Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaseminaari 15.4.2010 Anna-Elina Lavaste
Helsingin musiikkiopistossa (nyk. Sibelius-Akatemia) luotiin 1890-luvulla kurssisuoritusjärjestelmä (Busoni, Wegelius) Solistisissa aineissa 3 alkeiskurssia, I-, II- ja III-kurssit Arvosanat nousivat kurssitason mukana, I-kurssin alin hyväksytty 7, II-kurssin 8 ja III-kurssin (diplomi) 9 1962 Siban ja musiikkiopistojen yhteistutkintojärjestelmä: suoritus hyväksyttiin Sibassa, jos sensori oli paikalla 1969 Kouluhallituksen malliopetussuunnitelma musiikkiopistoille, joihin Siban kurssitutkintojärjestelmä siirrettiin sellaisenaan Kouluhallitus hyväksyi valtakunnalliset kurssitutkintovaatimukset, suoritukset arvioitava pistein 1-25, joista 5 pistettä vastasi yhtä arvosanaa
Pyrkimys ammattilaisuuteen ja valtakunnalliseen vertailtavuuteen tärkeimmät lähtökohdat Kaikki suorittajat arvioitiin samoilla kriteereillä iästä ja tavoitteista riippumatta Arvioijien ehdottoman asiantuntemuksen korostaminen ( tuomarointi ) Arviointi luonteeltaan absoluuttista: suoritusta verrataan ennalta tunnettuihin hyvän esityksen tai hyvän soiton kriteereihin, joiden hallinnan oletetaan sisältyvän arvioijien ammattitaitoon Arviointi suorituskeskeistä ja kohdistui puhtaasti opiskelun tuloksiin (summatiivinen arviointi), jotka näytetään ainutkertaisessa esityksessä - arvioitavan kannalta korostui esiintymistilanteen hallinta Pisteiden antamisessa kysymys puhtaasti laadullisten ilmiöiden arvottamisesta niiden luonteeseen sopimattomalla mittarilla Lieveilmiönä arvioinnin kohdistuminen oppilaan kautta opettajan osaamiseen
Tarvitaanko arviointia -objektiivisuuden takaajana vai huolenpidon ilmaisuna? - lannistavan totuuden kertojana vai vahvuuksien valottajana? - ihmisen voimaannuttajana vai ihmisarvon typistäjänä? - kuulemisena vai kyykyttäjänä? - hyvän vai pahan tekemisenä?
Kasvatusvastuu on välittämistä, asioihin puuttumista, tuen antamista ja kannustusta Kasvattaminen on ensisijaisesti suunnan antamista Kasvattamisen tavoitteena on itseluottamuksen vahvistaminen auttamalla onnistumaan ja arvostamalla Eikö tämä päde myös arviointiin? Onko musiikin perusopetukseen liittyvä arviointi jollain lailla tästä poikkeavaa?
Arvioinnin tulee olla eettiseltä kannalta reilua (samat menestymismahdollisuudet) oikeudenmukaista (ansion mukaan) luotettavaa (tehty oikein) läpinäkyvää (perusteet selvillä) oppimaan motivoivaa (päätarkoitus) opiksi ottamisen sallivaa Etiikka on enemmän vastuussa olemisen kuin oikeassa olemisen pohdintaa myös arvioinnissa!
- Pohjana konstruktivistinen oppimiskäsitys - Arvioinnin tulee ohjata tavoitteiden asettamista ja auttaa niiden saavuttamisessa tukea hyvän itsetunnon kehittymistä olla monipuolista ja jatkuvaa sisältää erilaisia palautteen antamisen tapoja ohjata itsearviointiin
Arvioinnin päätehtävä on ohjata ja kannustaa oppilasta. Perusteissa korostuvat seuraavat arvioinnin näkökulmat: oppilaskeskeisyys arvioinnin ohjaava merkitys jatkuva arviointi, arviointi prosessina oppilaan ohjaaminen itsearviointiin monipuoliset arvioinnin tavat sanallisen palautteen antaminen
Perinteisessä arvioinnissa korostui tulosten arviointi ja mittaaminen (osittain tarkoitukseen sopimattomalla mittarilla eli pisteillä) Vuoden 2002 ops-perusteissa korostuu arvioinnin ohjaava merkitys Näkökulman muutos: arvioija ei ole arvioitavan tuomari vaan oppimisen tukija Ops-perusteet ohjaavat oppilasarviointia ns. kehittävän arvioinnin suuntaan.
Päivi Atjosen mukaan: Tulevaisuuteen suuntautuminen Prosessimaisuus Arviointia pitkin matkaa Monimenetelmäisyys Eri menetelmien kyky tavoittaa erilaista tietoa Monitahoisuus Eri näkökulmat, avoimuus, dialogisuus Itsearvioinnin hyödyntäminen Opiskelijan äänen kuuluminen Palautteen rakentavuus Vahvuuksista kehittämiskohteisiin
Räisäsen mukaan: Edistää oppimista Tunnistaa kriittisiä kohtia Etsiä vahvuuksia Osoittaa mahdollisuuksia Selkeyttää kehitystarpeita Kannustaa ja rohkaista Parantaa ja kehittää oppimisen laatua
Uudistaminen hidas prosessi vuodesta 2002 lähtien Nykyinen arviointimalli musiikin perusopetuksen opetussuunnitelmaan 2006 Käytännön toteutuksesta keskustellaan jatkuvasti (arviointikoulutusta sekä aiheen käsittelyä pedagogisessa foorumissa)
Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet - Edistää hyvän musiikkisuhteen luomista ja elinikäisen harrastuksen rakentumista - Antaa luotettavaa ja kannustavaa palautetta opintojen edistymisestä ja musiikillisista tiedoista ja taidoista - Tukea oppimista, oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja hyvän itsetunnon kehittymistä - Antaa musiikkialan ammattiin suuntautuvalle oppilaalle todenmukaista tietoa hänen kyvyistään ja mahdollisuuksistaan
Oppimisprosessin painottuminen, suorituskeskeisyyden vähentäminen: opettaja osallistuu kaikkien suoritusten arviointiin, päättöarviointiin (musiikin perustaso ja musiikkiopistotaso) liittyy opettajan ja oppilaan yhdessä tekemä kokonaisarviointi Arviointi suhteessa tavoitteisiin: vuosittaiset tavoite- ja arviointikeskustelut Jatkuvan arvioinnin periaate: jatkuva arviointi on työtapa, jonka varaan oppimisprosessi rakentuu, opintosuoritukset ovat osa prosessia, ei päämäärä sinänsä Oppilaan ohjaaminen itsearviointiin: arviointikeskustelut, päättöarviointi Palautteen antaminen kirjallisena ja suullisena, numeroarviointi vain päättösuorituksissa Yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa: arviointikeskustelut
Opettajan osallistuminen suorituksen arviointiin Kirjallisen palautteen muotoilu Arviointikriteerien avaaminen (sisällytetty ops:aan 2006) Oppilaan ohjaaminen itsearviointiin: ei liian aikaisin eikä liian vaativassa muodossa Arviointiryhmän pienentäminen: missä ja miten opettaja saa palautetta omasta työstään? Vanhempien saaminen mukaan arviointikeskusteluihin
Atjonen 2007: Hyvä, paha arviointi. Helsinki:Tammi Atjonen 2009: Milloin arviointi on eettisesti kestävää? OPH:n nettisivusto. Atjonen: Arviointia käsittelevä luento Kuopion konservatoriossa 1.3.2010. Luukkainen & Valli: Kaksitoista teesiä opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus. Räisänen 2008: Koulutuksen järjestäjän opas. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 34. Anna-Elina Lavaste 2009: Tuomarista tukijaksi - oppilasarvioinnin uudistaminen musiikki-oppilaitoksessa. Kaija Hannula ja Tuija Rautio (toim.): MusTaa valkoisella, kirjoituksia musiikin ja tanssin pedagogiikasta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 103. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print 2009