Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

Transkriptio

1 Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa Hannu Sarkkinen

2 Virtsatieinfektiot Suomessa hoidetaan vuosittain sairaaloissa noin ja avohoidossa noin virtsatieinfektiota (6%avohoitokäynneistä) Tauti on tavallinen naisilla ja harvinainen lapsilla ja keski-ikäisillä miehillä Yleisin taudinaiheuttaja on E. coli (jopa 80 % avohoidon infektioista naisilla) Aikaisemmin terveiden naisten kystiittiepäilyä lukuun ottamatta diagnoosin on perustuttava oireisen potilaan virtsan bakteeriviljelyyn

3 Virtsatieinfektioiden seulontamenetelmät Seulontamenetelmällä pyritään sulkemaan pois infektion mahdollisuus Menetelmän tulisi olla nopea ja riittävän herkkä. Lisäksi sen tulisi soveltua sekä laboratorion päivätyöhön että päivystystoimintaan

4 Seulontamenetelmiä Liuskatestit (virtsan kemiallinen seulonta, U- KemSeul) Nopea, yksinkertainen, soveltuu seulontaan vain, jos sekä nitriitti että leukosyytit antavat negatiivisen tuloksen Virtsan solujen ja partikkeleiden (mukaan lukien mikrobit) mikroskopointi työvoimavaltainen ja aikaa vievä, eikä siten sovellu suurten näytemäärien seulontaan.

5 Virtaussytometria Virtaussytometria soveltuu seulontamenetelmäksi, kun seulontatuloksessa yhdistetään virtaussytometrin leukosyyttija bakteeritulokset tietoon potilaan iästä ja sukupuolesta Santra Jolkkonen, Eeva-Liisa Paattiniemi,Pauliina Kärpänoja and Hannu Sarkkinen Screening of urine samples by flow cytometry reduces the need for culture. J Clin Microbiol 2010; 48(9): Sairaaloissa nykyisin oleva laitekanta mahdollistaa menetelmän käytön haluttaessa kaikkina vuorokaudenaikoina, jolloin negatiivisten näytteiden vastausviive vähenee merkittävästi Seulontapositiivisiksi osoittautuvat näytteet viljellään perinteisin menetelmin mahdollisen taudinaiheuttajan osoittamiseksi ja mikrobilääkeherkkyyden määrittämiseksi

6

7 Menetelmän käyttö Tavoitteena sellainen sovellus, jota käyttämällä väärien negatiivisten vastausten riski olisi mahdollisimman pieni kun vertailumenetelmänä käytetään perinteistä virtsaviljelyä

8 Seulontarajojen määrittely: Aineisto Kaikki virka-aikana saapuneet U-BaktVi potilasnäytteet analysoitiin mahdollisimman pian viljelyn jälkeen myös UF-500i -analysaattorilla Koottiin kahdessa vaiheessa: 948 näytettä (Santra Jolkkonen et al. J Clin Microbiol 2010; 48(9): ) näytettä N= 2343 Lapsia 170, viljely posit. N=17 (10%) Miehiä 691, viljely posit. N=77 (11%) Naisia 1482, viljely posit. N=324 (22%)

9 Seulontarajojen määrittely: Vertailumenetelmä ja aineiston luokittelu Virtsaviljely 1 ml:n silmukalla BD:n CHROMagar - maljalle Jako ikäryhmittäin ja sukupuolen perusteella 0-15 v, v ja 65- v Lapset: tytöt ja pojat samassa Jako viljelyn vastauksen perusteella: VTI NEGAT: Ei lainkaan kasvua, ei uropatogeenia, sekafloorat ja ei merkitsevät kasvut VTI POSIT: Merkitsevä kasvu laboratoriossa käytettävän rutiinivastaustavan mukaisesti

10 Seulontarajojen määrittely: Väärät negatiiviset Hannu Sarkkinen, Eeva-Liisa Paattiniemi, Pauliina Kärpänoja, Santra Karumaa Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa. Suomen Lääkärilehti 2012; 67(18): Yhteensä 15 näytteessä oli merkittävää kasvua Potilastietojen perusteella VTI todennäköinen 4 potilaalla, VTI epätodennäköinen 4 potilaalla ja kyseessä ei ollut VTI 7 potilaalla. 15/2343 = 0.6% kaikista; 4/2343 = 0.2% kaikista Naiset: 13/1482 = 0.9% (3/1482 = 0.2%) Miehet: 2/691 = 0.3% (1/691 = 0.1%)

11 Seulonnan teho Kuukausittain noin 3000 näytettä seulotaan Keskimäärin 60% vastataan negatiivisena (57-63%) Naisten näytteistä keskim. 78% viljelyssä positiivisia, lasten ja miesten näytteistä 67% seulonnan jälkeisessä viljelyssä positiivisia 30% kaikista U-BaktVi -näytteistä osoittautuu viljelyssä positiiviseksi

12 Seulonnan pätevyyden seuranta Raja-arvot ovat pätevät niin kauan kuin Laitteen tulostaso pysyy stabiilina Potilasmateriaalissa ei tapahdu muutoksia

13 Laitteiden tulostason seuranta: potilastulokset mittarina Viikoittainen potilasnäytevertailu 3 potilasnäytteellä Pyritään valitsemaan näytteet, joissa bakteerimäärä < 1000 /ml Seurataan kuukausittain negatiiviseksi seulottujen osuutta kaikista näytteistä Mikäli < 57% tai > 63%, käynnistetään toimenpiteet syyn selvittämiseksi Potilasnäytemateriaalin muutoksen vaikutukset arvioitava ja rajat määriteltävä uudelleen Seurataan kuukausittain WBC /ml ja Bact /ml potilasmediaania (poiminta Efficasta) WBC /ml med 7.2 (±15% = ), Bact /ml med 27.8 (±10% = 25-31)

14 Kustannuksista Eeva-Liisa Paattiniemi, Santra Karumaa, Anna-Mari Viita, Pauliina Kärpänoja, Marjukka Mäkelä, Jaana Isojärvi & Hannu Sarkkinen. Analysis of the costs for the laboratory of flow cytometry screening of urine samples before culture. Infectious Diseases

15

16

17

18 Tulosten vastausnopeus Screening results were reported round-the-clock within a median of 38 min (inter-quartile range min, 90% completion time 99 min; N = 7857) for the emergency department and 60 min (interquartile range min, 90% completion time 157 min; N = 6281) for other hospitalized patients. For outpatients, the results are reported within a median of 4 h 8 min (interquartile range min, 90% completion time 450 min; N = 14,238)

19 Kustannustehokkuudesta-laboratorion näkökulmasta The order of strategies does not change when the robustness of the model was investigated by oneway sensitivity analysis Screening would be the optimal strategy (less expensive than culture) only if the sensitivity of the screening fell below 77% or the specificity below 34%. The second possibility to achieve lower costs in screening than with the conventional method would be if the operating cost of the UF analyzer was less than e 0.50 per sample.

20 Johtopäätöksiä Laboratory received requests for urine cell counting for 64.7% of all urine culture samples. Since only one UF-analysis is needed for both requests, screening by flow cytometry did not generate additional costs or labour It was calculated that a 22% saving in hands-on time in the laboratory could be achieved when all urine culture samples were screened The use of flow cytometry in the screening of urine culture samples has a real impact on the patient treatment process, including earlier discharge or relocation of the patient, avoiding further diagnostic tests and unnecessary antibiotic prescriptions In our opinion, screening has numerous benefits that well warrant the use of the method and the real savings come from lower overall costs further studies related to screening of urine culture samples are needed to fully under-stand the financial and clinical impact of screening automation on workflow and patients.