LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

Transkriptio

1 LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

2 Mistä puhutaan, kun puhutaan ongelmallisesta pelaamisesta Mediakasvatuksesta Vanhemmuuden tukemisesta Arjen hallinnan ongelmista Haitallisista mediasisällöistä Nettiriippuvuuden alalajista??? (raha)peliriippuvuuden kaltaisesta toiminnallisesta riippuvuudesta???

3 Milloin pelaaminen on ongelma? Pelaaminen on ongelmallista, kun se alkaa vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen. (Nuoret pelissä aineisto) Onko kyseessä ongelmallinen pelaaminen, ongelmallinen pelaaminen, ongelmaisen pelaaminen vai ongelmallisen pelaaminen?

4 Pelituen näkökulma Nuoret Nuorten pelaami nen Ammat tilaiset Läheise t

5 Pelituen tiedontuotanto Kyselyt nuorten pelaamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista nuorille (N=732) ja ammattilaisille (N=336), lisäksi nuorten, ammattilaisten ja läheisten teemahaastatteluja Tiedot kerätty hankkeen kehittämistyön ympäristöistä, kyselyiden vastaajat näyte, ei edustava otos Vastanneiden nuorten ikä ka 19 vuotta, mediaani 18 vuotta, alle 18-vuotiaita oli 44% Vastanneet ammattilaiset heterogeeninen joukko, mukana mm. opettajia (2.asteen ammatillinen koulutus), opiskelijahuollon, nuorisotyön, päihde- ja mielenterveystyön, lastensuojelun ja siviilipalveluskeskuksen työntekijöitä

6 Läheiset Vanhemmat ymmällään, kokevat ulkopuolisuutta Vanhemmat rajoittavat lähinnä pelaamiseen käytettyä aikaa Nuoret puuttuvat melko vähän kavereiden liialliseen pelaamiseen Pelimaailmassa elävä kaveri koetaan eristäytyvänä ja joskus ärsyttävänä

7 Ammattilaiset 79 % kohtaa työssään nuoria, joiden pelaamista voisi kutsua ongelmalliseksi Peleihin suhtaudutaan kriittisesti, 90% mielestä ne aiheuttavat riippuvuutta ja niiden parissa kuluu liikaa aikaa Pelejä paremmin tuntevat näkevät muita useammin pelit sopivana viihteenä, pitävät muita harvemmin pelejä haitallisina ja uskovat pelien tarjoavan oppimismahdollisuuksia Osaaminen: ongelmallisuuden arviointi 74%, eteenpäin ohjaaminen 65%, ennaltaehkäisy 59% ja ongelmallisesti pelaavan tukeminen 46%

8 Nuoret 33% pelaa alle 2 h/vko, 39 % 2-14 h/vko, 28% enemmän (joista n. 7% yli 40 h/vko) Nuoret pelaavat, koska se on 1) kivaa, 2) helppo tapa kuluttaa aikaa 3) harrastus (yli 15 h/vko pelaavat) Miehet pelaavat ajallisesti selvästi naisia enemmän, suurempiin tuntilukemiin mentäessä miesten osuus kasvaa Muiden kanssa pelaaminen on yleisempää niillä, jotka käyttävät pelaamiseen enemmän aikaa viikossa. Verkkovälitteinen sosiaalisuus on iso osa 15+ tuntia pelaavien nuorten pelaamista.

9 Nuoret ja pelihaitat 35 % vastaajista oli kaveripiirissään ainakin yksi liikaa pelaava, 17 % oli useampia liikaa pelaavia kavereita Alle 15 h/vko pelaavat eivät koe haittoja, haitat korostuvat yli 40 h/vko pelaavilla Lisääntyvä peliaika näyttäisi lisäävän erityisesti sosiaalisia, arjen hallintaan ja fyysiseen hyvinvointiin liittyviä haittoja Useimpia haittoja kokivat internetissä ladattavia maksullisia pelejä pelaavat (19 haittaa), monen pelaajan verkkopelejä pelaavat (17 haittaa) ja yksin pelattavia tietokonepelejä pelaavat (14 haittaa)

10 Nuoret ja pelihaitat (2) Yleisimpiä nuorten kokemia pelihaittoja : silmien väsyminen (54%),vrk-rytmin muutokset (47%), ranne yms. oireet (40%), univaikeudet (38%), opiskelun tms. häiriöt (36%), toistuvia haittoja hyvin vähän Ammattilaisten havaitsemia pelihaittoja: vrk-rytmin muutokset (99%), opiskelun häiriöt (98%), yleinen väsymys (97%), univaikeudet (97%), eristäytyminen (89%) Kyselyyn vastanneet nuoret kuvaavat ongelmallista pelaamista hallinnan menetyksen, pelihaittojen, vahvan uppoutumisen ja ajankäytön yksipuolisuuden kautta.

11 Sosiaalisuudesta ja yksinäisyydestä Sosiaalisuus on tärkeä ja monimuotoinen osa pelaamista (vaihteluväli esim. keskustelu peleistä kavereiden kanssa kilpailu joukkueena verkkopelissä) Peliryhmässä yhteisesti jaetut normit ja merkitykset, kollektiiviset tavoitteet saattavat määritellä omaa elämää vahvemmin kuin ulkopuoliset asiat. Pelaamisen sosiaalisuus on positiivinen ja motivoiva, mutta myös riskialtis elementti -> pelaamiseen voi unohtua Noin 44 % nuorista määritteli pelaamisen harrastukseksi, n. 10 % kertoi pelaavansa siksi, että on yksinäinen. Yksinäisistä noin 68 % pelaaminen oli harrastus, harrastajista 16 % mainitsee pelaamisen motiiviksi myös yksinäisyyden.

12 Syrjäytyminen ja pelaaminen Arjen hallinnan ongelmat ja velvoitteiden laiminlyönti voivat johtaa taloudelliseen syrjäytymiseen tosin yleensä hitaasti Toisaalta pelaaminen voi kehittää taitoja, jotka parantavat asemaa työmarkkinoilla Sosiaalisesti syrjäytyneellä on vähän ihmissuhteita tai ne ovat laadultaan sellaisia etteivät tarjoa tukea vaikeassa elämäntilanteessa tai täytä läheisyyden ja hyväksytyksi tulemisen tarpeita > peleihin uppoutuminen voi karsia arjen sosiaalisia kontakteja ja paljolti virtuaalisen sosiaalisuuden varaan rakentuva inkluusio on hauras ja usein riittämätön

13 Syrjäytyminen ja pelaaminen (2) Jatkuva runsas pelaaminen voi johtaa myös kulttuuriseen syrjäytymiskehitykseen, jossa ympäristön edellyttämät kulttuurisesti määrittyvät vuorovaikutuksen ja yhteiselämän valmiudet eivät kehity tai taantuvat Toisaalta voi olla kulttuurisia ympäristöjä, joissa pelisivistyksen puute syrjäyttää Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen syrjäytyminen voivat altistaa poliittiselle syrjäytymiselle -> onko pelaaminen siis passivoivaa elektronista morfiinia? Toisaalta pelaaminen voi kehittää monia globaalin aktiivisen kansalaisuuden valmiuksia (kielitaito, viestintä, yhteistyö, strateginen suunnittelu jne.)

14 Syrjäytymistä vai osallisuutta? Pelihaitat voivat johtaa syrjäytymiskehitykseen, jonka seurauksena nuori eristäytyy entistä vankemmin pelimaailmaan, ainoaan ympäristöön, jossa hän kokee osallisuutta Vai onko niin, että syrjäytynyt nuori löytää pelien kautta ympäristöjä, joissa hän solmii (virtuaalisia) suhteita, kokee riippumattomuutta taloudellisesta niukkuudesta ja löytää oman heimonsa? Peli pelinä ei vie meitä mihinkään, pelaajan toiminta tekee siitä voimaantumisen tai syrjäytymisen välineen

15 KIITOS Jarkko Järvelin