaalahoito) Sensitiivisyys 90-95 % Spesifisyys 95-99 % Hengenvaarallinen tauti Sensitiivisyys 95 99,9 % Spesifisyys 99 99,99 % 1.11.2013 22

VTI:n pikadiagnostiikka: U-Solut Vaaditaan laboratoriopäivystys Seurantatarkkuus (mittausepävarmuus noin 2 x). Tunnistetaan partikkeleita, ei uropatogeeneja osuvuus aina alle 100 % (joko sensitiivistä tai spesifistä) Virtaussytometria (UF-500i/1000i): U-BaktVi-seulonnan sensitiivisyys 96% Bakteereja lasketaan noin 10 kpl x 10 6 /l tasolle asti eli noin 10 4 / ml; lajikohtaisia ongelmia, esim. kokit Leukosyyttien laskentatulos on erinomainen Päivystysajan saatavuus sairaaloissa tärkeätä (sisäänotto ja hoito yleisoireisella potilaalla) 1.11.2013 23

Meilahti-aineisto (LNS laboratorio, naiset): väärät negatiiviset seulontatapaukset U-BaktVi:n vertailtu kynnysarvo 10 4 pesäkettä/ml Naisten keskisuihkunäytteitä 5236 kpl, ei sekaflooranäytteitä, joita noin 15% kaikista KS-näytteistä Positiivisia BaktVi-löydöksiä 1342 tapausta (26 %), joiden toteamisessa virtaussytometrian Se = 96 %; virtaussytometrialla vääriä negatiivisia 61 kpl, joista17/61 kliinisesti selvästi merkittäviä (el Anu Pätäri-Sampo, KMIK) Negatiivisia BaktVi-löydöksiä 3894 tapausta (74% keskisuihkunäytteiden viljelyistä), NPV 98,3 % 10.1.2013 1.11.2013 24

Virtsan bakteeriviljely (U-BaktVi) Uropatogeenin havaitseminen Rikastusviljelmä jatkotutkimusta varten (U-BaktJVi) Voitava pyytää erikseen, jos kliininen tila sitä edellyttää, esim. U-BaktEVi-pyynnöllä tai muulla esitiedolla, jotta hengenvaarallisten tapausten löytyminen on mahdollista 1.11.2013 25

KIITOKSET 1.11.2013 26