LIIKETALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Opintojen laajuus 210 op Opintojen kesto: 2009 2012 OPETUSSUUNNITELMA
AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT OSANA SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄ (OPM)
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 3(16) Sisältö Ammattikorkeakoulututkinnot osana Suomen koulutusjärjestelmää (opm)... 2 0 Johdanto... 4 1 Opetussuunnitelmatyön perusteet... 4 2 Koulutuksen suunnittelu ja vastuuhenkilöt... 5 3 koulutusohjelman osaamistavoite... 6 3.1 Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana... 7 3.2 Koulutusohjelman työelämäyhteydet... 12 3.3 Tutkimus- ja kehitystyön sekä opetuksen integrointi... 13 3.4 Yrittäjyys koulutusohjelmassa... 13 3.5 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa... 14 4 Osaamisen kehittymisen arviointi... 14 5 Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen koulutusohjelmassa... 15 LÄHTEET... 16
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 4(16) 0 JOHDANTO Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ottanut käyttöön osaamis- ja oppimisperustaisen opetussuunnitelman koulutusohjelmissaan. Keskiössä on opiskelijan oppimisprosessi ja osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana tukevat tiiviisti opintojen ohjaus ja osaamisen kehittymisen arviointi. Painopistealueina koulutuksen kehittämisessä ovat työelämäyhteyksien systematisointi, opetuksen ja tutkimus- ja kehityshankkeiden (T&K) yhteyden tiivistäminen, yrittäjyyden kehittäminen ja kansainvälisyys. Tähän koulutusohjelman kuvaukseen on koottu opetussuunnitelmatyön perusteet, koulutusohjelman opetussuunnitelman kehittämisprosessi ja vastuuhenkilöt sekä kuvaus koulutusohjelman tuottaman osaamisen kehittymisestä. 1 OPETUSSUUNNITELMATYÖN PERUSTEET Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnittelutyön pohjana ovat: - Koulutuksen perustehtävä ammattikorkeakoululainsäädännön mukaan - Bolognan julistus - European Qualification Framework - EQF - Hallitusohjelma - Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma - Koulutustarpeen alueellinen ennakointi Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käytetään European Qualification Framework (EQF) mukaisia osaamisen tasokuvauksia. EQF mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja tutkintorakenteiden joustavuuden Euroopan korkeakoulualueella. Elinikäisen oppimisen tukemiseksi yhteistyötä tiivistetään eri koulutusasteiden välillä ottamalla opetussuunnitelmissa huomioon edellisellä koulutusasteella saavutettu osaamisen taso. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 6 ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osaamista vastaava taso on 7 (ks. taulukko 1).
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 5(16) TAULUKKO 1. Ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason kuvaus Euroopan korkeakoulualueella (Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 23.4.2008 pohjalta) Taso 6 Ammattikorkeakoulututkinnon (Bachelor taso) keskeiset oppimistulokset Tiedot Taidot Kompetenssit Hyvät oman koulutus Hyvää perehtyneisyyttä Kyky vastata monimutkaisista tai ammattialan ja innovatiivisuutta osoittavat teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tiedot, joihin liittyy taidot, joita vaaditaan oman tai projekteista ennakoimattomissa kyky teoreettisen työ- tai opintoalan monimutkaisten työ- tai opintoympäristöissä. Vastuun tiedon ja periaatteiden ja ottaminen yksilöiden ja ryhmien am- kriittiseen ennakoimattomien ongelmien matillisen kehittymisen johtamisesta. tarkasteluun. ratkaisussa. Koulutuksen linjauksessa otetaan huomioon Jyväskylän ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaiset linjaukset, työelämän ja alueen kehittämistä koskevat linjaukset ja laadunvarmistusjärjestelmän mukaiset toiminnot. Koulutuksen kehittäminen tapahtuu toiminnanohjausjärjestelmän mukaisesti. Ammattikorkeakoulun pedagogisia tavoitteita ovat: Koulutuksen tarvelähtöisyyden ja työelämävastaavuuden parantaminen Koulutuksen kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen Koulutusprosessin laadun ja tuottavuuden parantaminen (Lähde: Ohjaus 2009) Opetussuunnitelmatyön perusteista on erillinen opetussuunnitelmaohjeistus (hyväksytty 21.8.2007, lopullinen versio 14.9.2007). Ohjauksen periaatteet on kuvattu Ohjaus 2009 asiakirjassa. Ammattikorkeakoulun uusi ohjausjärjestelmä on voimassa 1.1.2009 alkaen. 2 KOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA VASTUUHENKILÖT Osaamisen ennakoinnissa on hyödynnetty työelämän näkemyksiä. Koulutusohjelmassa on käytettty vuosien 2007 ja 2008 aikana sidosryhmien osaamista (esimerkiksi Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen Yrittäjät, Keskimaa, Kesko Oyj, Metso Paper Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj, Keski-Suomen Osuuspankki, Keskisuomalainen). Liiketalouden yksikön neuvottelukunnan jäsenten rooli on ollut merkittävä. Opetussuunnitelma on esitetty koulutusyksikön neuvottelukunnalle 10.1.2008. Koulutusohjelmien suuntautumisvaihtoehtoja (koulutusohjelmakärjet) on tehty yhteistyössä yritysten ja suomalaisten liiketalouden koulutusohjelmien kanssa. Opiskelijat ja yritykset ovat mukana aihealueryhmissä oppimisen kehittämisessä. Aihealueryhmiä ovat esimerkiksi johtaminen, markkinointi, taloushallinto, kansainvälinen liiketoiminta ja yrittäjyys. Lisäksi on hyödynnetty Jyväskylän Tradenomiopiskelijat ry. tekemää vuosittaista opiskelijakyselyä sekä lukuisia muita opiskelijakyselyjä. Koulutusohjelman opetuksen suunnittelussa on painotettu siirtymistä opintojakson sisältökeskeisestä ajattelusta asiantuntijuuden kehittymiseen ja ammatillisen kasvun tukemiseen, opettajan toiminnan ensisijaisuudesta opiskelijan toiminnan ensisijaisuuteen ja opettajan yksintyöskentelystä enemmän
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 6(16) yhdessä työskentelyyn. Suunnittelun lähtökohtana on opiskelun nopeuttaminen siten, että opiskelijalla on hyvä mahdollisuus valmistua 3,5 vuodessa työelämään. Opetussuunnitelman tausta-aineistoa on kuvattu liitteissä Oppimisen suunnittelussa on ollut mukana koulutusohjelman henkilöstö. Yhteystiedot: etunimi.sukunimi at jamk.fi. Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Koulutuspäällikkö Pertti Pernu, 040-83 66 920 Tietojen vieminen tietojärjestelmiin: projektisihteeri Virpi Rautiainen Yliopettaja Ritva Pyykkönen, markkinointi Yliopettaja Jorma Kananen, tutkimus- ja kehittämistyö, kansainvälinen liiketoiminta Yliopettaja Anne Eskola, Finanssialan osaajat ko.kärki, Taloushallinnon osaaja- ko. kärki Yliopettaja Juha Timonen, johtaminen Lehtori Kaarina Laine, kielet ja viestintä Lehtori Erja Lehtimäki, Henkilöstöasiantuntija ko. kärki Lehtori Pirkko Leppänen, harjoittelukoordinaattori Pt. tuntiopettaja Vesa Korhonen, tietotekniikka ja matematiikka Lecturer Juha Perälampi, International Business ja StartUp!- yrittäjyysvalmennus Pt. tuntiopettaja Johanna Pitkänen, johtaminen Lehtori Risto Rasku, Urheiluliiketoiminta ko. kärki Lehtori Katja Sorri, Konsultoiva myyntityö - ko. kärkii Lehtori Sirkka Särkkä, markkinointi Lehtori Pekka Vanhanen, juridiikan lehtori, tutorkoordinaattori Lehtori Sirkka Vihmalo, kielet ja viestintä Lehtori Timo Värre, laskentatoimi Lehtori Juha Yli-Jaskari, laskentatoimi Opetussuunnitelma noudattaa JAMKin pedagogista strategiaa 2007-2009, LITAn pedagogisen toimintasuunnitelma sekä liiketalouden yksikön suunnittelupäivien näkemyksiä 9.3.2007. 3 KOULUTUSOHJELMAN OSAAMISTAVOITE Tradenomi (Bachelor of Business Administration, BBA) on liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 210 ECTS-pistettä. Liiketalouden koulutusohjelmasta valmistuu laaja-alaisen osaamisen hallitsevia tradenomeja (generalistinäkökulma). Tradenomilla on valmistumisen jälkeen laaja-alainen ammatillinen osaaminen: käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet hallinnon ja kaupan alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten hyvät viestintätaidot hyvä kielitaito edellytykset alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan kouluttautumiseen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet Muuttuvassa työelämässä ammattispesifinen tieto vanhenee nopeasti ja työntekijöiltä odotetaan yhä suurempaa joustavuutta. Tradenomin tulee kyetä vastaamaan työelämän vaatimiin muutoksen hal-
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 7(16) linnan avainkvalifikaatioihin (ammattitaito). Tradenomikoulutuksen tulee tuottaa itsenäisiä osaajia, jotka kykenevät hankkimaan nopeasti ja tehokkaasti erityisosaamista. Osa opiskelijoista erikoistuu koulutusohjelmakärkiin. Kärki toimii koulutusohjelman sisällä suuntautumisvaihtoehtona ja opintopolkuna. Koulutusohjelmakärjet ovat muodostuneet osaamistavoitteiden ja ammattikuvien perusteella työvoiman kysynnän mukaan ja kärkiä muutetaan työelämän tarpeen mukaan. Opiskelijat, jotka eivät hakeudu kärkiin, tekevät yksilöllisen opiskelusuunnitelman. Tavoitteena on koulutuksen joustavuus, jolloin opiskelijat voivat tehdä uudenlaisia valintoja opintojen edetessä. Työn ja opiskelun yhdistäminen on mahdollista ja yhdistäminen tavoitteena on mahdollistaa työllistyminen tai yrittäjyys opintojen päättyessä. Koulutusohjelmakärkien tarkoituksena on verkottua syvällisesti työelämän kanssa. Työelämäyhteyksien laajuus takaa opiskelijoille työn opinnollistamispaikkoja (=opiskelija työskentelee ja työskentelystä voi saada opintopisteitä), harjoittelupaikkoja, yritysten järjestämää koulutusta, opinnäytetyön aiheita ja työpaikkoja. Koulutusohjelman tavoitteena on olla ns. verkottunut bisneskoulu opiskelun ja työelämän rajapinnassa. Opintojen suuntaamisella kärkiin lisätään, opintojen vetovoimaisuutta, opiskelijoiden työllistymistä ja kysyntälähtöistä osaamista. Koulutusohjelmakärkiä ovat tällä hetkellä: Myynnin osaajat, Finanssiala, Urheiluliiketoiminta, Konsultoiva taloushallinto, Kansainvälistyvä tradenomi, StartUp! -yrittäjyyteen valmentaminen sekä Henkilöstöasiantuntija. Kullakin kärjellä on vastuuhenkilö, joka vastaa yksilöllisemmästä opiskelijoiden ohjaamisesta sekä työelämäverkoston kehittämisestä. Koulutusohjelmakärki sisältää ihannetilanteessa opiskelijan ja työpaikan tiiviin yhteistyösuhteen, joka takaa tietyssä työpaikassa työskentelyn ja oppimisen, projektiopinnot, harjoittelun sekä opinnäytetyön. 3.1 Koulutusohjelman osaamisen rakentuminen opiskelun aikana Tradenomin erityisosaamista tuottavat edellä luetellut koulutusohjelmakärjet. Tradenomin osaaminen rakentuu työelämän oppimistilanteita mukailevien menetelmien avulla. Koulutusohjelma käyttää ongelmalähtöisen oppimismenetelmän lisäksi (PBL) muitakin menetelmiä, joiden avulla valmistunut opiskelija pystyy toimimaan muuttuvissa työtehtävissä. Laajemman tietoperustan ansiosta opiskelija pystyy punnitsemaan useampia ratkaisuvaihtoehtoja, joiden pohjalta voi suunnitella ja toteuttaa työtehtäviään tehokkaammin. Tradenomi ymmärtää taloudelliset lainalaisuudet ja pystyy kaupallistamaan ideoita, ajatuksia ja tuotteita kannattavasti. Lisäksi tradenomilla on kehittyneet tiedonhankintavalmiudet. Taulukko 2: Koulutusohjelman (HBA) erityisosaaminen Kompetenssit Kompetenssin kuvaus Liiketalouden koulutusohjelma- HBA Koulutusohjelmakohtainen erityisosaaminen Asiakkuusosaaminen kykenee tunnistamaan erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien tarpeita ja osaa viestiä yksilöllisesti ja ymmärrettävästi ja toimia herkkävaistoisesti
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 8(16) osaa kohdata haasteellisiakin asiakkaita ymmärtää asiakkuuksien tietosuojan merkityksen tunnistaa asiakaspalvelua säätelevän normitaustan viranomaisasioinnissa osaa toimia ihmisläheisesti ja vuorovaikutteisesti asiakkaiden kanssa osaa toimia ja viestiä erilaisissa verkostoissa sekä hyödyntää ja kehittää verkostoja kaupallisesti osaa myydä ja markkinoida omaa osaamistaan asiakkuusverkostoissa Tuloksellisuusosaaminen ymmärtää liiketoiminnan keskeiset käsitteet ja omaa liiketaloudellisen ajattelun perusteet tunnistaa, ymmärtää ja osaa kuvata yrityksen ydinprosessit osaa yrityksen tuloksenmuodostuminen ja ansaintalogiikan ja erilaisten liiketapahtumien vaikutuksen tulokseen ja taloudelliseen asemaan (varat ja velat). osaa tehdä liiketoiminnan vaatimat viranomaisilmoitukset omaksuu yrittäjämäisen tavan toimia osaa itse toimia taloudellisesti ja kehittää liiketoimintaprosesseja taloudellisesti kannattavasti ja yhteiskuntavastuullisesti Ongelmaratkaisuosaaminen osaa soveltavaa talousmatematiikkaa ja tilastollisia menetelmiä tietoteknisten välineiden avulla pystyy soveltamaan kirjanpito-, verotus- ja tilinpäätöstekniikoita yritystoimintaan osaa soveltaa juridiikkaa yrityksen ja henkilökohtaiseen tarpeeseen osaa johtamisen ja esimiestyön nykyaikaiset suuntaukset ja ymmärtää niiden merkityksen työyhteisön kehittämisessä. omaa edistyneet taidot laadullisten ja määrällisten tutkimusmenetelmien soveltamisessa. osaa soveltaa liiketalouden teorioita ongelmalähtöistä oppimismenetelmän (PBL) käyttäen ja kykenee luovaan ongelmanratkaisuun harjoittelussa, projektiopinnoissa ja opinnäytetyössä. Toimialaosaaminen (Esim. osaa ainakin yhden toimialan perustiedot, toimintalogiikan ja ammatilliset pankki- ja vakuutus, vähittäiskauppa, vaatimukset kiinteistönvälitys, omaa perustiedot toimialansa tutkimusperinteistä ja tutkimusmenetelmistä urheiluliiketoiminta, julkinen ja osaa soveltaa menetelmiä opinnäytetyössä sektori, ;) omaa vähintään edistyneen aloittelijan taidot toimialansa käytännön työtehtävistä Taulukko 3: Ammattikorkeakoulututkinnon yleiset kompetenssit Yleiset kompetenssit (Generic competences) Osaamisalueen kuvaus, ammattikorkeakoulututkinto (Description of the competence, bachelor level) Itsensä ja henkilöstön kehittämisosaaminen (Learning comptence) osaa arvioida omaa osaamistaan ja määritellä osaamisensa kehittämistarpeita tunnistaa omat oppimistapansa sekä kykenee itsenäiseen oppimiseen ja oppimistapojen kehittämiseen kykenee yhdessä oppimiseen ja opitun jakamiseen työyhteisössä kykenee toimimaan muutoksissa sekä havaitsemaan ja hyödyntämään erilaisia oppimis- ja toimintamahdollisuuksia
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 9(16) Eettinen osaaminen competence) (Ethical Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (Communication and social competence) Kehittämistoiminnan osaaminen (Development competence) Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen (Organizational and societal competence) Kansainvälisyysosaaminen (International competence) Yrittäjyysosaaminen (JAMKin oma yleinen kompetenssi) osaa suunnitella, organisoida ja kehittää omaa toimintaansa osaa soveltaa oman alansa arvoperustaa ja ammattieettisiä periaatteita omassa toiminnassaan ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja toimii sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa soveltaa kestävän kehityksen periaatteita omassa toiminnassaan osaa ottaa muut huomioon toiminnassaan kykenee toisten kuuntelemiseen sekä asioiden kirjalliseen, suulliseen ja visuaaliseen esittämiseen käyttäen erilaisia viestintätyylejä osaa toimia oman alan tyypillisissä viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ryhmä- ja tiimityöskentelyn periaatteet ja osaa työskennellä yhdessä toisten kanssa monialaisissa työryhmissä osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa omassa työssään osaa hankkia ja käsitellä oman alan tietoa sekä kykenee kriittiseen tiedon arviointiin ja kokonaisuuksien hahmottamiseen tuntee tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteita ja menetelmiä sekä osaa toteuttaa pienimuotoisia tutkimus- ja kehittämishankkeita soveltaen alan olemassa olevaa tietoa tuntee projektitoiminnan osa-alueet ja osaa toimia projektitehtävissä omaksuu aloitteellisen ja kehittävän työtavan sekä kykenee ongelmanratkaisuun ja päätöksentekoon työssään ymmärtää kannattavan ja asiakaslähtöisen toiminnan periaatteita sekä omaa valmiuksia yrittäjyyteen tuntee oman alansa organisaatioiden yhteiskunnallistaloudellisia yhteyksiä tuntee yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia oman alan kehittämiseksi tuntee organisaatioiden toiminnan ja johtamisen pääperiaatteet sekä omaa valmiuksia työn johtamiseen tuntee työelämän toimintatavat ja osaa toimia työyhteisössä osaa suunnitella ja organisoida toimintaa omaa oman alan työtehtävissä ja niissä kehittymisessä tarvittavan vähintään yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon ymmärtää kulttuurieroja ja kykenee yhteistyöhön kulttuuriltaan erilaisten henkilöiden kanssa osaa hyödyntää oman alansa kansainvälisiä tietolähteitä ymmärtää kansainvälisyyskehityksen vaikutuksia ja mahdollisuuksia omalla ammattialallaan tietää yrittäjyydessä keskeisen liiketoimintaosaamisen tiedolliset perustat: liiketoimintasuunnittelu, talous, lainsäädäntö, markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu, johtaminen ja henkilöstöhallinto, tuotanto sekä yrityksen yhteiskuntavastuu. tunnistaa perustaidot ja kokemuksen, joiden kautta em. tietoja käytetään käytännössä yritystoiminnassa. hallitsee perusteet yhteistoiminnallisen yrittäjyyden edellyttämistä vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidoista saa omakohtaisen näkemyksen yrittäjyydestä ja yritystoiminnasta omaksuu peruskyvykkyydet johtaa itseään yrittäjämäisesti ja asen-
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 10(16) teen toimia rohkeasti Koulutusohjelman osaamisalueet Opintojen laajuudet, suunnitellut ajoitukset ja kompetenssit ovat opinto-oppaassa. Opintojen rakennekaaviossa on kuvaus opintojen jaksottumisesta ja tutkinnontavoitteena olevan osaamisen rakentumisesta. Liiketalouden koulutusohjelmassa on kahdeksan osaamisaluetta. Valinnaiset opinnot täydentävät osaamisalueita. Osaamisalueiden vastuuhenkilöt nimetään viimeistään lukuvuoden alussa. Kuvassa 1 on hahmoteltu opinnot lukuvuosittain. Kuva 1: Koulutusohjelma lukuvuodet ja koulutusohjelmakärjet OPINNOT LUKUVUOSITTAIN: 1. Opintojen ensimmäinen vuosi: liiketoiminnan perusteet Ensimmäisinä viikkoina opiskelijat tutustuvat tradenomin ammattiin ja verkottuvat keskenään. Ensimmäisenä vuonna opitaan tuntemaan liiketoiminnan toimintaympäristö, kaupallisten aineiden perusteet, talouselämän perusteet ja liiketoimintaosaamisen perusteet. Liiketoiminnan aihealueet integroituvat liiketoimintasuunnitelman ja -kansion rakentamisessa. Opiskelijat tuottavat liiketoimintasuunnitelmakansion, joka kattaa hyvin laajasti liike-elämän vaatimukset. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat voivat halutessaan hakeutua koulutusohjelmakärkiin. Henki-
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 11(16) lökohtainen opintosuunnitelma tehdään ensimmäisen opintovuoden keväällä. Yrittäjäksi aikovat saavat henkilökohtaisen ohjaajan. Katso lisää kohdasta 3.4. 2. Opintojen toinen vuosi: ammattiopinnot Toisena opiskeluvuonna keskitytään ammatillisen tietoperustan syventämiseen. Opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisten valintojensa mukaan ja suuntautuvat aihealueisiin tai koulutusohjelmakärkiin. Opintojaksot ovat peräkkäisiä ja osaaminen kehittyy asteittain. Eurooppalaisen osaamisen/tutkintojen viitekehyksessä toisena opintovuonna vahvistetaan tason 6 Tiedot osiota. Opiskelijalle kehittyvät hyvät oman koulutus- tai ammattialan tiedot, joihin liittyy kyky teoreettisen tiedon ja periaatteiden tarkasteluun. Osa kysytyimmistä ammattiopinnoista järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja osa syventävistä opinnoista joka toinen vuosi. 3. Opintojen kolmas vuosi: projektiopinnot, työn opinnollistaminen ja harjoittelu Kolmantena opiskeluvuonna kehitetään ammatillista taitoperustaa eli käytännön taitoja. Opetus ja tutkimus- ja kehittämistyö yhdistyvät ja opiskelussa korostuvat käytännön liike-elämän työtehtävät. Syyslukukaudella opiskelijat tekevät 5-10 op pakollisia projektiopintoja. Koulutusohjelmakärkiin liittyvät työelämässä työskentelyjaksot tehdään myös syyslukukaudella. Opintojen laajuus on 5-10 opintopistettä. Tavoitteena on työn opinnollistaminen työelämäverkostossamme eli opiskelijoiden, työnantajien ja opettajien organisoimat oppimisprojektit, joiden tarkoituksena on kehittää ammatillista osaamista ja saada samalla opintosuorituksia. Kolmannen vuoden tavoitteena on erityisesti opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön integrointi. Eurooppalaisen osaamisen/tutkintojen viitekehyksessä (EQF) kolmantena opintovuonna vahvistetaan tason 6 Taidot osiota ja keskeisiä oppimistuloksia. Vaatimuksena on hyvää perehtyneisyyttä ja innovatiivisuutta osoittavat taidot, joita vaaditaan oman työ- tai oppimisympäristön monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisussa. Lisäksi tuetaan viitekehyksen Kompetenssit -osiota ja keskeisiä oppimistuloksia ovat kyky vastata monimutkaisista teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tai projekteista ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Lisäksi odotetaan vastuun ottamista yksilöiden ja ryhmien ammatillisen kehittymisen johtamisesta. Projektiopinnot Kaikille pakollisissa projektiopinnoissa oppiminen tapahtuu useimmiten autenttisissa toimintaympäristöissä. Liiketalouden opiskelijat tekevät 5-10 opintopisteen työelämäprojekteja. Projekti on aina ennakolta hyväksytty ja tehdään opettajien ohjauksessa. Ks. lisää kohdasta 3.3 Harjoittelu Kolmannen vuoden keväällä valtaosa opiskelijoista menee harjoitteluun tammikuusta alkaen. Harjoittelu tehdään pääosin yhdessä 20 viikon jaksossa. Katso lisää kohdasta 3.2 Opinnot ulkomailla Opiskelijoita kannustetaan kansainvälistymään. Suosittelemme kaikille opiskelijoille ulkomailla opiskelua. Opinnot tehdään valikoiduissa partnerikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelija voi tehdä myös harjoittelun ulkomailla. Katso lisää kohdasta 3.5.
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 12(16) 4. Opintojen neljäs vuosi: tutkimusmenetelmät, opinnäytetyö ja valmistuminen Neljännen vuoden syksyllä tehdään opinnäytetyö ja metodiopintoja sekä vapaavalintaisia opintoja Opinnäytetyö tehdään toimeksiantajalle. Opinnäytetyö voi olla tutkimus-, tuotekehitys-, kokeilu-, suunnittelu- ja kehityshanke. Opinnäytetyö voi olla myös osa suurempaa ja useamman tekijän tutkimus- ja kehittämishanketta. Opinnäytetyö raportoidaan aina kirjallisesti ja opinnäytteessä suositaan monia erilaisia toteuttamistapoja, kuten näyttelyn toteuttaminen tai tapahtuman järjestäminen tai audiovisuaalinen tuotos. Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavat opinnot ovat oman koulutusohjelman, ammattikorkeakoulun toisen koulutusohjelman, avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston opintoja. Opinnot voivat olla myös väyläopintoja, jotka täydentävät ammatillisen tutkinnon tehneen opiskelijan opintoja. Valmistunut tradenomi voi jatkaa opiskelua ammattikorkeakoulussa. Kolmen vuoden työkokemuksen jälkeen voi hakeutua ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Osaamista täydentäminen onnistuu osallistumalla työn ohessa suoritettaviin ammatillisiin erikoistumisopintoihin tai muuhun täydennyskoulutukseen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on mahdollisuus hakeutua myös yliopistojen jatkotutkintoihin. Yliopisto arvioi tapauskohtaisesti tutkinto-opiskelijaksi pääsyn kriteerit. Tutkinnon tavoitteena olevan osaamisen rakentuminen opiskelun aikana. Ks. erillinen MS Excel-liite. 3.2 Koulutusohjelman työelämäyhteydet Työelämäkontaktien syveneminen opiskeluaikana auttaa työllistymisessä. Ammattikorkeakouluopinnoilla on tiivis kytkentä työelämään koko opiskelujen ajan. Opiskelija tutustuu oman alansa työtehtäviin ensimmäisen kuukauden aikana opintojen alkamisesta. Opiskelijalle rakentuu kuva ammateista ja tradenomin osaamisvaatimuksista. Liiketalouden koulutusohjelman työelämäyhteyksien syventäminen perustuu ns. verkottumismalliin. Tavoitteena on hyödyntää verkoston kumppaneita asiantuntijoina ja kouluttajina. Työpaikkojen ohjaajat ja verkostokumppanit ovat mukana oppimisen tukena ammattikorkeakoulun opettajien ohella. Koulutusohjelmakärjet perustuvat Keski-Suomen alueen työvoima- ja osaamistarpeille. Kullekin koulutusohjelmakärjelle rakennetaan tiivis työelämäverkosto, joka edistää opiskelijan opintojen etenemistä, harjoittelupaikkojen saamista ja työllistymistä Keski-Suomen alueelle. Opiskelijoiden ohjaaminen on tiivistä, sillä koulutusohjelmakärjen vastuuopettaja hoitaa tiettyä opiskelijaryhmää alusta loppuun saakka. Tavoitteena on yksilöllisempi ohjaus ja opiskelijan tarpeiden huomioiminen. Tiiviit työelämäyhteydet takaavat varmemman työllistymisen tutkinnon valmistuttua. Harjoittelu
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 13(16) Kolmannen vuoden keväällä valtaosa opiskelijoista menee harjoitteluun tammikuusta alkaen. Harjoittelu on kaikille pakollinen ja tehdään pääsääntöisesti yhdessä 20 viikon jaksossa. Mikäli opiskelijalla ei ole aikaisempaa työelämäkokemusta, harjoittelu voidaan pilkkoa myös kahteen osaan. Harjoittelu on ohjattua. Ammattikorkeakoulu osoittaa harjoittelulle ohjaajan. Harjoittelun tavoitteena on ammattialalle ominaisten toimintamallien oppiminen, käytännön työelämätaitojen kartuttaminen sekä omaan työhön liittyvien tehtävien kehittäminen. Harjoittelutehtävät tukevat opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman toteutumista ja palvelevat koulutusohjelman tavoitteita. Harjoittelu on parhaimmillaan sidottu muihin opintoihin ja harjoittelupaikasta saadaan aihe opinnäytetyöhön. Harjoittelun aikana opiskelija osallistuu työyhteisön jäsenenä vaihteleviin työtehtäviin ja harjaantuu työhönsä sitoutuvaksi, yhteistyökyiseksi ja joustavaksi työntekijäksi. Harjoittelu antaa jatkossa mahdollisuuden työyhteisöä hyödyttävän opinnäytetyön tekemiseen. Ennen harjoittelun aloittamista opiskelijan on suoritettava vähintään 120 opintopisteen opinnot. Harjoittelu voidaan tehdä lukukausien aikana eli pääosin kolmannen vuoden kevätlukukaudella. Harjoittelusta tehdään kirjallinen harjoittelusopimus etukäteen ennen harjoittelun aloittamista. Harjoittelusopimukseen laaditaan harjoittelusuunnitelma ja oppimistavoitteet. 3.3 Tutkimus- ja kehitystyön sekä opetuksen integrointi Keski-Suomen maakunnan elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden tehtävä on kääntää koulutus ja osaaminen uusiksi innovatiivisiksi kaupallisiksi menestyksiksi. Opiskelijan T&K -valmiuksien kehittyminen alkaa ensimmäisenä vuonna projektiopinnoista. Parhaimmillaan opiskelija voi tehdä projektiopinnot (5-10 op), harjoittelun (30 op) ja opinnäytetyön (15 op) siten että opinnoista kertyy T&K opintopisteitä. Tradenomiopiskelija osaa toiminnallistaa ja kaupallistaa tutkimuksen ja kehitystyön tuloksia markkinakelpoisiksi ja asiakaslähtöisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Koulutusohjelman opinnot rakennetaan kolmantena vuonna siten, että opetus ja T&K yhdistyvät ja opiskelijalle syntyy käsitys tutkimus- ja kehityshankkeiden merkityksestä yrityksen kannattavuuteen. Projektiopinnot Liiketalouden opiskelijat tekevät 5-10 opintopistettä pakollisia työelämäprojekteja. Projekti on aina ennakolta hyväksytty ja tehdään opettajien ohjauksessa. Projekteja ovat esimerkiksi messut, tapahtumien järjestäminen, markkinointi- tai asiakastutkimukset, kirjanpitotyö tai kustannusseurannan kehittäminen tai JAMKin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin liittyvät erilaiset työt. Ennen projektin aloittamista laaditaan projektikuvaus, jonka ohjaaja, mahdollinen tilaaja ja opiskelija hyväksyvät. Opiskelija kirjoittaa projektisuunnitelman ja loppuraportin sekä väliraportteja ohjaavan opettajan tai tilaajan harkinnan mukaan. Projekti on kertaluontoinen työ. 3.4 Yrittäjyys koulutusohjelmassa Kaikkia opiskelijoita kannustetaan yrittäjyyteen. Yrittäjäksi aikovat poimitaan StartUp! - yrittäjyyspolkuun, joka tarkoittaa yksilöllistä yrittäjyyteen valmentavaa ohjelmaa. Valmennusohjelmaan voivat hakeutua ne opiskelijat, jotka ovat
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 14(16) (a) olemassa olevia yrittäjiä tai (b) kehittämässä liikeideaa perustaakseen yrityksen tai periäkseen yrityksen sukupolvenvaihdoksessa tai (c) joilla on vahva yrittäjäaikomus ja yrittäjäominaisuuksia mutta ei vielä jäsentynyttä liikeideaa. Ensimmäisen vuoden syksyllä yrittäjyyskoordinaattori poimii yrittäjyysaikeiset ja tekee yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opintopolun. Ammattikorkeakoulussa toimii myös yrittäjien esihautomo. Esihautomoon valikoituvat JAMKin eri yksiköiden yrittäjät ja yrittäjäksi aikovat edellä mainittuihin kategorioihin a-c. Esihautomossa opiskelija jatkaa oman yrittäjyyden kehittämistä. Yrittäjyyden syvenemisestä muodostuu opiskelujen "punainen lanka". Henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen ohjaus sekä käytännössä oppiminen ovat esihautomon olennaisia elementtejä. Opintoja voidaan suorittaa esihautomossa 30-90 opintopisteen verran. Kauppiasyrittäjäksi aikoville on tarjolla Keskon toteuttama KYP eli Kauppiasyrittäjyyspolku ja ohjelmaan valmentavat virtuaaliopinnot. 3.5 Kansainvälisyys koulutusohjelmassa Keski-Suomi tarvitsee kansainvälistyvän yritystoiminnan tueksi kansainvälistyneitä liiketalouden osaajia. Koulutusohjelmassa on kehitetty kansainvälistyvän tradenomin opintopolku. Kansainvälistymisen tavoitteena on (a) lisätä opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta vaihto-opiskelun ja harjoittelun muodossa, (b) verkottaa kansainväliseen liiketoimintaosaamiseen suuntautuneet opiskelijat alueen elinkeinoelämän kanssa, (c) verkottaa ulkomaiset partnerit koulutusohjelmaan ja (d) mahdollistaa kotikansainvälistyminen eli kotimaahan jäävien opiskelijoiden valmiudet toimia kansainvälisesti. Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus vähintään vaihto-opiskelijaksi lähtöön. Vaihtoopiskelijaksi voi lähteä, mikäli kielitaito on riittävä ja opiskelija on tehnyt opintoja englannin kielellä tai opiskelijan kielitaito riittää opiskelemaan kohdemaassa. Harjoittelu ulkomailla voidaan tehdä joko vaihto-opiskelun yhteydessä tai erillisenä matkana. Koulutusohjelman harjoittelukoordinaattori avustaa harjoittelupaikkojen etsimisessä sekä mahdollisesti ulkomaanharjoittelun taloudellisessa tukemisessa. Kotikansainvälistyminen tarkoittaa esimerkiksi opintoja vieraalla kielellä sekä monikulttuurisissa opiskelijaryhmissä toimimista. 4 OSAAMISEN KEHITTYMISEN ARVIOINTI Lähtökohtana on opiskelijan osaaminen opintojen alussa suhteessa koulutusohjelman tavoitteena olevaan osaamiseen. Opiskelija arvioi itse osaamisensa opintojen alussa ja hakee halutessaan hyväksilukemista aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelijan kanssa käydään keskustelu henkilökohtaisista opintovalinnoista opintojen alkuvaiheessa.
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 15(16) Opintojen aikana opiskelija arvioi oman osaamisensa kehittymistä ja tämän pohjalta päivitetään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa. Tavoitteena on löytää ne alueet, joissa osaamista tulisi vielä vahvistaa. Valmistumisvaiheessa opiskelijan oma analyysi osaamisestaan helpottaa työhakuprosessia. Osaamisen kehittymisen arvioinnin mahdollistamiseksi kunkin opintojakson tai osaamisalueen osalta on määritelty kriteerit seuraaville osaamisen tasoille (suluissa käytetyt arvosanat): 1. Aloitteleva osaaja (1-2) 2. Kehittynyt osaaja (3-4) 3. Asiantuntija-osaaja (5) 5 AIEMMIN OPITUN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN KOULUTUSOHJELMASSA Jokaisella opiskelijalla on oikeus halutessaan hakea hyväksilukua aiemmin hankitusta osaamisestaan. Opiskelija on vastuussa osaamisensa näyttämisestä toteen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet on kuvattu tutkintosäännössä. Aiemmin hankitun osaamisen toteennäyttämistavat sovitaan koulutuspäällikön ja asianomaisen osaamisalueen/opintojakson vastuuhenkilön/vastuuhenkilöiden kanssa. Prosessi on kuvattu selkeästi toiminnanohjausjärjestelmässä.
OPETUSSUUNNITELMA Versio 1.0/PP 16(16) LÄHTEET Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen. Projektin loppuraportti. ARENE 2007. Bachelor Betriebswirtschaft 2004-2005 (Vollzeit), Fachhochscule Vorarlberg. Finnsight 2015. Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Suomen Akatemia ja Tekes 2006. Hämäläinen, Timo. Kohti hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Kansallisen ennakointiverkoston näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta. Sitra 2006. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-1015. Luonnos 28.10.2008. Koulutus ja tutkimus 2007-2012. Luonnos 29.6.2007. Opetusministeriön lausuntopyyntö. Koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet 2012. Maakuntahallituksen lausunto OPM:n pyyntöön. 2007 Koulutustarjonnan muutostarpeet Keski-Suomessa vuoteen 2012 mennessä. Länsi-Suomen lääninhallitus, Keski-Suomen Liitto, K-S TE-keskus, Keski-Suomen osaamisjaos. 2007 Liiketalouden koulutusohjelman ristiinarviointiraportti 9.6.2006. Kommenttiversio. Jyväskylän ammattikorkeakoulun sisäisiä raportteja. Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista. Liiketoimintaosaamisen selvitysryhmän raportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:38. Moratis, L.T; van Baalen P.J. The radicalization of the multiversity: the case of the networked business School. International Journal of Ecucational Management. Vol 16 Number 4 2002, ppp 160-168. Ohjaus 2009- asiakirja. 1.1.2009 käyttöön otettava ohjausjärjestelmä. Palvelut 2020. Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa 2006. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisu. Pedagoginen toimintasuunnitelma. JAMK/Liiketalouden yksikkö. 2007. Saastamoinen Arja-Leena, Opetussuunnitelmaohjeistus 2008. JAMKin koulutuksen kehittämispalvelut 2007. Tradenomiliitto. http://www.tral.fi (12.2.2008) Tulevaisuusluotain. Verkostoitumisesta voimaa osaamiseen. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisu 2006.