Kohtauspaikkana koulu hyvä, paha koulu OPM ja TULEVAISUUDEN PERUSKOULU fokuksessa motivaatio ja tasa-arvo mutta KOULU ON ENEMMÄN, toteaa Tomi Kiilakoski(kin)
Anssi Ylirönni ja sarjakuvahahmo Matias:
Koulupäivä täynnä extracurriculum-toimintaa ja -suhteita koulu = yksi yhteiskuntatieteellisesti ja nuorisotutkimuksellisesti kiinnostavimpia paikkoja lapsi kantaa mukanaan kollektiivisia tulkintoja (mikä on hyvää, mikä coolia jne.) Lisäksi: erityisesti yläkoulu instituutiona ja yläkouluikä elämänvaiheena hyvin kiintoisa elämänraamiyhdistelmä (sukupolvien väliset ja sukupolvensisäiset suhteet, elämänkulkuun kiinnittyvät arkiset, sosiaaliset, mentaalispsykologiset ja biologiset muutokset yhdessä keitoksessa?)
Sosiaalisten kohtaamisten areena kaverisuhteiden testausmaisema ja toisille näyttäytymisen paikka (statustyö, tavallisuustyö ja kaverisuosio kaiken sen mittana) jotain on muuttunut nuorten ihmisten yhteisösuhteissa Nuorisotutkijat pohtineet: ennen koulu oli ikkuna avaraan maailmaan tiedollisessa mielessä, nyt se on saanut paljon kilpailijoita kouluarjelle täytyy rakentaa mieli ja mielekkyys paljolti myös jostain muustakin Instrumentaalinen merkitys (koulutuspeli ja kulttuuriset pelimerkit)
Ministerin missioksi esitettyä (tässä esillä vain osittain) Nykytilan kuvaus: oppimistulosten lasku keskeisinä pidetyissä oppiaineissa, kaikissa sosiaaliryhmissä käynnissä laaja nuorten elämään vahvasti vaikuttava kulttuurinen muutos, motivaation ja nuorten omien intressien muutos (Hautamäki ym.) kansainvälinen trendi, rantautunut meillekin koulu syrjäytynyt oppilaan arjesta? Hautamäen suositukset: mukavuusalueilta poistuminen, motivaation kriittinen puntarointi (koska motivaatio selkeässä yhteydessä oppimistuloksiin)
motivaatiotyöryhmästä motivaatio = innostunutta ja innostavaa sitoutumista tavoitteelliseen toimintaan kouluviihtyvyys ja kouluhyvinvointi motivaation edellyksiä oppimisen edistäjiä ja tärkeitä päämääriä itsessään tässä nykytila ei aivan surkea pääosassa kuitenkin ulkoiset motivaatiotekijät myös kyynisyys lisääntynyt (epäluottamus)
Miten minä tähän sotkeuduin? UNICEF ja Nuorisotutkimusverkosto: Hyvä, paha koulu? Kouluhyvinvointia hakemassa Aineistot ja menetelmät: Tutkimukset: 1) kansainväliset tilastolliset vertailut ja analyysit, 2) kansalliset tilastolliset analyysit, 3) oppilaiden haastatteluihin pohjautuvat tutkimukset ja 4) suomalaista kouluarkea ja sen ihmissuhteita analysoivat kouluetnografiat (ensisijaisesti 2000-luvulla julkaistut kouluarjen kuvaukset) Lait, raportit, hankeohjelmat, kannanotot ja lausunnot Asiantuntijahaastattelut Menetelmänä tutkimusten aukikeriminen ja niiden pääviestien temaattinen sisäkkäinen tarkastelu
jossa havaittiin mm. että: kuva koulusta sosiaalisena ympäristönä hyvin ristiriitainen törmäävien tulkintojen areena? kouluarki haastaa oppilaat erilaisiin kulttuurisiin mittelöihin, jotka määrittävät heille tiettyjä alakulttuurisia asemia: JOKO linjaan koulun virallisen kulttuurin kanssa (nörtit tai koulutuspelin pelaajat) TAI linjaan paikallisen nuorisokulttuurieliitin kanssa (mihin hyvin usein kuuluu kaikenlainen järjestäytynyt koulunvastaisuus: koulunkäynnin uhraaminen kaverisuosion edessä) TAI linjaan molempien kanssa (ja tähän yltävät vain harvat ja valitut ja nämä myös voivat koulussa kaikkein parhaiten, totta kai ovat harmonisessa suhteessa koulun formaaleihin valtarakenteisiin, normeihin ja tavoitteisiin + nuorille äärimmäisen tärkeän kaverisuosion ytimessä)
ja pääteltiin mm. että eivät vain koulun muodolliset rakenteet vaan myös sen informaalit arkiset järjestäytymiset ja suhteet ovat omiaan polarisoimaan koululaisiamme ja muovaamaan heidän koulukokemuksiaan kyseessä ovat hyvin sitkeät ja pysyväluonteiset kulttuurisen/kollektiivisen alitajunnan ainekset: (sittenkin) näin oli ennen ja näin on nyt (onko mitään muuta yhtä pysyvää?) nuorisokulttuuriset statustyövelvoitteet (Tuija Huuki) koulun nuorisokulttuuristen merkitysten voima suurelle osalle oppilaita ansaitsee tulla huomatuksi erityisesti, jos se voima pakottaa nuoren siihen, mistä ruotsinopettajani minua aikanaan varoitti: itselleen se porsas kiusaa tekee kun purtilonsa kaataa nuorisokulttuuriset valtasuhteet tärkeitä (pelkovalta, rakentava valta )
Miksi em. asioihin on jatkuvasti syytä kiinnittää huomiota? Suhde kouluun ja sen muihin toimijoihin / asema koulun alakulttuurisissa muodostelmissa ja suhteissa näyttää olevan hyvin merkityksellinen oppilaan kouluhyvinvointikokemusten määrittäjä. Kouluhyvinvointi taas on keskeinen tekijä tarkasteltaessa nuorten ihmisten kouluttautumisintoa tai -innottomuutta ja oppimismotivaatiota. Tämä puolestaan on elämänkulullisesti merkityksellistä elettäessä koulutusyhteiskunnassa, joka määrittää syrjäytyjänsä ja selviytyjänsä koulussa menestymisen perusteella.
Nuorisokulttuurinen rakentava valta yhdeksi kouluhyvinvoinnin käyttövoimaksi? Miten? hyödyntää sitä, että nuoret mielellään tekevät asioita yhdessä? hyödyntää esim. nuorisotyön tarjoumat ja nuorisotyön tietämyksen tarjoumat? voittaa oppilaiden toimintaa säätelevää nolouden kulttuuri? ymmärtää ja purkaa sitä institutionaalista logiikkaa, joka vuosikymmenestä toiseen tuottaa koulun arkeen erilaisia nuorten keskinäisiä nuorisokulttuurisia jäsenyyskamppailuja?