Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi
BHF 2013, suomennettu
Owen 2012
Miksi pienten lasten pitäisi liikkua? Ø Luut ja lihakset Ø Tukikudokset Ø Hengitys- ja verenkiertoelimistö Ø Motoriset taidot Ø Kehonhahmotus ja hallinta Ø Keho suhteessa ympäristöön Ø Keskittyminen, oppiminen Ø Terveysriskien ehkäiseminen (ylipaino, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verenkiertoelinsairaudet jne.)
Miten pienten lasten pitäisi liikkua?
Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17 Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ NUORI SUOMI ry Helsinki 2005
Liikuntaa vähintään kaksi tuntia. Joka päivä! Liikunta, lepo ja ravinto kaikki yhtä tärkeitä
Tuoreimmat suositukset Ø Englanti Ø Australia Ø Kanada Ø USA 180 minuuttia päivässä intensiteetistä riippumatta Istumista koskeva suositus vaihtelee: enintään 1 tunti paikallaanoloa kerrallaan, enintään 1 tunti ruutuaikaa päivässä jne.
Miten alle kouluikäiset liikkuvat?
Esimerkkejä suomalaisista kyselytutkimuksista Ø Kansallinen liikuntatutkimus 2009-10 (N=?) vanhempien puhelinhaastattelu lajien harrastaminen Ø LATE-tutkimus 2007 (Hakulinen-Viitanen 2010, N=880) kyselylomake huoltajille ulkoilu, ulkoleikki, liikunnan harrastaminen, ruutuaika (tunnit:minuutit) Ø Laps Suomen-tutkimus 2001-3 (Nupponen ym. 2010, N=961) kuvapäiväkirja vanhemmille ja päiväkotihenkilöstölle kysely vanhemmille Ø LASERI-tutkimus 1980 (Telama ym. 2013, N 600) kysely äideille ulkoleikit (tunnit:minuutit)
Suomessa ei toistaiseksi alle kouluikäisten väestötasoisia tutkimuksia objektiivisilla mittareilla. Pienemmät aineistot objektiivisilla mittareilla Soini ym. 2011: Actigraph3GTX Seppälä 2011: OSRAC-P
Tarkkaan ottaen ei tiedetä, miten suuri osa alle kouluikäisistä liikkuu suositusten mukaisesti. Joissakin tutkimuksissa suositukset täyttävien osuus on lähes 90% (LATE), toisissa 0% (Soini ym. 2011). Lisää tutkimustietoa tarvitaan alle kouluikäisten liikkumisesta.
4-vuotiaat Englannissa: Ø 67% mittausajasta oli fyysisesti aktiivista tästä ajasta 88% kului kevyeen ja 12% vähintään reippaaseen liikkumiseen Ø Päiväkotilaiset vähemmän aktiivisia aamulla kuin ei-päiväkotilaiset. Ø Aktiivisuus vaihteli päivän aikana, viikonpäivien mukaan ja vuodenajasta riippuen. Hesketh ym. 2014
Liikunnan edistämisestä
Edistäminen tapahtuu aina jossain toimintaympäristössä Ø koti Ø neuvola Ø päiväkoti Ø eskari jne.
Toimintaympäristössä liikkumista määrittelevät monenlaiset tekijät Ympäristötekijät vihreys, rakennusten tiheys, avoin tila, käveltävyys, risteykset, liikenne, turvallisuus jne. Sosiaaliset tekijät Vanhemmat, sisarukset, kaverit: sosiaaliset normit, roolimallit, sosiaalinen tuki jne. Yksilölliset tekijät Ikä, sukupuoli, asenteet, kokemukset, esteet, pystyvyys jne. Mukailtu Owen ym. 2014
Edistämistutkimus on paljolti keskittynyt johonkin näistä, ei samanaikaisesti kaikkiin. Se, mikä siivu valitaan, vaikuttaa oleellisesti myös edistämiskeinojen valikoimaan.
Eri tekijöiden yhteys alle kouluikäisten liikkumiseen?
Ympäristötekijät Ø ympäristöesteet (+-) Ø liikenneturvallisuus (+-) Ø puistojen läheisyys (+-) Ø naapurustossa leikkikavereita (+-) Ø kevät (+) Van Sluijs ym. 2013
Sosiaaliset tekijät Ø Äidin fyysinen aktiivisuus (+) Ø Äidin lyhyet asiointimatkat omin jaloin (+) Ø Ei samanikäisiä leikkikavereita naapurustossa (+-) Ø Vanhemmat sisarukset (+) Ø Rajoitukset ja säännöt (+-) Van Sluijs ym. 2013
Yksilölliset tekijät Ø kiltteys, tottelevaisuus (-) Ø sukupuoli (+-) Ø bmi (+-) Ø liikkumisesta tykkääminen (+-) Ø levottomuus (+-) Van Sluijs ym. 2013
Veitch ym. 2010
Tutkimukset puoltavat monitasoista lähestymistapaa Ympäristö Organisaatio Yhteisö / -yksikkö Yksilö
Päiväkotiliikunta
Interventio 1) 20 minuutin ohjatut liikuntapelit 2) Liikunnan integrointi päiväohjelmaan ja henkilökunnan aloitteet ryhmässä liikkumiseen 3) Henkilökunnan osallistuminen lasten aloittamiin liikuntaleikkeihin ja kannustaminen niiden jatkamiseen 4) Istumisen rajoittaminen enintään 30 minuutin pätkiin 5) Sisätilojen ja ulkotilojen muokkaaminen liikkumista tukevaksi Finch ym. 2014
Tulokset Henkilökunta käytti enemmän aikaa ohjatun liikunnan toteuttamiseen, mutta lasten fyysinen aktiivisuus ei lisääntynyt puolen vuoden seurannan aikana. Mahdollisia syitä: liian vähän päiväkoteja; ohjatut toiminnot lisääntyivät, muu ei; liian lyhyt henkilökunnan koulutus ja vain alle puolet osallistui; liian vähäinen toteutuksen tuki; mittausmenetelmät jne. Finch ym. 2014