LOIMAAN KAUPUNKI 21.10.2008 Koulutoimi JOPO HANKKEEN RAPORTTI Oppilasmäärät: Lukuvuonna 2008-2009 hakijoita oli 10 joista ryhmään valittiin 4. Yhteensä ryhmissä opiskelee 10 JOPO - oppilasta. Tiimi: Ryhmän 1 opettajana on erityisluokanopettaja Hannele Rouhiainen. Ryhmän 2 opettajana on erityisluokanopettaja Kaarina Saastamoinen. Nuorisotoimen edustajana kummassakin ryhmässä on nuoriso-ohjaaja Mauri Vainio. Hankkeelle on nimetty Loimaalla ohjausryhmä, johon kuuluvat sivistystoimenjohtaja, nuorisosihteeri, Opintien ja Puistokadun koulun rehtorit, erityisluokanopettaja Hannele Rouhiainen ja koulukuraattori. Ohjausryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja mm. linjaa toiminnan kehittämissuuntia sekä arvioi toiminnan onnistumista. Koulutus Vuoden 2007 lopulla ja 2008 keväällä järjestettiin OPM:n toimesta vakiinnuttamiskoulutus, jossa annettiin valmiuksia laajentaa JOPO -toimintaa koko koulua koskevaksi. Koulutukseen osallistuivat Hannele Rouhiainen, Mauri Vainio, Pirkko Suhonen ja Manne Pärkö. Hankkeella on internetissä oma sivustonsa, josta JOPO koulut saavat ajantasaista tietoa hankkeesta sekä materiaalia mm. työpaikkatehtäviä varten. Tieto-taitoa pyritään lisäämään myös verkostoitumalla muiden JOPO- toimintaa harjoittavien koulujen kanssa. Loimaalla on ollut yhteistyötä mm. Nakkilan JOPO - ryhmän kanssa. Opetussuunnitelma: JOPO- hankkeen opetussuunnitelma on hyväksytty koululautakunnassa 23.10.2007. Tämä täydentää muuten noudatettavia Puistokadun koulun koulukohtaista opetussuunnitelmaa ja Loimaan kaupungin yhteistä (ainekohtaista) opetussuunnitelmaa. Ryhmien toiminta: Puistokadun koulun kaksi JOPO ryhmää opiskelevat koulussa pääsääntöisesti
yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelu tapahtuu omissa pienryhmissä, mutta taito- ja taideaineissa sekä valinnaisaineissa oppilaita integroidaan yleisopetuksen ryhmiin. Työjaksojen aikana oppilas saa tehtäviä, jotka hän tekee itsenäisesti tai hyödyntäen työpaikkaohjaajaa. Tehtävät on kullekin oppilaalle sovellettu hänen työpaikkaansa. Opetuksessa pyritään kokeilemaan erilaisia työtapoja, jotta löydettäisiin kullekin oppilaalle mahdollisimman tehokas tapa oppia. Perinteisen koululuokan lisäksi hyödynnetään myös muita oppimisympäristöjä. Yleisopetuksen ryhmien kanssa on toteutettu joitakin yhteisiä projekteja. Vanhemmat kutsutaan koululle 2-3 kertaa vuodessa keskustelemaan oppilaan koulutyöstä. Toiminnan tavoitteena on tiivistää ja kehittää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Millaista palautetta hanke on saanut? Hanke sai viime vuoden osalta sekä oppilailta että huoltajilta erittäin positiivista palautetta. Hankkeen katsottiin hyvin soveltuvan oppilaille, jotka eivät jaksa istua pulpetissa kuuntelemassa, vaan osallistuvat mieluummin tekemiseen itse. Erityisesti kiitettiin sitä, että koulusta ei saa läksyjä. Kaikki tehtävät pitää saada koulussa tehdyksi. Läksyttömyys motivoi oppilaita ja luokassa on hyvä työrauha. Kouluun lähteminen koettiin muuttuneen JOPOon pääsyn myötä mukavaksi. Myös koejännitys helpottui. Luokan työntekijät koettiin läheisiksi, joille voi kertoa ongelmista työssä tai muuten. Hankalatkin asiat saatiin aina nopeasti hoidettua. Oppilaat olivat sitä mieltä, että työpaikkakokemukset ohjasivat heidän ammattiopintovalintojaan. Viime vuoden oppilaat ovat useaan otteeseen vierailleet luokassa kertomassa kuulumisiaan. Ammattiopintokokemukset ovat olleet hyvin positiivisia. Luokan työntekijät saivat paljon uusia virikkeitä työhönsä. Tämä työn uudistuminen ja monipuolistuminen heijastui myös luokan koko toimintaan. Koulutuksen aikana saatu työnohjaus sekä vertaistuki on ollut erittäin arvokasta. Työntekijät ovat kokeneet koulun johdon positiivisen asenteen ja ohjausryhmän tuen vaikuttaneen myös heidän jaksamiseensa. Muilta opettajilta on kerätty palautetta. Alkuun suhtautuminen JOPO hankkeeseen oli melko epäilevää ja pelättiin työssäoppimisjaksojen sotkevan kaikkien muidenkin opiskelun. Vähitellen kuitenkin toiminta on alkanut muotoutua osaksi koulun toimintaa. Muutamien yleisopetuksen ryhmien kanssa on toteutettu yhteisprojekteja. Joidenkin valinnaisaineiden tunneilla oppilaat ovat myös voineet suoraan hyödyntää työssäoppimisjaksoilla saamaansa materiaalia. Tällä hetkellä on suunnitteilla mm. suggestopedinen kielenoppimiskurssi yhdessä englannin opettajan kanssa.
Työnantajien antama palaute on ollut erittäin rakentavaa ja rohkaisevaa. Koulun toivottiin myös olevan nykyistä enemmän yhteydessä yrityselämään. Poissaolot työpaikalta ovat tänä vuonna olleet hyvin vähäisiä ja niistä on ilmoitettu asianmukaisesti sekä kouluun että työpaikalle. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti ohjausryhmässä. Oppilaiden kanssa on arviointitilaisuus aina työssäoppimisjakson päätyttyä. Rehtori vierailee luokassa keskustelemassa oppilaiden kanssa koulutyön ja työssäoppimisjaksojen sujumisesta. Luokan opettaja keskustelee päivittäin muiden opettajien kanssa kokemuksista valinnaisaineiden osalta. Vanhemmat antavat palautetta paitsi tekstiviestein ja sähköpostitse, myös erikseen järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. JOPO ryhmät ovat osallistuneet myös valtakunnalliseen Joustava perusopetus hankeen vaikuttavuuden arviointiin. Raportti on valmistumassa parhaillaan. Ongelmakohtia: Suurimpana haittana muut opettajat näkevät JOPO -oppilaiden poissaolot valinnaisaineiden tunneilta. Myöskään arvioinnissa ei ole osattu ottaa riittävästi huomioon työssäoppimisjakson aikana saatua oppimishyötyä. Luokan työntekijät ovat kokeneet joskus riittämättömyyttä kehittää työpaikkatehtäviä. Jotkut oppilaat jättävät joskus työpaikan hankkimisen viime tinkaan tai kokonaan aikuisen huoleksi. Parannusehdotuksia Yhteistyökeskusteluja muiden opettajien kanssa on pyritty lisäämään. Lisäksi luokan työntekijät pyrkivät varmistamaan, että oppilaat tekevät muilta opettajilta saamansa tehtävät huolella ja ajoissa. Arvioinnin yhteydessä tehtävää yhteistyötä muiden opettajien kanssa lisätään. Informaatiota työssäoppimisjaksojen osalta lisätään. Tänä vuonna panostetaan edelleen arviointikeskusteluihin. Työpaikkatehtävien tekoon on saatu tukea mm. opetusministeriön oppaasta sekä koulutustilaisuuksista. Koska hankkeen tavoitteena on oppiaineisiin pohjautuvien oppimistehtävien teko työympäristössä, tulee jatkossa panostaa työpaikkatehtävien laadintaan. Samalla pitää esimerkiksi JOPOn opetussuunnitelmassa edelleen täsmentää, mm. mikä osuus työpaikkatehtävillä on oppiaineen suorittamisessa ja miten ne otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Oppilaille annetaan entistä enemmän tietoa yrityksistä ja niiden toimialoista. Tänä vuonna työpaikkojen haku on onnistunut ajallaan ja melko oma-aloitteisesti.
Pedagogisia ja didaktisia uudistuksia ei välttämättä tapahdu ihan hetkessä, vaan ne vaativat totuttelua sekä opettajilta että oppilailta. Näin lyhyen ajan kuluessa kuitenkin opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä pystyttiin selkeästi monipuolistamaan. Tätä voidaan pitää positiivisena piirteenä, varsinkin kun tulosten perusteella tällä oli myös selkeä yhteys toiminnan vaikuttavuuteen. Positiiviset tulokset ja kokemus rohkaisevat kokeilemaan ajan mittaan uusia menetelmiä. Olennaista on, että pyritään löytämään toimintatapoja, joilla voidaan kohdata erilaiset oppijat. Uusien toimintamallien kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa on olennaista, että se tapahtuu mahdollisimman avoimesti. Tätä taustaa vastaan kannattaa pohtia tiedottamisen käytäntöjä. Esimerkiksi toiminnasta tehtävät esitteet tai ns. JOPO -sivut netissä voisivat olla hyviä keinoja. JOPO toimintaa olisi tarkoituksenmukaista myös arvioida kunnan tasolla ja raportoida tuloksia kattavasti eri sidosryhmille sekä tätä kautta edelleen kehittää toimintaa. Tulevaisuuden haasteita: Opetussuunnitelman toteuttaminen ja sen edelleen kehittäminen, esim. työpaikkaopiskelu Hankkeen vakiinnuttaminen uusia ryhmiä Toimintatapojen siirtäminen myös muuhun perusopetukseen Resurssien turvaaminen jatkossakin hankkeelle JOPOn oppilasmäärien jakaantuminen eri koulujen kesken/erikoistuuko joku koulu JOPO opetukseen. Missä on onnistuttu? Miten JOPO-hankkeelle asetetut tavoitteet on toteutuneet? Koulunkäyntimotivaatio on erittäin hyvä. JOPO -oppilaat vaikuttavat myös ryhmän muiden oppilaiden aktiivisuuteen positiivisesti. Muut saavat JOPO oppilaiden kautta tietoa työnhausta sekä eri ammateista. Kaikki entiset JOPO oppilaat ovat sijoittuneet haluamaansa ammattikoulutukseen. Yksi on keskeyttänyt muuttuneen elämäntilanteen vuoksi. Lisäksi yksi oppilas, joka ei päässyt haluamalleen koulutusalalle, opiskelee ammattistartilla. Mahdollisten tukitoimien tarve huomataan pienessä ryhmässä välittömästi ja apua tarjotaan/etsitään heti. Verrattuna hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin voidaan esittää seuraava yhteenveto: Nuorten kannalta tavoitteena on: - ehkäistä ennakolta koulumotivaation heikkenemistä ja koulutuksesta putoamista sekä puuttua varhain havaittuihin ongelmiin toiminnalla ollut vaikutusta opiskelumotivaation ja opiskelun tavoitteellisuuden lisääntymiseen - tukea peruskoulun loppuun saattamista, edistää toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella ja varmistaa jatko-opiskelupaikan saaminen toiminnalla ollut selkeää vaikutusta päättötodistuksen saamiseen ja jatko-opiskelusuunnitelmien selkiytymiseen
(työpaikkaopiskelu, tutustumiset toisen asteen koulutukseen), poissaolot vähentyneet, tulevaisuusorientaatio vahvistunut - antaa nuorille kokemuksia työpainotteisista opiskelumuodoista ja perehdyttää myös työelämään työpaikkaopiskelussa painottuvat lähinnä uravalintateema ja ammatteihin tutustuminen sekä työpaikalla tapahtuva elämänhallintataitojen opettelu, sen sijaan oppiaineisiin pohjautuvien oppimistehtävien suorittamisessa on selkeästi tehostamisen tarvetta - elämänhallintataitojen kehittyminen JOPO toiminnassa ollut pitkälti kysymys kasvatuksellisen puuttumisen ja tuen lisääntymisestä, toiminnassa on suuri osa ajasta käytetty elämänhallintaan ja käyttäytymiseen liittyvien perusasioiden opetteluun, koulun ja kodin välisen yhteistyön tiivistyminen ja monipuolistuminen Opettajan työn kannalta tavoitteena on: - edistää opettajien valmiuksia varhaiseen puuttumiseen ja tukeen tähtäävien työmuotojen hallinnassa ja kehittämisessä käytetty opetuksessa erilaisia työmuotoja, pääosin perinteisiä, mutta jonkin verran kokeiltu myös uudenlaisia käytäntöjä - kehittää opettajien valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön oppilaiden tukemisessa henkilökohtainen tuki ja ohjaus ollut keskeisenä toimintamuotona, mutta haasteelliset tapaukset edellyttäneet myös moniammatillista yhteistyötä, työpari luokassa tuonut toimintaan uudenlaista sisältöä ja haastetta - saada kokemuksia uusista toiminnallisista ja työpainotteisista menetelmistä erilaisia toiminnallisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä jokäytetty, kokemukset lisääntyvät toiminnan jatkuessa ja kehittyessä Koulujen kannalta tavoitteena on: - kehittää ja ottaa käyttöön yksilöllisiä opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen erilaisia toiminnallisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä jonkin verran käytetty, mutta tässä edelleen selkeästi kehittämisen varaa, rohkeasti kokeiltava erilaisia ideoita - vakiinnuttaa em. työ- ja opiskelumuodot osaksi peruskoulun toimintaa toteutettu jonkin verran erilaisia projekteja yleisopetuksen ryhmien kanssa tai esitelty toimintaa ja toiminnan vaikuttavuutta henkilöstölle, vakiinnuttamistyötä edelleen jatkettava ja kehitettävä (resurssit, koulutus, asennemuokkaus) - edistää koulujen ja työelämän yhteistyötä JOPO toiminta tiivistänyt ja tuonut uusia muotoja koulun ja työelämän yhteistyöhön - tuoda moniammatillista osaamista luokkaan
opettajan kanssa toimiva työpari, oppilashuoltotoiminnan tehostuminen - koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen tehokkaampi käyttö yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa lisääntynyt ja hyödynnetty erilaisia oppimisympäristöjä, hyvä perusta laajentaa ja monipuolistaa toimintaa edelleen Kunnissa tavoitteena on: - edistää eri hallinnonalojen, kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä oppilaiden kokonaistilanteiden hahmottamisessa ja hallinnassa vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa, Loimaalla jo ennestään mm. moniammatillista yhteistyötä - kehittää uusia hallinnonalojen yhteistyöhön perustuvia, kouluhyvinvointia edistäviä toimintamuotoja ja toimintamalleja nuorten tukemiseen pidemmän aikavälin tavoite - edistää toiminnan taloudellisuutta ja sosiaalihuollon kustannusten vähenemistä ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä ei voida arvioida tässä yhteydessä, pidemmän aikavälin tavoite Ehkä loppuun voisi selvyyden vuoksi vielä todeta, että JOPO toiminta on hyvin monimuotoista, eikä ole siis osoitettavissa selkeästi mitään parasta toimintamuotoa, eikä myöskään ns. tyypillistä JOPO oppilasta. Voikin sanoa, että JOPO on tarkoitettu erilaisille oppijoille, joille kehitetään yksilöllisiä toimintamalleja.