KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2012

Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2012 KEMPELEEN KUNNAN TALOUSARVIO 2012 Vuoden 2009 alussa käyttöön otettua Kempeleen toimintamallin kehittämistä jatketaan itsenäisen kunnan pohjalta. Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -hanke (USO) päättyy vuoden 2012 lopussa. Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen (Terps 2) avulla on tarkoitus kehittää pysyvät rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja johtamiseen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla annetaan valtiovarainministeriölle lausunto Kempeleen kunnan näkemyksenä kuntarakenneuudistuksessa. Vuoden jälkipuoliskolla suoritetaan toimintamallin ja luottamushenkilötyöskentelyn kokonaisarviointi. Pikkuparlamentin toimintaa kehitetään lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Oulun seutu jatkaa vuoden 2012 loppuun asti seutuyhteistyökokeilulain mukaisella organisaatiolla. Peruspalveluita kehitetään edelleen panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan. Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun sekä terveys ja toimintakyvyn tueksi perustetaan uusia virkoja. Uusi palvelualuepäällikkö aloittaa syksyllä ympäristöpalveluissa. Koko henkilöstöstrategian painopisteenä on yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimivan johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Yrityspalveluiden käynnistymisen myötä kunta ottaa aktiivisen otteen elinkeinoelämän ja paikallistalouden kehittämiseen. Vuoden aikana viedään eteenpäin raideliikenteen aseman suunnittelua ja selvitetään toteuttamismahdollisuuksia. Zeppelinin ja Zatelliitin alueiden kehittämistä viedään eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Suurena haasteena lähivuosille on Linnakankaan louhosalueen maisemoinnin ja toiminnan suunnittelu sekä toteutus. Ensi vuonna valmistuu Ylikylän yhtenäiskoulu. Määrärahat on varattu terveyskeskuksen, kunnantalon ja Sarkkirannan päiväkodin suunnitteluun. Kunnallistekniikan uudisrakentamiseen ja saneerauskohteisiin on varattu 2,5 milj. euron määräraha. Tukipalvelut ottavat kaikilla palvelualueillaan käyttöön ja kehittävät seuranta- ja asiakaspalvelujärjestelmiä. Tukipalveluilla on keskeinen merkitys tietohallinnon palveluiden tavoitettavuutta ja saatavuutta tehostettaessa. Kempeleen Vesihuolto Oy jatkaa toimintaansa taloudellisesti vakaalla pohjalla ja kykenee vastaamaan kuntakonsernin haasteisiin. Kiinteistö Oy Kempeleenkartanon taloutta tasapainotetaan. Talousarvion mukaan Kempeleen kunnan tilikauden tulos on 210 000 euroa. Vuosikate on runsaat 4 milj. euroa, 241 euroa/asukas. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,8 milj. euroa. Kumulatiivinen ylijäämä on 6,5 milj. euroa ja lainat 1600 euroa asukasta kohden. Tulorahoituksella kyetään kattamaan pääomamenoista 13,4 %. Kunnan velkaantumisen kohtuullistamiseksi investoinnit on asetettu tärkeysjärjestykseen ja jaksotettu suunnittelukaudelle 2012-2014. Kiitän valtuutettuja sekä työntekijöitä rakentavasta suhtautumisesta vaativaan toimintavuoteen. Hiljentykäämme Joulun sanoman ääreen. Rauhallisin mielin voimme ottaa uuden vuoden haasteet vastaan. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 1

Sisällysluettelo Sisältö KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODELLE 2012... 1 TALOUSARVION 2012 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 3 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 3 KUNTATALOUS... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA... 8 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 9 TALOUSARVION RAKENNE... 9 TALOUSARVION SITOVUUS... 11 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS... 14 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS... 15 TALOUSARVIO 2012... 15 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2012... 18 TULOSLASKELMA... 19 KÄYTTÖTALOUSOSA... 22 HENKILÖSTÖ... 26 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 26 VEROTULOT... 30 VEROPROSENTIT... 30 VALTIONOSUUDET... 32 RAHOITUSLASKELMA... 36 TULOSLASKELMA... 41 KÄYTTÖTALOUSOSA... 42 KANSALAISKUNTA... 43 PALVELUKUNTA... 50 PERUSPALVELUT... 50 YMPÄRISTÖPALVELUT... 83 TUKIPALVELUKESKUS... 93 INVESTOINTIOSA... 98 MAA- JA VESIALUEET... 100 RAKENNUKSET... 100 KUNNNALLISTEKNIIKKA... 104 KONEET JA KALUSTO... 108 OSAKKEET JA OSUUDET... 108 KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT... 109 KEMPELEEN VESIHUOLTO OY... 109 KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO... 112 2

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys TALOUSARVION 2012 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalouden tilanne ja tuleva suhdannekehitys ovat poikkeuksellisen epävarmoja. Epäluottamus valtioiden viimeaikaista talous- ja finanssipolitiikkaa kohtaan on kasvanut. Julkisen talouden paisuva velkakriisi on syönyt elvytysvarat eikä kasvua tukevia toimia ole onnistuttu löytämään. Uuden taantuman uhka on kasvanut Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuuden näkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu, koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä. Julkinen talous on tasapainotettava ja valtion velkaantuminen pysäytettävä. Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Lisäksi hallitus on sitoutunut päättämään vaalikauden loppuun mennessä toimista, joita tarvitaan koko julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hallitus on ilmoittanut tarkastelevansa asiaa keväällä 2012. Prosenttia: 2008 2009 2010* 2011** 2012** 2013** Bruttokansantuote 1-8,2 3,6 3,5 1,8 2,3 Työllisyysaste 70,6 68,3 67,8 68,6 69,2 69,9 Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 7,9 7,6 7,4 Palkkasumman muutos 7,1-0,7 2,1 5,1 3,8 4 Ansiotasoindeksin muutos 5,6 4,0 2,6 2,6 3,2 3,4 Kuluttajahintaindeksi muutos 4,1 0,0 1,2 3,5 3,3 2,1 Lyhyet korot, Euribor 3kk 4,7 1,2 0,8 1,4 1,9 2,3 Pitkät korot, 10 v 4,3 3,7 3,0 3,1 3,4 4 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,2 54,1 54,3 Veroaste % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 42,8 42,9 43 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä 4,2-2,7-2,8-1,1-0,8-0,6 Julkisyhteisöjen bruttov elka BKT:sta 33,9 43,3 48,3 48,7 50,3 51,7 Valtionv elka BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,6 44,4 46 3

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys KUNTATALOUS Kunnat järjestävät asukkailleen peruspalvelut, joista tärkeimmät liittyvät koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien verotuloilla, joita kertyy kunnallis- ja kiinteistöveroista sekä osasta yhteisöveron tuottoa. Yhteensä kuntien verotulojen arvioidaan olevan noin 19,3 mrd. euroa vuonna 2012, mikä on vajaa 1 % enemmän kuin vuodelle 2011 on arvioitu. Valtion talousarvioesitykseen liittyvät veroperustemuutokset alentavat kuntien verotuottoa, mutta ne kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Samoin yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2011, mutta korotusta jatketaan puolet pienempänä vielä vuosina 2012 ja 2013. Valtionosuuksiin vaikuttavat peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus on -118 euroa/asukas. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio -suhteessa kustannusneutraali. Kiinteistöveron poisto tasauksesta vaikuttaa kuntiin erittäin epätasaisesti. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. indeksikorotukset, kustannusten jaon tarkistus ja veromenetysten kompensaatiot. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä valtion vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Budjettiesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2011 verrattuna nettomääräisesti 448 milj. eurolla. Kuntatalous heikkenee 2012 Kuntatalouden kehitys vuonna 2010 oli ennakoitua myönteisempi, mikä johtui lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta. Vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan edelleen kehittyvän suotuisasti ja vuosikatteen arvioidaan edelleen paranevan hieman kattaen selvästi käyttöomaisuuden poistot. Hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kasvaa, sillä nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla. Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan heikkenevän. Kuntien verotulojen kasvu alenee johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta. Kuntien menopaineet ovat suuret ja investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla myös vuonna 2012. Vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, mikä tarkoittaisi kuntatalouden velkaantumisen jatkumista ja kunnallisveroprosenttien korotuspaineitta. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen. Vahva kunta turvaa peruspalvelut Hallitus käynnistää vuoden 2011 aikana koko maan kattavan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on luonnollisiin työssäkäyntialueisiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntapolitiikan ykköstavoite on turvata laadukkaat hyvinvointipalvelut koko Suomessa. Samalla kuntarakenteen uudistus luo edellytykset kansanvallan ja kuntien itsehallinnon vahvistamiselle, julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle ja varautumiselle 4

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys ikääntymisestä johtuvalle palvelujen kysynnän kasvulle. Osana kuntarakenneuudistusta myös valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. 5

Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2013 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖ Väestömäärä on Kempeleessä kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 360 asukkaalla vuodessa. Tavoitteena on hallittu, noin 2 %:n vuosikasvu. Väestötavoite vuodelle 2014 on 17.215 asukasta. Talousarviossa ennuste kunnan väestömääräksi 31.12.2011 on 16 346, kasvu 3 prosenttia eli 482 asukasta. Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä kasvu oli 216 asukasta ja väestömäärä 16 080. Väestötavoitteen toteutuminen edellyttää, että marras joulukuussa nettomuutto on 266 asukasta. Kuvio. Kempeleen väestö vuosina 2008-2011 sekä ennusteet vuosille 2012-2014 a s u k a s 17 500 17 000 16 500 16 000 15 500 15 000 15 320 15 632 15 864 16 346 16 651 16 941 17 215 14 500 14 000 2008 2009 2010 2011** 2012** 2013** 2014** Vuosi Väestö 31.12. Muutos, hlö Muutos % 2009 15 632 312 2 2010 15 864 232 1,5 2011 (ennuste) 16 346 482 3 2012 (ennuste) 16 651 305 1,9 2013 (ennuste) 16 941 290 1,7 2014 (ennuste) 17 215 274 1,6 Väestön nuori ikärakenne on Kempeleen yksi ominaispiirre. Syntyvyys on korkeaa. Muuttoliike tuo kuntaan nuoria lapsiperheitä. Mutta myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti ja vaikuttaa merkittävästi palveluiden kysyntään. 6

Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2013 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö Kempeleen väestö osa-alueittain 1.1.2011 Koko kunta 15 864 Vt 4 Länsipuoli 8 752 Vt 4 Itäpuoli 7 046 Tuntematon 66 Taajama (asemakaava-alueet) 14 285 Haja-asutusalue 1 513 VÄESTÖ- JA IKÄRAKENNE 2008-2010 SEKÄ ENNUSTEET 2011-2014 2008 2009 2010 2011 E Lisäys 2010-11 2012 E Lisäys 2011-12 2013 E 2014 E 0-6 -vuotiaat 1 942 1 963 2 049 2 038-11 2 070 32 2 100 2 137 7-12 -vuotiaat 1 528 1 511 1 526 1 634 108 1 668 34 1 710 1 729 13-15 -vuotiaat 740 749 752 759 7 753-6 751 781 16-18 -vuotiaat 660 705 713 716 3 724 8 734 723 19-64 -vuotiaat 9 008 9 224 9 215 9 427 212 9 567 140 9 629 9 675 65-74 -vuotiaat 980 1 000 1 051 1 146 95 1 184 38 1 266 1 367 yli 74 -vuotiaat 462 500 558 626 68 685 59 751 803 YHTEENSÄ 15 320 15 632 15 864 16 346 482 16 651 305 16 941 17 215 Lisäys, asukas 102 312 232 482 305 290 274 Lisäys, % 0,7 2,0 1,5 3,0 1,9 1,7 1,6 7

Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2013 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Kempele 2017 strategia pähkinänkuoressa KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA ARVOT Luovuus Turvallisuus Kuntalaislähtöisyys Yhteisöllisyys KEMPELE 2017 STRATEGIA Meillä on yhteinen halu onnistua YHTEISÖLLINEN KEMPELE ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA Strategiset päämäärät 2017 Kuntalaisten hyvinvointi Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Palveluiden joustavat järjestämistavat Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät 1. Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut 2. Palveluiden saatavuus 3. Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi 4. Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö 5. Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen 6. Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan 7. Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva 8. Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja väylät 9. Koulutetun työvoiman saatavuus 10. Monipuolinen asuntotarjonta 11. Toimivat yrityspalvelut 12. Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle 13. Riittävät vesivarannot ja kriisivalmius 14. Palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistaminen 15. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö 16. Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen 17. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen 18. Osaava henkilöstö 19. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö 20. Menojen ja tulojen tasapaino 21. Palvelusopimusten laadinta 22. Tulopohjan turvaaminen 23. Kunnan väestönkasvun hallinta 8

Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2013 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Talousarvion rakenne TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten syntyvä rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot voivat olla talousarviossa brutto- tai nettomääräisiä. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Kuntia koskee ns. alijäämän kattamisvelvollisuus. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarvion osat ja niiden väliset yhteydet Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoituslaskelmaosa. Käyttötalous- ja investointiosat toimivat toiminnan ohjauksen välineinä, tuloslaskelma- ja rahoituslaskelma laaditaan kokonaistalouden näkökulmista. TALOUSARVION RAKENNE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA + Toimintatulot* - Toimintamenot - TOIMINTAKATE + VEROTULOT + VALTIONOSUUDET - KORKOMENOT + VUOSIKATE - POISTOT TILIKAUDEN TULOS + VUOSIKATE - MAANMYYNTIVOITOT* TULORAHOITUS - LAINOJEN LYHENNYKSET - INVESTOINNIT + LAINOJEN LISÄYS 9

Talousarvio 2011 toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2013 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Talousarvion rakenne ssa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. n rakenne Kempeleen uuden toimintamallin mukainen käyttötalousosan rakenne on seuraava: Kansalaiskunta Palvelukunta 1. Peruspalvelu -prosessi Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 2. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin myötä Kempeleessä on siirrytty palvelukunnassa ja tukipalvelukeskuksessa nettomääräiseen budjetointiin. Nettoperiaatteella budjetoitaessa sitovaa on määrärahojen ja tuloarvioiden erotus. Palvelusopimukset Kempeleen kunnassa on siirrytty sopimusohjausmalliin, jossa kansalaiskunnan ja palvelukunnan välisillä palvelusopimuksilla sovitaan palvelun määrästä, laadusta, ja hinnasta. Palvelusopimukset ja vuoden aikana tehtävät muutokset hyväksyy kunnanhallitus. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille, joita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään myös poistot sekä suunnitelmat tuloksenkäsittelyeristä, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetilille. Investointimenoon varataan määräraha talousarviovuonna arvioidun käytön mukaisena. Jos hanke ajoittuu usealle eri vuodelle, talousarviossa esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointiosan tuloarvioina esitetään investointien rahoitusosuudet sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. 10

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. KÄYTTÖTALOUSOSA Kansalaiskunnan, palvelukunnan ja tukipalvelukeskuksen vuositavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitus Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kansalaiskunta Kansalaiskunnalla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkemaksut, matalapalkkatuki sekä työterveydenhuoltopalveluiden kustannukset vyörytetään prosesseille. Palvelukunta ja tukipalvelukeskus Palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin alaprosessien toiminnan sisällöstä ja taloudesta päättää palvelutuotantojohtaja. Peruspalvelujen tuotantojohtaja päättää muutoksista alaprosessien välillä. Palvelutuotantojohtajan vastuulla olevaa alaprosessien määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi ja tukipalvelukeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin palvelutuotantojohtaja päättää muutoksista prosessin sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalvelukeskuksen sisällä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin palvelutuotantojohtajan ja tukipalvelujohtajan vastuulla olevaa määrärahaa ei voida korottaa, ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. INVESTOINTIOSA Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteisten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrärahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Lisäksi valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamisten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulojen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkäaikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. 11

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus SITOVUUDET VALTUUSTOON KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2012 Bruttositovuus Kansalaiskunta Toimintatulot 232 100 Toimintamenot -4 230 783 Nettositovuus Peruspalveluprosessi Toimintakate -55 052 730 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus - prosessi Toimintakate -3 227 859 Tukipalvelukeskus Toimintakate -6 264 172 INVESTOINTIOSA Maa- ja vesialueet Menot -2 225 000 Muut pitkävaikutteiset menot Menot 0 Kunnallistekniikka Menot -2 510 000 Tietokoneohjelmistot Menot -259 000 Osakkeet ja osuudet Menot 1 490 500 Rakennukset Menot Ylikylän yhtenäiskoulun rakentaminen -4 759 000 Terveyskeskus -500 000 Kunnantalo -850 000 Yläasteen liikuntasali -10 000 Sarkkirannan päiväkodin laajennus -100 000 Honkasen kiinteistöt, tarveselvitys -10 000 Kempeleen kuntakeskuksen kehittäminen -20 000 Kirkkotien päiväkodin peruskorjaus -10 000 Pienet hankkeet -178 000 Koneet ja kalusto Menot Peruspalveluprosessi Terveyspalvelut, Ylikylän koulu -231 000 Terveyskeskus -60 000 Päiväkodit, tilaelementti -35 000 Ylikylän koulu -935 000 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Liikenneväylät -15 000 Tukipalvelut Ruokahuolto -129 000 12

Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Raporttien ajankohdat ovat 30.4., 31.7. ja 30.10. ja ne esitetään kunnanvaltuustolle kesäkuussa, syyskuussa ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tilinpäätöstiedot esitetään toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Raportointivelvollisuus kohdistuu tavoitteiden ja taloudellisen tuloksen ja toteutumisen seurantaan. Konsernitaloudesta raportoidaan 31.7. sekä laaditaan konsernitilinpäätös 31.12. VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2012 Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan resurssijohtajalle valtuuden ottaa 8 milj. euroa tilapäislainaa. 13

Talousarvio 2012 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELE Tp Tp Tp Ta Tp Ta 1000 2008 2009 2010 2011 2011** 2012 Asukasluku 31.12. 15 325 15 659 15 873 16 346 16 340 16 650 Väestön kasvu-% 0,9 2,2 1,4 3,0 2,9 1,9 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 0,95 vakituinen asuinrakennus 0,27 0,27 0,40 0,40 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 0,95 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot 46 188 46 442 51 168 53 200 53 200 54 550 Valtionosuudet 15 172 16 731 17 196 17 500 17 800 18 975 Verorahoitus yhteensä 61 360 63 173 68 364 70 700 71 000 73 525 Muutos-% 9,0 3,0 8,2 3,4 3,9 3,6 /asukas 4 004 4 034 4 307 4 325 4 345 4 416 Toimintamenot -65 038-67 975-70 977-73 189-74 705-77 662 Muutos-% 9,2 4,5 4,4 3,1 5,3 4,0 Toimintakate -57 073-59 588-60 668-64 054-65 141-68 543 Muutos-% 8,8 4,4 1,8 5,6 7,4 5,2 /asukas -3 724-3 805-3 822-3 919-3 987-4 117 Vuosikate 3 783 2 897 7 105 5 825 5 059 4 017 /asukas 247 185 448 356 310 241 vuosikate/poistot-% 107,7 77,3 187,7 153,7 133,5 105,5 Sumu-poistot 3 512 3 746 3 711 3 790 3 790 3 807 Tilikauden tulos 271-849 3 319 2 035 1 268 210 Tulorahoitus 1 940 1 139 3 838 3 525 2 758 1 917 Investointien tulorahoitus-% 38,6 85,3 136,8 79,4 51,1 38,3 Pääomamenojen tulorahoitus-% 35,6 50,0 95,1 58,6 35,7 29,7 Investoinnit netto -7 667-551 -1 125-4 683-7 241-8 005 /asukas -500-35 -71-286 -443-481 Lainanhoitokulut 1 667 3 071 2 890 3 444 5 070 4 015 Kumulatiivinen ylijäämä 3 746 3 566 3 973 6 492 5 725 6 463 Lainat kunta 1000 18 857 19 505 16 236 18 784 20 720 26 770 /asukas 1 230 1 246 1 023 1 149 1 268 1 608 Lainat kuntakonserni 1000 34 549 34 251 32 167 33 794 35 730 40 947 /asukas 2 254 2 187 2 027 2 067 2 187 2 459 14

Talousarvio 2012 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TILINPÄÄTÖSENNUSTE 2011 Tilinpäätösennusteen mukaan kunnan toimintatuotot nousevat 0,4 milj. euroa ja toimintakulut 1,5 milj. euroa vuoden 2011 varsinaisesta talousarviosta. Toimintakate on 65,1 milj. euroa, kasvu on edelliseen vuoteen verrattuna 7,4 %. Verorahoitus arvioidaan 71 milj. euroksi, jossa on kasvua 2,6 milj. euroa eli 3,9 prosenttia. Verotulot toteutuvat talousarvion mukaisesti, kasvu on 2 milj. euroa eli 4 prosenttia. Investoinnit netto nousevat 4,7 milj. eurosta 7,2 milj. euroon. Kunnan velka kasvaa tänä vuonna 19,8 miljoonaan euroon, joka on noin 37 % kunnan verotuloista. Prosenttia 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** 2012** Toimintakulut 6,4 6,8 7,9 9,2 4,5 4,4 5,3 3,9 Verorahoitus 9,1 6,6 7,6 9 3 8,2 3,9 3,6 Toimintakulut, /as 2,8 3,6 5,8 8,5 2,4 2,9 2,1 2 Verorahoitus, /as 5,3 3,4 5,5 8,3 0,9 6,6 0,8 1,7 Väestön kasvu 3,5 3,1 2 0,7 2 1,5 3 1,9 Peruspalvelujen hintaind. 3,5 3,3 3,5 5,3 2,3 2,4 2,8 3,1 TALOUSARVIO 2012 TULOSLASKELMA Kempeleen kunnan talousarvioesityksen 2012 mukaan tilikauden tulos 210.000 euroa. Toimintakate on 68,5 milj. euroa. Se heikkenee edellistä vuodesta 3,4 milj. euroa eli 5,2 %. Toimintatulot laskevat 0,4 milj. euroa eli 4,6 prosenttia ja toimintamenot nousevat 2,9 milj. euroa eli 4,0 prosenttia. Menotasoa nostavat automaattiset tekijät kuten kustannustason muutos ja väestön kasvu. Verorahoituksen kasvuksi arvioidaan 2,4 milj. euroksi eli 3,3 %. Vuosikate on 4 milj. euroa, 241 euroa/asukas. TULORAHOITUS Talousarviovuoden tulorahoitus 1,9 milj. euroa kattaa 13,3 % pääomamenoista. Investointimenot ovat 11,3 milj. euroa ja lainojen lyhennykset 3,1 milj. euroa. 15

Talousarvio 2012 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** Ta 2012 Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus INVESTOINNIT Talonrakennushankkeisiin on varattu yhteensä 4 milj. euroa. Ensi vuonna valmistuu Ylikylän yhtenäiskoulu. Sen rakentamiskustannukset vuosina 2011-2012 ovat yhteensä 10,6 milj. euroa ja kalustaminen 1,2 milj. euroa. Talousarviossa on varattu suunnittelumäärärahat terveyskeskuksen ja kunnantalon peruskorjaukseen ja laajennukseen sekä Sarkkirannan päiväkodin laajennuksen suunnitteluun. Kunnallistekniikkaan on otettu 2,5 milj. euroa, josta 2,1 milj. euroa käytetään uudisrakentamiskohteisiin ja 0,4 euroa saneerauskohteisiin. Linnakaarto rakennetaan vuosina 2012-2013. 16

Talousarvio 2012 LAINAT Uutta lainaa otetaan 9,1 milj. euroa. Kunnan velka nousee ensi vuonna 26,6 miljoonaan euroon, joka on noin 48,8 kunnan verotuloista. Lainamäärä asukasta kohti on 1.600 euroa. Vuonna 2012 lainanhoitokustannukset ovat 4 milj. euroa, joka vastaa 1,7 tuloveroprosentin tuottoa. Kunnan velkaantumisen kohtuullistamiseksi investoinnit on asetettu tärkeysjärjestykseen ja jaksotettu suunnittelukaudelle. Jatkossa kunnan tulorahoitusosuudelle tulee asettaa selkeä tavoite. 17

Talousarvio 2012 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2012 Mistä eurot tulevat? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 1 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 2 % Myyntituotot 2% Maksutuotot 4 % Lainanotto 10 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Valtionosuudet 21 % Verotulot 59 % Kunnan tulot ovat vuonna 2012 arviolta 92,6 milj. euroa. Verorahoituksen osuus on 73,5 milj. euroa eli 59 % kunnan tuloista. Lainanoton tarve on 9,1 milj. euroa. Mihin eurot käytetään? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investointimenot 12 % Rahoitusmenot 4 % Muut kulut 2 % Avustukset 4 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Henkilöstökulut 43 % Palvelujen ostot 30 % Vuoden 2012 talousarvioesityksen määrärahat ovat yhteensä 93,0 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 77,7 milj. euroa, investoinnit 11,3 milj. euroa ja rahoitusmenot 4,1 milj. euroa. 18

Talousarvio 2012 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka toimintatulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. Mihin toimintamenot 78 milj. euroa käytetään? Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 5 % Sosiaalinen turvallisuus 9 % Ympäristön toimivuus ja turvallisuus 8 % Tukipalvelukeskus 8 % Kansalaiskunta 5 % Peruspalvelujohto 1 % Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu 33% Terveys ja toimintakyky 29 % Vapaa - aika 2 % 19

Talousarvio 2012 TULOSLASKELMA 2010 2011 2011 2012 2013 2014 ulkoinen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Talousarvio Muutos% Muutos + muutos Khall esitys 11/12 euroa Toimintatulot 10 309 120 9 135 271 9 563 271 9 119 080-4,6-444191 Myyntitulot 1 615 834 1 540 373 1 943 373 1 355 250-30,3-588 123 Maksutulot 3 466 944 3 521 990 3 546 990 3 886 790 9,6 339 800 Tuet ja avustukset 1 027 445 1 050 200 1 050 200 1 001 750-4,6-48 450 Muut tuotot 4 198 897 3 022 708 3 022 708 2 875 290-4,9-147 418 Toimintamenot -70 977 063-73 188 964-74 704 604-77 662 524 4,0-2 957 920 Henkilöstömenot -36 303 840-37 897 286-38 287 286-40 052 227 4,6-1 764 941 Palvelujen ostot -26 097 824-26 752 916-27 533 916-28 008 887 1,7-474 971 Aineet, tarvikkeet -3 944 956-4 054 042-4 009 042-4 321 414 7,8-312 372 Avustukset -3 584 916-3 512 570-3 712 570-3 791 820 2,1-79 250 Muut toimintamenot -1 045 527-972 150-1 161 790-1 488 176 28,1-326 386 TOIMINTAKATE -60 667 943-64 053 693-65 141 333-68 543 444 5,2-3 402 111-69 646 771-71 043 809 Verotulot 51 167 950 53 200 000 53 200 000 54 550 000 2,5 1 350 000 56 850 000 56 400 000 Valtionosuudet 17 195 739 17 500 000 17 800 000 18 975 000 6,6 1 175 000 19 300 000 19 800 000 Rahoitustulot ja -menot: -590 983-821 000-800 000-965 000 20,6-165 000-1 200 000-1 600 000 Korkotulot 3 0 0 0 0 Muut rahoitustulot 68 821 40 000 40 000 42 000 5,0 2 000 42 000 42 000 Korkomenot -621 822-841 000-800 000-965 000 20,6-165 000-1 200 000-1 600 000 Muut rahoitusmenot -37 985-20 000-40 000-42 000 5,0-2 000-42 000-42 000 VUOSIKATE 7 104 763 5 825 307 5 058 667 4 016 556-20,6-1 042 111 5 303 229 3 556 191 Poistot ja arvonalentumiset -3 786 014-3 790 000-3 790 000-3 807 000 0,4-17 000-3 959 000-4 480 000 Suun.mukaiset poistot -3 711 034-3 790 000-3 790 000-3 807 000 0,4-17 000-3 959 000-4 480 000 Arvonalentumiset -74 980 Satunnaiset erät 0 Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS 3 318 749 2 035 307 1 268 667 209 556-83,5-1 059 111 1 344 229-923 809 Poistoeron muutos 669 085 514 489 514 489-6 293 243-1323,2-6 807 732-661 038-661 038 Varausten muutos -3 200 000 6 821 638 6 821 638 Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä 787 834 2 549 796 1 783 156 737 951-58,6-1 045 205 683 191-1 584 847 20

Talousarvio 2012 ULKOISET TA+MUUTOKSET Talousarvio MUUTOS MUUTOS % Khall esitys 2011 2012 EUROA 2011/2012 KANSALAISKUNTA Tulot 433 000 232 100-200 900-46,4 Menot -4 171 532-4 230 783-59 251 1,4 Netto -3 738 532-3 998 683-260 151 7,0 PALVELUKUNTA PERUSPALVELUPROSESSI Peruspalvelujohto Tulot 2 500 2 500 0 0,0 Menot -594 912-768 190-173 278 29,1 Netto -592 412-765 690-173 278 29,2 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tulot 1 957 150 2 066 550 109 400 5,6 Menot -24 606 088-25 291 295-685 207 2,8 Netto -22 648 938-23 224 745-575 807 2,5 Vapaa-aika Tulot 538 830 568 900 30 070 5,6 Menot -1 325 657-1 444 354-118 697 9,0 Netto -786 827-875 454-88 627 11,3 Terveys ja toimintakyky Tulot 1 347 300 1 398 550 51 250 3,8 Menot -22 109 804-22 656 060-546 256 2,5 Netto -20 762 504-21 257 510-495 006 2,4 Sosiaalinen turvallisuus Tulot 1 154 100 1 143 900-10 200-0,9 Menot -6 990 377-7 149 239-158 862 2,3 Netto -5 836 277-6 005 339-169 062 2,9 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tulot 604 000 664 000 60 000 9,9 Menot -3 454 333-3 587 992-133 659 3,9 Netto -2 850 333-2 923 992-73 659 2,6 PERUSPALVELUPROSESSI Tulot yhteensä 5 603 880 5 844 400 240 520 4,3 Menot yhteensä -59 081 171-60 897 130-1 815 959 3,1 Netto yhteensä -53 477 291-55 052 730-1 575 439 2,9 YMPÄRISTÖN TOIMIVUUS JA TURVALLISUUS - PROSESSI Tulot 3 459 708 2 955 390-504 318-14,6 Menot -5 729 341-6 183 249-453 908 7,9 Netto -2 269 633-3 227 859-958 226 42,2 TUKIPALVELUKESKUS Tulot 66 683 87 190 20 507 30,8 Menot -5 722 560-6 351 362-628 802 11,0 Netto -5 655 877-6 264 172-608 295 10,8 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tulot 9 563 271 9 119 080-444 191-4,6 Menot -74 704 604-77 662 524-2 957 920 4,0 Netto -65 141 333-68 543 444-3 402 111 5,2 21

Talousarvio 2012 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintamenot ovat 77,7 milj. euroa. Ne kasvat 4,0 prosenttia edellisen vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna. Talousarvion käyttötalousosa jakaantuu kansalaiskuntaan ja palvelukuntaan: TOIMINTATULOT Toimintatulot ovat 9,1 milj. euroa. Ne pienenevät 0,4 milj. euroa eli 4,6 prosenttia. KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan toimintatulot laskevat 0,2 milj. euroa eli 46,4 prosenttia. Myyntitulot pienenevät 78,2 prosenttia eli 151.000 euroa ja tuet ja avustukset 20,8 prosenttia eli 50.000 euroa. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin toimintatulot nousevat 4,3 prosenttia eli 240.000 euroa. Maksutulojen kasvuksi on arvioitu 9,1 prosenttia eli 0,3 milj. euroa ja myyntitulojen vähennykseksi 5,2 prosenttia eli 64.000 euroa. Myyntitulojen osuus on 20,0 prosenttia (talousarvio 2011 21,8 %) ja maksutulojen osuus 62,3 prosenttia (59,4 %) peruspalveluprosessin toimintatuloista. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin tulot vähenevät 14,6 prosenttia eli 504.000 euroa. Maksutuotot laskevat 60 prosenttia eli 366.000 euroa ja muut toimintatuotot 5,3 prosenttia eli 147.000 euroa. TOIMINTAMENOT KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan määrärahat ovat 4,2 milj. euroa ja ne lisääntyvät 59.000 euroa eli 1,4 prosenttia. Henkilöstömenojen kasvu on 7,8 prosenttia eli 164.000 euroa ja palvelujen ostot pienenevät 8,4 prosenttia eli 165.000 euroa. Henkilöstömenojen osuus on 53,2 prosenttia ja palvelujen ostojen osuus 42,4 prosenttia kansalaiskunnan toimintamenoista. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin määrärahat ovat 60,9 milj. euroa ja ne lisääntyvät 1,8 milj. euroa eli 3,9 prosenttia. Henkilöstömenojen kasvu on 3,9 prosenttia eli 1,2 milj. euroa, palvelujen ostojen 1,9 prosenttia eli 0,4 milj. euroa ja aineiden ja tarvikkeiden 5,3 prosenttia eli 80.000 euroa. Henkilöstömenojen osuus on 53 prosenttia (talousarvio 2011 52,6 %) ja palvelujen oston 38,2 prosenttia (38,3 % ). 22

Talousarvio 2012 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin määrärahat ovat 6,2 milj. euroa ja ne nousevat 0,5 milj. euroa eli 7,9 prosenttia. Henkilöstömenojen kasvu on 8,9 prosenttia eli 140.000 euroa ja palvelujen ostojen 3,9 prosenttia eli 82.000 euroa. Henkilöstömenojen osuus on 27,7 prosenttia(talousarvio 2011 28,9 %), palvelujen ostojen 35,5 prosenttia (37 %)ja aineiden ja tarvikkeiden osuus 27,9 prosenttia (28,6 %) toimintamenoista. TUKIPALVELUKESKUS Tukipalvelukeskuksen määräraha ovat 6,3 milj. euroa ja ne nousevat 10,8 prosenttia eli 0,6 milj. euroa. Henkilöstömenojen lisäys on 6,2 prosenttia eli 234.000 euroa, palvelujen ostojen kasvu 19,3 prosenttia eli 112.000 euroa ja vuokrakulujen kasvu 57 prosenttia eli 199.000 euroa. Henkilöstömenojen osuus on 63,4 prosenttia (talousarvio 2011 66,1 %), palvelujen ostojen 12 prosenttia (11,1 %), aineiden ja tarvikkeiden 16,0 prosenttia (16,7 %) ja vuokrakulujen 8,7 prosenttia (6,1 %). TALOUSARVION TOIMINTATULOT MYYNTITULOT MAKSUTULOT Myyntitulot ovat yhteensä 1,4 milj. euroa ja ne pienenevät 12 prosenttia eli 185.000 euroa. Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä on arvioitu 368.000 euroksi. Tuloarviota on pienennetty edellisestä vuodesta 41,7 prosenttia eli 260.000 euroa. Laitoshoidon asiakasmaksut nousevat 27,3 prosenttia eli 89.000 euroa. Sosiaalitoimen maksujen tuotto on 2,3 milj. euroa ja ne nousevat 3,6 prosenttia eli 80.000 euroa. Muut sosiaalitoimen maksut ovat 726.000 euroa, nousu 7,4 prosenttia eli 49.800 euroa, hoitopäivämaksut ovat 1,6 milj. euroa, nousu 5,1 prosenttia. Maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset olivat edellisenä vuonna poikkeuksellisen korkeat 440.000 euroa. Ensi vuoden arvio on 40.000 euroa. TUET JA AVUSTUKSET Työllistämistuki ja valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksiin pysyvät edellisen vuoden tasossa 808.000 eurona. MUUT TUOTOT Maan myyntivoitto on 2,1 milj. euroa ja se laskee 8,7 prosenttia eli 200.000 euroa. 23

Talousarvio 2012 TALOUSARVION TOIMINTAMENOT HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenoihin osoitetaan 40 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisen vuoden verrattuna 1,7 milj. euroa eli 4,6 %. Henkilöstö PALVELUJEN OSTOT AINEET JA TARVIKKEET AVUSTUKSET Vuoden 2012 talousarviossa vakinaisten kuukausipalkat ovat 26,9 milj. euroa, kasvu on 1,8 milj. euroa eli 7,1 %. Sijaisten palkkaukseen on varattu 0,8 milj. euroa, vähennystä 137.000 euroa eli 14,1 % ja tilapäisten palkkaukseen 1 milj. euroa, vähennystä 348.000 euroa eli 25,9 %. Palvelujen ostoon on talousarviossa 2012 varattu 28 milj. euroa, kasvu 0,5 milj. euroa eli 1,7 % vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna. Kuntayhtymien maksuosuuksiin on varattu 15 milj. euroa, lisäys edellisen vuoteen verrattuna 66.000 euroa eli 0,4 prosenttia. Palvelujen ostot muilta kunnilta ovat 0,6 milj. euroa, kasvu 5,9 % eli 31.000 euroa. Menokohdalle palvelujen ostot muilta (esim. yksityiset palvelujen tuottajat) on osoitettu 5,9 milj. euroa, lisäys on 319.000 euroa eli 5,7 prosenttia. Muut yhteistoimintaosuudet (esim. seutuyhteistyö) ovat 1,6 milj. euroa, määrärahat ovat lähes ennallaan. Merkittävää kasvua on asiantuntijapalvelujen ostossa, johon on osoitettu 0,6 milj. euroa, kasvu 47.000 euroa 8,5 prosenttia ja alueiden kunnossapitopalveluissa, johon on varattu 0,5 milj. euroa, kasvu 42.000 euroa eli 8,9 prosenttia. Aineisiin ja tarvikkeisiin on varattu 4,3 milj. euroa, kasvu 0,3 milj. euroa eli 7,8 % edellisvuoteen verrattuna. Elintarvikemäärärahat nousevat 7,1 prosenttia eli 54.000 euroa, vaatteisto 56,4 prosenttia eli 19.000 euroa ja hoitotarvikkeet 8,1 prosenttia eli 40.000 euroa. Lämmitykseen, sähköön ja veteen on varattu 1,4 milj. euroa, määrärahat nousevat 131.000 euroa eli 10,8 prosenttia. Kalustomäärärahat nousevat 16,6 prosenttia eli 36.000 euroa. Avustuksiin on osoitettu yhteensä 3,8 milj. euroa, kasvu 0,1 milj. euroa eli 2,0 % vuoden 2011 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Avustuksiin kotitalouksille on varattu 2,8 milj. euroa, ne kasvavat 70.000 euroa eli 2,6 prosenttia. Lasten kotihoidontuen tuki ja kotihoidontuen kuntalisä pienenevät 70.000 euroa eli 4,6 prosenttia. Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä kasvavat 110.000 euroa eli 15,6 prosenttia. Omaishoidon tuen määräraha 222.500 euroa pysyy samana kuin edellisenä vuonna. Toimeentulotukimenoihin on varattu 670.000 ja ne pysyvät edellisen vuoden tasossa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta on korotettu 50.000 euroa eli 28,1 %. 24

Talousarvio 2012 VUOKRAT MUUT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE Vuokramenot ovat yhteensä 1,2 milj. euroa, lisäys 0,3 milj. euroa eli 38,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Rakennusten ja huoneistojen vuokriin varataan 0,6 milj. euroa, kasvu 29,1 prosenttia eli 133.000 euroa ja koneiden ja laitteiden vuokriin 0,6 milj. euroa, kasvu 48,8 prosenttia eli 210.000 euroa. Määrärahavaraus pienenee 8,3 prosenttia ja se on 246.000 euroa. Toimintakate on 68,5 milj. euroa. Se heikkenee edellisestä vuodesta 3,4 milj. euroa eli 5,2 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna toimintakate on 4.116 euroa, kasvu 3,2 prosenttia. Kansalaiskunnan toimintakatteen muutos 260.000 euroa eli 7,0 prosenttia ja palvelukunnan 3,1 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Peruspalveluprosessin toimintakatteen muutos on 1,6 milj. euroa eli 2,9 prosenttia. Toimintakatteen kasvu kohdistuu seuraavasti: Euroa Muutos % Peruspalvelujohto 173.000 29,2 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu 557.000 2,5 Vapaa-aika 88.600 11,3 Terveys ja toimintakyky 495.000 2,4 Sosiaalinen turvallisuus 169.000 2,9 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 73.700 2,6 Ympäristön toimivuus ja turvallisuus -prosessin toimintakate heikkenee 1 milj. euroa eli 42,2 prosenttia. Tukipalvelukeskuksen toimintakate on 6,3 milj. euroa ja se heikkenee 10,6 prosenttia eli 600.000 euroa. 25

henkilöstömäärä henkilömäärä Kempeleen kunta Talousarvio 2012 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kempeleen kunnan henkilöstömäärä 31.10.2011 oli 1015 henkilöä. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna nousua oli 30 henkilöä. 700 Henkilöstön määrä ydinprosesseittain 31.10.2011 600 500 400 300 200 100 0 Kansalaiskunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toim. ja turv. Tukipalvelukeskus vakinaiset 5 598 41 90 määäräaikaiset 3 217 29 32 Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Vakituisessa palvelussuhteessa työskenteli 72,3 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 27,7 % (31.11.2011). Kunta-alan henkilöstöstä 77 prosenttia työskenteli vakituisessa ja 21 prosenttia määräaikaisessa palvelussuhteessa, työllistettyjen osuus oli 2 % (vuosi 2010). 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 19 v. tai alle Ikäjakauma 2010-2011 20-24 25-29 Vuonna 2010 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,5 vuotta. 30-34 31.10.2010 3 25 62 118 139 157 148 156 119 58 35-39 31.10.2011 4 24 62 114 148 153 148 167 128 64 1 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65 > 26

Talousarvio 2012 Eläköitymisennuste Kempeleen kunnassa ammattialoittain vuosina 2010-2014 Ammattiala 2010 2011 2012 2013 2014 Yht. 1 Yleinen 2 3 4 2 3 14 2 Tekninen 3 3 3 5 6 20 3 Terveys 4 6 6 9 5 30 4 Sosiaali 9 8 9 9 11 46 5 Sivistys 5 3 4 8 4 24 Yhteensä 23 23 26 33 29 134 HENKILÖSTÖMENOT Kempeleen kunnan henkilöstömenot ovat 40 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisvuodesta 1,7 milj. euroa eli 4,6 %. Talousarvion raamissa palkkojen korotukseksi on varattu 2,4 %. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset palkkaratkaisut sekä henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset. Palkkamenojen jakaminen TA2012 Kokouspalkkiot Vakinaiset Tuntipalkat Sijaiset Tilapäiset Erilliskorvaukset Työllistäminen 3 % tilapäiset 3 % erill.korvaukset 2 % työllistäminen 1% kokouspalkkiot 3 % sijaiset 2 % tuntipalkat 86 % vakinaiset Palkkojen kehitys vuosina 2007-2012 palkkatili 2007 2008 2009 2010 31.10.2011 Ta 2012 Vakinaiset kk-palkat 19 432 20 840 22 405 23 228 20 911 27 394 Erilliskorvaukset 863 906 894 990 766 888 Sijaiset 996 1 190 1 167 1 786 1 256 839 Tuntipalkat 402 420 480 530 448 628 Työllisyysvaroin palkatut 388 414 419 395 604 642 Tilapäiset 1 774 2 063 1 904 1 945 1 566 996 yhteensä 23 855 25 833 27 269 28 874 25 551 31 387 27

Talousarvio 2012 Sopimuskorotukset Sopimus kattaisi 25 kuukautta ja palkat nousisivat 4,3 prosenttia. Ensimmäisen 13 kuukauden jakson sopimuskorotus 1.1.2012 alkaen on 2,4 %. Sitä seuraavan 12 kuukauden jakson sopimuskorotus on 1,9 %. Sopimus sisältää myös 150 euron kertaerän, jonka valtio on luvannut kompensoida kunnille erillisenä korvauksena. Toinen valtiovallan merkittävä vastaantulo on se, ettei työttömyysvakuutusmaksuun suunniteltua 0,2 prosentin korotusta toteuteta vuonna 2012. Työelämän kehittäminen Työelämän kehittämisosioon sisältyy kirjauksia mm. ikäohjelmiin, osakykyisten työmarkkinoiden ja henkilöstösuunnittelun kehittämiseen, työhyvinvointiin, muutosturvaan ja osaamisen kehittämiseen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä tasa-arvoon, samapalkkaisuuteen, sosiaaliturvaan sekä työmarkkinoilla luottamusta lisääviin toimiin liittyviä kirjauksia. Uudet virat ja toimet 2012 Henkilöstömuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta PERUSPALVELUT Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Terveys ja toimintakyky YMPÄRISTÖPALVELUT Maankäyttö, valvonta ja suojelu TUKIPALVELUKESKUS Hallintopalvelut, toimistopalvelut Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja, 2 kpl Apulaisrehtori Koulusihteeri/vahtimestari Tuntiopettaja Terveydenhoitaja Lääkäri Suuhygienisti 1.1.2012 1.1.2012 1.8.2012 1.8.2012 1.8.2012 1.8.2012 1.8.2012 1.8.2012 Palkkauskustannukset vuodessa 35 000 59 000 30 000 30 000 38 000 40 000 72 000 38 000 Määräraha 2012 35 000 59 000 15 000 12 000 19 000 17 000 33 000 18 000 Palvelualuepäällikkö 1.9.2012 69 000 22 000 Palvelusihteeri Yhdistelmätyöntekijä 1.1.2012 1.1.2012 Nimikemuutokset Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta PERUSPALVELUT Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Esiopetuspäiväkodin johtaja, nimikemuutos 33 500 31 000 33 500 31 000 Palkkauskustannukset Määräraha vuodessa 2012 1.1.2012 8 900 8 900 Henkilöstöstrategian painopisteet 2012 Kempeleen kunnan henkilöstöstrategian painopisteeksi on nostettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin ja toimiva johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Yhdessä tekemisen toimintakulttuuriin ja työhyvinvointiin vaikuttavat mm. henkilöstön selkeät vastuujaot sekä selkeät toiminnalliset prosessit. Johtamisen tueksi luodaan malli ja toimenpiteet ikä- 28

kalenteripäivää Kempeleen kunta Talousarvio 2012 johtamiseen, yhtenä painopistealueena laaditaan seuraajasuunnitelmat huomioiden sijaisjärjestelyjen toimivuus ja eläköitymiset. Henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä pyritään kehittämään seuraavilla toimenpiteillä: 1. Ikäjohtaminen a. Ikäjohtamisen periaatteiden luominen b. Hiljaisen tiedon siirtäminen, seuraajasuunnittelu c. Henkilöstön sitouttaminen 2. Prosessien kuvaaminen a. Yhteisten toiminnallisten prosessien kuvaaminen b. Tehtäväkuvat ja vastuut selkeät 3. Työhyvinvoinnin tukeminen a. Työterveyshuollon yhteistyön vahvistaminen, sairauspoissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon, kohdennetut työpaikkaselvitykset. b. Liikuntakampanjan suunnittelu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. c. Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen: virkistysuimalan vuosilippu, kuntosalituki ja TYKY+ -seteleiden käyttö. d. Tavoite sairauspoissaolojen määrään on maksimissaan 11 kalenteripäivää / henkilö vuonna 2012. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Sairauspoissaolopäivät /hlö 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** pvä/hlö 17,9 14,2 16,9 14 15,4 19 15,2 Ennuste vuoden 2011sairauspoissaoloille (31.10.2011) on 15,2 kalenteripäivää/hlö. Vuonna 2010 toteutuma oli 19 kalenteripäivää/hlö. 29

Talousarvio 2012 VEROTULOT Kempeleen kunnan omilla verotuloilla rahoitetaan 59,4 prosenttia kunnan kokonaismenoista. Verotulot on arvioitu 54,6 milj. euroksi, jossa on 2,5 prosenttia kasvua vuoden tilinpäätösennusteeseen. 2008 2009 2010 2011 2012 Kunnallisvero 41 878 43 150 47 028 48 700 50 400 muutos-% 6,8 3,0 9,0 3,6 3,5 Yhteisövero 2 625 1 547 1 837 2 000 1 550 muutos-% -4,4-41,1 18,7 8,9-22,5 Kiinteistövero 1 686 1 745 2 303 2 500 2 600 muutos-% 6,8 3,5 32,0 8,6 4,0 Yhteensä 46 189 46 442 51 168 53 200 54 550 muutos-% 6,1 0,5 10,2 4,0 2,5 VEROPROSENTIT 2008 2009 2010 2011 2012 Tuloveroprosentti 18,50 18,50 19,50 19,50 19,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,40 0,40 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,95 0,95 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Veroprosentteja on korotettu viimeksi vuonna 2010. Kempeleessä tuloveroprosentin tuotto on 2,4 milj. euroa. 30

Talousarvio 2012 Kunnallisvero Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Kunnallisveron tuottoa vähentävät veroperustemuutokset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Yhteisövero Kiinteistövero Vuoden 2012 alusta yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Verokannan alentamisesta johtuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille korottamalla vastaavalla määrällä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Kuntien korotettua osuutta yhteisöveron tuotosta jatketaan mutta puolet pienempänä eli 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosille 2012-2013. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta muodostuu vuodelle 2012 täten 27.87 %. Yksittäisen kunnan verovuoden 2012 jako-osuus määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2009 ja 2010 jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön, mm asuinrakennusten, liike-, teollisuus- ja toimistotilojen sekä tonttien verotusarvojen perusteella kiinteistöjen sijaintikunnalle. Kunnat päättävät itse kiinteistöveroprosenteistaan laissa määrättyjen vaihteluvälien puitteissa. 31

Talousarvio 2012 VALTIONOSUUDET Kuntien valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan vuoden 2010 alusta. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy - sosiaali- ja terveydenhuolto - esi- ja perusopetus - kirjastot - yleinen kulttuuritoimi - asukasperusteisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm veromenetysten kompensaatio. Kuntien valtionosuudet ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionosuudet muuttuvat asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksi valtionavut muuttuvat lainsäädännön perusteella. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus sisältää kunnan itse rahoitettavan osuuden, joka on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Vuonna 2012 kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 31,42 prosenttia. Valtionosuusprosentti kuvaa kuntien ja valtion välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla, ei yksittäisen kunnan valtionosuutta. Laskennallisen perusteen ja valtionosuuden erotus on kuntien itse rahoitettava. VEROTULOIHIN PERUSTUVA VALTIONOSUUDEN TASAUS Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sisältyy peruspalvelujen valtionosuuteen. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausraja on 91,89 prosenttia koko maan keskimääräisestä asukaskohtaisesta laskennallisesta verotulosta. Laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan yhteisövero-osuus. Laskennallisen kunnallisveron laskennassa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosentin sijaan koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia, joka vuonna 2012 on 18,98 %. Valtionosuudet ovat 18,8 milj. euroa, kasvu 5,6 % eli 1 milj. euroa. Arvioon sisältyy Kempeleen kunnalta valtionosuuksista vähennettävä verotuloihin perustuvaa tasausta 483.000 euroa. 32