TAIDEKASVATUS KOKKOLAN PERUSOPETUS 1. TAIDEKASVATUKSEN AIHEKOKONAISUUS Kokkolan perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Ohjausryhmän käsitettelemä versio. 1.1. Toteutus opetuksessa Taidekasvatus toteutetaan läpäisyperiaatteella eri opetusasteilla eri oppiaineissa. Tämän lisäksi voidaan järjestää valinnaiskursseja. Taidekasvatuksen periaatteiden sisäistäminen on opettajille tärkeää opetusta suunniteltaessa. Opettajien täydennyskoulutus yhteistyössä koulutustahojen kanssa. Hyvä opetusmenetelmä on toimia projektiluonteisesti: mietitään mitä yhteistyömahdollisuuksia luokalla ja koululla on eri aineiden opetuksen sisäistämisessä. Tässä suunnitelmassa esitellään eri yhteistyötahoja, joiden kanssa opettajat ja oppilaat voivat toimia. Eri tahot ovat koonneet osuutensa itse. Lisäksi esitellään toimintatapoja ja projektimahdollisuuksia eri opetusasteilla. 1.2. Aihekokonaisuuteen sisältyvät seikat Taidekasvatuksen aihekokonaisuus pohjautuu Kokkolan kaupungin esi- ja perusopetuksen kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Tähän aihekokonaisuuteen on kirjattu seuraavat osiot: Taidekasvatuksen periaatteet ja tavoitteet Yhteistyötahot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet Toiminta- ja projektiehdotuksia 2. TAIDEKASVATUKSEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET 2.1. Luova itsensä kehittäminen Taide on mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja sivistyksellinen perusoikeus. Taiteen ja kulttuurin kansallisen innovaatiopolitiikan tavoitteena on luova hyvinvointiyhteiskunta. (Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta. Opetusministeriö 2003) Taidekasvatus tukee kasvuprosessia ja auttaa analysoimaan elämyksiä ja aistikokemuksia sekä edistää luovuutta ja kekseliäisyyttä. (Sederholm 2001) Havainnointi, muistaminen ja oppiminen ovat muuntuvia tekijöitä suhteessa ihmisen yksilölliseen elämään, ja taiteet voivat toimia merkittävänä osana laajentamassa ihmisten älyllistä ja muuta kehitystä. (Valkola 2000) 2.2. Taiteiden ja tieteiden välisyys Eri taidelajit auttavat rakentamaan oppilaan minäkuvaa muuttuvassa maailmassa.
2 Taidelajien yhteydet eri tieteisiin havainnollistavat ilmiöiden toiminta- ja syntymekanismeja. 2.3 Taiteen saavutettavuus, esteettömyys Kulttuuri kaikille; tasa-arvoisuus, erilaisuuden hyväksyminen laajasti ajatellen. Alla saavutettavuuden eri osa-alueita Kulttuuria kaikille -työryhmän muistiosta. (Kulttuuria kaikille 2002). fyysinen saavutettavuus: kulun esteettömyys, korkeuserot; design for all: sama ratkaisu toimii mahdollisimman monille saavutettavuus eri aistien avulla: vaihtoehtoiset informaation välineet tiedollinen savutettavuus: ymmärtämisen helpottaminen, selkokieli; syventävät tiedot kiinnostuneille; opetus yksilöllisten lähestymistapojen mukaisesti tiedottamisen saavutettavuus: tekstien selkeys, kuvien taso, saavutettavat verkkosivut taloudellinen saavutettavuus: esitysten lippujen hinnat, alennetut hinnat ja ilmaiset käynnit; ilmaispäivä sosiaalinen ja kulttuurinen saavutettavuus: toiminnan sisällöt kohderyhmien kiinnostuksen mukaan: projektit, kurssit, esitykset, tapahtumat, taiteiden ja tieteiden välisyys; valta- ja vähemmistökulttuurit, monikulttuurisuus, eri yhteiskuntaryhmien taustojen välinen erilaisuus asenteellinen saavutettavuus: kaikki potentiaaliset ryhmät huomioiva asenne taidekasvatuksessa 3. YHTEISTYÖTAHOT JA NIIDEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET 3.1. Yhteistyötahoja Kehitetään vuorovaikutusta. Toiminnalliset opetuskokonaisuudet yhteistyössä, vanhempien, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen, taiteen perusopetuksen, taide-, tiede -ja kulttuurilaitosten, kirjastojen, taiteilijoiden, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten, kotiseututyön, kaupungin eri toimialueiden, elinkeinoelämän, festivaalien ja taiteilijoiden kanssa. Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Uudet yllättävät tahot. 3.2. Yhteistyömahdollisuuksia 3.2.1. Mitä taidemuseo voi tarjota? 3.2.1.1 Taidenäyttelyt: (tulevaisuuden tavoitteet suluissa) Taidemuseossa oppilailla on mahdollisuus aktiiviseen kokemiseen, oppimiseen ja elämyksiin. Koulut voivat käyttää toiminnassaan taidemuseoissa käytettäviä menetelmiä soveltaen omaan opetustyöhönsä. Taideteoksen lähestymistapoja: Oma valinta; oppilas luo ensin oman käsityksensä teoksesta. Oppaan/pedagogin kysymykset voivat auttaa teosten lähestymisessä.
3 Tämän jälkeen opas voi antaa tietoa teoksen syntyajasta, ideologiasta ja kulttuurista: teoksen yhteys omaan aikaansa, tietoa taiteilijasta, tekniikoista, tyylistä. Vuorovaikutus: keskustelu. Oppimateriaaleina näyttelyluettelot, taidekirjat, mahdolliset tehtäväkirjat, (taiteilijaelämäkerrat, seinätekstit; kannettavat nauhoitukset, jatkuvasti pyörivät taiteilijahaastattelut, verkkonäyttelyt). Lopuksi oppilaan oma tulkinta taiteen eri tekniikoilla; uusi taideteos? Puhdas taide-elämys ilman tulkintaa ja selityksiä. Tämä vaatii oppilailta keskittymiskykyä ja tottumista taide-elämyksiin. Eläytyvä katselu hiljaisuus meditaatio; yhteydet omaan elämään, lupa ajatella; mahdollisuus käyttää omaa hiljaista tietoaan. 3.2.1.2. Työpajat Työtila. (Taidekasvatuskeskus.) Tavoitteena pysyvä erityinen tila, jonne vapaa käynti. Ryhmät sopimuksen mukaan. Yhteistyö eri laitosten kanssa. Taiteiden ja tieteiden välisyys. Luovuus. Museopedagogiikka; (vakituinen museopedagogi) Tällä hetkellä taidemuseon amanuenssi vastaa taidemuseon taidekasvatustoiminnasta, käytännön työssä mukana oppaat. Tutkittava nuorten osallisuusmahdollisuus; harjoittelijat eri oppilaitoksista voisivat vetää ryhmiä pedagogin tuella ja osallistua koulun projekteihin sopimuksen mukaan. Toiminnot: tapahtumat, pajatyöskentely, tekniikkakurssit, näyttelykäynnit, taiteilijatapaamiset, perhetyöpajat, digitaalinen työpaja. TIETO ELÄMYS KOKEMUS OIVALLUS ITSETEKEMINEN ovat pajatyöskentelyssä keskeisiä. Taiteiden ja tieteiden välinen toiminta liittyen näyttelyyn tai erityiseen teemaan: kuvataide, tarinat, runot, leikki, tanssi, teatteri, musiikki, historia, tähtitiede, kemia jne. Oppiminen; yhdessä oppiminen on sosiaalinen prosessi; jokaisella on oikeus yhdessä oppimiseen. Tieto, ilmiöt, informaatio; otettava huomioon mitä, missä muodossa ja kenelle? Elämys; taiteellinen, älyllinen ja kokonaisvaltainen elämys. Kommunikaatio: keskustelu pedagogin kanssa; ryhmän vuorovaikutus: yksin ryhmässä. Itsetekeminen; oppilaan oma luova toiminta; oppilaan tulkinta esim. näyttelyssä olleesta teoksesta, jostakin teemasta tai aiheesta. Taiteilijat ja eri tieteen alojen asiantuntijat mukana työpajoissa.
4 Mihaly Csikszentmihalyi: Saavutetaan flow, virtaustila, aika ja paikka unohtuu tekemisen kautta koetaan oma ainutlaatuisuus, yhteys johonkin suurempan kokonaisuuteen. Motivoitu oppiminen. 3.2.1.3. Eri oppimistapoja taidemuseossa Taidemuseoissa ollaan siirtymässä behavioristisesta, tietoa siirtävästä taiteen lähestymistavasta enemmän konstruktivistiseen lähestymistapaan, jolloin taiteen kokeminen lähtee kävijän omasta kokemuksesta, elämyksestä. Konstruktivistisessa lähestymistavassa uusi tieto rakentuu aikaisemmin koetulle yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa tilanteissa. Tapahtuu ajattelun rakenteiden muutos, joka tulee esille omassa ajattelussa ja toiminnassa. Kokemusta määrittävät tuolloin kokijan henkilökohtaiset, sosiaaliset ja fyysiset olosuhteet. (Levanto 2004) Museossa kävijä ei ole passiivinen vastaanottaja, vaan aktiivinen kokija, oppija. Potentiaalinen oppiminen jatkuu kotona, koulussa. Kriittinen ajattelu: oppilas opettaja- suhde häviää: yhteinen asia. Aktiivisen pedagogiikan tavoitteena on aktiivinen kansalainen. Dialoginen opettaja uskoo oppilaaseensa. Pedagogiikka nivoutuu kaikkeen. Elinikäinen oppiminen; muutos omassa ajattelussa siirtyy toimintaan. Oppimistyylejä: Auditiivinen - kuuloaisti Visuaalinen - näköaisti Kinesteettinen - tuntoaisti Miten tietoa prosessoidaan: Reflektoiva Luokitteleva Analyyttinen Toiminnallinen Taidekasvatustyössä otettava huomioon ihmisten erilaiset tavat ottaa vastaan havaintoja ja tietoa. Työpajat, verkko, tekstit, luettelot. (Kaisa Kettunen, Valtion taidemuseo 2004) Lähteenä omien kokemusten ja havaintojen tukena: Valistus / museopedagogiikka / oppiminen, Valtion taidemuseo 2004 3.2.1.4. Mitä taidemuseo voi tarjota eri opetusasteille ESIKOULULAISET JA VUOSILUOKAT 1-4 Tavoite: kaikki käyvät museossa; esim. näyttely, peruskokoelmat, tapahtuma, pajatyöskentely.
5 Toimintatavat: omatulkinta, vuoropuhelu; elämyksellisyys, leikki. (kerhotoiminta) VUOSILUOKAT 5-6 Oppilaiden osallistuvuus Nuoria kiinnostavia aiheita Esim. omat videotarinat, pikku tarinat, runot, kuvalliset tulkinnat liittyen näyttelyihin ja kokoelmiin (Verkkonäyttelyt) Tieto netissä Työpajat, (kerhotoiminta) VUOSILUOKAT 7-9 JA LUKIO Osallistuvuus, osallisuus Nuoret työpajojen vetäjinä; työharjoittelu Pienryhmät, omat porukat Keskustelua ajankohtaisista asioista, teemoista, näyttelyistä Nuorten omat produktiot omista lähtökohdista, esim. videotulkinta taideteoksista, valinnaiskurssit Digitaaliset työpajat, (kerhotoiminta) 3.2.2. Mitä Lasten ja nuorten kuvataidekoulu voi tarjota Voi myydä sivistystoimelle maksupalveluna luokanopettajien täydennyskoulutusta Vuokrattavana erityistilat: grafiikka, keramiikka, maalaussali Kuvataidekoulun opettajien kouluvierailut ja asiantuntijuus Perusopetuksen opettajien vierailut kuvataidekoulussa 3.2.3. Mitä kirjasto voi tarjota Avoin kaikille, maksuton Tarjoaa materiaalia Ohjaus ja opastus: elämyksellistä tietoa Näyttelyt ja tapahtumat Tukee kokonaisvaltaista oppimista Medialukutaito Yhteistyö 3.2.4. Mitä teatteri voi tarjota Kasvatuksellinen alueellinen yhteistyö; teatterikuraattori Työpaja-projektit Oppitunnit, työpajat kouluissa Tutustuminen teatteriin laitoksena Tieto Näytelmät 3.2.5. Mitä konservatorio voi tarjota
6 oppilaskonsertit, muut konsertit soitinesittelykonsertit vuoden alussa ja toukokuussa soivat näytteet; mahdollisuus yhteistyöhön eri taidelajien kanssa LÄHTEET JA KIRJALLISUUS: KALLIO, KALLE. Museo oppimisympäristönä. Suomen museoliiton julkaisuja 54. Jyväskylä 2004. KOPS Kiasman kiertokoulun opeutussuunnitelma. Nykytaiteen museon julkaisuja 91/2004. Valtion taidemuseo 2004. Lasten kulttuuripoliittinen ohjelma LEVANTO, MARJATTA & PETTERSSON, SUSANNA. Valistus / museopedagogiikka / oppiminen. Taidemuseo kohtaa yleisönsä. Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys / Valtion taidemuseo 2004. SVENSSON, ELISABET. Museo kaikille. Pohjoismainen esteettömyys- ja saavutettavuusopas. Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehys / Valtion taidemuseo 2003. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus 2004. SEDERHOLM, HELENA 2001. Taiteen tulkkina. Selvitys taidemuseoiden erityisluonteesta. Opetusministeriö. Nro 5/2001. Helsinki. TIKKANEN, RIITTA. Luovuus ja kulttuuri kärkihanke: Esitykset toimenpideohjelmaksi. 5.12.2002. Opetusministeriö. VALKOLA, JARMO. Taide ja visuaalisuus. Tieteessä tapahtuu 2000/1. http://www.tsv.fi/ttapaht/001/valkola.htm Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta. 13.3.2003.