Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2
|
|
- Elina Sala
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lukivaikeuden tunnistaminen ja ennaltaehkäisevät toimet Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Suomalaiset lapset ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä lukutaitovertailuissa. Tämä on lisännyt yleistä kiinnostusta paitsi koululaitokseemme myös suomen kielen erityispiirteisiin. Lasten lukutaitoa vertailevat tutkimukset osoittavat, että lukemaan oppimisen nopeus ja ongelmien ilmiasu vaihtelevat sen mukaan, mitä kieltä lapsi lukee ja puhuu äidinkielenään. Suomalaiset lapset oppivat lukemaan nopeammin kuin esimerkiksi englantia äidinkielenään puhuvat lapset (Aro & Wimmer 2003; Seymour ym., 2003). Oppimista helpottaa suomen kielen säännönmukainen fonologinen rakenne suhteessa kirjoitettuun suomeen. Puhutussa suomen kielessä on yhteensä 21 äännettä (13 konsonanttia ja 8 vokaalia) sekä kolme lainasanoissa esiintyvää konsonanttiäännettä (b, g ja f). Kun taas englannin kielessä äänteitä on yli 40 ja niitä vastaavia grafeemeja moninkertainen määrä kun saman äänteen kirjoitettu vaste voi vaihdella esiintymisyhteytensä mukaan. Jokainen suomen kielen äänne merkitään kirjoitetussa kielessä yhden kirjaimen grafeemilla paitsi äng äänne. Kaikki suomen äänteet, lukuun ottamatta äänteitä /d/, /h/, /j/ ja /v/, voivat olla lyhyitä tai pitkiä. Pitkä kvantiteetti merkitään kirjoitettuun kieleen kahdentamalla vastaava kirjain (ks. tarkemmin Aro, 2006). Äänteiden pituuden erottelu vaatii tarkkuutta, koska se vaikuttaa siihen, mikä merkitys sanalla on (esim. tuli tuuli, mato matto, kuka kukka). Suomalaisten äänteiden kestovaihteluiden oppiminen onkin vaativaa henkilöille (esim. maahanmuuttajalapset), joille ei ole kielen oppimisen herkkyyskautena syntynyt automatisoituneita malleja puheessa esiintyvistä hienojakoisista piirteistä, joiden varassa merkityksiä välitetään (Lyytinen & Lyytinen, 2006). Kielikohtaisten piirteiden tarkempi erottelu lukutaidon oppimisen yleisistä piirteistä on tärkeää ja edesauttaa myös lukivaikeuksien ymmärtämistä (Aro, 2006). Suomen kielessä äänteen keston erottelu on tyypillisin haaste lapselle, jolla on vaikeuksia saavuttaa normaali luku- ja kirjoitustaito. Nykyään yli kolmannes lapsista oppii peruslukutaidon ennen kouluun tuloa. Määrä tulee todennäköisesti lisääntymään, koska kirjainten esittely on yleistymässä osaksi esiopetusta, johon nykyään osallistuu melkein koko ikäluokka. Kirjaimet kiinnostavat lapsia jo varhain. Kielellisesti suuntautuneet lapset oivaltavat usein erikseen opettamatta kirjainten ja niiden edustamien puheäänteiden välisen suhteen seuratessaan vanhempien sisarusten ja/tai kavereiden antamaa lukemisen mallia. 1 kehitysneuropsykologian professori, LKK-hankkeen sekä huippuyksikön vastuullinen johtaja 2 kehitys- ja kasvatuspsykologian professori, hankkeessa vastuualueenaan erityisesti kielen kehityksen psykologia
2 Kaikkien suomalaislasten lukemaan oppiminen ei kuitenkaan suju ongelmitta. Noin kymmenesosalle lapsista peruslukutaidon saavuttaminen on siinä määrin vaikeaa, että he tarvitsevat yksilöllistä tukea. Nämä lapset on mahdollista tunnistaa, ja heille tulisi tarjota riittävästi tukea viimeistään koulunkäynnin alkuvaiheessa. Vaikeuksia kohtaavista lapsista useimmat oppivat lukemaan ennen pitkää, mutta lukutaito ei välttämättä harjaannu riittävän virheettömälle ja vaivattomalle tasolle, mikä motivoisi heitä lukemaan omaehtoisesti muiden lasten tapaan. Tällöin on suuri riski, että lukutaito jää riittämättömäksi. Ilman lapsen omaa panosta ja myönteistä suhtautumista lukemiseen ei saavuteta ymmärtävää lukutaitoa, johon koulutyöskentely pitkälti pohjautuu. Lukemaan oppimista edeltävä kielellinen kehitys ja kiinnostus kirjoihin Kehityksen varhaisvaiheessa omaksuttu kielitaito ja lapsen oma kiinnostus lukemista kohtaan ovat lukutaidon oppimisen edellytyksiä. Ennen kouluikää opituista taidoista erityisesti kyky havaita ja eritellä äänteitä, tallentaa muistiin ja palauttaa muistista kielellistä materiaalia, kirjaintietoisuus sekä sujuva nimeämistaito ennustavat lapsen lukutaitoa kouluiän alussa. Tutkijat ovat yksimielisiä kielitaidon ja lukemaan oppimisen välisistä yhteyksistä kielestä riippumatta (mm. Byrne, 1998; Catts ym., 2003; Lundberg ym., 1988; Vellutino ym., 2004). Sen sijaan dysleksiaa ennakoivista spesifeistä vaikeuksista esitetään erilaisia näkemyksiä. Tässä artikkelissa lähtökohtana on McBride- Changin (1995) esittämä hypoteesi siitä, että dyslektisillä lapsilla esiintyy kehityksen varhaisvaiheesta lähtien ongelmia puheäänteiden havaitsemisessa, mikä puolestaan vaikeuttaa äänteisiin liittyvien muistiedustusten rakentumista ja mielessä käsittelyä so. lukemaan oppimisen edellyttämiä ydinvalmiuksia. Kielen kehityksessä on todettu jatkuvuutta yhden osa-alueen (esim. sanasto) sisällä sekä eri osa-alueiden välillä (esim. sanasto taivutusmuodot). Laajan varhaisen sanaston on havaittu ennakoivan keskimääräistä suurempaa sanastoa myöhemmissä ikävaiheissa. Aikaisin puhumaan alkaneet lapset tuottavat myös taivutuksiltaan ja lauserakenteeltaan muita monipuolisempia ilmaisuja jo kahden vuoden iässä, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet hahmottaa kielellistä vuorovaikutusta ja osallistua siihen. Aikuisilla tulisi olla sekä kotona että päivähoidossa mahdollisuus suunnata lapsen huomiota yksilöllisesti, jakaa yhteisiä huomionkohteita, kysyä, vastata ja selittää asioita, joita lapsi on sillä hetkellä tekemässä ja joista hän on itse kiinnostunut. Omalla käyttäytymisellään aikuinen voi myötäillä lapsen kehittyviä taitoja ja asettaa tilanteen vaatimukset niitä vastaaviksi (Laakso ym., 1999; Lyytinen, 2003a).
3 Erityisen tärkeää on tukea lasta säilyttämään kiinnostus ja motivaatio kirjoitettuun kieleen. Aikuisen ja lapsen yhteiset lukuhetket kehittävät lukemisen kannalta tärkeitä taitoja kuten sanavarastoa, kuuntelemista ja ymmärtämistä, mielikuvitusta ja tarkkaavaisuuden suuntaamista (Scarborough & Dobrich, 1994). Kirjakiinnostuksen säilymisessä lapsen oman motivaation merkitys kasvaa kouluiässä. Vain runsaasti lukemalla on mahdollista vähitellen automatisoida taitoa ja saada lukeminen sujuvaksi. Familiaalisen dysleksiariskin seurantatutkimus Kehityksellisen dysleksian esiintyminen suvuittain on tiedetty kauan. Aiempi tutkimustieto dysleksian geneettisestä perustasta osoittaa, että jos jommallakummalla vanhemmalla on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta, todennäköisyys, että lapsilla esiintyy samaa pulmaa, vaihtelee 30 ja 60 prosentin välillä (H. Lyytinen ym., 2003). Todennäköisyys kasvaa, jos vanhemman lähisuvussa tunnistetaan muita samaa ongelmaa kokeneita. Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän yliopistossa käynnissä olleen pitkittäistutkimuksen Lapsen kielen kehitys ja familiaalinen dysleksiariski projektin tuloksia (H. Lyytinen ym., 2001, 2004). Tutkimukseen osallistui 200 lasta (107 indeksi- ja 93 verrokkilasta), joita seurattiin syntymästä kolmanteen kouluvuoteen saakka. Lasten äidillä tai isällä (kolmessa perheessä molemmilla vanhemmilla) ja vähintään yhdellä lähisukulaisella on raportoitu lukivaikeus. Vanhemman lukutaito arvioitiin luku- ja kirjoitustestein. Niin kutsuttuun indeksiryhmään pääsyn edellytyksenä oli, että vanhemmalla ilmeni pulmaa vähintään kolmessa erilaisessa lukemista mittaavassa tehtävässä. Verrokkiryhmän vanhemmilla vastaavia pulmia ei esiintynyt. Indeksivanhemman älykkyyden piti olla normaalin rajoissa eikä lukutaidon saavuttamisen esteenä saanut olla tunnettua neurologista tai muuta syytä (esim. aistivammaa) tai emotionaalista ongelmaa, jonka takia dysleksiadiagnoosia ei olisi voitu pitää yksiselitteisenä. Tutkimuksessa mukana olleet indeksi- ja verrokkivanhemmat eivät eronneet merkitsevästi toisistaan ei-kielellisessä älykkyydessä (Raven) eivätkä koulutuksessa. Tuloksia kuuden ensimmäisen ikävuoden kehityksestä Puheäänteiden havaitseminen. Tutkimustulokset osoittivat, että riskivauvojen äänteiden erottelu ei ollut yhtä tarkkaa kuin verrokkiryhmän vauvoilla (Richardson ym., 2003). Tulosten mukaan jo kuuden kuukauden iässä vauvalle on syntynyt herkkyys äänteen keston havaitsemiseen, mitä suomen kielen hallinta lapselta erityisesti edellyttää. Varhaisten puheäänteiden käsittelyn herätevasteilla mitattuna havaittiin olevan yhteydessä lapsen myöhempään kognitiiviseen ja
4 kielelliseen kehitykseen sekä lukemaan oppimiseen koulunkäynnin alkuvaiheessa mutta selvästi vain lapsilla, joiden perheessä esiintyy suvuittain siirtyvää lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta (Guttorm ym., 2005; Leppänen ym., 2002). Ääntelyn ja motoriikan kehitys. Vanhemmat raportoivat lastensa ääntelyn ja motoriikan kehitystä strukturoidulla lomakkeella ensimmäisen ikävuoden aikana (Lyytinen, P. ym., 2000; Viholainen ym., 2002). Lomakkeessa havainnoitavat taidot esitettiin kuvin ja sanallisin selityksin. Vanhemmat merkitsivät lomakkeessa kunkin taidon kohdalle sen elinviikon, jolloin lapsi osasi taidon ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerran. Taidon saavuttamisikänä pidettiin sitä ikää, jolloin lapsi käytti taitoaan toisen kerran. Riski- ja verrokkiryhmän välillä ei havaittu eroja ääntelyn ja motoriikan keskimääräisessä kehityskulussa. Ääntelyn kehityksessä ikätasoisesti tai sitä paremmin edenneet lapset noudattivat samaa kehityskulkua myös motoriikan alueilla. Verrokkiryhmässä ääntelyn kehitys oli yhteydessä lasten kielitaitoon 2 vuoden iässä. Riskiryhmässä sen sijaan kokonaismotoriikan ja lapsen myöhemmän kielitaidon välillä esiintyi merkitsevä yhteys. Alaryhmien tarkastelu (Viholainen ym., 2002, 2006) osoitti, että ne riskiryhmän lapset, joiden motoriikan kehitys oli hidasta, tuottivat muuta riskiryhmää vähemmän sanoja ja lyhyempiä lauseita 18 ja 24 kuukauden iässä. Yhteydet näkyivät myös pitemmällä aikavälillä siten, että näiden lasten lukunopeus oli ensimmäisellä luokalla muuta ryhmää hitaampi. Motoriikan kehitys voikin ennakoida kielellisen kehityksen vaikeuksia etenkin niillä lapsilla, joilla on familiaalinen dysleksiariski. Sanaston kehitys. Vanhemmat arvioivat lastensa varhaista kielitaitoa 12, 14, 18, 24 ja 30 kuukauden iässä Fensonin työryhmän (1994) laatimalla menetelmällä (The MacArthur Communicative Inventories, CDI), joka on muokattu suomen kielelle (Lyytinen, 1999). Menetelmällä saadaan tietoa lapsen ei-kielellisistä toiminnoista, sanaston ymmärtämisestä ja tuottamisesta, taivutusmuotojen hallinnasta sekä kolmen pisimmän ilmaisun keskimääräisestä pituudesta, jota arvioidaan morfeemien määrällä. Vanhempien antamien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi lasten kielitaitoa tutkittiin 2 vuoden iässä Bayleyn testin kielellisillä osioilla ja 2.5 vuoden iässä Reynellin testillä (Reynell & Huntley, 1987) sekä lasten spontaanisti tuottamia sanarakenteita analysoimalla (Turunen, 2003). Tulokset osoittivat, että eri menetelmin saadut tiedot lapsen varhaisesta kielitaidosta olivat yhtäpitäviä. Riskiryhmässä kielitaidon kehityskulku osoittautui verrokkiryhmää pysyvämmäksi siten, että riskiryhmän lapset säilyttivät useammin suhteellisen asemansa mittauskerrasta toiseen kun taas verrokkiryhmän lapset paransivat suhteellista asemaansa. Ilmaisujen keskimääräinen pituus oli ensimmäinen kielellinen muuttuja, joka erotteli ryhmiä 2 vuoden iässä (ks. taulukko 1). Verrokkiryhmän lapset tuottivat riskiryhmää pitempiä ilmaisuja (P.
5 Lyytinen ym., 2001). Tulos on ymmärrettävä, koska suomi on morfologiselta rakenteeltaan rikas kieli, jossa on runsaasti taivutuksia, joiden varhainen hallintaa osoittaa hyvää kielitaitoa. Taivutusmuotojen erottaminen toisistaan edellyttää lapselta erityistä tarkkuutta puheäänteiden havaitsemisessa. Tuloksia taivutusmuotojen hallinnan ja lukutaidon välisistä yhteyksistä ovat aiemmin esittäneet suomalaisilla lapsilla Silvén ym. (2004). Tuttujen sanarakenteiden spontaanissa tuottamisessa ei ollut lasten välillä eroa 2.5 vuoden iässä. Retrospektiivinen aineiston tarkastelu kuitenkin osoitti, että 7-vuotiaana hyviksi lukijoiksi arvioidut lapset olivat olleet myös fonologisesti edistyneempiä 2.5-vuotiaana. On mahdollista, että puheen havaitsemisen vaikeudet vaikeuttavat tarkkojen muistiedustusten muodostumista sanoista ja aiheuttavat näin ongelmia myös sanahahmojen tarkassa tuottamisessa (Turunen, 2003). Kolmesta ikävuodesta eteenpäin lasten sanavarastoa mitattiin Bostonin nimentätestillä (BNT, Kaplan ym., 1983) ja Peabodyn kuvasanavarastotestillä (Dunn & Dunn, 1981). Taivutusmuotojen hallintaa arvioitiin morfologiatestillä (Lyytinen, 2003b; Lyytinen & Lyytinen, 2004) ja fonologisia taitoja tietokoneanimaatioiden avulla esitetyillä äänteiden erottelu- ja yhdistelytehtävillä (Puolakanaho ym., 2003). Kirjaintietoisuutta mitattiin viidellä erillisellä tehtävällä, joista kirjainten nimeäminen on osoittautunut tärkeäksi lukutaitoa ennakoivaksi tekijäksi (Torppa ym., 2006). Nopeaa sarjallista nimeämistä arvioitiin Dencklan ja Rudelin testillä (1974), jonka ovat suomalaisella aineistolla normeeranneet Ahonen, Tuovinen ja Leppäsaari (1999). Kehitystason arviointi. Tutkittavien lasten kehitystasoa arvioitiin 2 vuoden iässä Bayleyn testillä (the Bayley Scales of Infant Development, Bayley, 1993) ja 5 vuoden iässä WPPSI- R:llä (Wechsler, 1989). Bayleyn testin mentaalisella ja motorisella skaalalla arvioituna dysleksiariski- ja verrokkilapset eivät eronneet toisistaan. Ryhmäeroja ei myöskään esiintynyt viiden vuoden iässä suorituspuolen älykkyydessä. Sen sijaan WPPSI-R:n kielellisissä tehtävissä verrokkiryhmän lapset suoriutuivat riskiryhmää merkitsevästi paremmin heijastumana lukiriskin ja kielitaidon välisestä yhteydestä. Yhdenmukaisesti Scarboroughin (1990) kanssa havaittiin, että varhaisessa sanastossa ei ollut ryhmäeroja ennen 3 ikävuotta. 3.5 vuoden iässä eroja esiintyi tuottavassa kielessä kuten sanaston ja taivutusmuotojen hallinnassa, kirjainten nimeämisessä ja fonologisissa taidoissa siten, että verrokkiryhmän lapset suoriutuivat riskilapsia merkitsevästi paremmin. Havaitut ryhmäerot säilyivät merkitsevinä myöhemmissä ikävaiheissa, vaikka suorituspuolen älykkyyden vaikutus tuloksiin kontrolloitiin.
6 Lukutaitoa ennustavat tekijät Lasten ei-kielellistä ja kielellistä kehitystä käsittelevästä laajasta aineistosta pyrittiin löytämään keskeiset lukutaidon ennustajat. Taulukossa 1 kuvataan ikäalueittain ne muuttujat, joissa esiintyi ryhmäeroja ja jotka lisäksi olivat merkitsevästi yhteydessä lasten lukemaan oppimiseen. Puheen havaitseminen ensimmäisistä elinpäivistä lähtien, ilmaisujen keskimääräinen pituus ja puheen äänteellinen tarkkuus olivat tärkeimmät lukutaitoon yhteydessä olevat tekijät alle 3-vuotiailla lapsilla. Morfologiset ja fonologiset taidot puolestaan erottelivat 3-5 vuotiaiden suorituksia ja ennakoivat tulevaa lukutaitoa. Koulua edeltävinä vuosina esiin nousivat kielellinen muisti, kirjaintietoisuus, äänteiden käsittelytaidot ja nopea nimeäminen. Ryhmäkohtaisesti tuloksia tarkasteltaessa havaittiin, että yhteydet tulivat aikaisemmin esille ja olivat pysyvämpiä riskiryhmässä kuin verrokeilla. Taulukko 1. Lukemaan oppimista ennakoivat valmiudet 0-1 v Puheen havainto/käsittely aivoissa R E 2 v Puheilmaisun pituus R E 2.5 v Puheilmaisun tarkkuus E 3.5 v Taivutusmuotojen hallinta R E 4-7 v Fonologinen herkkyys R E 5 v Kielellinen lähimuisti R E 5-7 v Kirjainten nimen tuntemus R E 5 v Nimeämisen nopeus R E 6 v Puheäänen erottelukyky (äänteen keston kategorinen havaitseminen) R E 7-8 v Lukemisen virheettömyys/sujuvuus R 7-8 v Kirjoittamisen virheettömyys R Ryhmäero = R; ennustava lukemaan oppimisen korrelaatti = E Lukutaitoa edeltävät kehityspolut Viivästyneesti lukemaan oppivien lasten kielen kehityksen polut erkaantuivat useampaan haaraan jo ennen kouluikää. Viivettä lukutaidon saavuttamisessa voi seurata alkuvaiheessa ainakin kolmen kielellisen kehityskulun seurauksena. Lukiongelmaa voi edeltää muihin lapsiin verrattuna vuosia aikaisemmin havaittu 1) hidastunut fonologinen kehitys eli lapsen valmius käsitellä puheen äänteellisiä osia ei etene normaalisti, 2) vaikeus saavuttaa sujuva nimeämistaito, joka on
7 mitattavissa luotettavasti noin viiden vuoden iästä ja 3) ikätovereita hitaammin etenevä kirjainten nimien pysyvä mieleen tallentuminen (H. Lyytinen ym., 2006). Näiden piirteiden esiintyminen joko erikseen tai yhdessä on moninkertaisesti yleisempää lapsilla, joiden lähisukulaisilla on ilmennyt lukutaidon ongelmia. Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisen vaikeuksia? Lasten kanssa työskentelevät joutuvat usein sen kysymyksen eteen, missä vaiheessa lasten kielellisiin vaikeuksiin tulisi puuttua. Pitkittäistutkimuksemme tulokset osoittivat, että kehitysaikatauluissa esiintyy lasten välillä huomattavaa yksilöllistä vaihtelua. Sanojen hidas oppiminen ja niukka puheentuotto eivät yksinään merkitse kielellisten vaikeuksien riskiä, jos lapsi ymmärtää hyvin hänelle suunnattua puhetta eikä hänellä ole muita kehitykseen liittyviä pulmia. Verrokkiryhmän hitaasti puhumaan oppineista lapsista useimmat saavuttivat oman ikäryhmänsä kielitaidon tason 3.5 vuoden iässä. Vastaavaa ei havaittu riskiryhmässä. Kehityksen tarkempaa seurantaa suositellaan lapsille, joilla puhumaan oppiminen etenee hitaasti ja joilla on kielen ymmärtämisen vaikeuksia. Seuranta on tärkeää, jos lapsen lähisuvussa esiintyy luki- tai muita kielellisiä vaikeuksia. Suurella osalla näistä lapsista varhaisen puheen kehityksen viiveet eivät täysin väisty, vaan näyttäytyvät lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina kouluiässä (P. Lyytinen ym., 2005). Motivaation ja tunteiden dynamiikan ymmärtäminen on välttämätön ehto pyrittäessä auttamaan lasta lukutaidon oppimisessa. Taidon voi saavuttaa vain sitä harjoittamalla. Viime kädessä oppiminen perustuu yksilön omaan valintaan ja tekemiseen. Opettajat ja vanhemmat voivat kuitenkin myötävaikuttaa lapsen valintoihin ja oppimista tukevaan harjoitteluun, erityisesti sen laatuun ja kestoon. Ulkokohtaisessa, epämiellyttävän tunnetilan vallassa tapahtuvassa opettelussa ei ole tehoa, eikä pysyvää muutosta eli pitkäkestoiseen muistiin tallentuvaa oppimista tapahdu. Harjoittelumotivaation ylläpitäminen lienee vaativin haaste sitkeänä ilmenevän vaikeuden voittamisessa. Lukemaan oppimista koskevat arviointituloksemme osoittavat, että perustasolla eli kirjain äänne-yhteyksien opettelussa nämä lapset tarvitsevat oppiakseen moninkertaisen ajan muihin verrattuna. Tällöin motivaation säilymiselle on ratkaisevaa, että harjoittelu viedään läpi myönteisessä, lasta kannustavassa ilmapiirissä. Toistuvat, epämiellyttävät oppimiskokemukset heikentävät motivaatiota, jota lapsi erityisesti tarvitsee jaksaakseen paneutua oppimiseen riittävän pitkäaikaisesti.
8 Lukivaikeutta ennaltaehkäisevä harjoittelu Olennainen peruslukutaidon saavuttamisen vaikeuttaja on puheen havaitsemisen epätyypillisyys, josta seuraa ongelmia äänteiden kestojen erottamiseen, muistiin tallentamiseen, mielessä pitämiseen ja muistista palauttamiseen. Yleisesti tiedetään, että alkavan luku- ja kirjoitustaidon edellyttämä puheäänimateriaalin puutteellinen mielessä käsittely (fonologinen prosessointi) on merkittävä este sujuvan lukutaidon oppimiselle ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ensisijainen kohde. Suomen kielessä tulokselliseksi on osoittautunut kirjain äänne -harjoittelu. Kirjaimet kiinnostavat lukemaan opettelevia lapsia ja niitä on helppo käyttää herättämään foneemista tietoisuutta eli kirjainten vastinäänteitä. Lukiriskilasta tuettaessa kirjainten käyttö on pystyttävä tekemään tavalla, jossa lapsen into niiden oppimiseen ei sammu ennen tavoitteen saavuttamista. Tutkimusaineistoomme kuuluvilla riskiryhmän lapsilla, joilla lukutaidon oppiminen osoittautui koulussa työlääksi, esiintyi usein merkittäviä ongelmia kirjainten ja niitä vastaavien äänteiden oppimisessa (Lyytinen ym., 2004). Kirjaintuntemuksen spontaani kasvu alkoi heillä yleensä myöhemmin, kesti kauemmin kuin ikätovereilla ja ennakoi selvästi lukemaan oppimisen työläyttä. Äänteiden ja kirjainten yhteyden oppiminen tapahtuu luontevimmin leikin muodossa. Esittelemme alla yhden leikin muodon (pelin), jonka avulla voidaan tukea lukutaidon perusteiden oppimista. Pelin avulla on mahdollista auttaa lasta välttämään pettymyksen tunteita, joita havainto ikätovereiden nopeasta etenemisestä aiheuttaa hitaassa lukemaan oppijassa ensimmäisen luokan syyslukukaudesta lähtien. Ekapeli lukemaan oppimisen tukena Jyväskylän yliopistossa kehitetty Ekapeli on osoittautunut lapsia kiinnostavaksi menetelmäksi. Pelissä lapsen tunnistettavaksi annetaan ensin kahden ja sitten vähitellen useamman kirjaimen joukosta se kirjoitettu ärsyke, joka vastaa lapsen samanaikaisesti kuulemaa äännettyä ärsykettä. Tämä saa aikaan lapsen mielessä kirjainten ja äänteiden yhdistelyä, joka on lukutaidon ydin. Yhdistely toteutuu pelissä tavalla, jossa lasta ei aseteta ylivoimaisen tehtävän eteen. Ohjelma mukautuu lapsen suoritustasoon eikä anna epäonnistumisien jatkua. Onnistuminen toimii tehokkaana kannusteena ja rohkaisee lasta jatkamaan. Lisäämällä peliin aktiivisia toimintoja, kuten kehottamalla lasta toistamaan kuulemansa äänteet, voidaan tehostaa oppimista. Oppimisympäristö pitää lapsen huomion pelaamisen aikana olennaisessa eli lukemisen perusteiden oppimisessa. Pelin adaptiivisuus (=mukautuminen), jolla tehtävää pidetään haastavana, mutta pääasiassa onnistuvana, pitää puolestaan lapsen mielenkiinnon yllä useimmissa tapauksissa riittävän kauan. Pelistä
9 kiinnostuneet voivat saada lisätietoa artikkeleista Lyytinen (2004), Syrjälä ja Lyytinen (2004) ja Lyytinen ja Erskine (2006) sekä osoitteesta Peliä koskevasta tutkimuksesta voidaan tässä vaiheessa tehdä muutamia tärkeitä huomioita. Peli soveltuu esiopetusiästä lähtien. Etenkin lapsilla, joilla on fonologisia vaikeuksia, aiempi harjoittelu on tehottomampaa. Mitä lyhyemmin väliajoin pelaaminen tapahtuu, sitä paremmalta tulokset näyttävät. Suositeltavaa on pelata useampi lyhyt (5-15 min) jakso päivässä kuin tyytyä esimerkiksi kerran viikossa tapahtuvaan harjoittelujaksoon. Kuultujen äänteiden aktiivinen toistaminen pelaamisen aikana sekä hyvän keskittymismahdollisuuden takaava häiriötön ympäristö ja aikuisten kannustus parantavat lukutaidon saavuttamisen mahdollisuutta. Milloin syytä huoleen ja mikä avuksi? Lapsen valmiuksien viivästyminen on todettavissa helppokäyttöisin menetelmin vuoden iässä. Varhainen tieto auttaa lapsen vaikeuksien ennakoinnissa ja tukitoimien suunnittelussa. Kirjainten nimien hallinta osoittautui pitkittäistutkimuksessamme menetelmäksi, jonka avulla tunnistettiin lähes kaikki lapset, joilla esiintyi vaikeuksia lukemaan opettelun alkuvaiheessa. Kirjainten tuntemus oli näillä lapsilla 4 6 vuoden iässä selkeästi alle ikätasoisesti lukevien keskiarvon (ks. kuva 1). Tämä yksinkertainen mittari ennusti vaikeuksia vielä toisen luokan lopussa. Kirjaintietoisuuden kehittyminen odotetusti ja viiveisesti lukemaan oppivilla K i r j a i n t u n t e m u s ,09 10,41 2,68 13,57 3,74 16,59 6,21 25,41 14,03 Lukemaan oppiminen epäonnistuu 1.lk:lla Lukijat 0, Ikä (vuosia) Kuva 1. Kirjainten tuntemuksenkehitys normaalisti ja viivästeisesti lukemaan oppivilla lapsilla pitkittäistutkimuksemme aineistossa.
10 Osa lapsista oli 1. luokan keväästä 2. luokan kevääseen siirryttäessä parantanut asemiaan, eivätkä ongelmat olleet heillä enää yhtä erottuvia. Tämä viittaa siihen, että kirjaintietoisuuden viivästynyt kehitys tarkoittaa monessa tapauksessa vain pienellä viiveellä etenevää lukemaan oppimista. Sen sijaan varhain kehittynyt kirjaintietoisuus esiintyy harvoin lapsella, jolla on merkittäviä vaikeuksia lukemaan oppimisen alkuvaiheessa. Ongelmia pystyivät välttämään kirjaintietoisuudeltaan jäljessä olevista lapsista erityisesti ne, joilla ei ollut vaikeuksia kuvien tai värien nimeämisessä. Lukiongelmien varhainen tunnistus on tärkeää, koska lukutaidon puutteet haittaavat myöhempää kirjoitettuun kieleen perustuvaa oppimista. Lukeminen edellyttää taidon perusteiden kestävää rakentamista. Alkuvaiheessa lapset ovat luonnostaan kiinnostuneita harjoittamaan lukutaitoaan, vaikka eivät vielä saa luetun ymmärtämisestä välittyvää iloa. Perustaidon opittuaan lukeminen tempaa lapset mukaansa ja tarvittava sujuvuus kehittyy oman lukemisen myötä. Vaikeuksia voidaan välttää estämällä epäonnistumisen kierre ennakoivilla tukitoimilla. Ekapeli tarjoaa tähän mahdollisuuden esiopetusvuoden keväällä. Sitä ennen kaikki toimet, jotka luovat pohjaa lapsen kielen kehitykselle ja virittävät kiinnostuksen kirjoitettuun kieleen (mm. lapselle lukeminen) ovat tärkeitä ennakoivan tuen muotoja. Näin voidaan pyrkiä vähentämään kouluiässä ilmenevien oppimisvaikeuksien kasautuvia seurannaisvaikutuksia, jotka näkyvät lasten emotionaalisessa ja sosiaalisessa kehityksessä esimerkiksi heikompana itsetuntona sekä negatiivisina asenteina koulunkäyntiä ja oppimista kohtaan. Lähteet Ahonen, T., Tuovinen, S., & Leppäsaari, T (1999). Nopean sarjallisen nimeämisen testi. Haukkarannan koulu ja Niilo Mäki Instituutti. Lievestuore.: ER-Paino. Aro, M. (2006). Miten kirjoitusjärjestelmä vaikuttaa lukemaan oppimiseen? Teoksessa M. Takala & E. Kontu (toim.), Luki-vaikeudesta luki-taitoon (s ).Helsinki: Yliopistopaino. Aro, M., & Wimmer, H. (2003). Learning to read: English in comparison to six more regular orthographies. Applied Psycholinguistics, 24, Bayley, N. (1993). The Bayley Scales of Infant Development (2 nd ed.), San Antonio, TX: The Psychological Corporation. Byrne, B. (1998). The foundation of literacy: the child s acquisition of the alphabetic principle. Hove, UK: Psychology Press. Catts, H. F., Hogan, T. P., & Fey, M. (2003). Subgrouping poor readers on the basis of individual differences in reading-related abilities. Journal of Learning Disabilities, 36, Denckla, M.B, & Rudel, R.G (1976). Rapid 'automatized' naming (RAN): Dyslexia differentiated from other learning disabilities. Neuropsychologia, 14,
11 Dunn, L.M., & Dunn, L.M. (1981). Peabody Picture Vocabulary Test-Revised. Circle Pines, MN: American Guidance Service. Fenson, L., Dale, P.S., Reznick, J.S., Bates, E., Thal, D., & Pethick, S.J. (1994). Variability in early communicative development. Monographs of the Society for Research in Child Development, 59 (5, serial no. 242). Guttorm, T. K., Leppänen, P. H. T., Poikkeus, A-M., Eklund, K. M., Lyytinen, P., & Lyytinen, H. (2005). Brain event-related potentials (ERPs) measured at birth predict later language development in children with and without familial risk for dyslexia. Cortex, 41, Kaplan, E., Goodglass, H., & Weintraub, S. (1983). The Boston Naming Test. (2 nd ed.). Philadelphia: Lea & Febiger. Laakso, M.-L., Poikkeus, A.-M., & Lyytinen, P. (1999). Shared reading interaction in families with and without genetic risk for dyslexia: Implications for toddlers language development. Infant & Child Development, 8, Leppänen, P.H.T., Richardson, U., Pihko, E., Eklund, K.M., Guttorm, T.K., Aro, M., & Lyytinen, H. (2002). Brain responses to changes in speech sound durations differ between infants with and without familial risk for dyslexia. Developmental Neuropsychology, 22, Lundberg, I., Frost, J., & Petersen, O. (1988). Effects of an extensive programme for stimulating phonological awareness in preschool children. Reading Research Quarterly, 23, Lyytinen, H. (2004). Tietokonepeli laadukkaana ja viihdyttävänä perustaitojen oppimisympäristönä. Teoksessa M. Kankaanranta, P. Neittaanmäki & P. Häkkinen (toim.), Digitaalisten pelien maailmoja (s ). Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos ja Agora Center. Lyytinen, H., Ahonen, T., Eklund, K., Guttorm, T.K., Laakso, M-L., Leinonen, S., Leppänen, P.H.T., Lyytinen, P., Poikkeus, A-M., Puolakanaho, A., Richardson, U., & Viholainen, H. (2001). Developmental pathways of children with and without familial risk for dyslexia during the first years of life. Developmental Neuropsychology, 20, Lyytinen, H., Aro, M., Eklund, K., Erskine, J., Guttorm, T.K., Laakso, M-L., S., Leppänen, P.H.T., Lyytinen, P., Poikkeus, A-M., Richardson, U., & Torppa, M. (2004). The development of children at familial risk for dyslexia: birth to early school age. Annals of Dyslexia, 54, Lyytinen, H., & Erskine, J. (2006). Early identification and prevention of reading problems. Teoksessa R.E. Tremblay, R.G. Barr (toim.), Encyclopedia on early childhood development (online). Montreal, Quebec: Centre of Excellence for Early Childhood development 1-6. Saatavissa ErsklineANGxp.pdf.
12 Lyytinen, H., Erskine, J., Tolvanen, A., Torppa, M., Poikkeus, A-M. & Lyytinen, P. (2006) Trajectories of reading development: A follow-up from birth to school age of children with and without risk for dyslexia. Merrill-Palmer Quarterly, 52, Lyytinen, H., Leppänen, P. H.T, & Guttorm, T. (2003). Näkymiä suomalaislasten lukivaikeuksiin - lähtökohtana psykofysiologiset havainnot. Psykologia, 4, Lyytinen, H., & Lyytinen P. (2006).Lukivaikeus ja sitä ennalta ehkäisevä toimet. Teoksessa M. Takala & E. Kontu (toim.), Luki-vaikeudesta luki-taitoon (s ). Helsinki: Yliopistopaino. Lyytinen, P. (1999). Varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointimenetelmä. Niilo Mäki Instituutti. Jyväskylä:Yliopistopaino. Lyytinen, P. (2003a). Kielen kehityksen varhaisvaiheet. Teoksessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (s ) Juva: PS-kustannus. Lyytinen, P. (2003b). Morfologiatesti. Taivutusmuotojen hallinnan mittausmenetelmä lapsille (2. painos). Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus. Jyväskylä: Yliopistopaino. Lyytinen, P. (2004). Sanojen taivutustehtävä kouluikäisille. Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus. Jyväskylä: Yliopistopaino. Lyytinen, P.,Ahonen, T., Eklund, K., & Lyytinen, H. (2000). Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä. Niilo Mäki Instituutti. Jyväskylä: Yliopistopaino. Lyytinen, P., Eklund, K., & Lyytinen, H. (2005). Language development and literacy skills in latetalking toddlers with and without familial risk for dyslexia. Annals of Dyslexia, 55, 2, Lyytinen, P., & Lyytinen, H. (2004). Growth and predictive relations of vocabulary and inflectional morphology in children with and without familial risk for dyslexia. Applied Psycholinguistics, 25, Lyytinen, P., Poikkeus, A-M., Laakso, M-L., Eklund, K., & Lyytinen, H. (2001). Language development and symbolic play in children with and without familial risk for dyslexia. Journal of Speech, Language and Hearing Research, 44, McBride-Chang, C. (1995). Phonological processing, speech perception, and reading disability: Integrative review. Educational Psychologist, 30, Puolakanaho, A., Poikkeus, A-M., Ahonen, T., Tolvanen, A., & Lyytinen, H. (2003). Assessment of three-and-a-half-year-old children s emerging phonological awareness in a computer animation context. Journal of Learning Disabilities, 36,
Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2
Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kirjaimet kiinnostavat lapsia jo varhain. Kielellisesti suuntautuneet
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
Varhainen kielen kehitys lukemaan oppimisen ennustajana
Varhainen kielen kehitys lukemaan oppimisen ennustajana Kielen kehityksen varhaisvaiheessa esiintyy suurta yksilöllistä vaihtelua. Lasten kanssa työskentelevät joutuvat usein pohtimaan kysymystä, mikä
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
Varhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla
Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus
Luki-riskilapsen kehitys ja ongelmien ennaltaehkäisy
Luki-riskilapsen kehitys ja ongelmien ennaltaehkäisy Heikki Lyytinen Hyvä Alku, Jyväskylä 2-3.9.2004 Oppimisvaikeudet opettajien tunnistamana esiopetusiässä ja 1. ja 2. luokilla avaintoaineisto: Keski-Suomi,
Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy
Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,
Dysleksiariski oppimisen haasteena
Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen
LUKIVA:lla lukijaksi
Kokeilut ja käytänteet Anne Puolakanaho LUKIVA:lla lukijaksi Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin. Sujuvan lukutaidon oppiminen on hyvin merkityksellistä, koska myöhempi
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena
Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017
Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa
LECTIO PRAECURSORIA Kaisa Peltomaa Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa Lukemaan oppiminen avaa lapselle oven kiehtovaan maailmaan mahdollisuudet eläytyä
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
ONGELMAT ÄÄNTEIDEN PITUUKSIEN HAVAITSEMISESSA VOIVAT SELITTÄÄ LUKU- JA KIRJOITUSVAIKEUKSIA JA AIHEUTTAVAT ONGELMIA SUOMEN OPPIJOILLE
Lectio Praecursoria Riitta Pennala ONGELMAT ÄÄNTEIDEN PITUUKSIEN HAVAITSEMISESSA VOIVAT SELITTÄÄ LUKU- JA KIRJOITUSVAIKEUKSIA JA AIHEUTTAVAT ONGELMIA SUOMEN OPPIJOILLE Riitta Pennalan suomen kielen väitöskirja
Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa
. Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa Kaisa Peltomaa (PsT, neuropsykologian erikoispsykologi) toimii johtavana neuropsykologina Neuropsykologinen
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa
Lectio Praecursoria Kaisa Peltomaa Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa Kaisa Peltomaan psykologian väitöskirja Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus
Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
Lukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet
Kielen osa-alueet Fonologia äänteet, äännejärjestelmä, äänneoppi Morfologia sanojen muodostaminen ja taivuttaminen, muoto-oppi Syntaksi lauserakenteet, lauseoppi Semantiikka Grammatiikka kielioppi sanojen
Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla
Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial
Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI
www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille
www.lukimat.fi ja Ekapeli
www.lukimat.fi ja Ekapeli Lukemisen ja matematiikan oppimisen tukeminen tietoverkkovälitteisesti Virtuaaliopetuksen päivät 2011 FT Juha Matti Latvala Niilo Mäki Instituutti LukiMat hanke Opetus ja kulttuuriministeriön
MIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?
Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista
Tekijöitä, jotka ennustavat vieraalla ja toisella kielellä lukemista ja kirjoittamista Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi DIAgnosointi LUkeminen Kirjoittaminen
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki
ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus
Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen
Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009
Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa
Nimeämisen kehitys lukutaito- ja nimeäjäryhmissä
Tutkimukset Paula Salmi Nimeämisen kehitys lukutaito- ja nimeäjäryhmissä Tämä artikkeli pohjautuu Salmen (2008) väitöskirjaan Nimeäminen ja lukemisvaikeus: kehityksen ja kuntoutuksen näkökulma, jossa tarkastellaan
Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset
Lectio Praecursoria Minna Torppa Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Minna Torpan psykologian väitöskirja Pathways to reading acquisition
Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto
Janne Lepola Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö Turun yliopisto Esitys. 17. valtakunnallisessa tutkijatapaamisessa Tiellä tasa- arvoiseen oppimiseen, Vaasa 23-24 toukokuuta 2014 Luetun ymmärtäminen
Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA
JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja
Tutkimukset Anne Puolakanaho Jo 3,5-vuotiaiden fonologiset, kielelliset ja kirjaintuntemuksen taidot ennakoivat toisen luokan lopun lukemisen taitoja Tämä artikkeli pohjautuu Anne Puolakanahon väitöskirjaan
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi. 2014% Niilo%Mäki%Ins0tuu3%
www.lukimat.fi LukiMat verkkopalvelu www.lukimat.fi 2% Mikä? Kenelle? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu. Opettajille, psykologeille ja muille
Niilo Mäki Instituutti
Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-
Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin
Riikka Heikkilä Jenni Puttonen Tiina Siiskonen Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin KOHOKOHDAT Arviointia ei tarvita ainoastaan oppijalle annettavan palautteen antamiseen vaan se on
FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ
FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ Psykologian pro gradu-tutkielma Mari Valkama Psykologian laitos
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu
FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen
Leena Pulkkinen & Tiia-Mari Tanskanen
Leena Pulkkinen & Tiia-Mari Tanskanen OPPIMISEN ILOA ETSIMÄSSÄ Kielellisten vaikeuksien vuoksi osa-aikaista erityisopetusta saaneiden toisluokkalaisten oppimismotivaatio JOENSUUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden
Monikielinen oppilas
Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
Nimeämistä selittävät tekijät sekä niiden yhteys lukutaitoon
Tutkimukset Paula Salmi Nimeämistä selittävät tekijät sekä niiden yhteys lukutaitoon Tämä artikkeli pohjautuu Salmen (2008) väitöskirjaan Nimeäminen ja lukemisvaikeus: kehityksen ja kuntoutuksen näkökulma,
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?
Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen
Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja
Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja
Suotuisia ja haasteellisia luku- ja kirjoitustaidon profiileja Marita Mäkinen Tampereen yliopisto marita.makinen@uta.fi Huomisen tekstitaidot 8.11.2008 Pitkittäistutkimus Lukitaitojen aikaan Aki 6v Aki
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere 7.-8.9.2011 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto
Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere 7.-8.9.2011 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto Esikko-julkaisu Laakso, M-L., Eklund, K. & Poikkeus, A-M. (2011). Esikko- Lapsen esikielellisen kommunikaation
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
Mitä kuuluu Ekapelin ensimmäistä versiota ahkerasti pelanneille?
Tutkimukset Elisa Järvisalo Mitä kuuluu Ekapelin ensimmäistä versiota ahkerasti pelanneille? Tässä selvityksessä tarkastellaan lapsia, jotka ovat pelanneet nyt jo käytöstä poistunutta Ekapelin ensimmäistä
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio
lektiot Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio PÄIVI TORVELAINEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 8. syyskuuta 2007 Arkikokemuksesta tiedämme, että samanikäisten lasten
Pelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
KIRJAINTUNTEMUKSEN KEHITTYMINEN ESIOPETUSVUODESTA ENSIMMÄISEN LUOKAN SYKSYYN
KIRJAINTUNTEMUKSEN KEHITTYMINEN ESIOPETUSVUODESTA ENSIMMÄISEN LUOKAN SYKSYYN Heli Parhiala Kasvatustieteen pro gradu tutkielma Kevät 2008 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Parhiala,
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
ARMI Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle
Kokeilut ja käytänteet Marja-Kristiina Lerkkanen Anna-Maija Poikkeus Ritva Ketonen ARMI Luku- ja kirjoitustaidon arviointimateriaali 1. luokalle Toistaiseksi on olemassa vain vähän sellaisia luku- ja kirjoitustaidon
Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille
Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat
Kuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto
Monitieteinen kehitystutkimus: esimerkkinä lukemisvaikeudet Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku 2.-3.6.2008 Pekka Niemi Turun yliopisto Esityksen pääkohdat (1) Lukemisvaikeus (2) Aivotoiminnat, perimä?
Kieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet
Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet Kristiina Pitkänen, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Onerva 22.9.2016 Kielellistä vaikeutta vai toisen kielen oppimisen ongelmaa? ensisijaisesti
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN
KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla
Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
Opinkohan mä lukemaan?
JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 487 Kaisa Peltomaa Opinkohan mä lukemaan? Lukivaikeuksien tunnistaminen ja kuntouttaminen alkuopetusvaiheessa JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION,
Nina Saine. KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto. nina.saine@psyka.jyu.fi
Nina Saine KM, FM, tutkija Oppiminen ja motivaatio Huippututkimusyksikkö Jyväskylän yliopisto nina.saine@psyka.jyu.fi Esityksen teemat Mikä on Ekapeli? Ekapeli interventiotutkimuksen tulokset mihin lukutaidon
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
Tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat
Kokeilut ja käytänteet Juha-Matti Latvala Pekka Räsänen Heikki Lyytinen Tietoverkkovälitteinen peruslukutaidon sekä matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristö LukiMat Viime joulukuussa
Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Sukupolvien välistä vuorovaikutusta
Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit
MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET
JOHDANTO JOHDANTO Nykyinen yhteiskuntamme vaatii kaikilta matemaattisten taitojen hallintaa, ja näin on todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Jokainen meistä käyttää joitakin matemaattisia perustaitoja
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE
10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun