RaHa-hankeen kokemuksia

Samankaltaiset tiedostot
RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Ravinteet vesiin vai satoon?

Uudenmaan pellot vihreiksi

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjä- ja aluskasvit

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Havaintokoe 2010 Härkäpavun aluskasvikoe 1 (Lapinjärvi)

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Kokemuksia viljelijöiden pelloilta

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Kerääjäkasvikokemuksia

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Kenttäkoetulokset 2017

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Luomutilojen tuki-ilta

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kuminan perustaminen suojakasviin

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Faktat, havainnot ja kokemukset

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kerääjäkasvit. Aluskasveja on perinteisesti. tukevat satokasvien. tuotantoa

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Transkriptio:

RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013

RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä Havaintokokeet Viljelykierron ja kasvipeitteisyyden lisääminen, Peltomaan laadun parantaminen Vedenlaadun seuranta Tiedon välitys Toteutus vuosina 2009-2014 Toteutuksessa mukana MTT ja Vantaanjoen ja Helsinginseudun vesiensuojeluyhdistys Rahoitus (680 000 ) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti Nurmiviljely vähentynyt Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt

Kerääjäkasveilla pelto vihreämmäksi Liukoisen typen kerääminen huuhtoutumiselta Typen siirto seuraavalle viljelykasville Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Lopetus vasta keväällä Mahdollistaa myöhäisemmän muokkauksen Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Viherlannoitusta viljavuotena Eloperäisen aineksen lisääminen maahan Paljas maa vs. runsas biomassa Rikkakasvien hallinta

Kerääjäkasvikokeet RaHa-hankkeessa Havaintokokeita vapaaehtoisten viljelijöiden pelloilla 2010-2013 Kerääjäkasvikokeita noin 25 tilalla Aluskasveina heinät: italian- ja englannin raiheinä, timotei, nurminata, heinäseos Aluskasveina apilat: puna-apila, valkoapila, persianapila Sadonkorjuun jälkeen: öljyretikka, muokkausretiisi Eri kylvötapoja, siemenmääriä, muokkaustapoja Lohkoilta otettu maanäytteitä sadonkorjuun aikaan, syksyllä ja keväällä Liukoisen typen pitoisuus Lohkoilta otettu kasvustonäytteitä Kuiva-aine ja typpipitoisuus Tietoja kokeista ja valokuvia: www.ymparisto.fi/uus/raha > havaintokokeet

Liukoisen typen keruu syksyllä

N kg/ha Italian raiheinä kerää tehokkaasti typpeä maasta 40 35 30 Aluskasvin vaikutus maan mineraalitypen pitoisuuteen syksyllä 2011 25 20 15 10 5 0 Ohra + kynnös 8.11.2011 Ohra+italian raiheinä 8.11.2011 Härkäpapu + kynnös 26.10.2011 Härkäpapu + italian raiheinä 26.10.2011 20-50 cm 20,4 12,2 15 6,7 0-20 cm 17,6 8,9 17,5 10,7

Englannin raiheinä kerääjäkasvina? 8

30.03.10 Lis ää vira sto n nim i, teki

Talviaikainen kasvipeitteisyys Kerääjäkasvit suojaavat pellon pintaa syksyn sateilta

Kerääjäkasvin jäljiltä pelto voi näyttää myös tältä! 12

Italian raiheinä + ohra aluskasvina? 13

Vaikutus maan rakenteeseen? 14

15

16

17

18

Millainen on hyvä aluskasvi? Ei saa kilpailla liikaa satokasvin kanssa Kasvaa voimakkaasti sadonkorjuun jälkeen Kilpailu rikkakasveja vastaan Ei saa lisätä tautipainetta Hyvä esikasvi On helppo lopettaa Mitkä ovat tavoitteet?

Eri kasvilajien ominaisuuksia kerääjäkasvina Kasvilajin ominaisuus aluskasvina Typen kerääminen maasta Biologinen typensidonta Juuriston määrä Maan multavuuden lisäys Kasvun painottuminen syksyyn Kasvu seuraavana keväänä Typen tuotto seuraaville satokasveille Kasvilaji Valkoapila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Puna-apila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Persianapila o o o o o o o o - o o o Italianraiheinä o o o o - o o o o o o o o o o o Timotei o o o - o o o o o o o o o o o o Nurminata o o - o o o o o o o o Nurmimailanen o o o o o o o o o o o - o o o Öljyretikka/retiisi * - - Valkosinappi * - -

Eri kasveilla suuria eroja 21

22

Aluskasvin siemenmääriä Kylvömäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet Aluskasvien siemenmääriä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /ha Valkoapila 2-6 20-61 Puna-apila 4-10 34-85 Persianapila 2-10 9-45 Italianraiheinä 5-15 10-31 Muut monivuotiset heinät 5-15 13-26 Timotei 5-12 17-41 Seokset Italianraiheinä + valkoapila 5-10 + 2-8 10-21 + 20-82 Timotei + puna-apila 3-10 + 2-8 8-26 + 17-68 Kerääjäkasvien siemenmääriä Öljyretikka 5-15 21,55-64,65

Kerääjäkasvien viljely Kevätkylvöisten kasvit + aluskasvit Liukoisen typen keruu Biologinen typensidonta viljavuonna Sänkimuokkauksen sijaan kasvipeitteisyys Esikasvivaikutus? Kilpailu? Rikkakasvit?

Vaikutus rikkaruohoihin? 25

Kerääjäkasvien viljely Syysviljan/aikaisen viljan/varhaisvihanneksen jälkeen kylvettävä kerääjäkasvi Liukoisen typen keruu Sänkimuokkauksen sijaan kasvipeitteisyys Esikasvivaikutus, rikkaruohot, riittääkö lämpö?

27

Viikon ero kylvöajassa! 28

Yhteenveto kokemuksista ja ajatuksia Hyvän kasvuston takasi aikainen kylvö ja siementen multaaminen Viljelijät eivät ole kokeneet, että aluskasvi vaikuttaisi pääkasvin satoon (ei havaitse silmämääräisesti) Hyödyt ymmärretään hyvin Kasvukausi tarpeeksi pitkä reheviin kasvustoihin, jos kylvetty aluskasviksi Syysviljan tai aikaisen viljan jälkeen kylvettävän kerääjäkasvin onnistuminen epävarmaa

Yhteenveto kokemuksista ja ajatuksia Kilpailusta rikkakasveihin eriäviä mielipiteitä Mikä on oikea kerääjäkasvi eri tilanteisiin? Runsasluminen talvi saattaa aiheuttaa ongelmia italian raiheinän kanssa Eri lajikkeiden ominaisuudet kerääjäkasveina? Helpompi muokkaus syksyllä Vaikutus kevätmuokkaukseen kerääjäkasvin jälkeen? Pitäisikö aluskasveja viljellä enemmän seoksina? Esikasvivaikutuksen arvioiminen?

Lisätietoja www.ymparisto.fi/uus/raha Tietoa havaintokokeista Kerääjäkasvitietoa Sähköpostitse: kari.koppelmaki@elykeskus.fi Puhelimitse: 0295 021 407

Kiitos!