1 XI-168-1, ALEKSANTERINKATU 23, TONTIN OSAN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS JA RAKENNUSOIKEUDEN TARKISTAMINEN. KAAVA NRO 8445. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä kesäkuuta 2013 päivättyä ja 13. tammikuuta 2014 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 8445. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8445 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Kaava-alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Kyttälän alueella, korttelissa 168. Asemakaavan muutos koskee korttelin nro 168 tonttia nro 1, joka rajautuu pohjoisessa Kyttälänkatuun, itäpuolella Tuomiokirkonkatuun, länsipuolella Aleksanterinkatuun ja eteläpuolella korttelin 168 muihin tontteihin. Suunnittelualueen ympäristössä on tiiviisti rakennettuja ydinkeskustan asuin- ja liikekortteleita. Kortteli rajautuu etelässä Hämeenkatuun, joka on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Tontilla on vuonna 1969 valmistunut seitsemänkerroksinen asuin- ja liikekerrostalo, johon liittyy pihaa rajaavat yksi- ja kaksikerroksiset liikerakennusosat. Tontin rakennusoikeus on 5619 km 2 ja rakennusten toteutunut kerrosala on yhteensä 5168 m². Aleksanterinkadun puolelta on käynti pihalle sekä pihakannen alla olevaan autohalliin. Tuomiokirkonkadun puolelta on jalankulkuyhteys pihalle. Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on laajentaa tontin nykyisiä rakennusosia katutasossa sekä asuinrakennuksen ullakolla ja muuttaa tilat liike- ja asuinkäyttöön. Hakijan tavoitteena on myös täsmentää autopaikkamääräystä. Kaavoituksen tavoitteena on tutkia hakijan rakennushankkeen toteutumisen mahdollisuudet sekä mahdollistaa kaavalla Asunto Oy Iso- Aleksin täydennysrakentamishanke. Samalla tutkitaan kaavaalueen pysäköintiratkaisu ja pihajärjestelyt sekä ajanmukaistetaan tontin kaavamerkinnät. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti ydinkeskustan kaupunkirakenteessa ja kävelykadun varrella sekä näiden mukanaan tuomat kaupunkikuvalliset, toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet.
2 Kaavoitusprosessin vaiheet Aloitus: Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro 168-1 omistaja, Asunto Osakeyhtiö Iso- Aleksi. Dnro: TRE:9977/10.02.01/2011 pvm. 20.12.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavahanke tuli vireille 30.4.2012, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 3.5.- 24.5.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi palaute, jossa Pirkanmaan maakuntamuseo kommentoi mm. että kaavamuutos on lähtökohdiltaan mahdollinen ja että hankkeen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 27.6.- 15.8.2013 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta saapui kahdeksan lausuntoa ja yksi mielipide. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. teknisiin yksityiskohtiin ja kaupunkikuvalliseen puoleen. Mielipiteessä otettiin kantaa katutilan elävöittämiseksi ja polkupyöräpysäköinnin järjestämiseksi. Kaavalla katualueeseen liitettävä tontin osa mahdollistaa Kyttälän kävely-ympäristön kehittämisen ja alueen katuverkkoa kehitetään liikenneverkkosuunnitelman mukaisesti keskustan kehän sisäpuolella olevana kävelypainotteisena alueena. Kaavakarttaa ja selostusta täydennettiin palautteen perusteella. Asemakaavan keskeinen sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutos koskee korttelin nro 168 tonttia nro 1, jonka pinta-ala on 3121 m². Tonttijako (tunnus 3119) on hyväksytty 21.4.1969 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 23.6.1969. Kaava mahdollistaa tontilla olevan seitsemänkerroksinen asuin- ja liikekerrostalon ullakon muuttamisen asuinkerrokseksi ja pihaa rajaavien rakennusosien maantasokerroksen täydentämisen liiketiloiksi. Kaavassa osoitetaan tontille kaksi- ja kahdeksankerroksiset asuin- ja liikerakennusten rakennusalat ja niille rakennusoikeutta yhteensä 6530 m 2. Rakennusaloille on osoitettu er-6 määräys, Rakennusalan osa, jolle tulee sijoittaa liike- tai toimistotiloja rakennuksen kaduntasokerrokseen ja sitä seuraavaan kerrokseen. Kerrosala lisääntyy tontilla 911 m 2. Kaavassa tontille osoitetaan autopaikkoja määräyksellä 1ap/ 130 m 2. Pihakannelle paikat sijoittuvat siten, että pihasta osa tulee istuttaa
asukkaiden käyttöön. Loput pysäköintipaikat sijoittuvat pihakannen alle. Kaava mahdollistaa maanalaisten pysäköintitilojen rakentamisen tontille kahteen kerrokseen. Merkinnällä 1pp/as 60m 2 osoitetaan, kuinka monta asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. Lisäksi osoitetaan määräys sj-3, Kaupunkikuvan kannalta tärkeä korttelialue. Rakentamattomat korttelialueen osat on istutettava alueen käytön vaatimalla tavalla ja ottaen huomioon korttelialueen ja sitä ympäröivien alueiden kaupunkikuvallinen merkitys. Kaavaa valmistellessa on ollut samanaikaisesti käynnissä Tampereen keskustan liikenneverkon suunnittelu. Liikenneverkkosuunnitelman linjausten mukaisesti Kyttälänkatu tulee olemaan keskustakehän sisällä oleva yksisuuntainen hidaskatu, joka on ensisijaisesti jalankulku- ympäristöä. Tähän liittyen Kyttälänkadun ja Tuomikirkonkadun jalankulkualueiden ja katuliittymien ratkaisuja tutkittiin. Kaavalla tontista liitetään 833 m 2 osa Kyttälänkadun ja Tuomikirkonkadun puolella katualueeseen, uusi tontin koko 2288 m 2. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Ennen lautakunnan hyväksymistä tulee tehtäväksi maankäyttösopimus sekä tulevaa katualuetta koskeva luovutuskirja sekä tarvittava maanvuokrasopimus. Asemakaava voidaan toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. 3
1. HANKKEEN PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin XI:n (Kyttälä) kaupunginosan korttelin nro 168 tonttia nro 1, jonka pinta-ala on 3121 m 2. Tontilla XI-168-1 on voimassa tonttijako nro 3119, joka on hyväksytty 21.4.1969. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 23.6.1969. Vireilletulo: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.4.2012 Diaarinumero: TRE:9977/10.02.01/2011, 20.12.2011 Kaavan laatija: Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytönsuunnittelu, projektiarkkitehti Iina Laakkonen 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Kyttälän alueella, korttelissa 168. Kaavamuutos koskee tonttia nro 1, joka rajautuu pohjoisessa Kyttälänkatuun, itäpuolella Tuomiokirkonkatuun, länsipuolella Aleksanterinkatuun ja eteläpuolella korttelin 168 muihin tontteihin. Suunnittelualueen ympäristössä on tiiviisti rakennettuja ydinkeskustan asuin- ja liikekortteleita. Kortteli rajautuu etelässä Hämeenkatuun, joka on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus XI-168-1, Aleksanterinkatu 23, tontin osan käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden tarkistaminen. Kaava nro 8445. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.4.1 Varsinaiset liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.4.2012 - Asemakaavakartta 24.6.2013, tark. 13.1.2014 - Havainnepiirros 24.6.2013 tark. 13.1.2014 - Asemakaavan seurantalomake 24.6.2013, tark. 13.1.2014 - Rakentamistapaohje 24.6.2013, tark. 13.1.2014 1.4.2 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista ja selvityksistä - Tampereen keskustan osayleiskaava, Tampereen kaupunki 4.1.1995 - Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava, 18.1.2006 http://www.tampere.fi/ytoteto/liikenne/index.htm
- Ote maakuntakaavasta, Pirkanmaan liitto, vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007 - Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, julkaisuja 2/98 - Tampereen ilmanlaatu 2007, Päästöt ja ilmanlaadun mittaustulokset, Tampereen kaupunki, Ympäristöpalvelujen julkaisuja 1/2008 http://www.tampere.fi/tiedostot/5xvgvk9er/ilma01_2008.pdf - Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012, http://www.tampere.fi/material/attachments/t/68agmbnsy/tampere_meluselvitys_kansallinen_ra portti_020512.pdf 5
6 2 KAAVA-ALUEEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu Tampereen ydinkeskustaan Kyttälän alueelle. Kyttälän alue liitettiin Tampereen kaupunkiin vuonna 1877. Nykyinen korttelimuoto- ja koko esiintyi ensi kertaa vuonna 1889 laaditussa Kyttälän asemakaavakartassa ja koko alue rakennettiin uudelleen 1890-luvulta alkaen. Tuolloinen puutalokaupunki tuhoutui sota-aikana ja jälleenrakentamisen myötä alue rakentui nykyiseen muotoonsa. 2.2 Luonnonympäristö Kaava-alue on suurelta osin kestopäällystetty, eikä lähialueelle sijoitu luonnontilaista kasvillisuutta. Tontilla piha-aidan vierellä on kapea istutusalue, jossa on pensaita. Katujen varsilla on istutettuja puurivejä. Lähialueella ei ole luonnonympäristöä. Kaava-alueen pohjoispuolella, korttelin päässä Rongankadun pysäköintialueella on riveihin istutettuja suuria lehmuksia ja muutaman korttelin päässä kaava-alueesta länteen sijaitsee Koskipuisto. 2.3 Rakennettu ympäristö Kyttälä on tiiviisti rakennettua keskusta-aluetta. Kaava-alueen kortteli rajautuu Hämeenkatuun, jonka varrella on useita rakennustaiteellisten, kulttuurihistoriallisten ja /tai kaupunkikuvallisten arvojensa perusteella tärkeiksi luokiteltuja rakennuksia, jotka on suojeltu asemakaavalla. Ehjänä katutilana hahmottuva Hämeenkatu on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on pääasiassa liikerakennuksia, mutta osassa rakennuksista on myös asuntoja. Kyttälänkadun varrella on asuin- ja liikerakennuksia, joissa on katutasossa liiketiloja. Kaava-alueella, tontilla 168-1 on vuonna 1969 valmistunut seitsemänkerroksinen asuin- ja liikekerrostalo, johon liittyy pihaa rajaavat yksi- ja kaksikerroksiset liikerakennusosat, rakennusten kerrosala on yhteensä 5168 m². Aleksanterinkadun puolelta on käynti pihalle sekä pihakannen alla olevaan autohalliin. Naapuritontilla 168 18 sijaitsee Kiinteistö Oy Hämeenkivi, vuonna 1972 valmistunut arkkitehtien Olavi Suvitien ja Taito Uusitalon suunnittelema moderni asuin- ja liikerakennus. Tuomiokirkonkadun vastakkaisella puolella korttelissa 172 tontilla 1 on vuonna 1981 valmistunut arkkitehti Antti Tähtisen suunnittelema Keskinäisen vakuutusyhtiö Fennian liike- ja toimistorakennus, jossa toimii Stockmannin tavaratalo. Kiinteistössä on käynnissä iso
muutostyö, joka liittyy Stockmannin tavaratalon laajentumiseen Tuomiokirkonkadun ylle ja Hämeenkiven kiinteistöön. 7 2.4 Tekninen huolto Kaikki kunnallistekniset valmiudet rakentamiselle ovat olemassa keskusta-alueella; Sähkökaapeleita ja pienjännitejohtoja on kaikilla kaduilla. Soneran kaapeleita on Kyttälän kadun pohjoispuolella, Aleksanterin kadun länsireunalla sekä Tuomiokirkonkadun itäreunalla. Tion kaapeli kulkee Kyttälänkadun pohjoisreunalla ja Tuomiokirkonkadun itäreunalla. Elisan kaapeleita on kaikilla katuun rajautuvilla tontin rajoilla sekä Kyttälänkadun ja Aleksanterinkadun puolella rakennuksen vierellä. Tampereen puhelimen kaapeleita on Tuomikirkonkadun itäreunalla. Tontti liittyy kaukolämpöverkkoon Kyttälänkadun puolella. Vesijohtoja on Kyttälänkadun ja Aleksanterinkadun puolella ja jätevesiviemärin linja kulkee Tuomikirkonkadulla. Sadevesiviemärin linja kulkee Aleksanterinkadulla ja Tuomiokirkonkadulla, joihin on johdettu pintavedet myös Kyttälänkadulta. 2.5 Ympäristön häiriötekijät Melu Kaava-alue on vilkkaasti liikennöityjen katujen keskellä. Liikenne aiheuttaa melu- ja ilmanlaatuhäiriöitä kaava-alueella. Kantakaupunkialueelle on valmistunut Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Selvityksen mukaan vuonna 2011 kaavaalue on päivällä alle 50 db:n melun keskiäänentason vyöhykkeellä. Vuoden 2030 ennusteen mukaan keskiäänentasot nousevat päivällä 50 55 db vyöhykkeeseen Kyttälänkadun ja Tuomikirkonkadun risteysalueella, kaava-alueen tontti on 45 50 db vyöhykkeellä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan liike- ja toimistohuoneissa melun keskiäänitason ohjearvo ei saa ylittää 45 db. Asunnoissa vastaavasti keskiäänitason ohjearvo ei saa ylittää päiväaikaan 55 db ja yöaikaan 45 50 db. Ilmanlaatu Kyttälän alueella on vuonna 2012 mitattu hengitysteiden ärsytystä aiheuttavia pääasiassa liikenteen aiheuttamia typpioksidipäästöjä NO 2 > 60. Ennusteen mukaan arvot laskevat, vuonna 2020 NO 2 >50.
2.6 Maanomistus 8 Tontin nro XI-168-1 omistaa Asunto Oy Iso-Aleksi. Tampereen kaupunki omistaa katualueet. 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahvistettu 29.3.2007) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen (C) alueeksi. Suunnittelualue sisältyy kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 2), jolla osoitetaan Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue. 3.2 Tampereen keskustan osayleiskaava Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.1.1995. Sen mukaan suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta. Alue varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Osayleiskaavan kartassa 6, kaupunkikuva ja ympäristön kehittäminen, Kyttälänkadulle tontin kohdalle on osoitettu istutettavaksi puurivi. Keskustan osayleiskaava vuodelta 1995 ei ole oikeusvaikutteinen, joten sen alueella on tehtävä yleiskaavallinen tarkastelu, jossa suunnitelmaa verrataan maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan sisältötavoitteisiin, yleiskaavallinen tarkastelu selostuksen luvussa 10. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta Ote Tampereen keskustan osayleiskaavasta. Lisätietoa osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/voimassaolevatyleiskaavat/keskustanosaylei skaava.html 3.3. Keskustan strateginen osayleiskaava Keskustan osayleiskaava tarkistaminen on käynnistynyt yleiskaavoitusohjelman 2012 2014 mukaisesti. Työohjelma on käsitelty Kaupungin hallituksen Suunnittelujaostossa 14.5.2012.
Yhdyskuntalautakunta teki Keskustan strategisen osayleiskaavan aloituspäätöksen 8.1.2013 ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville 10.1. 22.2.2013. 9 Lisätietoa osoitteessa: http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/keskustanstrateginenosayleiskaava.html 3.3 Tampereen keskustan liikenneosayleiskaava Kaava-aluetta koskee Keskustan liikenneosayleiskaava, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt oikeusvaikutteisena 18.1.2006. Liikenneosayleiskaavassa Aleksanterinkatu ja Kyttälänkatu on merkitty kokoojakaduksi, Tuomiokirkonkatu kävelykaduksi. Lisätietoa osoitteessa: http://www.tampere.fi/ytoteto/liikenne/index.htm 3.4 Asemakaava nro 2426 Suunnittelualueella on voimassa 12.10.1966 vahvistettu asemakaava nro 2426. Sen mukaan tontin nro 168-1 rakennusalalle on osoitettu määräys ALK 1, yhdistetty liike- ja asuntokerrostalo, jonka varsinaisesta kerrosalasta on vähintään 50 % oltava liikehuoneistoja. Talon käyttöön tulevia sauna- ja pesutiloja saa rakentaa ullakkokerrokseen. Tontin vapaa-alan, jolle ei saa sijoittaa autoja, on oltava vähintään 10 m 2 asuntoa kohti. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu tehokkuusluvulla e= 1.8, josta muodostuu 5619 k-m². Tontille on osoitettu kolme rakennusalaa. Kyttälänkadun varteen sijoittuu seitsemänkerroksinen rakennusala, jossa on kulkuaukko Tuomiokirkonkadun puoleisessa päässä. Aleksanterinkadun puolella on yhden kerroksen rakennusala ja tontin länsireunalla Tuomiokirkonkadun suuntaisesti on osoitettu kaksikerroksinen rakennusala. Lasten leikkipaikan nettopinta-alan tulee olla vähintään 2 m 2 asuntoa kohti, ei kuitenkaan vähempää kuin 25 m 2. Leikkipaikka on sijoitettava niin, että sillä on mahdollisuus saada kevät- ja syyspäivän tasauksen aikaan vähintään 5 tuntia suoraa auringon valoa klo 9-16 välillä, sekä siten, että se voidaan nähdä, mikäli mahdollista, jokaisesta asunnosta, jota se palvelee. Autopaikkoja on osoitettava yksi kutakin asuntoa kohti, yksi kutakin 100 liike- tai toimistokerrosneliömetriä kohti sekä yksi autopaikka kymmentä ravintola- ja kokoustilojen käyttäjää kohti. Tontille on osoitettu maanalaista tilaa ja Tuomiokirkonkadun puolella rakennusalalle kulkuaukko.
10 Ote asemakaavasta 2426 3.5 Vireillä olevat suunnitelmat, Tampereen Keskustan liikenneverkkosuunnitelma Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma on valmistunut Huhtikuussa 2013. Liikenneverkkosuunnitelmassa on aluksi laadittu liikenteellinen visio vuodelle 2030. Vision pohjalta on johdettu konkreettisia tavoitteita ja määritetty näitä toteuttavat strategiat ja kärkihankkeet. Sisällöllisiä painotuksia ovat keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla, esteetön keskusta ja paikkojen ja reittien verkosto. Keskustan liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat on määritelty erikseen ajoneuvoliikenteelle, joukkoliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle. Työn jatkosuunnittelussa esim. Kyttälän katuverkon kävelypainotusta lisätään. Iso- Aleksin kiinteistö sijaitsee keskustan kehän sisäpuolella, joka on kävelypainotteista aluetta. Lisätietoa osoitteessa: http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6g7tgrm90/takliraportti290413.pdf
3.6 Tonttijako 11 Kaavamuutoksen kohteena on korttelin nro 168 tontti nro 1. Tontin pinta-ala on 3121 m². Tonttijako (tunnus 3119) on hyväksytty 21.4.1969 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 23.6.1969. 3.7 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2013. 3.8 HANKKEESEEN LIITTYVÄ SELVITYSAINEISTO Hankkeessa hyödynnetään Tampereen kaupungin aiemmin tuotettua selvitys- ja suunnitteluaineistoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro 168-1 omistaja, Asunto Oy Iso-Aleksi. Dnro: TRE:9977/10.02.01/2011 pvm. 20.12.2011 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille 30.4.2012, jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 3.5. 24.5.2012 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yksi palaute, jossa Pirkanmaan maakuntamuseo kommentoi, että kaavamuutos on lähtökohdiltaan mahdollinen. Kaava-alueen rakennetusta ympäristöstä ja kaavan vaikutusalueen kaupunkikuvasta tulee olla
riittävät perustiedot. Kaavaa laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin, joita tulee havainnollistaa esimerkiksi kuvasovitteilla. Kaavaluonnos tulee lähettää lausunnoille maakuntamuseoon. 12 Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville 27.6. 15.8.2013 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta saapui kahdeksan lausuntoa ja yksi mielipide: Pirkanmaan maakuntamuseon 28.5.2013 päivätyn lausunnon mukaan kaavan aineistossa on riittävät rakennetun ympäristön tiedot ja hankkeessa on huomioitu alueen kulttuuriympäristön arvot. Hanke ei uhkaa arvojen säilymistä eikä museolla ole hankkeesta huomautettavaa. Mikäli hanke etenee luonnoksen mukaisesti, ehdotusta ei tarvitse lähettää lausunnoille maakuntamuseoon. Esteettömyysasiamies kommentoi 28.6.2013 päivätyssä lausunnossaan, että pysäköintipaikkoja suunnitellessa tulee huomioida liikuntaesteisten pysäköinti. Vastine: Kadun varressa on vuorottais pysäköintipaikkoja, mutta kaavalla ei osoiteta liikuntaesteisten paikkoja. Kiinteistöön järjestetään esteetön käynti sekä pihan että kadun puolelta. Pirkanmaan pelastuslaitoksen 2.7.2013, Yleisten alueiden suunnittelun 2.8.2013, Ympäristön suojelun 9.8.2013 ja Tampereen veden 16.8.2013 päivätyissä lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Tampereen Sähköverkko huomautti 15.8.2013 päivätyssä lausunnossa, että kaavaan tulee sisällyttää merkintä kiinteistöllä olevasta verkkoyhtiön rakennusmuuntamosta (34m 2 ). Vastine: Merkintä lisätään kaavakartalle. Kaupunkikehitysryhmän 14.8.2013 päivätyssä lausunnossa todettiin, että Kyttälänkadun ja Tuomiokirkonkadun puoleisten tontinosien muuttamisella katualueeksi luodaan hyvät puitteet katutilojen laadukkaalle kehittämiselle. Aleksanterin kadun puolella kaavaratkaisu ei eheytä kaupunkirakennetta. Kaavalla tulisi mahdollistaa kerrostalon rakentaminen Aleksanterinkadun varteen korttelin 168 tontin 21 kaavan mahdollistaman viisikerroksisen rakennuksen jatkeeksi. Muilta osin ei huomautettavaa. Vastine: Kaavaa valmistellessa tutkittiin uudisrakennuksen mahdollistavaa rakennusalaa ko. paikalle ja hakijayhtiön konsultoimat toimijat eivät pitäneet hanketta toteuttamiskelpoisena liian pienen hankekoon vuoksi, rakennusalat säilyvät ennallaan. Kiinteistötoimi huomautti 17.9.2013, että ennen lautakunnan hyväksymistä tulee tehtäväksi maankäyttösopimus sekä tulevaa katualuetta koskeva luovutuskirja sekä tarvittava maanvuokrasopimus.
13 Vastine: sopimukset kirjattiin kaavaselostukseen. 1.7.2013 saapuneessa mielipiteessä kommentoitiin että Kyttälänkadun puolella katualueeseen liitettävään tontinosaan tulisi osoittaa kaavalla mahdollisuus kevytrakenteisten lasipaviljonkien sijoittamiseen. Katutilaa tulee elävöittää kaupunkiterasseilla, valaistuksella, istutuksilla ja taiteella. Polkupyöräpysäköinnistä on huolehdittava. Edelleen Kyttälänkatu tulisi osoittaa Tuomiokirkonkadusta länteen päin kaupunkimaiseksi pihakaduksi, jossa autoliikenne on sallittu vain jalankulkijoiden, pyöräilyn ja muun toiminnan ehdoilla, katusuunnitelma tulisi laatia kaavan kanssa samanaikaisesti. Vastine: Kaavaa valmistellessa on tehty yhteistyötä liikennesuunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun kanssa ja kaupungilla on mielipiteen jättäjän kanssa samansuuntaiset tavoitteet alueen elävöittämisestä ja kaavassa tontin osien liittäminen katualueeseen on osa tätä. Kyttälän alueen katuverkkoa kehitetään liikenneverkkosuunnitelman mukaisesti keskustan kehän sisäpuolella olevana kävelypainotteisena alueena. Katualueet ratkaistaan katusuunnitelmilla, Tuomiokirkonkadun ja Kyttälänkadun katusuunnitelmat tulevat nähtäville vuosien 2014 ja 2015 aikana. Toteutus on suunniteltu alkavan Tuomiokirkonkadulla 2014 ja Kyttälänkadulla 2015. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Hankkeen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin on kiinnitetty huomiota. Kaavaa valmistellessa tutkittiin ja laadittiin idealuonnoksia Tuomiokirkonkadun ja Kyttälänkadun jalankulkuympäristön sekä liiketilojen saavutettavuuden parantamiseksi sekä mahdollisuuksia polkupyöräpysäköinnin järjestämiseksi alueella. Ote Kyttälän alueen jalankulkualueiden ideasuunnitelmasta, 15.3.2013, Ramboll
14 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on laajentaa tontin nykyisiä rakennusosia katutasossa sekä asuinrakennuksen ullakolla ja muuttaa tilat liike- ja asuinkäyttöön. Hakijan tavoitteena on myös täsmentää autopaikkamääräystä. Kaavamuutoksen hakija on teettänyt BST-arkkitehdeilla hankkeen luonnossuunnitelman, jonka pohjalta asemakaavamuutos on laadittu. Näkymä Aleksanterinkadulta ja aksonometria lounaasta, BST-arkkitehdit2013 Kaavoituksen tavoitteena on tutkia hakijan rakennushankkeen toteutumisen mahdollisuudet sekä mahdollistaa kaavalla Asunto Oy Iso- Aleksin täydennysrakentamishanke. Samalla tutkitaan kaavaalueen pysäköintiratkaisu ja pihajärjestelyt sekä ajanmukaistetaan tontin kaavamerkinnät. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti ydinkeskustan kaupunkirakenteessa ja kävelykadun varrella sekä näiden mukanaan tuomat kaupunkikuvalliset, toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet. 8 ASEMAKAAVARATKAISU JA PERUSTELUT Hankkeen lähtötietojen ja tavoitteiden pohjalta on laadittu asemakaavan muutos, joka mahdollistaa tontin täydennysrakentamisen. Tontilla olevien rakennusosien täydentäminen (seitsemänkerroksisen asuin- ja liikekerrostalon ullakon muuttaminen asuinkäyttöön ja pihaa rajaavien rakennusosien maantasokerroksen täydentäminen liiketiloiksi) edellyttää kerrosalan lisäämistä. 9 ASEMAKAAVAN KUVAUS 9.1 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Kaava-alueen tontin pääkäyttötarkoitukseksi osoitetaan AL-7, Asuin, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Tontilta on varattava leikkiin ja oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta vähintään 10 m2 asuinkerrosalan 100 m2 kohti. Tontilta on varattava autopaikkoja
merkinnän osoittama määrä. Tontista liitetään 833 m 2 osa Kyttälänkadun ja Tuomikirkonkadun puolella katualueeseen, uusi tontin koko 2288 m 2. 15 Rakennusoikeutta osoitetaan 6530 m 2, jolloin tehokkuusluvuksi muodostuu uusien tontinrajojen myötä e= 2.85. Tontin kolmelle rakennusalalle osoitetaan kerrosluvut VIII ja II. Kerrosala lisääntyy 911 m 2. Rakennusaloille osoitetaan määräys er-6 rakennusalan osa, jolle tulee sijoittaa liike- tai toimistotiloja rakennuksen kaduntasokerrokseen ja sitä seuraavaan kerrokseen. ma/aii-2 tontin piha-alueelle on osoitettu alueen osa, jolla sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen kahteen kerrokseen. sj-3 Kaupunkikuvan kannalta tärkeä korttelialue. Rakentamattomat korttelialueen osat on istutettava alueen käytön vaatimalla tavalla ja ottaen huomioon korttelialueen ja sitä ympäröivien alueiden kaupunkikuvallinen merkitys. 1pp/as 60m 2 Merkintä osoittaa, kuinka monta asuintilan kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. 1 ap/130m 2 /p-1 Autopaikkojen mitoitusperusteena on käytetty tontilla olevien ja täydennysrakennettavien, asuin-, liike- ja toimistotilojen kerrosalaa, jonka jokaista 130m 2 kerrosalan neliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Autopaikat tulee sijoittaa enintään 300 m:n päässä olevaan pysäköintilaitokseen. et-16(34m 2 )Korttelialueelta on varattava sähkönjakelun kannalta tarkoituksenmukaisesta paikasta tila enintään suluissa osoitetun kerrosneliömetrimäärän suuruiselle jakelumuuntamolle, jonka saa rakentaa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi. Muuntamotilan täytyy sijaita integroituna rakennukseen, rakenteisiin tai maanalaiseen pysäköintitilaan. Kaavahankkeen viitesuunnitelmien mukaisesti toteutuessaan kiinteistön autopaikat sijoittuvat tontilla olevaan pysäköintilaitokseen ja pihakannelle. Merkintä rol-8445 osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä. 10 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 10.1. Valtakunnalliset, maakuntakaavan ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman alueiden käyttötavoitteet Kaavoitettava alue sijoittuu olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja toimivien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.
Kaavamuutoksen mukainen asumista sekä liike- ja toimistotiloja mahdollistava täydennysrakentaminen tehostaa ja monipuolistaa korttelialueita ja tukee siten niin valtakunnallisia ja maakuntakaavan maankäytön tavoitteita. Hanke tukee myös Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaisia ilmastonmuutosta hillitseviä olevan rakenteen tehostamisen tavoitteita. 10.2 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin ja voimassa olevaan keskustan osayleiskaavaan Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.1.1995. Tampereen keskustan osayleiskaavan, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, tämä suoritetaan käymällä läpi maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan nro 8445 suunnitelman osalta. Yleiskaavallinen tarkastelu MRL 39.2 kohta 1: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Kaavanmukainen täydennysrakentaminen keskustan tontille tukee yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja on taloudellisesti ja ekologisesti kestävä ratkaisu. Asumis- ja liike- ja palvelutilojen tilojen täydentäminen tukeutuvat valmiiseen kaupunkirakenteeseen ja on kaupungin ja kaupunkiseudun kehittämislinjausten mukaista. MRL 39.2 kohta 2: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Rakentaminen tapahtuu olemassa oleviin järjestelmiin tukeutuen. MRL 39.2 kohta 3: Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Rakentaminen lisää asumista vähäisesti ydinkeskustaan jossa on monipuolinen palvelutarjonta. MRL 39.2 kohta 4: Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksen mukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Hanke sijoittuu Tampereen ydinkeskustaan ja on liikenteellisesti erittäin hyvin saavutettavissa. Joukkoliikenteen palvelut ovat aivan vierellä. Hämeenkadulla kulkee n. 10 kaupunginliikenteen linjaa länteen ja itään. Rautatieasemalta n. 300 metrin päässä on lukuisia päivittäisiä yhteyksiä muihin kaupunkeihin. Kevyenliikenteen yhteydet ovat erinomaiset ja Tuomikirkonkatu on kävelykatu suunnittelualueen kohdalla. Kevyenliikenteen reitti kulkee Rongankadulla, missä on myös uusi yhteys radan ali Tammelaan. 16
17 Energia- vesijärjestelmät sekä jätehuolto voidaan liittää olemassa olevaan verkkoon tai järjestelmään. MRL 39.2 kohta 5: Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Asuntojen melusuojaus sekä sisäilman laatu varmistetaan rakenteellisin keinoin. Kyttälän aluetta kehitetään kävelypainotteiseksi ympäristöksi ja Iso- Aleksin kiinteistön liiketilat tehdään esteettömiksi. Nämä osaltaan parantavat asumisen ja keskustassa asioimisen ja liikkumisen laatua kaikille väestöryhmille. MRL 39.2 kohta 6: Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Uudet liiketilat ydinkeskustassa parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. MRL 39.2 kohta 7: Ympäristöhaittojen vähentäminen; hankkeen sijainti keskeisellä paikalla kävelykadun varrella, linja-autoreittien vierellä ja erittäin lähellä rautatieasemaa kannustaa ajoneuvoliikenteen sijaan käyttämään julkisia kulkuneuvoja ja liikkumaan jalan tai pyörällä. Tämä osaltaan vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. MRL 39.2 kohta 8: Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; kaavassa on huomioitu rakennettu ympäristö. Uudisrakentamisen laadun varmistamiseksi on osoitettu kaavassa yleismääräys, Ennen rakennusluvan hakemista on tehtävä tontinkäyttösuunnitelma. Suunnitelma on hyväksytettävä rakennusvalvontavirastossa. MRL 39.2 kohta 9: Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Kaava lisää asutusta vähäisesti keskustaan joten sillä ei ole mainittavaa vaikutusta virkistysalueiden riittävyyteen. Kaavassa on osoitettu pihasta istutettava osa asukkaiden virkistyskäyttöön. 10.3 Asemakaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin Korttelin rakentuessa kaavaratkaisun mukaisesti vaikutukset ihmisten elinoloihin ovat vähäiset. Kaava-alueella asuvien asukkaiden lähiympäristö kohenee ja autopaikat vähenevät mahdollistaen piha-alueen virkistyskäytön paremmin. Katualueeseen liitettävä tontin osa mahdollistaa Kyttälän kävely-ympäristön kehittämisen. 10.4 Asemakaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Kaavaratkaisun mukaisesti hankkeen rakentaminen tapahtuu olemassa olevien rakennusmassoja täydentäen vaipan sisällä sekä korottamalla. Uudet liiketilat katutasossa sekä kävelykatuun ja Kyttälänkatuun liittyvien tontin osien ottaminen osaksi kävelyympäristöä kohentavat katukuvaa. Ratkaisu tiivistää keskustarakennetta ja hyödyntää olevaa yhdyskuntarakennetta.
Muutos ja sen vaikutukset ovat vähäisiä, mutta aluetta käyttävien kannalta myönteisiä. 18 10.5 Yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavanmukainen täydennysrakentaminen sijoittuu Kyttälään alueelle valmiiseen kaupunkirakenteeseen ja tukeutuu olemassa oleviin teknisiin järjestelmiin. Kevyen liikenteen yhteydet ja joukkoliikenteen palvelut ovat erittäin hyvin saavutettavissa. Hanke ei juuri lisää henkilöajoneuvoliikennettä ja pysäköinti tapahtuu tontilla. 10.6 Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Hankkeen tuomat uudet toimistotilat keskeisellä paikalla parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 10.7 Ympäristön häiriötekijät Hanke ei lisää ympäristöhäiriöitä. 11 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavan selostuksen liitteenä on havainnekuva, missä esitetään yksi vaihtoehto kaavan toteuttamiseksi. Kaavaselostuksen liitteeksi on laadittu rakentamistapaohje, jolla ohjataan hankkeen toteuttamista. 12 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ennen lautakunnan hyväksymistä tulee tehtäväksi maankäyttösopimus sekä tulevaa katualuetta koskeva luovutuskirja sekä tarvittava maanvuokrasopimus. Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava voidaan toteuttaa kaavan saatua lainvoiman.