RÄÄKKYLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 Rääkkylän kulu

1 Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 3 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen petussuunnitelma... 3 1.2 Paikallisen petussuunnitelman laatimista hjaavat periaatteet... 3 1.3 Paikallisen petussuunnitelman arviinti ja kehittäminen... 5 1.4 Paikallisen petussuunnitelman laadinta ja keskeiset petusta hjaavat ratkaisut... 5 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA... 11 2.1 Opetuksen järjestämistä hjaavat velvitteet... 11 2.2 Peruspetuksen arvperusta... 12 2.3 Oppimiskäsitys... 14 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET... 15 3.1 Peruspetuksen tehtävä... 15 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavitteet... 16 3.3 Tavitteena laaja-alainen saaminen... 17 LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI... 23 4.1 Timintakulttuurin merkitys ja kehittäminen... 23 4.2 Timintakulttuurin kehittämistä hjaavat periaatteet... 24 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat... 27 4.4 Opetuksen eheyttäminen ja mnialaiset ppimiskknaisuudet... 29 LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN... 31 5.1 Yhteinen vastuu kulupäivästä... 31 5.2 Yhteistyö... 32 5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidllisten keinjen käyttö... 35 5.4 Opetuksen järjestämistapja... 37 Opetuksen järjestämisessä tetaan humin ppilaiden tarpeet ja lsuhteet sekä paikalliset mahdllisuudet. Näin pyritään löytämään ppimista ja hyvinvintia parhaiten edistäviä ratkaisuja.... 37 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavitteita tukeva muu timinta... 42 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI... 45 6.1 Arviinnin tehtävät ja ppimista tukeva arviintikulttuuri... 45 6.2 Arviinnin lunne ja yleiset periaatteet... 46 6.3 Arviinnin khteet... 48 6.4 Opintjen aikainen arviinti... 50 6.5 Peruspetuksen päättöarviinti... 54 6.6 Peruspetuksessa käytettävät tdistukset ja tdistusmerkinnät... 57

2 6.7 Erityinen tutkint ja siitä annettavat tdistukset... 61 LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 61 7.1 Tuen järjestämistä hjaavat periaatteet... 61 7.2 Yleinen tuki... 65 7.3 Tehstettu tuki... 66 7.4 Erityinen tuki... 70 7.5 Peruspetuslaissa säädetyt tukimudt... 84 LUKU 8 OPPILASHUOLTO... 87 8.1 Mnialainen ppilashulln yhteistyö... 87 8.2 Yhteisöllinen ppilashult... 89 8.3 Yksilökhtainen ppilashult... 90 8.4 Oppilashultsuunnitelmat... 92 LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ... 112 LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS... 115 10.1 Kaksikielisen petuksen tavitteet ja petuksen järjestämisen lähtökhtia... 115 LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS... 119 11.1 Opetuksen järjestämisen periaatteet... 119 LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA... 120 12.1 Taide- ja taitaineiden valinnaiset tunnit... 120 12.2 Valinnaiset aineet... 120 12.3 Vieraiden kielten vapaaehtiset ja valinnaiset ppimäärät... 121 12.4 Paikallisesti päätettävät asiat... 121

3 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen petussuunnitelma Peruspetuksen hjausjärjestelmän tarkituksena n varmistaa kulutuksen tasa-arv ja laatu sekä luda hyvät edellytykset ppilaiden kasvulle, kehitykselle ja ppimiselle. Ohjausjärjestelmän nrmisan mudstavat peruspetuslaki ja -asetus, valtineuvstn asetukset, petussuunnitelman perusteet sekä paikallinen petussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvusisuunnitelmat. Järjestelmän eri sat uudistuvat, jtta petuksen järjestämisessä pystytään ttamaan humin muutkset kulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan kulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Opetussuunnitelman perusteet laaditaan peruspetuslain ja -asetuksen sekä tavitteet ja tuntijan määrittävän valtineuvstn asetuksen phjalta 1. Perusteasiakirja n Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jnka mukaisesti paikallinen petussuunnitelma valmistellaan 2. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä n tukea ja hjata petuksen järjestämistä ja kulutyötä sekä edistää yhtenäisen peruspetuksen yhdenvertaista tteutumista. Peruspetus n petuksen ja kasvatuksen kknaisuus, jssa eri sa-alueiden tavitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja mudstavat petuksen ja timintakulttuurin perustan. Tämän vuksi petussuunnitelman perusteet sisältävät tavitteita ja sisältöjä kskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta sin myös viittauksia lainsäädäntöön, jhn perusteissa määrättävät asiat perustuvat. Paikallinen petussuunnitelma n tärkeä sa hjausjärjestelmää. Sillä n keskeinen merkitys sekä valtakunnallisten tavitteiden että paikallisesti tärkeänä pidettyjen tavitteiden ja tehtävien ilmentämisessä ja tteuttamisessa. Paikallinen petussuunnitelma lu yhteisen perustan ja suunnan päivittäiselle kulutyölle. Se n strateginen ja pedagginen työkalu, jka linjaa petuksen järjestäjän timintaa sekä kulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää kulujen timinnan muuhun paikalliseen timintaan lasten ja nurten hyvinvinnin ja ppimisen edistämiseksi. 1.2 Paikallisen petussuunnitelman laatimista hjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä n vastuu paikallisen petussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 3. Opetussuunnitelmassa päätetään peruspetuksen kasvatustyön, petuksen, ppimisen arviinnin ja tuen, hjauksen ja ppilashulln, kdin ja kulun yhteistyön sekä muun timinnan järjestämisestä ja tteuttamisesta. Siinä täydennetään ja paintetaan petussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavitteita, timintaa hjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita petuksen järjestämiseen liittyviä seikkja paikallisesta näkökulmasta. Opetuksen järjestäjä ttaa petussuunnitelmaa laatiessaan humin ppilaiden tarpeet, paikalliset erityispiirteet sekä itsearviinnin ja kehittämistyön tulkset. 1 Peruspetuslaki (628/1998), peruspetusasetus (852/1998), valtineuvstn asetus peruspetuslaissa tarkitetun petuksen valtakunnallisista tavitteista ja peruspetuksen tuntijasta (422/2012) ja (378/2014) valtineuvstn asetus peruspetusasetuksen muuttamisesta (423/2012) 2 Peruspetuslaki 14 2 mm. ja valtineuvstn asetus (422/2012) 13

4 Opetussuunnitelman tehtävänä n edistää petuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa kulutuksellista jatkuma. Se lu perustan esipetuksesta peruspetukseen ja peruspetuksesta seuraavaan kulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa tetaan humin muut paikalliset suunnitelmat kuten mahdllinen varhaiskasvatuksen suunnitelma esipetuksen petussuunnitelma mahdllinen peruspetukseen valmistavan petuksen suunnitelma mahdllinen aamu- ja iltapäivätiminnan suunnitelma lastensujelulain mukainen lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelma 4 yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma 5 mahdllinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut petuksen järjestäjän tekemät, erityisesti kulutusta, lapsia, nuria ja perheitä kskevat suunnitelmat ja päätökset. Opetuksen järjestäjä hyväksyy petussuunnitelman erikseen sumenkielistä, rutsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa petusta varten 6. Paikallinen petussuunnitelma vidaan laatia kaikille saman petuksen järjestäjän kuluille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää petuksen järjestäjän yhteisiä sekä useamman kulun yhteisiä ja/tai kulukhtaisia siita. Päätökset laatimistavasta tekee petuksen järjestäjä. Opetuksen järjestäjät vivat spia myös järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhteisistä seudullisista petussuunnitelmalinjauksista. Opetussuunnitelmaa laadittaessa tetaan humin, että petus vi lla pääsin ainejakista tai se vidaan tteuttaa eheytettynä. Eheytettyä petusta käytettäessä myös petussuunnitelma vidaan laatia vusilukkakknaisuuksien salta eheytettynä. Kaikki ppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen petussuunnitelman varaan 7. Lukuvusisuunnitelmalla täsmennetään, miten petussuunnitelmaa tteutetaan kussakin kulussa lukuvuden aikana. Peruspetusasetus velvittaa tiedttamaan ppilaille ja näiden hultajille keskeisistä lukuvusisuunnitelmassa päätetyistä asiista. 8 Yhteistyö petussuunnitelman ja lukuvusisuunnitelman laadinnassa edistää situtumista yhteisiin tavitteisiin ja lisää petuksen ja kasvatustyön yhtenäisyyttä. Opetuksen järjestäjä hulehtii petustimen henkilöstön mahdllisuuksista sallistua yhteistyöhön ja edistää sekä ppiaineiden yhteistyötä että eri timijaryhmien välistä mnialaista yhteistyötä. Osallistumismahdllisuuksista hulehditaan riippumatta siitä, mikä suunnitelmien laatimistapa n. Oppilaille tulee lain mukaan järjestää mahdllisuus sallistua petussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun 9. On tärkeää, että myös hultajat vivat sallistua petussuunnitelmatyöhön, lukuvusisuunnitelman valmisteluun sekä kulun timinnan suunnitteluun, erityisesti kasvatustavitteiden, timintakulttuurin 4 Lastensujelulaki (417/2007) 12 ja ppilas- ja piskelijahultlaki (1287/2013) 12 5 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 4 6 Peruspetuslaki 15 1 mm. 7 Peruspetuslaki 16 a, 17 ja 17 a (642/2010) 8 Peruspetusasetus 9 9 Peruspetuslaki 47 a 1 mm. (1267/2013)

5 sekä kdin ja kulun yhteistyön salta. Erityistä humita kiinnitetään ppilaiden ja hultajien kannalta mielekkäisiin ja mnipulisiin sekä ppilaiden kehitysvaiheen humin ttaviin sallistumistapihin. Yhteistyö kulun ulkpulisten timijiden kanssa rikastaa kulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään. Peruspetuslaki velvittaa laatimaan petussuunnitelman ppilashulta sekä kdin ja kulun yhteistyötä kskevilta sin yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveydenhulln tehtäviä hitavien viranmaisten kanssa 10. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintkuntien kanssa, jtta kaikkien ppilaiden kulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvinnista vidaan hulehtia. Muidenkin rganisaatiiden ja eri asiantuntijiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja kulutyön laatua. Oppilaalla n peruspetuslain turvaama ikeus saada kaikkina kulupäivinä petussuunnitelman mukaista peruspetusta 11. Opetuksen järjestäjä hulehtii tämän ikeuden tteutumisesta, ja jkainen ppilaiden kanssa työskentelevä tteuttaa petuksen järjestäjän vahvistamaa petussuunnitelmaa ja nudattaa muita työtä hjaavia nrmeja. 1.3 Paikallisen petussuunnitelman arviinti ja kehittäminen Opetuksen järjestäjän tehtävänä n arviida antamaansa kulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä sallistua timintansa ulkpuliseen arviintiin. Arviinnin tarkitus n kulutuksen kehittäminen ja ppimisen edellytysten parantaminen. 12 Paikallisen petussuunnitelman ja lukuvusisuunnitelman tteutumisen seuranta, säännöllinen arviinti ja kehittäminen vat sa tätä tehtävää. Opetuksen järjestäjän ja kulujen itsearviinnissa vidaan hyödyntää kansallisten arviintien ja kehittämishankkeiden tulksia sekä peruspetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä 13. Yhteistyö ppilaiden, hultajien ja muiden timijiden kanssa edistää avinta ja rakentavaa itsearviintia. Muutkset petussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutsten tekemistä paikalliseen petussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä vi tarkistaa petussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja timivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tulksia hyödyntäen. 1.4 Paikallisen petussuunnitelman laadinta ja keskeiset petusta hjaavat ratkaisut Paikallinen petussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvusisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan petuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavitteita ja periaatteita nudattaen. Opetuksen järjestäjä vi päättää petussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen deleginnista kuluille ja kulukhtaisen petussuunnitelman laadinnasta. Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät petussuunnitelmaratkaisut sekä petussuunnitelmassa kuvattavat asiat, jita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa petussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kknaisuuden salta päättää ja kuvata. 10 Peruspetuslaki 15 2 mm. (477/2003) 11 Peruspetuslaki 30 1 mm. (642/2010) 12 Peruspetuslaki 21 1 ja 2 mm. (1296/2013) 13 Peruspetuksen laatukriteerit, petus- ja kulttuuriministeriö 2012: 29

6 Rääkkylän kunnan peruspetuksen petussuunnitelma laaditaan kuntakhtaisena, jta Rääkkylän kulu nudattaa. Opetussuunnitelman laadinnassa hyödynnetään seudullisesti tehtyjä siita. Opetussuunnitelma laaditaan sumen kielellä annettavaa petusta varten. Opetussuunnitelman rakenne nudattaa petussuunnitelman perusteiden sisällön rakennetta. Asiat käsitellään perusteiden mukaisten lukujen järjestyksessä. Opetussuunnitelma julkaistaan yleiseltä saltaan paperiversina sekä kknaisuutena sähköisessä mudssa. Sähköinen versi julkaistaan myös kunnan nettisivuilla peruspetuksen khdalla. Opettajat laativat yhdessä petussuunnitelman sähköistä ps-työkalua apunaan käyttäen. Opetussuunnitelman asiita n tallennettu myös pilvipalveluun, jssa pettajat ja muu henkilöstö vivat käydä kmmentimassa ja mukkaamassa sisältöä. Oppilaille tehdään petussuunnitelman sisältöön liittyviä kyselyitä. Oppilaskunta malta saltaan ttaa kantaa petussuunnitelmaan. Hultajat sallistuvat petussuunnitelman laatimiseen kmmentimalla valmisteltuja sisältöjä Wilma-kanavalla. Opetussuunnitelman arviinti ja kehittäminen tteutetaan henkilökunnan salta erillisissä henkilökunnan kkuksessa. Oppilaat ja hultajat sallistuvat petussuunnitelman arviintiin ja kehittämiseen kyselyjen ja/tai sähköisesti ja/tai suullisesti annetun palautteen avulla. Sivistyslautakunnan kkuksessa käsitellään vusittain petussuunnitelman tilannetta. Rääkkylän peruspetuksen petussuunnitelman laadintaan sallistuu esipetuksen pettaja. Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt käydään muun varhaiskasvatuksen henkilöstö kanssa läpi yhteisessä kkuksessa. Peruspetusta seuraavien ppilaitsten kanssa tehtävä petussuunnitelmayhteistyö tteutetaan seudullisena yhteisinä kkuksina ja kulutuksina. Muiden tisen asteen ppilaitsten kanssa tehdään ps-yhteistyötä nivelpalavereissa sekä rehtreiden ja sivistysjhtajien kkuksissa. Kulu tekee yhteistyötä kunnan sisällä sekä klmannen sektrin kanssa. Opetussuunnitelman valmistelussa kuullaan näitä tahja yhteisissä palavereissa. Opetussuunnitelman valmistelussa humiidaan Rääkkylän laajan hyvinvintikertmuksen ja suunnitelman painpistealueet ja kehittämiskhteet sekä lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelman tavitteet ja painpistealueet. Opetussuunnitelman arviinnissa ja kehittämisessä humiidaan peruspetuksen laatuarviinnin tulkset. Opetussuunnitelmassa humiidaan Rääkkylän sijainti järvien keskellä ja karjalaisuus sekä kansanmusiikki. Oppilashulln suus n laadittu uuden ppilashultlain mukaiseksi. Oppilashulln suus n laadittu yhteistyössä kunnan ssiaali- ja terveysviranmaisten kanssa. Kdin ja kulun yhteistyön suus työstetään yhteisissä kkuksissa ssiaali- ja terveysviranmaisten kanssa. Rehtri laati phjan, jta mukataan yhdessä. Opetussuunnitelman tteutumista seurataan ja arviidaan vusittain käytävissä henkilökunnan ja sivistyslautakunnan kkuksissa sekä vanhempainillissa. Peruspetuksen laatuarviintiin sisällytetään petussuunnitelmasi. Arviinnissa tdetut kehittämiskhteet tetaan mukaan lukuvusisuunnitelmaan ja talusarvin timinnallisiin tavitteisiin.

7 Opetussuunnitelmaa täydentävät aamu- ja iltapäivätiminnan timintasuunnitelma, esipetuksen petussuunnitelma, kunnan hyvinvintisuunnitelma, päihdestrategia sekä liikunta-, kulttuuri- ja tietstrategia ja Keski-Karjala kielistrategia. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvsta annetun lain mukainen kulukhtainen tasa-arvsuunnitelma liitetään petussuunnitelmaan. Rääkkylässä n yksi yhtenäinen peruskulu vusilukille 0-9, jten yhtenäisyys n jkapäiväinen asia. Kulun sisällä yhtenäisyyttä edistetään henkilökunnan yhteisillä kkuksilla, pettajien justavalla käytöllä eri vusilukilla sekä yhteisillä tapahtumilla. Muun varhaiskasvatuksen kanssa yhtenäisyyttä edistetään yhteisillä tapahtumilla, esim. teatteri- ja musiikkiesitykset. Peruspetuksen erityispettaja käy viikittain päiväkdissa antamassa petusta tukea tarvitseville. Tarvittaessa erityispettaja tekee pieniä testauksia sekä sallistuu palavereihin. Kun lapsi siirtyy varhaiskasvatuksesta esipetukseen, esikulun pettaja ja varhaiskasvatuksen henkilökunta pitää siirtpalaverit, jissa hultajat vat mukana. Tisen asteen ppilaitsten kanssa pint-hjaaja ja rehtri pitävät yhteyttä järjestämällä tai sallistumalla ppilaiden siirtymisvaiheessa leviin siirtpalavereihin. Kulu tekee vusittain tutustumisretkiä ppilaiden kanssa tisen asteen ppilaitksiin. Opint-hjaajat tiselta asteelta käyvät esittelemässä maa ppilaitstaan yhdeksännen lukan ppilaille. Opetus järjestetään pääsääntöisesti vusilukkiin sidnnaisena petuksena. Opetusta vidaan antaa myös yhdyslukkapetusta, mikäli ppilasmäärä niin edellyttää. Opetus järjestetään pääsin vusilukittain etenevänä petuksena. Opetus järjestetään pääsin ainejakisena. Opetusta vidaan järjestää sin eheytettynä. Eheytetyn petuksen järjestämisessä humiidaan ppiainekhtaiset tavitteet, mutta aineita vidaan pettaa limittäin aihekknaisuuksina.

8 Rääkkylän kulussa tteuttava tuntijak: ppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 vvk:t yhteensä äidinkieli 7 7 5 5 4 4 3 4 3 42 A1-kieli(en) 3 2 2 2 2 2 3 16 B1-kieli(ru) 2 1 1,5 1,5 6 matematiikka 3 3 4 4 4 3 4 3 4 32 ympäristöppi 2 2 2 2 3 11 bilgia+mt 2 2 2,5 2,5 9 fysiikka+kemia 1 2 2 3 8 terveystiet 1 1 1 3 usknt/et 1 1 1 2 1 1 1 1 1 10 histria+yht.k.ppi 1 2 2 2,5 2,5 2 12 musiikki 1 1 2 1 1,5 1,5 2 1 11 kuvataide 1 1 2 1 1,5 1,5 2 (1) 10 (11) käsityö 2 2 2 2 2 2 2 14 liikunta 2 2 2 2 3 2 2 3 2 20 ktitalus 3 3 ppilaanhjaus 0,5 0,5 1 2 valinnaiset aineet 1 1 1 6 6 15 vapaaehtinen A-kieli 2 2 2 2 2 2 12 vapaaehtinen B-kieli 2 2 4 väh.tunnit (tällä hetkellä) 19 19 23 23 25 25 30 30 30 224

9 Rääkkylän kulun kielihjelma nudattaa Keski-Karjalan seudullista kielihjelmaa. Varhennettu kielenpetus Kielenpiskelu vidaan alittaa leikinmaisesti ja timinnallisesti tisella vusilukalla. Kaikille yhteinen A-kieli (A1-kieli) Peruskulun ppilaiden ensimmäinen vieras kieli (vähintään 16 vusiviikktuntia peruspetuksen aikana) alitetaan peruspetuksen klmannella lukalla. A1-kielenä tarjtaan englantia. Kukin seudun peruskulu hulehtii A1-kielen petuksesta. Vapaaehtinen A-kieli (A2-kieli) Peruskulun tinen, vapaaehtinen vieras kieli alitetaan neljännellä lukalla. Vapaaehtisen A2-kielen piskelu jatkuu perusasteen lppuun asti. Vapaaehtisen A2-kielen tuntimäärä n vusilukilla 4 6 yhteensä kuusi vusiviikktuntia ja vusilukilla 7 9 kuusi vusiviikktuntia; yhteensä vähintään 12 vusiviikktuntia peruspetuksen aikana. Vapaaehtisena A2-kielenä tarjtaan venäjää. A2-kielen ryhmän alaraja n kuusi ppilasta. A2-kielen petus järjestetään malla kululla. Tarvittaessa järjestetään etäpetuksena. Vanhempia ja ppilaita infrmidaan vapaaehtisten A2-kielten valintamahdllisuuksista perusteellisesti ja riittävän aikaisin. Infrmaatissa krstetaan situtumista kielenpiskeluun kk peruspetuksen ajan. Opiskelu vidaan keskeyttää vain erityisen painavasta syystä (laajat ppimisvaikeudet, terveydelliset syyt). Lisäksi paintetaan seuraavia näkökulmia: ppilas n menestynyt hyvin äidinkielen ja klmannella lukalla alitetun A-kielen pinnissa ppilas n itse innstunut ja halukas piskelemaan uutta kieltä ppilaalla tulee lla tisen vieraan kielen piskeluun tarvittavat taidt kielenpiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä vapaaehtisen A2-kielen piskelu lisää ppilaan kknaisviikktuntimäärää kahdella tunnilla vusilukilla 4 6 vusilukilla 7 9 vapaaehtisen A2-kielen tunnit sisältyvät valinnaisaineisiin tavitteena n, että vapaaehtisen A-kielen ppimäärä n peruspetuksen päättyessä yhtä laaja kuin pakllisessa A-kielessä Vapaaehtisen A-kielen numerarviinnin vi jättää pis ppilaan peruspetuksen päättöarviinnista, jllin päättötdistukseen tulee merkintä "suritettu". Kaikille yhteinen B-kieli (B1-kieli) Kaikille yhteisen B-kielen (vähintään 6 vusiviikktuntia peruspetuksen aikana) piskelu alitetaan peruspetuksen seitsemännellä vusilukalla. B1-kielenä tarjtaan rutsia. Kukin seudun vusilukkien 7-9 peruskulu hulehtii B1-kielen petuksesta. Valinnainen B-kieli (B2-kieli) Valinnaisten vieraiden kielten piskelu alitetaan kahdeksannella lukalla. Valinnaisena kielenä tarjtaan venäjää tai saksaa. Valinnaisen vieraan kielen ryhmä alaraja n kuusi ppilasta.

10 B2-kielen petus järjestetään jk massa kulussa tai etäpetuksena kahdeksannesta vusilukasta alkaen. Valinnaisen vieraan kielen numerarviinnin vi jättää pis ppilaan peruspetuksen päättöarviinnista. Tällöin tdistukseen tulee merkintä "suritettu". Kielten lyhytkurssit Kulussa vidaan järjestää myös lyhyempiä kielten pintkknaisuuksia. KIELTENOPETUS JA ERITYISOPETUS VUOSILUOKILLA 1 9 Erityispetuksessa kieltenpetus järjestetään ppilaan ppimissuunnitelman tai henkilökhtaisen petuksen järjestämistä kskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. OPPILAANOHJAUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Oppilaanhjaus n kaikkien ppilaiden kanssa työskentelevien yhteinen tehtävä. Ohjauksen tehtävänä ja tavitteena n virittää ppilaalle myönteinen asenne ppimiseen ja työntekn. Oppilas saa ppimisuransa ja piskeluaan edistävää tukea, hjausta ja neuvntaa. Ohjaustiminnan tavitteena n, että ppilas pystyy arviimaan itseään ja harrastuneisuuttaan, löytämään mat vahvat pulensa sekä havaitsemaan yhteyden mien phdiskelujensa sekä tehtyjen ja tulevien valintjen välillä. Yhteistyö- ja vurvaikutus- sekä piskelutaitjen kehittäminen n tärkeä sa elämänhallintaa. Oppilas sekä harjaantuu asettamaan tavitteita malle ppimiselleen että käyttämään erilaisia piskelumenetelmiä. Tavitteena n niin yhteistiminnallisen kuin itsenäisen työskentelyn hallitseminen. Tavitteiden tteutuminen edellyttää kulun sisäistä timivaa yhteistyötä kk henkilökunnan kesken. Yhteistyötä tarvitaan ja tehdään myös ktien ja tisten ppilaitsten kanssa. Opint-hjaaja pitää yhteyttä ulkpulisiin yhteistyötahihin, kuten eri ppilaitksiin, työpaikkihin ja työ- ja elinkeinelämän edustajiin sekä työvimaviranmaisiin. Opint-hjaaja tekee yhteistyötä Keski-Karjalan alueen pint-hjaajien kanssa laaditun strategian mukaisesti. Yhteistyön mutja vat muun muassa tutustumiskäynnit tisen asteen ppilaitksiin, messuvierailut ja yrityssenssit. Työelämään tutustutaan esimerkiksi työpaikkakäyntien, vierailujen, tiedtusmateriaalien sekä TET-jaksjen avulla. TET-jaksjen tavitteena n tutustuttaa ppilaat erilaisiin työpaikkihin ja lihin ja antaa alustava kuva työelämästä. Plku TET-jakslle n tiivistettynä seuraava: Oppilas etsii mieluisen työpaikan ja ttaa sinne itse yhteyttä. Opint-hjaaja hyväksyy harjittelupaikan ja antaa tarvittaessa lisähjeita työhön. Oppilas surittaa harjittelun ja tekee siihen liittyvät itsearviintitehtävät. Opint-hjaaja käy mahdllisuuksien mukaan seuraamassa ppilaiden työskentelyä työpaikilla. TET-jaksjen lppuarviinti suritetaan työpaikalla. Vusilukilla 1-6 hjauksen päävastuu n ppilaan malla pettajalla ja hjausta annetaan kknaisvaltaisesti eri ppiaineiden ja ppimistilanteiden yhteydessä. Vusilukilla 7-9 pint-hjaaja n päävastuussa hjauksesta ja ppilaanhjaus mudstaa erillisen ppiaineen. Ylälukilla lukanvalvja tekee läheistä yhteistyötä ppilaanhjaajan kanssa ppilaan pintjen edistymisen seuraamisessa ja mahdllisten ngelmatilanteiden ratkaisemisessa. Tarvittaessa ppilas ja hänen hultajansa vivat kysyä neuva ja saada henkilökhtaista pastusta hjaukseen liittyvissä kysymyksissä ppilaan-hjaajalta. Ohjaustiminnasta tiedtetaan kteihin syystiedtteessa sekä yhteishaun yhteydessä erillisellä tiedtteella. Jkainen aineenpettaja n man aineensa piskelun hjaaja piskeluun liittyvissä kysymyksissä.

11 YHTEISTYÖ KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VIRANOMAISTEN KANSSA Rääkkylän kulu tekee yhteistyötä Attend Oy:n ja kunnan ssiaalitimen kanssa ppilashullllisissa asiissa. Kuluterveydenhitajan, kululääkärin, kuraattrin ja kulupsyklgin palvelut hitaa Attend Oy. Palvelut vat käytettävissä ennalta suunnitellun aikataulutuksen mukaisesti tai tarvittaessa. Kunnan ssiaalitimen kanssa tehdään yhteistyötä lastensujelu- ja muissa ppilashullllisissa asiissa. Rehtri tai pettaja n yhteydessä tarvittaessa ssiaalitimeen. Oppilasta kskeviin keskusteluihin sallistuu tapauskhtaisesti rehtri ja/tai pettaja. Rehtri sallistuu kuntakhtaiseen lastensujelun asiantuntijaryhmään. Rääkkylän kulun kulukhtaiseen ppilashultryhmään kuuluvat rehtri-sivistystimenjhtaja, erityispettajat, ssiaalihjaaja, kuluterveydenhitaja ja kulukuraattri. LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA Peruspetus lu perustan ppilaiden yleissivistykselle. Kunta n velvllinen järjestämään peruspetusta alueellaan asuville ppivelvllisuusikäisille 14. Peruspetuksen järjestämistä hjaavat velvitteet nusevat perustuslaista, peruspetuslaista ja -asetuksesta, valtineuvstn asetuksista sekä petussuunnitelman perusteista. Opetuksen järjestämisessä tetaan humin myös velvitteet, jtka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä spimuksista, jihin Sumi n situtunut. Peruspetus rakentuu yhteiselle arvperustalle ja käsitykselle ppimisesta. 2.1 Opetuksen järjestämistä hjaavat velvitteet Peruspetuksessa nudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin peruspetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään ppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää ppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee lla yhteistyössä ktien kanssa. 15 Oppilaalla n ikeus saada petussuunnitelman mukaista petusta, ppilaanhjausta sekä riittävää ppimisen ja kulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 16. Opetusryhmät mudstetaan siten, että petuksessa vidaan saavuttaa petussuunnitelmassa asetetut tavitteet 17. Oppilaalla n ikeus saada maksutta petus ja sen edellyttämät ppikirjat ja muu ppimateriaali, työvälineet ja työaineet. Lisäksi ppilaalla n ikeus saada maksutta petukseen sallistumisen edellyttämä ppilashult sekä laissa määritellyt pintssiaaliset edut ja palvelut. 18 Oppilashulln järjestämistä hjaa ppilas- ja piskelijahultlaki 19. Opetukseen sallistuvalla n ikeus turvalliseen piskeluympäristöön 20. Oppilaalle n annettava jkaisena työpäivänä tarkituksenmukaisesti järjestetty, täysipaininen, maksutn ateria. Rukailutilanteen n ltava hjattu. 21 Sumen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupulen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, 14 Peruspetuslaki 4 1 mm. 15 Peruspetuslaki 3 2 ja 3 mm. 16 Peruspetuslaki 30 1 mm. (642/2010) 17 Peruspetuslaki 30 2 mm. 18 Peruspetuslaki 31 1 mm. (477/2003) 19 Oppilas- ja piskelijahultlaki (1287/2013) 20 Peruspetuslaki 29 1 mm. 21 Peruspetuslaki 31 2 mm.

12 usknnn, vakaumuksen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella 22. Tasa-arvlaki velvittaa kaikkia ppilaitksia hulehtimaan siitä, että ihmisillä n sukupuleen katsmatta samat mahdllisuudet kulutukseen. Opetuksen ja petusaineistjen tulee tukea tasa-arvlain tteutumista. 23 Opetuksen järjestämisessä tetaan lisäksi humin petushenkilöstön määrään ja kelpisuuteen liittyvät säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsujeluun liittyvät säännökset, henkilötietjen käyttöä, julkisuutta ja yksityisyyden sujaa kskevat säännökset, tekijänikeussäännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikstaustan selvittämistä hjaavat määräykset. YK:n yleismaailmallinen ihmisikeuksien julistus mudstaa histriallisen ja eettisen perustulkinnan ihmisikeuksien merkittävyydestä 24. Sumi n situtunut useisiin kansainvälisiin ihmisikeusspimuksiin, jtka edellyttävät jkaisen lapsen ppimisesta ja hyvinvinnista hulehtimista. Näistä keskeisiä vat Lapsen ikeuksien spimus, Taludellisia, ssiaalisia ja sivistyksellisiä ikeuksia kskeva kansainvälinen yleisspimus eli ns. TSS-spimus, Eurpan ihmisikeuksien spimus sekä Vammaisten henkilöiden ikeuksien spimus 25. Saamelaisten ikeuksien turvaamiseksi tetaan lisäksi humin YK:n julistus alkuperäiskansjen ikeuksista 26. YK:n lapsen ikeuksien spimus antaa peruspetukselle ikeudellisen perustan. Spimuksen mukaan lasten kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvittavat spimuksen yleisperiaatteet, jtka vat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen ikeus sujeluun, hulenpitn ja kehittymiseen sekä lapsen ikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunniittaminen. Spimuksen mukaan jkaisella lapsella n ikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, mraaliseen ja ssiaaliseen kehittymiseen. 2.2 Peruspetuksen arvperusta Opetussuunnitelman perusteet n laadittu tässä esitetyn arvperustan mukaisesti. Oppilaan ainutlaatuisuus ja ikeus hyvään petukseen Peruspetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvisesta merkityksestä. Jkainen ppilas n ainutlaatuinen ja arvkas juuri sellaisena kuin hän n. Jkaisella n ikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä ppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kkemusta siitä, että kuluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvstetaan ja että hänen ppimisestaan ja hyvinvinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä n kkemus sallisuudesta ja siitä, että vi yhdessä tisten kanssa rakentaa yhteisönsä timintaa ja hyvinvintia. 22 Sumen perustuslaki (731/1999) 6 2 mm. ja yhdenvertaisuuslaki 6 1 mm. 23 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvsta (609/1986) 5 24 YK:n yleismaailmallinen ihmisikeuksien julistus 1948 25 YK:n yleisspimus lapsen ikeuksista SpS 59-60/1991, TSS-spimus SpS 6/1976, Eurpan ihmisikeusspimus SpS 85-86/1998 ja YK:n yleisspimus vammaisten henkilöiden ikeuksista 2007 26 YK:n julistus alkuperäiskansjen ikeuksista 2007

13 Jkaisella ppilaalla n ikeus hyvään petukseen ja nnistumiseen kulutyössä. Oppiessaan ppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsmustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän lu suhdetta itseensä, tisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luntn ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten ikeuksien tteutumatta jäämistä ja n uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Peruspetus lu edellytyksiä elinikäiselle ppimiselle, jka n erttamatn sa hyvän elämän rakentamista. Arvkasvatuksen merkitys krstuu maailmassa, jssa mnimediainen tiednvälitys, glbaalit tietverkt, ssiaalinen media ja vertaissuhteet mukkaavat lasten ja nurten arvmaailmaa. Arvkeskustelu ppilaiden kanssa hjaa ppilaita tunnistamaan ja nimeämään khtaamiaan arvja ja arvstuksia sekä phtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan maa arvperustaansa. Kulun ja ktien yhteinen arvphdinta ja siihen perustuva yhteistyö luvat turvallisuutta ja edistävät ppilaiden kknaisvaltaista hyvinvintia. Henkilöstön avin ja kunniittava suhtautuminen ktien erilaisiin uskntihin, katsmuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin n rakentavan vurvaikutuksen perusta. Ihmisyys, sivistys, tasa-arv ja demkratia Peruspetus tukee ppilaan kasvua ihmisyyteen, jta kuvaa pyrkimys ttuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä ikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan tdellisuuden välillä vat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu tait käsitellä näitä ristiriitja eettisesti ja myötätuntisesti sekä rhkeus pulustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taita tehdä ratkaisuja eettisen phdinnan, tisen asemaan asettumisen ja tietn perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat hjaavat phtimaan, mikä elämässä n arvkasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietn sekä tavassa ja tahdssa timia. Sivistynyt ihminen pyrkii timimaan ikein, itseään, tisia ihmisiä ja ympäristöä arvstaen. Hän saa käyttää tieta kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunttn masta kehittymisestä ja hyvinvinnista. Peruspetus rakentuu elämän ja ihmisikeuksien kunniittamiselle. Se hjaa niiden pulustamiseen ja ihmisarvn lukkaamattmuuteen. Peruspetus edistää hyvinvintia, demkratiaa ja aktiivista timijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvn tavite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate hjaavat peruspetuksen kehittämistä. Opetus edistää saltaan taludellista, ssiaalista, alueellista ja sukupulten tasa-arva. Opetus n ppilaita usknnllisesti, katsmuksellisesti ja puluepliittisesti situttamatnta. Kulua ja petusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. Kulttuurinen mninaisuus rikkautena Peruspetus rakentuu mninaiselle sumalaiselle kulttuuriperinnölle. Se n mudstunut ja mututuu eri kulttuureiden vurvaikutuksessa. Opetus tukee ppilaiden man kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi timijiksi massa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnstusta muita kulttuureita khtaan. Samalla petus vahvistaa luvuutta ja kulttuurisen mninaisuuden kunniitusta, edistää vurvaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja lu siten phjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Eri kulttuuri- ja kielitaustista tulevat ihmiset khtaavat tisensa peruspetuksessa ja tutustuvat mnenlaisiin tapihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsmuksiin. Asiita pitaan näkemään tisten

14 elämäntilanteista ja lsuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, usknt- ja katsmusrajjen lu edellytyksiä aidlle vurvaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Peruspetus antaa perustan ihmisikeuksia kunniittavaan maailmankansalaisuuteen ja rhkaisee timimaan myönteisten muutsten pulesta. Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihminen n sa lunta ja täysin riippuvainen eksysteemien elinvimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen n keskeistä ihmisenä kasvussa. Peruspetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekssiaalisen sivistyksen välttämättömyys, timitaan sen mukaisesti ja hjataan ppilaita kestävän elämäntavan maksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulttuvuudet vat eklginen ja taludellinen sekä ssiaalinen ja kulttuurinen. Ekssiaalisen sivistyksen jhtajatuksena n luda elämäntapaa ja kulttuuria, jka vaalii ihmisarvn lukkaamattmuutta, eksysteemien mnimutisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa saamisphjaa lunnnvarjen kestävälle käytölle perustuvalle kierttaludelle. Ekssiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastnmuutksen vakavuudesta sekä pyrkimystä timia kestävästi. Ihminen kehittää ja käyttää teknlgiaa sekä tekee teknlgiaa kskevia päätöksiä arvjensa phjalta. Hänellä n vastuu teknlgian hjaamisesta suuntaan, jka varmistaa ihmisen ja lunnn tulevaisuuden. Peruspetuksessa phditaan kulutus- ja tutanttavissa ilmeneviä ristiriitja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja tteutetaan yhteistimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme krjaavia ratkaisuja. Oppilaita hjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Peruspetus avaa näköalaa sukuplvien yli ulttuvaan glbaaliin vastuuseen. 2.3 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet n laadittu perustuen ppimiskäsitykseen, jnka mukaan ppilas n aktiivinen timija. Hän ppii asettamaan tavitteita ja ratkaisemaan ngelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen n erttamatn sa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehllisuus ja eri aistien käyttö vat ajattelun ja ppimisen kannalta lennaisia. Uusien tietjen ja taitjen ppimisen rinnalla ppilas ppii reflektimaan ppimistaan, kkemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekkemukset, ppimisen il ja uutta luva timinta edistävät ppimista ja innstavat kehittämään maa saamista. Oppiminen tapahtuu vurvaikutuksessa tisten ppilaiden, pettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja ppimisympäristöjen kanssa. Se n yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prsessien mnipulista arviimista. Siksi ppimisprsessissa n lennaista ppilaiden taht ja kehittyvä tait timia ja ppia yhdessä. Oppilaita hjataan myös ttamaan humin timintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä ppiminen edistää ppilaiden luvan ja kriittisen ajattelun ja ngelmanratkaisun taitja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee ppilaiden kiinnstuksen khteiden laajentumista. Oppiminen n mnimutista ja sidksissa pittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppimaan ppimisen taitjen kehittyminen n perusta tavitteelliselle ja elinikäiselle ppimiselle. Siksi ppilasta hjataan tiedstamaan mat tapansa ppia ja käyttämään tätä tieta ppimisensa

15 edistämiseen. Oppimisprsessistaan tietinen ja vastuullinen ppilas ppii timimaan yhä itsehjautuvammin. Oppimisprsessin aikana hän ppii työskentely- ja ajattelutaitja sekä ennakimaan ja suunnittelemaan ppimisen eri vaiheita. Jtta ppilas visi ppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä pittavista asiista, häntä hjataan liittämään pittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin ppimaansa. Tietjen ja taitjen ppiminen n kumulituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjittelua. Oppilaan kiinnstuksen khteet, arvstukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kkemukset ja käsitykset itsestä ppijana hjaavat ppimisprsessia ja mtivaatita. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunt vaikuttavat siihen, millaisia tavitteita ppilas asettaa timinnalleen. Oppimisprsessin aikana saatava rhkaiseva hjaus vahvistaa ppilaan luttamusta miin mahdllisuuksiinsa. Mnipulisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen vat keskeinen sa sekä ppimista tukevaa että kiinnstuksen khteita laajentavaa vurvaikutusta. Kulumme arvperusta ja ppimiskäsitys phjautuvat yleisen petussuunnitelman perusteisiin. Lisäksi kannustamme elinikäiseen ppimiseen ja kriittiseen tiednhakuun. Oppilaita hjataan mien vahvuuksien ja kehittämiskhteiden tunnistamiseen. Paintamme pitkäjänteistä ja tavitteellista työskentelyä. Arvperustan sekä ppimiskäsityksen tteutumista seurataan ja arviidaan vusittain lukuvuden ensimmäisenä kulukhtaisena suunnittelupäivänä sekä lukuvusisuunnitelman työstämisvaiheessa. LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.1 Peruspetuksen tehtävä Peruspetus n kulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla sa esipetuksesta alkavaa kulutusjatkuma. Peruspetus tarjaa ppilaille mahdllisuuden laajan yleissivistyksen perustan mudstamiseen ja ppivelvllisuuden surittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpisuuden tisen asteen pintihin. Se hjaa ppilaita löytämään mat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta ppimisen keinin. Peruspetuksen tehtävää vidaan tarkastella sen petus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen tehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Peruspetusta kehitetään inkluusiperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huli. Jkaisella peruspetusta antavalla kululla n petus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkittaa ppilaiden ppimisen, kehityksen ja hyvinvinnin tukemista yhteistyössä ktien kanssa. Peruspetus tarjaa ppilaille mahdllisuuden saamisen mnipuliseen kehittämiseen. Se rakentaa ppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, ppijina ja yhteisön jäseninä. Opetus edistää sallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demkraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Peruspetus kasvattaa ppilaita ihmisikeuksien tuntemiseen, kunniittamiseen ja pulustamiseen. Peruspetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä n edistää tasa-arva, yhdenvertaisuutta ja ikeudenmukaisuutta. Peruspetus kartuttaa inhimillistä ja ssiaalista päämaa. Inhimillinen pääma kstuu saamisesta ja ssiaalinen pääma ihmisten välisistä yhteyksistä, vurvaikutuksesta ja luttamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvintia ja kehitystä.

16 Peruspetuksen tehtävänä n saltaan ehkäistä eriarvistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupulten tasa-arva. Peruspetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja pikia eri ppiaineiden pinnissa sekä lisää tieta ja ymmärrystä sukupulen mninaisuudesta. Jkaista ppilasta autetaan tunnistamaan mat mahdllisuutensa ja rakentamaan ppimisplkunsa ilman sukupuleen sidttuja rlimalleja. Peruspetuksen kulttuuritehtävänä n edistää mnipulista kulttuurista saamista ja kulttuuriperinnön arvstamista sekä tukea ppilaita man kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden mninaisuudesta ja auttaa hahmttamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumina, jissa jkainen vi itse lla timijana. Kulua ympäröivän maailman muuts vaikuttaa väistämättä ppilaiden kehitykseen ja hyvinvintiin sekä kulun timintaan. Peruspetuksessa pitaan khtaamaan muutstarpeita avimesti, arviimaan niitä kriittisesti ja ttamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnista. Peruspetuksen glbaalikasvatus lu saltaan edellytyksiä ikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavitteiden suuntaisesti. Työtä tehdään mahdllisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa timivien kulujen ja petuksen kehittäjien kanssa. Peruspetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutsvimana kansallisesti ja kansainvälisesti. 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavitteet Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavitteista säädetään peruspetuslaissa sekä tarkemmin valtineuvstn asetuksessa 27. Tavitteet hjaavat petussuunnitelman perusteiden kaikkien saalueiden laadintaa. Ne hjaavat myös paikallisen petussuunnitelman laadintaa ja kulutyötä. Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Valtineuvstn asetuksen 2 :ssä krstetaan kulun kasvatus- ja petustehtävää. Keskeisenä tavitteena n tukea ppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainisiksi ja terveen itsetunnn maaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan petus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsmuksellisten ja usknnllisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, tisten ihmisten ja lunnn kunniittamisen rinnalla krstetaan ihmisarvn lukkaamattmuutta, ihmisikeuksien kunniittamista ja sumalaisen yhteiskunnan demkraattisia arvja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arva. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvinnin edistäminen, kasvu hyviin tapihin sekä kestävän kehityksen edistäminen. Tarpeelliset tiedt ja taidt Asetuksen 3 :n mukaan petuksen keskeisenä tavitteena n luda perusta ppilaan laajan yleissivistyksen mudstumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri tiednaljen tietja ja taitja että tiednalja läpileikkaavaa ja yhdistävää saamista. Taitjen merkitys krstuu. Asetuksessa tdetaan, että petettavan tiedn tulee perustua tieteelliseen tietn. Siinä 27 Peruspetuslaki 2 ja valtineuvstn asetus (422/2012) 2-4

17 säädetään myös muulla kuin äidinkielellä annettavan petuksen sekä erityiseen maailmankatsmukseen ja kasvatuspilliseen järjestelmään perustuvan petuksen järjestämisestä ja tavitteista. Sivistyksen, tasa-arvisuuden ja elinikäisen ppimisen edistäminen Asetuksen 4 sisältää tavitteita ja periaatteita, jiden mukaisesti petus ja kasvatus sekä ppilashult tulee järjestää. Kaiken timinnan tulee vahvistaa kulutuksellista tasa-arva ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa ppimaan ppimisen taitja ja edellytyksiä elinikäiseen ppimiseen. Asetuksessa krstuu vurvaikutteisten ppimisympäristöjen hyödyntäminen sekä kulun ulkpulella tapahtuva ppiminen petustyön resurssina. Samin krstuu kasvua ja ppimista edistävän timintakulttuurin sekä timivan ppilashulln merkitys. Valtineuvstn asetuksessa säädetyt tavitteet hjaavat tarkastelemaan petusta kknaisuutena, jka rakentaa tässä ajassa tarvittavaa yleissivistystä ja lu phjaa elinikäiselle ppimiselle. Tiednalakhtaisen saamisen lisäksi tulee tavitella ppiainerajat ylittävää saamista. Tähän phjautuen petussuunnitelman perusteissa määritellään tavitteet ja sisällöt sekä yhteisille ppiaineille että tavitteet ppiaineita yhdistäville laaja-alaisille saamisalueille ja mnialaisille ppimiskknaisuuksille. Tavitteiden tteutuminen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä ja tavitteiden tteutumisen arviintia. 3.3 Tavitteena laaja-alainen saaminen Laaja-alaisella saamisella tarkitetaan tietjen, taitjen, arvjen, asenteiden ja tahdn mudstamaa kknaisuutta. Osaaminen tarkittaa myös kykyä käyttää tietja ja taitja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten ppilaat käyttävät tietjaan ja taitjaan, vaikuttavat ppilaiden maksumat arvt ja asenteet sekä taht timia. Laaja-alaisen saamisen lisääntynyt tarve nusee ympäröivän maailman muutksista. Ihmisenä kasvaminen, piskelu, työntek sekä kansalaisena timiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedn- ja taidnalat ylittävää ja yhdistävää saamista. Arvt, ppimiskäsitys ja timintakulttuuri luvat perustan saamisen kehittymiselle. Kukin ppiaine rakentaa saamista man tiedn- ja taidnalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, jiden parissa työskennellään, että erityisesti se, miten työskennellään ja miten ppijan ja ympäristön vurvaikutus timii. Oppilaille annettava palaute sekä ppimisen hjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, mtivaatin ja tahtn timia. Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista saamiskknaisuutta ja perustellaan niiden merkitys. Kknaisuuksilla n useita liittymäkhtia tisiinsa. Niiden yhteisenä tavitteena n peruspetuksen tehtävän mukaisesti ja ppilaiden ikäkauden humin ttaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edistää demkraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää saamista. Erityisen tärkeätä n rhkaista ppilaita tunnistamaan ma erityislaatunsa, mat vahvuutensa ja kehittymismahdllisuutensa sekä arvstamaan itseään. Laaja-alaisen saamisen tavitteet täsmennetään luvuissa 13, 14 ja 15 vusilukkakknaisuuksittain. Tavitteet n tettu humin ppiaineiden tavitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiainekuvauksissa sitetaan ppiaineiden tavitteiden yhteys laaja-alaiseen saamiseen.

18 Ajattelu ja ppimaan ppiminen (L1) Ajattelun ja ppimisen taidt luvat perustaa muun saamisen kehittymiselle ja elinikäiselle ppimiselle. Ajatteluun ja ppimiseen vaikuttaa se, miten ppilaat hahmttavat itsensä ppijina ja vat vurvaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista n myös, miten he ppivat tekemään havaintja ja hakemaan, arviimaan, mukkaamaan, tuttamaan sekä jakamaan tieta ja ideita. Oppilaita hjataan humaamaan, että tiet vi rakentua mnella tavalla, esimerkiksi tietisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, maan kkemukseen perustuen. Tutkiva ja luva työskentelyte, yhdessä tekeminen sekä mahdllisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja ppimaan ppimisen kehittymistä. Opettajien n tärkeä rhkaista ppilaita luttamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja lemaan samalla avimia uusille ratkaisuille. Rhkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedn äärellä lemiseen. Oppilaita hjataan phtimaan asiita eri näkökulmista, hakemaan uutta tieta ja siltä phjalta tarkastelemaan ajattelutapjaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitä innstetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan tisten näkemyksiä sekä samalla phtimaan myös maa sisäistä tietaan. Heitä rhkaistaan rakentamaan uutta tieta ja näkemystä. Kulun mudstaman ppivan yhteisön jäseninä ppilaat saavat tukea ja kannustusta ideilleen ja alitteilleen, jllin heidän timijuutensa vi vahvistua. Oppilaita hjataan käyttämään tieta itsenäisesti ja vurvaikutuksessa tisten kanssa ngelmanratkaisuun, argumentintiin, päättelyyn ja jhtpäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppilailla tulee lla mahdllisuus analysida käsillä levaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Innvatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että ppilaat ppivat näkemään vaihtehtja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkluulttmasti ja vivat käyttää kuvittelukykyään lemassa levien rajjen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kkeellisuus ja muut timinnalliset työtavat sekä taiteen eri mudt edistävät ppimisen ila ja vahvistavat edellytyksiä luvaan ajatteluun ja ivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät vähitellen, kun ppilaat ppivat näkemään asiiden välisiä vurvaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmttamaan kknaisuuksia. Jkaista ppilasta autetaan tunnistamaan ma tapansa ppia ja kehittämään ppimisstrategiitaan. Oppimaan ppimisen taidt karttuvat, kun ppilaita hjataan ikäkaudelleen spivalla tavalla asettamaan tavitteita, suunnittelemaan työtään, arviimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknlgisia ja muita apuvälineitä piskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaan peruspetuksen aikana hyvä tiedllinen ja taidllinen perusta sekä kestävä mtivaati jatk-pinnille ja elinikäiselle ppimiselle. Kulttuurinen saaminen, vurvaikutus ja ilmaisu (L2) Oppilaat kasvavat maailmaan, jka n kulttuurisesti, kielellisesti, usknnllisesti ja katsmuksellisesti mninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja mnimutisessa ympäristössä timiminen edellyttävät ihmisikeuksien kunniittamiselle perustuvaa kulttuurista saamista, arvstavan vurvaikutuksen taitja ja keinja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

19 Peruspetuksessa ppilaita hjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvstamiseen sekä man kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat ppivat tuntemaan ja arvstamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä mia ssiaalisia, kulttuurisia, usknnllisia, katsmuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan phtimaan man taustansa merkitystä ja paikkaansa sukuplvien ketjussa. Oppilaita hjataan näkemään kulttuurinen mninaisuus lähtökhtaisesti myönteisenä vimavarana. Samalla heitä hjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, usknnt ja katsmukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media mukkaa kulttuuria sekä phtimaan myös, millaisia asiita ei vida ihmisikeuksien vastaisena hyväksyä. Kuluyhteisössä ja kulun ulkpulella tehtävässä yhteistyössä ppilaat ppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja timimaan justavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan khtaamaan arvstavasti muita ihmisiä sekä nudattamaan hyviä tapja. Oppilaat saavat mahdllisuuksia kkea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He ppivat myös välittämään, mukkaamaan ja lumaan kulttuuria ja perinteitä ja humaamaan niiden merkityksen hyvinvinnille. Kulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja timimaan eettisesti. Oppilaita hjataan asettumaan tisen asemaan ja tarkastelemaan asiita ja tilanteita eri näkökulmista. Kulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisikeuksien, erityisesti lapsen ikeuksien tuntemista ja arvstamista sekä niiden mukaista timintaa. Kunniitusta ja luttamusta muita ihmisryhmiä ja kansja khtaan vahvistetaan kaikessa timinnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden. Kuluyhteisössä ppilaat saavat kkemuksia vurvaikutuksen merkityksestä myös malle kehitykselle. He kehittävät ssiaalisia taitjaan, ppivat ilmaisemaan itseään eri tavin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan ppilaiden kasvua mnipulisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rhkaistaan vurvaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidlla. Yhtä tärkeätä n ppia käyttämään matemaattisia symbleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettä vurvaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Kulutyöhön sisältyy myös mnipulisia mahdllisuuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita hjataan arvstamaan ja hallitsemaan maa kehaan ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideiden ilmaisemiseen. Kulutyössä rhkaistaan mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita hjataan edistämään timinnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismudista. Itsestä hulehtiminen ja arjen taidt (L3) Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä mninaisempia taitja. Kyse n terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknlgisituneessa arjessa timimisesta sekä man taluden hallinnasta ja kuluttamisesta, jtka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Peruspetuksessa tuetaan ppilaiden luttavaista suhtautumista tulevaisuuteen. Kuluyhteisö hjaa ymmärtämään, että jkainen vaikuttaa timinnallaan niin maan kuin tistenkin hyvinvintiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan hulehtimaan itsestä ja tisista, harjittelemaan man elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvintia. Oppilaat ppivat peruspetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvintia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin