Vuosi Menot Tulot Netto TP2013 TP2014 TA2015 TA2016

Samankaltaiset tiedostot
TUOTTAJAN VIESTIT TILAAJALLE TA2016. Aikuissosiaalityö / Arja Iho

Aikuissosiaalityö Raisio Raisio Raisio Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2015 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma

Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2015 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma

Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio valtuusto Toteuma

Oma erikoissairaanhoito /avohoitokäynti. Hoitopäivät / hoitopäivä /hoitopäivä Kulut Tuotot Netto

Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2016 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma

Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Arja Iho talousarviosta 2015 Tilinpäätös Talousarvio valtuusto Toteuma

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

Aikuissosiaalityö Rusko Rusko Rusko Toteuma %:a Leena Lahti talousarviosta 2017 Tilinpäätös Talousarvio Toteuma

(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,

Oma erikoissairaanhoito /avohoitokäynti. Hoitopäivät / hoitopäivä /hoitopäivä Kulut Tuotot Netto

Kaupunginjohtajan katsaus

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat

AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun asiakkaat

Asiakas: Raisio Kunta: Tilaus: Raisio Toimiala: Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut. Asiakasryhmät: Toteuma %:a talousarviosta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2014

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun. 2 asiakkaat

(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,

Aikuispsykososiaaliset Netto % Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon asumispalvelun. 2 asiakkaat

OSAVUOSIKATSAUS

(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan vuoden 2015 talousarvioehdotuksen valmistelutilanne ja alustava talousarvioehdotus

SISÄLLYSLUETTELO. Ta-2016 toteutuma toimielimittäin Henkilöstö Konsernihallinto. 3

AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO ,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

Raisio KASVUN PAIKKA. Toteutuminen valtuustokauden puolivälissä Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen

Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous

Tuottajan viesti tilaajalle / Seija Heikkonen:

Tuottajan viesti tilaajalle / Seija Heikkonen:

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvion käyttösuunnitelma vuodelle 2019

Tehtäväalue Toiminto Säästö vuonna 2014 Säästö vuonna 2015 Hallinto Perusturvajohtajan työpanoksen myynti Pöytyän kansanterveystyön

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2015

Tuottajan viesti tilaajalle / Seija Heikkonen:

Oma erikoissairaanhoito /avohoitokäynti. Hoitopäivät / hoitopäivä /hoitopäivä Kulut Tuotot Netto

Sosiaali- ja terveystoimiala Hallintopalvelut

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2019

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1343/ /2017

PERUSTURVAOSASTON ALAISTEN TOIMINTOJEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2018

Toteuma %

Talousarvion tilausten toteutuminen Kaupunginvaltuusto

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Pitkäntahtäimen sopeuttamisehdotukset Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan tilinpäätös 2016

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tuottajan viesti tilaajalle / Seija Heikkonen:

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Hyvinvointiseminaari Raahessa

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

SOSIAALIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Heidi Ulriksson

Vastaus Vasemmistoliiton edustajan Torbjörn Edvardsenin kirjalliseen kysymykseen intervallihoidosta

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Vapaa-aikapalveluissa henkilöstön määrä pysyy ennallaan, vapautuvat vakanssit täytetään.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA SITOVAT TAVOITTEET TALOUS (ulkoiset)

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.

Viranhaltijalla on oman toimialueensa osalta oikeus tehdä päätöksiä seuraavissa asioissa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Johdon ja esimiesten raportointi

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Oma erikoissairaanhoito /avohoitokäynti. Hoitopäivät / hoitopäivä /hoitopäivä Kulut Tuotot Netto

Eksoten palvelut Annaleena Rita

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan vuoden 2020 talousarvioehdotuksen valmistelutilanne ja alustava talousarvioehdotus

Vanhus- ja vammaispalveluorganisaatio 2019

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEENSÄ

Asiakas: Jyta Kunta: Tilaus: Kannus Toimiala: Sote Palvelu: Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastuuhenkilö: Pekka Kauppinen, Keijo

Talousarvio 2015 Karkkilan kaupungin talousarvioseminaari 2015

aikuisten asumispalvelut - palveluesimies kotiin annettavat palvelut palveluesimies terveyspalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilauksen toteutuminen

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Talousarvio 2017 Muutosesitykset ja tasapainotilanne

TAVOITE TAVOITE Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

Perusturvajohtaja Tuija Koivisto

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016

ICT-palveluita tarvitaan jatkuvasti enemmän, mistä syystä kaikkien tiimien kohdalla tälle tilille joudutaan tekemään korotuksia.

Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017

Toimintakulut 2011/ Toimintatuotot 2011/

Joensuu Tilaus: Joensuu Sosiaali- ja terveyspalvelut Vastaanotto Ylihoitaja

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan vuoden 2017 talousarvioehdotuksen valmistelutilanne ja alustava talousarvioehdotus

Transkriptio:

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LAUTAKUNTA SITOVAT TAVOITTEET 2016 TALOUS (ulkoiset) Vuosi Menot Tulot Netto TP2013 TP2014 TA2015 TA2016-92.062.013-94.836.736-98.747.347-102.312.459 26.085.823 28.248.780 27.691.501 27.935.484-65.976.190-66.587.956-71.055.846-74.376.975 STRATEGISET TAVOITTEET Menestystekijä Toimenpiteet Mittari tai seurantatapa Tavoitetaso 2016 1. Tasapainoinen talous Investoinnit kustannetaan keskipitkällä aikavälillä omarahoitteisesti eikä nettovelan määrä kasva. Vuositulos on positiivinen ja eikä yksikään kriisikuntamittareista täyty. 1.1. Henkilöstön määrä ja palveluiden ostot hallitaan Tilinpäätösseuranta: henkilökunnan määrä, henkilötyövuodet sekä palveluiden ostot 1) Henkilöstömäärän kasvu parantaa nettotulosta, kun samalla voidaan vähentää palveluostoja. 2) Palveluostojen määrä vähentyy, jos ei huomioida sairaanhoitopiirin menokasvua. 1.2. Ostopalvelut pyritään kilpailuttamaan siten, että toimivilta markkinoilta saadaan kustannustehokkaita vaihtoehtoja 1.3. Henkilöstön voimavarat kohdennetaan oikein, eläkkeelle siirtymisten yhteydessä hyödynnetään mahdollisuudet uudelleen järjestelyihin 1) Toteutetaan erityisryhmien asumispalveluiden kilpailutus seudullisena. 2) Toteutetaan ikäihmisten hyvinvointiohjelmaa sekä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa 1) Henkilön eläköitymisen yhteydessä tarkastellaan aina, täytetäänkö kyseistä vakanssia. Vakanssien muutoksia tehdään säännöllisesti vastaamaan paremmin palveluiden muuttuvaan kysyntään. 2) Esimiesten työn kohdentuminen yksiköidensä johtamiseen. 1.4. Raisio on vetovoimainen työnantaja Tavoitteena on, että kaikkiin rekrytointeihin saadaan määrällisesti ja laadullisesti kattavasti hakijoita

1.5. Kaupungin käytössä olevien tilojen määrää pyritään laskemaan. Jatketaan käytössä olevien tilojen käytön kriittistä tarkastelua. Tehdään ehdotuksia tilojen käytön järkeistämiseksi tilapalveluille. 2. Hyvinvointia ja kustannustehokkuutta ennakoivista palveluista Ennakoivilla palveluilla ja ylisektorisella yhteistyöllä Raisio hakee asiakaslähtöisyyttä ja parempaa kustannusten hallintaa palvelutarpeen muutoksiin. Raisio on hyvä ja turvallinen paikka käydä koulua ja opiskella 2.1 Ennakoivalla ikäihmisten hoidolla vähennetään ympärivuorokautisen hoidon tarvetta Tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaislaitoshoidossa olevien yli 75-v. peittävyys. Tavoitteena on, että ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus pienenee ja ympärivuorokautisessa hoidossa asutaan nykyistä lyhyempi aika. Tehostetaan edelleen SAS-prosessia ja panostetaan kotihoitoon. 2.2 Oikea-aikaisilla perusterveydenhuollon palveluilla vähennetään erikoissairaanhoidon käyttöä Erikoissairaanhoidon polikliiniset käynnit ja hoitovuorokaudet. Erikoissairaanhoidon nettokustannusten kasvu ja perusterveydenhuollon nettokustannusten kasvu Tavoitteena on, että panostetaan/laajennetaan osaamista perusterveydenhuollossa, jolloin erikoissairaanhoidon käyttö vähenee. Terveyskeskuksen jonot pyritään pitämään alle 25 arkipäivän. Tarkastellaan erikoissairaanhoidon käyttöä erikoisaloittain, joita on yhteensä 50. Kiinnitetään erityistä huomiota niihin osa-alueisiin, joissa menot kasvavat nopeimmin. 2.3 Ennakoivalla lastensuojelulla vähennetään häiriötilanteista koituvia haittoja ja tarvetta huostaanottoihin 2.4 Raision kaupunki kannustaa terveeseen elämäntapaan 2.5 Peruskoulun jälkeen jokaisella on opinto- tai työpaikka tai muu jatkosuunnitelma Kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitopäivät vähenevät edelleen. Tavoitteena on, että lastensuojeluilmoituksiin reagoidaan välittömästi. Lastensuojelun ja sivistyspalveluiden yhteistyö vahvistuu ja tiivistyy. Ikävakioitu sairastavuusindeksin kehitys Seurataan tilinpäätöksen yhteydessä Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Työttömyysaste on pienempi kuin Turun seudulla keskimäärin Nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä ei kasva. Panostetaan entistä enemmän työllistämiseen

5. Itsenäinen toimija ja aktiivinen vaikuttaja seutuyhteistyössä Raisio on itsenäinen peruskunta, joka tekee yhteistyötä seudun kuntien kanssa ja osallistuu aktiivisesti kaupunkiseutua hyödyttäviin hankkeisiin. Raisio kantaa seudullista vastuuta ja edellyttää sitä myös muilta alueen kunnilta. 5.1. Raision kaupunki tavoittelee sitä, että perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa järjestämisvastuu säilyy kaupungilla Seurataan aktiivisesti valtakunnallisen lainsäädännön kehittymistä ja olemme aktiivisesti alueellisen toimeenpanon suunnittelussa MUUT TOIMINNALLISET TAVOITTEET HENKILÖSTÖ Vuosi Palkkamenot Vakanssien määrä Henkilötyövuodet (htv) TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 28.523.390 28.934.354 30.083.912 30.097.753 562 kpl 566 kpl 586 kpl 546 kpl 593,2 htv 598,5 htv 618,5 htv 578,5 htv SEURANTA: PALVELUJEN OSTOT ULKOA ( ) TP2013 TP2014 TA2015 TA2016 Ostot yhteensä Ostot kuntayhtymiltä Ostot muilta 52.341.429 33.860.028 18.481.401 53.226.332 34.761.479 18.464.847 56.421.354 35.881.954 20.539.400 58.102.104 36.882.908 21.219.106 TUOTTAJAN VIESTI TILAAJALLE Uudet vakanssit: HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ympärivuorokautisen kalliin hoidon ehkäiseminen Hoito- ja hoivapalveluissa kaikkien uusien vakanssien tarkoitus on hillitä ympärivuorokautisen hoidon kasvua. Hoito- ja hoivapalveluissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, eri palveluihin liittyvät

prosessit ovat henkilökuntaa myöten kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Yksi sijoitus ostopalveluihin maksaa lähes saman kuin yksi uusi työntekijä, joka hoitaa useamman ikäihmisen työpäivänsä aikana. Lisäksi näillä uusilla vakansseilla ja palveluilla pystymme tarjoamaan ikäihmisille toimintakykyä, hyvinvointia ja mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoidon 3 lähihoitajan vakanssia Kotihoidon käyntimäärät ovat vuosittain lisääntyneet, vaikka asiakasmäärät ovat pysyneet suhteellisen tasaisina. Tämä tarkoittaa sitä, että kotihoidossa hoidetaan yhä hoitoisimpia asiakkaita. Aikaisemmin kotihoidon asiakkaan luokse riitti 1-2 käyntiä vuorokaudessa, nyt käyntejä tarvitaan 3-4. Tarvittavien käyntien tarve on lisääntynyt erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin, myös paripaikat ovat lisääntyneet. Yöaikaiselle kotihoidolle ei ole tarvetta. Vuonna 2011 käyntimäärä oli 106 432, vuonna 2012 käyntejä oli 112 319, vuonna 2013 käyntejä oli 129 967, vuonna 2014 käyntejä oli 151 408. Vuonna 2014 oli 21 441 kotihoidon käyntiä (sisältää säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon käynnit) enemmän kuin vuonna 2013. Kotihoidon työpanosta ei ole lisätty vastaavaan käyntimäärään nähden. Kotihoito palvelumuotona yksi mahdollisuus hillitä ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Jos henkilökuntamäärä ei ole kotihoidossa riittävä, joudumme sijoittamaan raskaimmin hoidettuja ikäihmisiä kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon, joka tarkoittaa ostopalvelun kasvua. Henkilöstökulut 106.000, vähennys muista kuluista 500.000, nettokulut -394.000. Ikäneuvolan sairaanhoitajan vakanssi Ikäneuvola kuuluu yhtenä osana ikäihmisten ennalta ehkäiseviä palveluja. Ikäneuvola huolehtisi ei työelämässä olevien omaishoitajien työterveyshuollosta, joka lisäisi heidän jaksamistaan jatkaa omaishoitajana. Ikäneuvolan työntekijä jatkaisi ENKO toimintaa (ennaltaehkäisevät kotikäynnit), jotka muuten joudutaan lopettamaan resurssipuutteen vuoksi. Ikäneuvola voi osittain hoitaa runsaasti terveyspalveluita käyttävät ikäihmiset. Lisäksi ikäneuvolassa tarjotaan normaalia terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyviä toimintaa kotona asuville ikäihmisille. Omaishoidon kustannus per omaishoidettava on keskimäärin noin 9000 vuodessa (riippuen muista palveluista) - ympärivuorokautisessa hoidossa palvelu maksaa noin 35 000 per sijoitettu. Henkilöstökulut 49.000, vähennys muista kuista 100.000, nettokulut -51.000. Kotisairaalan 4 sairaanhoitajan vakanssia Kotisairaala toiminnan aloittaminen seitsemänä päivänä viikossa, aamu- ja iltavuorossa vähentää sairaalahoidontarvetta. Ikäihmisten hoitojaksojen lyhentäminen/välttäminen, jolla on positiivinen vaikutus toimintakyvyn säilymiseen. Vähentää kahden paikan tarvetta - kotisairaalan henkilökunta käy hoitamassa akuutin hoidontarpeen alueen tehostetun palveluasumisen yksikössä, oma tuotanto ja yksityiset tehpa yksiköt. Toiminta vähentää kuljetuskustannuksia. Toiminnan vakiinnuttua vähentää akuuttiosaston potilaspaikkoja. Toiminta on maksullista, eikä kerrytä asiakasmaksukattoa, joten tuo myös tuloja, joita on tässä vaiheessa vaikea ennustaa, tällä laajudella noin 20 000-30 000 vuodessa. Toiminnasta on hyviä kokemuksia muuaalla Suomessa ja alueen kunnissa toiminta on jo käytössä. Henkilöstökulut 217.000, vähennys muista kuluista 65.000, tuottojen lisäys 20.000, nettokulut 132.000.

Hulvelan ja Maunun 2 fysioterapeutin vakanssia Fysioterapeutti tehpa yksikössä lisää työergonomista työotetta, jolla on vaikutusta työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinten kuntoon työstä aiheutuvista rasituksista. Vaikutus sairauspoissaoloihin vähentävästi. Ft osaa ohjata ja opastaa oikeisiin työskentelyasentoihin ja apuvälineiden käyttöön. Asukkaiden toimintakyvyn, omatoimisuuden ylläpitäminen mahdollisimman pitkään helpottaa hoitotyötä - vapauttaa aikaa enemmän apua tarvitsevalle asukkaalle. Uusille fysioterapeuteille siirretään myös työtä kotihoidon fysioterapeutilta, jonka työaikaa vapautuisi enemmän selkeästi kotihoidon asukkaille ja heidän toimintakyvyn ylläpitämiseen, jotta he pystyisivät asumaan pidempään kotona. Maunulla fysioterapeutti hoitaisi myös Ruskon päivätoiminnan ryhmät, joka vapauttaa työaikaa Raision päivätoimintaan. Maunulla fysioterapeutti hoitaisi myös Ruskon päivätoiminnan ryhmät, joka vapauttaa työaikaa Raision päivätoimintaan. Kaikkien näiden uusien vakanssien tarkoitus on hillitä ympärivuorokautisen hoidon kasvua. Hoito- ja hoivapalveluissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, eri palveluihin liittyvät prosessit ovat henkilökuntaa myöten kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Yksi sijoitus ostopalveluihin kustantaa lähes saman kuin yksi uusi työntekijä, joka hoitaa useamman ikäihmisen työpäivänsä aikana. Lisäksi näillä uusilla vakansseilla ja palveluillaa pystymme tarjoamaan ikäihmisille toimintakykyä, hyvinvointia ja mahdollisuutta asua kotona mahdollisimman pitkään. Henkilöstökulut 80.000, Vähennys muista kuluista 80.000, nettokulut 0. VAMMAISPALVELUT Kehitysvammahuollon sosiaaliohjaajan vakanssi Kehitysvammahuollon työtoiminnassa työtoiminnan ohjaaja on ollut usean vuoden ajan työllistetty työntekijä. Tänä vuonna 2015 työtoiminta on toiminut ilman ohjaajaa keväästä saakka (osastonhoitaja yrittänyt hoitaa tehtävää muiden töiden ohella). Vakinaisen työnohjaajan avulla pystymme kehitysvammahuollossa vähentämään ostopalveluita. Henkilöstökulut 49.000, vähennys muista kuluista 49.000, nettokulut 0. KUNTOUTUS Toimintaterapeutin vakanssi Terveysristeyksen apuvälinepalveluissa, lääkinnällisessä kuntoutuksessa ja Kehitysneuvolassa ovat asiakasmäärät nousseet merkittävästi. Määrät ovat nousseet jo usean vuoden aikana ja samaan aikaan ostopalvelujen määrä sekä kustannukset ovat nousseet. Kehitys tulee jatkumaan samanlaisena. Vuoden 2015 seurannassa on jo puolen vuoden kohdalla 236 asiakasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana 2014. Näistä pelkästään ostopalveluja on tehty 100 asiakkaalle enemmän kuin vuonna 2014. Saatavuuskriteerit eivät ole muuttuneet vaan asiakasmäärät nousevat johtuen väestön ikääntymisestä, laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen siirtymisestä, palvelujen tarpeiden havaitsemisesta ja sen painopisteen siirtymisestä varhaisempaan vaiheeseen. Toimintaterapeutin osaamista tarvitaan apuvälinepalveluissa, lääkinnällisessä kuntoutuksessa ja Kehitysneuvolassa. Vuonna 2015 työtä on jaettu muille ammattiryhmillä niin paljon kuin se osaamisen näkökulmasta on mahdollista ja hankittu ostopalveluna. Varhainen reagointi lapsen ongelmiin jo neuvolaiässä ehkäisee vaikeampien ongelmien syntymistä ja näin säästää

palvelujen tarvetta myöhäisemmässä vaiheessa sekä ehkäisee erikoissairaanhoitoon siirtymistä. Perheneuvolan lasten erikoislääkärin työpanos on tuottanut toivottua tulosta ja myös tätä kautta tarpeita toimintaterapiaan on noussut. Toimintaterapeutin työtapaa on tarpeen ohjata lähelle asiakkaan omaa toimintaympäristöä ja näin saada terapialle parempaa vaikuttavuutta. Kunnassa tehtyjen ostopalvelujen lisäksi erikoissairaanhoito tekee ostopalveluja niille, jotka eivät ohjaudu kunnan omiin palveluihin. Erikoissairaanhoidon laskut tulevat kunnalle. Raisiossa ja Ruskolla tehtyihin toimintaterapian ostopalveluihin on 2015 jo puolen vuoden aikana kulunut enemmän rahaa kuin oman vakanssin koko vuoden kulut ovat. Ostopalveluja ei pitäisi hankkia yksityissektorin palvelun tuottajan arvion mukaan, vaan arviot tulisi tehdä julkisella sektorilla. Tähän ei ole riittänyt resursseja vaan myös terapiatarpeen arvioita on ostettu. Omalla vakanssilla saavutetaan selkeää hyötyä kustannusten laskuna ostopalveluissa. Lisäksi omana työnä tehtävällä terapian tarpeen arviolla voidaan noudattaa kunnan prioriteettia ja asiakkaiden tasaarvoista kohtelua. Henkilöstökulut 40.172, vähennys muista kuluista 40.457, nettokulut -285. PERHEPALVELUT Perhetyöntekijän vakanssi Kun lastensuojelun sijaishuollon palveluissa on Raisiossa kyetty vähentämään palveluiden tarvetta, on asiakastyön tarve lisääntynyt asetta edullisemmassa avohuollossa. Kuitenkin lastensuojelussa omaa perhetyötä täydentämään on jouduttu ostamaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta runsaasti palveluita siten, että ostopalveluissa kustannuskehitys on ollut jatkuvasti kasvussa. Uuden sosiaalihuoltolain tuomien vaatimusten myötä myös ennaltaehkäisevän perhetyön tarve on kasvanut merkittävästi. Tähän palvelutarpeen kasvuun pystytään vastamaan kustannustehokkaimmin jalkauttamalla omaa perhetyötä perustasolle, nyt erityisesti päiväkoteihin. Perhepalveluiden tulosalueella syksyllä 2011 käynnistetyistä uudistustoimenpiteistä tehokkaimmin ovat toimineet erityisesti perustasoa konkreettisesti tukevat palvelumuodot, kuten kouluille jalkautetut työntekijät. Päiväkodeissa tehty perheisiin suunnattu työ on kuitenkin jäänyt edelleen yksittäisten yhteistyökokeilujen varaan. Yleisen tiedon mukaan kuitenkin juuri päiväkotivaiheessa perhekeskeisellä työllä pystytään vaikuttamaan lasten ja vanhempien haastaviin tilanteisiin tehokkaasti. Tällainen alkuvaiheen perhetyö säästää monesti ongelmien kärjistymiseltä etenkin käyttäytymisongelmissa ja ehkäisee perheitä hakeutumaan korjaavimpien palvelujen, kuten erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun piiriin. On ennustettavissa, että lisäämällä resurssia päiväkoti-ikäisten lasten perheiden varhaiseen auttamiseen, toimenpide säästää em. palveluiden käytössä aluksi osan siihen panostetun määrän kuluja. Henkilöstökulut 35.000, vähennys muista kuluista 50.000, nettokulut -15.000. 3 kodinhoitajan vakanssia Vuonna 2015 voimaan astuneen sosiaalihuoltolain myötä kuntien velvoitteet vastata lapsiperheiden kotipalvelutarpeisiin ovat selvästi kasvaneet. Tämän lisäksi myös lastensuojeluperheissä ostopalveluina on enenevässä märin jouduttu hankkimaan kodinhoidollista palvelua. Nämä ostopalvelut ovat olleet kasvattamassa lastensuojelun avohuollon kustannuksia. Taloudellista säästöä ei kuitenkaan ole heti löydettävissä em. sosiaalihuoltolain tuomien lisävelvoitteiden vuoksi, vaan kodinhoitajien palkkaamisella määräajaksi kahdeksi vuodeksi haetaan kalliimpien ostopalveluiden kasvun taittumista. Tuottoja toiminnasta haetaan asiakasmaksuja perimällä.

Henkilöstökulut 90.000, vähennys muista kuluista 120.000, tuottojen lisäys 8.000, nettokulut -38.000. Toiminnan muutokset (tuottajien viestit tilaajalle): Aikuissosiaalityö / Arja Iho Aikuissosiaalityön suurimmat muutokset liittyvät uuden sosiaalihuoltolain tuomiin lisääntyvään palveluvelvoitteeseen sekä kustannusten ja palvelujen siirtymiseen erityispalveluista peruspalveluihin. Aikuissosiaalityön kustannukset kasvavat, mutta vastaavasti vähenevät vammaispalveluissa ja aikuisten psykososiaalisissa palveluissa. Muutoksella pyritään myös kustannusten alentamiseen niin, että asiakkaita siirretään mahdollisuuksien mukaan kevyempiin palveluihin. Lisääntyvien uusien sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden kustannusvaikutusten odotetaan olevan melko vähäisiä aikuissosiaalityössä, enemmän on kyse ajattelutavan, työnjaon ja painotusten muutoksesta. Omatyöntekijällä, joka on pääsääntöisesti sosiaalityöntekijä, on kokonaisvastuu asiakkaan palveluiden järjestymisestä ja vaikutusten arvioinnista. Tiukemman ohjauksen ansiosta tuloksettomasta palvelusta pyritään eroon. Taloudelliset isoimmat haasteet liittyvät perustoimeentulotuen tarpeen kasvuun ja työmarkkinatuen kuntalaskutuksen kasvuun. Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen, nuorten työttömyys ja työttömyydestä aiheutuvat kunnan ja valtion välisen kustannusten jaon muutokset aikaansaavat edellä mainittujen kustannusten nousua, jota on vaikea estää aktiivisesta työllistämisja ohjaustoiminnasta huolimatta. Valo-hankkeen kautta pyritään saamaan nuorille ja työikäisille opintopolkuja näyttötutkintojen kautta ammattitutkintoon. Osaltaan uuteen sosiaalihuoltolakiin ja osaltaan vastuunjakoihin liittyen on vuoden 2016 talousarvioon tehty aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden sekä aikuisten psykososiaalisten palveluiden välillä seuraavanlaiset muutokset: vammaispalveluista aikuissosiaalityöhön siirtyivät työtoiminta, SHL:n mukaiset kuljetuspalvelut sekä asunnon muutostyöt. Aikuisten psykososiaalisista palveluista aikuissosiaalityön alle siirrettiin mielenterveysasumispalvelut (nyk. SHL-asuminen), psykiatrinen päivätoiminta sekä päihdehuollon asumispalvelut. Aikuisten psykososiaaliset palvelut / Seija Heikkonen Päihde- ja mielenterveysyksikön toimintaa toteutetaan ja kehitetään edelleen STM:n asettaman Mieli 2009 -työryhmän laatimassa, vuoteen 2015 ulottuneessa kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Näitä ovat muun muassa seuraavat: mielenterveys- ja päihdeongelmiin saa apua keskitetysti, samasta yksiköstä. Palveluita saa nopeasti, jottei ongelma pitkity ja vaikeudu. Edistävään ja ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön panostetaan (meillä Raisiossa laaditaan vuosittain soten, kirjasto- ja kulttuuritoimen sekä liikuntatoimen kanssa yhteistyössä työikäisten edistävän ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelma, jonka mukaan edetään). Henkilökunnan hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan hyvän perustan säilyttämiseksi palvelujen toteuttamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginhallitus on 22.8.2011 hyväksynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esittämän Raision silloisen A-klinikan saaman testamentin varojen käyttösuunnitelman vuosille 2012-2015. Varoja on kulunut suunniteltua vähemmän, joten varoja riittää vielä vuodelle 2016. Laitoskuntoutusmäärärahojen varaus vuodelle 2015 tehtiin realistiselta pohjalta. Summa näyttää varsin tarkalleen riittävän kuluvan vuoden menoihin. Asiakas- tai hoitopäivämäärissä

ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Polikliinisia palveluja tuottavien tiimien (mielenterveystiimi, kotitiimi, korvaushoitotiimi ja päihdetiimi) asiakas- tai käyntimäärissä ei ole odotettavissa oleellisia muutoksia verrattuna vuoteen 2015. Kaikkien näiden tiimien toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut -tilikohtaan on tehty viime vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden käyttöön perustuva korotus ATKpalveluiden jatkuvasti kohoavien kustannusten vuoksi. Tiimien palveluita kehitetään jatkuvasti enemmän ryhmämuotoisiksi. Ryhmiä toteutetaan nykyisellä henkilökunnalla sosiaali- ja terveyskeskuksen omissa tiloissa. Erikoissairaanhoito / Arto Raassina Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on ilmoittanut alustavan kuntakohtaisen budjetin vuodelle 2016. Sen mukaan Raision maksuosuus nousee ensi vuonna 1,4 % verrattuna vuoteen 2015, Ruskon maksuosuus nousee 1,1 %. Tämän nousun lisäksi tänä vuonna erikoissairaanhoidon osalta Raision budjettiin on varattu vuositasolla 560.000 vähemmän kuin tämän vuoden toteutunut tasaerälaskutus, Ruskon kohdalta ero on 11.000. Näin ollen Raision osalta nousu omaan budjettiin verrattuna on yhteensä 960.794 eli 3,3 % ja Ruskon osalta 79.645 eli 1,3 %. Sairaanhoitopiiri antaa lopullisen budjettiesityksen lokakuussa, jolloin luvut tarkentuvat. Tänä vuonna sairaanhoitopiiri on tehostanut toimintaansa ja tehnyt muun muassa taannehtivan hintojen alennuksen kesäkuussa. Kun Raision käyttö on toukokuussa 5,5 % yli tasaerälaskutuksen, oli kesäkuun luku 3,5 % ja heinäkuun -1,4 % tasaerälaskutukseen verrattuna. Loppuvuoden ennuste tarkentuu lokakuussa. Viime vuoteen verrattuna eniten on erikoisaloista noussut Raision osalta sisätautien ja sen suppeiden erikoisalojen kardiologian ja infektiosairauksien käyttö. Kirurgian, ortopedian ja lastentautien käyttö on laskenut viime vuodesta. Ruskon osalta psykiatrian ja nuorisopsykiatrian kulut ovat merkittävästi nousseet. Kehittämistyö jatkuu muun muassa lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian kanssa Hallintopalvelut / Markku Liimatainen Vuosi 2016 ei tuo hallintopalveluihin mitään suurempia muutoksia. Oppilaitoskorvaukset opiskelijoiden ohjauksesta budjetoidaan ensi vuodesta alkaen ko. tulosalueen alle. Ruskon maksuosuuden budjettikäsittely säilyy edelleen hallintopalveluiden alla. Uusia vakansseja ja investointeja ei esitetä. Vuonna 2016 jatkuvat seuraavat hankkeet: Yhdessä oikeaan aikaan, Valo-hanke, Iki-hanke, Uuden ajan esimies hanke sekä Aikuiskaste. Hankkeiden budjetointi, talousseuranta sekä maksatukset hoidetaan jatkossakin hallintopalveluissa. Hoito- ja hoivapalvelut / Sari Tanninen Hoito- ja hoivapalveluiden budjetin lähtökohtana on hillitä ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelun kasvua. Kerttulakodin lakkauttamisen myötä väheni omasta tuotannosta 67 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa, palveluntarve ei ole tulevaisuudessa vähenemässä vaan lisääntymässä. Omasta tuotannosta vähentyneet paikat oli tarkoitus korvata ostopalvelulla.

Vuoden 2015 talousarviossa ostopalveluihin (laitos ja tehpa) on budjetoitu yhteensä 5,4 miljoonaa, jossa on huomioitu Kerttulakodin neljän kuukauden toiminta. TA2016 ostopalveluihin on budjetoitu yhteensä 5,0 miljoonaa. Jos Kerttulakodin lopettamisen myötä vähentyneiden paikkojen kustannus (8 kuukauden osalta) ostopalveluna lisättäisiin, olisi kustannusarvio 6,1 miljoonaa. Hoito- ja hoivapalveluissa on jo vuonna 2014 onnistuttu hillitsemään ympärivuorokautisen hoidon ostopalvelua tarkoituksenmukaisella SAS -prosessilla, oikeanlaisella (ennalta ehkäisevällä) palvelurakenteella sekä tehokkaalla kotihoidolla. Vuoden 2016 talousarviossa hoitoja hoivapalveluihin esitetään 10 lisävakanssia. Uusien vakanssien tarkoituksena on edelleen viivästyttää ympärivuorokautiseen hoitoon sijoittamista sekä ohjata olemassa olevia henkilöstöresursseja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Vakanssien perustelut ovat erillisessä liitteessä. Hoito- ja hoivapalveluiden budjetissa on mukana vuokrien alijäämän korjaaminen. Hulvelan tehostetun palveluasumisen yksiköiden (Kanervakoti, Ruskakoti, Päivänpaisteen yksiköt) yhteisiä tiloja jyvitetään asukkaiden vuokriin, alkaen heinäkuussa 2016. Vuoden 2016 talousarviossa se tarkoittaa noin 55 000 lisäystä tuloihin, vuositasolla seuraavana vuonna lisäys on noin 110 000. Omaishoidon tuessa on lisätty määrärahoja sekä Raisiossa että Ruskolla. Kuntoutus / Tiina Virtanen Kuntouttavien henkilöstön osaamisalueiden palvelutarpeet, asiakasmäärät ja ostopalvelut ovat lisääntyneet siinä määrin, että tarvitaan panostusta henkilöstöresurssiin. Toimintaterapialla pystytään vaikuttamaan lapsen arjessa selviytymiseen jo varhaisessa vaiheessa neuvolaiässä ja näin ehkäisemään ongelmia, jotka johtavat myöhemmin suurempiin ongelmiin, kalliimpiin ratkaisuihin ja erikoissairaanhoitoon. Toimintaterapiaa on vuonna 2015 jo puolen vuoden aikana ostettu enemmän kuin oman toimen kustannukset ovat koko vuoden osalta. Esitän toimintaterapiaan uutta toimea, johon lisäperustelut vakanssiesityksessä. Apuvälinepalvelun tarve on vuonna 2015 ylittänyt ennakkoarviot. Asiakasmäärät ja apuvälineiden hankintamäärät ovat kasvaneet yli odotusten. Vuodelle 2016 apuvälineiden hankinnan määrärahaa nostetaan nykyisen tarpeen perusteella. Tarve on noussut ja nousee tulevaisuudessa edelleen väestön ikääntymisen, kodinomaisen asumisen lisääntymisen ja palvelutarpeiden lisääntymisen johdosta. Apuvälinepalvelut ovat lakisääteistä toimintaa, joka edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä. Apuvälinepalveluissa on oppisopimuksella välinehuoltaja 85 % työpanoksella 30.9.2016 asti. Vakanssi on perustettu pysyväksi, mutta kelpoisuusehtona on oppisopimuskoulutuskelpoisuus. Vakanssin kelpoisuusehdon muuttaminen välinehuoltajaksi on nykyisen apuvälinetoiminnan edellytys. Välinehuoltaja toimii pääasiassa apuvälinelainaamossa ja potilaiden kodeissa, mutta on myös tärkeässä roolissa apuvälineiden kuljetuksissa eri yksiköiden ja yhteistyökumppaneiden välillä. Lisäperustelut ovat vakanssin muutos kohdassa. Suunnitellussa talousarviossa ovat välttämättömänä lisäyksenä henkilöstökulut, apuvälineiden hankintakustannukset ja ostopalvelut. Ostopalvelujen osuutta on vähennetty toimintaterapian vakanssin lisäyksellä. Perhepalvelut / Mikko Hulkkonen Perhepalvelujen talousarvioesityksessä vuodelle 2016 on nousua sekä henkilöstökuluissa

että ostopalvelukuluissa. Suurimpina syinä tähän ovat uuden sosiaalihuoltolain mukaiset vevoitteet ja avohuoltopainoitteisen lastensuojelutyön palvelutarpeiden kasvu. Talousarvioesityksen kokonaistaso on kuitenkin liki samalla tasolla kuin tulosalueen vuoden 2014 talousarvio ottaen huomioon ostopalveluiden hintojen nousun. Henkilöstölisäyksinä esitetään perhetyöntekijää varhaiskasvatusikäisten lasten tueksi sekä kolmea määräaikaista kodinhoitajaa. Molemmilla vakanssilisäyksillä pyritään vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin sekä uuden sosiaalihuoltolain että lastensuojelulain edellyttämissä tilanteissa. Uutena kustannuspaikkana tulosalueella onkin nyt aiemman Ehkäisevän lastensuojelun tilalla Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden palvelut. Siinä uusina lakisääteisinä palveluina ovat muun muassa ehkäisevä sosiaaliohjaus ja sosiaalityö, lapsiperheiden perhetyö ja kotipalvelu, tuetut ja valvotut tapaamiset, vertaisryhmätoiminta sekä tukihenkilöja tukiperhetoiminta. Siirtämällä sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla perhepalvelujen painopistettä ehkäisevään toimintaan, tavoitellaan edelleen säästöjä korjaavimpien ja raskaampien palvelujen kuten lastensuojelun sijaishuollon osalta. Kuten aikaisempina vuosina on todettu, tämä on realistinen tavoite, mutta etenkin uuden lain tuomien velvoitteiden siirtymävaiheessa, tavoitteen toteutuminen vaatii realistista talousarvioharkintaa. Suun terveydenhuolto / Hanna Oksala Talousarvio on laadittu sisältämään palkankorotukset. Palkkakustannuksissa ei suurta eroa vuoteen 2015 verrattuna. Sijaisiin on varattu rahoitusta, koska tiedossa on muun muassa useita äitiyslomia. Uusia vakansseja ei esitetä. Toimintaa kehitetään arvioimalla kriittisesti ostopalveluja ja edelleen osa erikoishammaslääkäripalveluista joudutaan ostamaan. Ostopalveluja käytetään vain lakisääteisten toimintojen turvaamisessa. Potilastuloja arvioidaan kertyvän hieman enemmän kuin 2015 talousarviossa. Investoinneissa esitetään vuodelle 2016 kone- ja laitehankintoja. Työterveyshuolto / Arto Raassina Työterveyshuolto on nettobudjettiyksikkö. Budjetti on laadittu niin, että tulot kattavat menot. Vuodelle 2016 ei ole esitetty vakanssimuutoksia. Tämän hetkisen arvion mukaan nykyiset hinnat kattavat toimintakulut myös ensi vuonna. Raision toimipisteessä on tarvetta muutamalle vastaanottohuoneelle, jotta kaikkeen vastaanottotarpeeseen voidaan vastata. Naantalin toimipisteelle suunnitellaan uusia tiloja, koska nykyisistä vuokratiloista joudutaan luopumaan. Naantalin kaupunki tarjoaa uusia tiloja omistamastaan virastotalosta. Uusien tilojen remontin on suunniteltu tapahtuvan vuonna 2016. Uusien tilojen kalustukseen on varattu investointiosassa varat. Vuoden 2016 aikana selvitetään työterveyshuollon jatkovaihtoehdot. Uuden kuntalain mukaan työterveyshuollon tulee yhtiöittää työterveyshuollon ulos myytävät sairaanhoitopalvelut vuoden 2016 loppuun mennessä, jos se toimii kilpailuilla markkinoilla. Työterveysyksikön ulos myytävien sairaanhoitopalveluiden osuus on tällä hetkellä noin 15 % kokonaismyynnistä. Seuraamme lainsäädännön kehittymistä, sote-ratkaisua ja alueellisia linjauksia ennen päätöksen tekoa. Vammaispalvelut / Hannele Leppänen, Paula Ranne

Vammaispalvelut Vuoden 2016 haasteisiin kuuluvat sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelujen välinen työnjako ja pian tämän jälkeen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistyminen. Vammaispalvelujen haasteena on ollut se, että kun sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja kiristetään säästösyistä, haetaan samoja palveluja erityislain eli vammaispalvelulain nojalla. Lain tulkinta tulisi olla käänteinen. Käytännön haasteita tuovat palvelusuunnitelmien/asiakassuunnitelmien päivittäminen, tiettyjen palvelujen kasvun hillitseminen (mm. henkilökohtaiset avustajat, kuljetuspalvelut). Suuret asunnonmuutostyöt ja kallis tehostetun palveluasumisen tarve voivat kuitenkin yllättäen kasvattaa menoja. Näitä ei voi tarkalleen ennustaa ja kalliin hinnan vuoksi varata määrärahoja budjettiin. Vuoden 2016 budjetissa on huomioitu henkilökohtaisen avustajan tarpeen kasvu vuoden 2015 tason mukaan. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon budjetissa on huomioitu kasvavat kustannukset omaishoidon tuessa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluissa. Kehitysvammahuoltoon esitetään yhtä uutta sosiaaliohjaajan vakanssia. Sosiaaliohjaajan työpanos on tarkoitettu työtoiminnan ohjaamiseen sekä toiminnan kehittämiseen. Edellisiä vuosina tehtävä on hoidettu palkkatuella työllistetyn työntekijän työpanoksena. Tänä vuonna 2015 toukokuusta lähtien, työtoiminta on ollut ilman ohjaajaa, koska TE -toimiston myöntämät palkkatukimäärärahat loppuivat. Vakinainen ja oikeanlaisen koulutuksen omaavan työntekijän toimesta työtoiminnan kehittäminen olisi mahdollista ja jatkossa ostopalveluita voisi edelleen vähentää. Uudesta vakanssista syntyvä kustannus on vähennetty asiakaspalveluostoista. Vastaanottopalvelut / Arto Raassina Budjetin lähtökohtana on nykyinen toiminta. Uusia vakansseja ei esitetä. Toimintaa tehostetaan kohdistamalla toimintaa eniten palveluja tarvitseviin. Työttömien terveystarkastukset toteutetaan omana toimintana ja paljon palveluja tarvitsevien hoitosuunnitelmat päivitetään. Omahoitoa kehitetään verenohennuspotilaiden hoidossa. Terveysneuvonnan budjetissa ei esitetä muutoksia. Toiminnassa uutena tulee isyyslain muutos, jonka mukaan isyyden tunnustaminen voi jatkossa tapahtua äitiysneuvolassa. Tämän lakisääteisen muutoksen vaikutuksia ei pystytä vielä arvioimaan. Vastaanottotoiminnassa valtion korvaukset erikoislääkärikoulutukseen ovat pienentyneet 30 % vuoden 2014 tasosta. Tämä merkitsee 43.000 alenemaa tuloissa. Muuten budjetissa ei muutoksia. Rekrytoinneissa on onnistuttu ja virkoihin ja toimiin on hyvin hakijoita. Säilytämme hyvän työnantajan maineen hyvän perehdytyksen, toimivan tiimimallin ja tutortoiminnan avulla. Lähijohtamisen vahvistamisella tavoitellaan työtyytyväisyyden lisäämistä henkilöstön keskuudessa. Hoitotarvikejakelussa kustannukset ovat nousseet. Laitoshoidon lopettaminen siirsi kustannuksia avohoitoon ja muutenkin avohoidossa hoidetaan yhä pitempään. Myös diabetestarvikkeissa on käytön ja hintojen nousua. Kustannukset nousevat Raisiossa 30.000 ja Ruskolla 50.000. Lisääntynyt avohoito nostaa myös laboratorio- ja kuvantamiskustannuksia.