Luki-riskilapsen kehitys ja ongelmien ennaltaehkäisy Heikki Lyytinen Hyvä Alku, Jyväskylä 2-3.9.2004
Oppimisvaikeudet opettajien tunnistamana esiopetusiässä ja 1. ja 2. luokilla avaintoaineisto: Keski-Suomi, N= 2580 lasta (50% Jyvässeudun lapsista) erja Adenius-Jokivuoren/JY Lapsitutkimuskeskus uen tarpeessa olevia ~keskimäärin 26% iopetusiässä 23-33% a-asteella 24-30% leisimmät ongelma-alueet: kielellinen kehitys ja lukemaan oppiminen tarkkaavaisuus / oman toiminnan ohjaus äällekkäistyminen: vain 1 ongelma 27%:lla, 2 ongelmaa 23%:lla ja ongelmaa 15%:lla lapsista, joilla on oppimisvaikeuksia. yypillisin yhdistelmä ala-asteella LUKI + tunne-elämän vaikeudet
Lukivaikeuksien syyt Usein geneettisiä lähtökohtia esim. dysleksiassa 1, 2, 6, 15 ja 21 kromosomeissa sijaitsevat geenit Haavoittuvuuden ensimerkit havaittavissa varhain, ei-optimaalisen oppimisen kasaantuvat vaikutukset esim. luki-vaikeudessa havainnon epätarkkuus todettavissa alle 1 vuotiaalla puheen kategorisessa hahmottumisessa -> kielellinen kehitys Sosiaalisilla tekijöillä merkittävä vaikutus kompensaatioon, voittamiseen ja ehkä jopa geenien ilmenemiseen Kehityspolut ympäristötekijöiden muotoilemia passiivinen, evokatiivinen ja aktiivinen geeni-ympäristö korrelaatio
Mitä familiaaliseen riskiin perustuva LUKI-vaikeuden tutkimus kertoo varhaisen puuttumisen lähtökohdaksi? Miten riski on tunnistettavissa? Miten LUKI-vaikeuden voittamiseksi on tehtävissä ennalta?
Dyslexia kielellisten taitojen kehitykseen perustuva ongelma, joka ilmenee vaikeutena käsitellä mielessä sanaa pienempiä puheäänen osia, eli fonologisen herkkyyden häiriönä fonologinen herkkyys ilmenee äänteiden ja kirjainten välisiä yhteyksien oppimisessa ja niiden sujuvaan käyttöön saamisesssa, nimeämisen sujuvuudessa, kielellisen materiaalin mieleenpainamisessa, ylläpitämisessä ja/tai muistista palauttamisessa. Häiriö voi olla periytyvä geneettiset syyt heikentävät lapsen mahdollisuuteen käyttää hyväksi kielellisen ympäristön tarjoamia oppimisen mahdollisuuksia
Tutkimusasetelma Suvussa kulkevan dysleksian perusteella valittujen lasten (107) intensiivinen seuranta ja vertailu n. 100 ilman tätä riskiä kasvavan kehitykseen syntymästä kouluikään Menetelmiä: aivotoiminnan mittaukset, muut kokeelliset tutkimukset, observoinnit, taitojen kehityksen mittaus, haastattelut, kyselyt..
Puheen alkamisen viivästymistä seuraava kielen kehitys riski ja ei-riskiryhmissä 1.0 Riskilapset Verrokkilapset 0.5 Kielellisten taitojen yhdistelmä 0-0.5-1.0-1.5 2 3 1/2 Puhe alku viivästynyt Puheen alku normaali 5 Ikä (v) 2 3 1/2 5 Ks. tarkemmin Lyytinen P. et al., (2001) J. of Speech, Language and Hearing Res., 44, 873-885.
Riskin tunnistus ja ennakointi - merkitsevät ryhmäerot ja ennusteet Ikä E = Ennustekorrelaatio R = Ryhmien merkitsevä ero Mittari 7 - v Lukemisen nopeus/tarkkuus R 5 - v Nimeämisen sujuvuus E & R 5-7 v Puheäänen mielessäkäsittely E & R 5-6 v Kirjaintietoisuus E & R 5 - v Kielellinen muisti E & R 4-6 v Fonologinen herkkyys E & R 3-5 v Taivutusmuotojen hallinta E & R 2-3 v Ääntelyn tarkkuus E 2 v Ilmaisu pituus E & R 6 kk Puheen havaitseminen E & R Birth Äänen käsittely aivoissa E & R. lisää, Lyytinen, et al. Dyslexia, (2004 Sept.) ja Annals of Dyslexia (2004, Nov.)
LUKI-vaikeuden varhaisen tunnistamisen mahdollisuuksista Varhaisin riskin tunnistuksen lähtökohtia Familiaalinen riski Varhainen kielen yleinen kehitys Lukivaikeuksiin erityisesti liittyvät kehityksen piirteet Tunnistamisen menetelmät
Familiaalinen riski Luki-vaikeuksille altistavat tekijät usein periytyviä esiintyminen identtisillä kaksosilla yli kaksi kertaa suurempi kuin epäidenttisillä - aikuiset, jotka tunnistavat ongelman sukulaisellaan tunnistaa sen itsellään moninkertaisesti useammin myös itsellään (muihin samanikäisiin verrattuna) lukemaan oppiminen vaikeaa noin puolella lapsista, joilla on >1 LUKI-lähisukulainen
Familiaalisen riskin tunnistus useimmat LUKIsta kärsineet vanhemmat haluavat kertoa asiasta ko. tiedon tavoittelulla on perusteita, jos mahdollisuus määrätietoisin toimiin kannattaa kartoittaa myös muiden lähisuvun jäsenten tilanne, erityisesti vanhemmat sisarukset familiaalinen kuorma lisää riskin toteutumisen todennäköisyyttä ja motivoi vahvistamaan ennalta ehkäiseviä toimia
Familiaalisen riskin tunnistus Suvun jäsenillä lukemaan oppimisen viivästymistä vaikeuksia kielten oppimisessa kirjoitusvirheitä, lukeminen hidasta koulu tasoittaa erottumista muista alaluokilla, mutta etenkin lukemisen sujuvoituminen usein haaste vielä myöhemminkin
Familiaalinen riski ja lapsen kehityksen arviointi ennen esikouluikää Viivästynyt puhe 2 vuodesta Puheen hahmotuksen ongelmat esim. toisiaan muistuttavien uusien sanojen erottaminen ja oppiminen) Kielen kehityksen arviointi 3-5 vuotiailta äänteillä leikkiminen kirjainten nimien oppiminen
Lukemaan oppimisen ennakointi esikouluiässä Kirjaintietoisuus Puheäänen käsittelytaidot Nimeämisen sujuvuus Kielellinen lähimuisti ja nimien oppiminen Erityisongelmat: motorinen kömpelyys tarkkaavaisuuden ongelmat
Kirjaintietoisuuden odotusarvot 3-vuotias tuntee tyypillisesti 0-5 kirjainta 4-vuotias tuntee tyypillisesti 3-10 kirjainta 5-vuotias tuntee tyypillisesti 5-15 kirjainta Useimmat lapset tuntevat isoja kirjaimia Oman nimen kirjaimet käyvät siinä missä muutkin
Kirjainten nimeäminen C o r r e c t 30 25 20 16,59 25,41 Poor readers Readers l e t t e r s 15 10 5 3,09 0,85 10,41 2,68 13,57 3,74 6,21 14,03 0 3.5 4.5 5 5.5 6.5
Lukemaan oppimisen valmiuden kehittymisen ennakointi Havainnoi kirjaintietoisuutta 4 -vuotiaan odotettu taso: > 3 kirjainta 5 -vuotiaan odotettu taso: > 5 kirjainta 5.5 -vuotiaan odotettu taso: > 7 kirjainta 6.5 -vuotiaan odotettu taso: > 12 kirjainta Jos odotusarvo alittuu kokeile onko kirjaimen nimen oppiminen lapselle helppoa
Tunnistuksen askelet päiväkodissa tai kotona Kirjaintietoisuuden odotusarvon alittuessa arvioi onko sille luontevaa syytä (esim. kodissa puhuttu kieli muu kuin suomi) Kirjaimen nimen opettaminen (>5 v.): odotetun tason saavuttaminen voi olla helppoa leikkimällä lapsen kanssa kirjaimilla jos 1-3 kirjaimen oppiminen osoittautuu vaivattomaksi tilanne normalisoituu
Seuraava askel sitä tarvitseville Kirjaintietoisuuden / kirjainten nimen oppimisvalmiuden jäädessä odotusarvon alle harkitse osallistumista Leikkien lukemaan tutkimukseen (esikouluikäisit ja koulualokkaat) tai tutkaile tarkemman arvion tekemisen mahdollisuutta kirjaimilla ja äänteillä leikkimisestä ei ole lapselle haittaa, mutta varmistuttava ettei siitä tule lapselle mörköä. Vältä siirtämästä huolta lapsen kannettavaksi
esimerkkiprofiili Kielellinen ymmärtäminen 2.5 v. Kielitaito 5 v. Fonologia 3.5 -v. Fonologia 4.5 -v. Fonologia 5.5 -v. Kirjainten nimeäminen 3.5 v. Kirjainten nimeäminen 4.5 v. Kirjainten nimeäminen 5.5 v. Nopea nimeäminen 5.5 v. Nopea nimeäminen 6.5 v. Muisti 3.5 v. Muisti 5 v. Nepsy, kasvojen nimeäminen Lukutaito koulussa -3-2 -1 0 1
Koulun alussa koulualokas - nimeää tyypillisesti >15 kirjainta - tunnistaa alkuäänteen helpoista sanoista - pystyy yhdistämään kerran sekunnissa tavuittain äännetyn sanakokonaisuuden - oppii suhteellisen helposti oman nimensä kirjaimet, jos ei niitä tunne ja aakkosista muutaman, ei ennalta tutun kirjaimen
Tarjoa ennaltaehkäisevää tukea kun lapsi ei saavuta odotusarvoja ilman tunnistettavaa ja uskottavaa syytä * Lapsen yleiset kognitiiviset valmiudet osoittavat, että kysymyksessä ei ole vakavampia ongelmia ja siksi muun(kin) tuen tarvetta
LUKI-vaikeuden ennaltaehkäisy Suomen kirjoitusjärjestelmän säännöllisyyden takia kirjainten ja äänteiden välisten yhteyksien sujuva hallinta riittää lukutaidon alkeiden saavuttamiseen Leikin muotoinen harjoittelu voi kannustaa vaivattomasti riittävän pitkään harjoitteluun viivästymän voittamiseksi
Ekapeli Tarjolla verkossa pelattavaksi (vaatii verkkoyhteyden) osallistumalla Leikkien Lukemaan -tutkimushankkeeseen kustannuksitta Lapsi saa tilaisuuden oppia kiinnostavassa muodossa äännetietoisuutta eli tunnistamaan kirjainten äänet ja äänteiden yhdistämistä tunnistamalla vastaavan kirjainsarjan
Phoneme recognition (max 19) 19 Score 18 17 16 Prevention/poor Prevention/normal Controls 15 pre- post-intervention Figure 1. Prevention/poor vs. controls. Pre post interaction F=8.8, p.006
22 20 Acquisition of blending skill An alternating intervention design N=12 (From Taanila, 2004) 18 the blending score 16 14 12 jntervention order: control - intervention 10 1. Assessment 2. Assessment intervention order: intervention-control 3. Assessment
Leikkien lukemaan Avoin kaikille mukaan ilmoittautuville Mahdollistaa palautteen tilanteissa, joissa lapsen oppimista on aihetta seurata Soveltuu parhaiten 6-7 vuotiaille Lapselle helppo ja pelin lapselle välittäjälle vaivaton Antaa tutkijalle tarkkaa tietoa oppimisesta ja seikoista, joilla sitä voidaan tehostaa.
Mukaan ilmoittautuminen Täytä ilmoittautumislomake Valitse tapa jolla haluat mukaan Pidämme ilmoittautuneisiin yhteyttä Peli pyritään saamaan käyttöön syyskuun aikana ehtiäkseen ekaluokkalaisille Vaatii PC:n, jolla on verkkoyhteys (vähintään GPRS puhelimen kautta) Latautuu automaattisesti ja nopeasta linjasta vaivattomammin
Ilmoittautuminen emailin avulla Lähetä sähköpostia osoitteeseen: malindho@cc.jyu.fi Marika Lindholmille, jonka kautta voit osoittaa kiinnostuksesi ja saada ilmoittautumislomakkeen