Kaupunginhallitus 303 24.08.2015 Lappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen 74/00.01.03.00/2013 KH 303 Valmistelija/lisätiedot: Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580 Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040 581 1998 Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh. 040 522 9373 Osana strategian toimeenpanoa tarkastellaan puolivuosittain, onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta tarkastaa strategian tavoiteasetantaa tai sen toimenpideohjelmia. Strategiasta toteuttamisesta vastaavat toimielimet ovat todenneet toimintaympäristömuutoksista seuraavaa: Rakennuslautakunta 30.6.2015: Rakennusvalvonnan puolivuosikatsauksen luonnos 2015: Toimintaympäristössä ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat tavoiteasetantaan. Strategian tavoitteiden uhissa ja mahdollisuuksissa on tapahtunut pieniä muutoksia. Mahdollisuuksien osalta: Uusi tuotannollisia toimintoja sijoittuu Venäjältä EU:n alueelle. Tämä on ehkä vaikeutunut tai tullut epävarmemmaksi. EU - Venäjän rajan läheisyyteen liittyvä positiivinen tiedottaminen parantaa alueen imagoa. Venäjänkaupan vähentyminen heikentää imagoa ja aiheuttaa epävarmuutta investoreissa. EU-rajoitteiden voimaantulo saattaisi merkittävällä tavalla vaikeuttaa rakentamishankkeita. Uhkien osalta: Kaupan ostovoima ei toteudu ennakoidulla tavalla Etelä-Karjalassa. Tämä on todennäköisempää kuin
Tekninen lautakunta 5.8.2015: puolivuotta sitten. Suunnitellut rakennushankkeet eivät toteudu tai viivästyvät. (PS) Talouskriisi, Venäjän vastapakotteet sekä Venäjä-suhteiden yleinen epävarmuus vaikuttavat osaltaan teollisuuden, matkailun ja kaupan näkymiin. Kaupunkikeskustan rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Kaupunkirakenteen kehittämisen osalta yksityisten investointien ja talouden kasvun supistuminen hidastanee maankäytön eheyttämistä ja yrityshankkeiden realisoitumista. VT 6 jatkorakentaminen etenee. Kaksoisraide ja maakunnallinen lentokenttähanke näyttävät siirtyvän. Toimintaympäristössä ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat strategian toimenpideohjelman tavoiteasetantaan. (PL) Tekninen lautakunta ei esitä muutoksia toimenpideohjelmien tavoiteasetantaan. Ympäristölautakunta 11.8.2015: Venäjän ja EU:n pakotepolitiikka on lähes kokonaan lopettanut eläinperäisten elintarvikkeiden Venäjän viennin. Heinäkuussa 2015 Venäjä uudisti eläinperäisten elintarvikkeiden vientirajoitukset, mikä tarkoittaa n. 40.000 alenemista ympäristötoimen maksutuotoissa. Talouden jatkunut taantuma näkyy tuotannollisten toimijoiden uusissa investoinneissa. Näiden vähyys on ollut nähtävissä lupien käsittelymäärissä. Jossakin vaiheessa investointien lisääntyminen väistämättä tulee heijastumaan myös viranomaissuoritteiden kasvuna. Suomen hallituksen ohjelma tullee karsimaan kuntien tehtäviä. Kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtynee kunnilta TUKES:ille vuoden 2016 puolivälissä. Ympäristönsuojelulakia on uudistettu kolme kertaa 1,5 vuoden sisällä. Sen seurauksena tehtäviä on siirtynyt ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyyn ja lupakynnyksiä on nostettu. ELY:n resurssien vähentyminen ja lainsäädännön muutos lisää olosuhdevalvontaa ja siihen liittyviä tehtäviä. Pien-Saimaan ja myös muidenkin vesistöjen kunnostuksen kiinnostus on edelleen vahvaa. Panostus Pien-Saimaan suojeluun tulee näkymään positiivisena tulevaisuudessa.
Green Lappeenranta imagon vahvistuminen on edennyt vauhdilla. Se näkyy myös lisääntyvänä energiansäästönä, ilmastonmuutoksen torjuntatoimenpiteinä, uusiutuvan energian kasvuna ja puhtaamman teknologian (Clean Tech) kehityshankkeina. Erityisesti Lappeenrannan teknillinen yliopisto hyötyy kaupungin kehityksestä. Sekä Venäjäpakotepolitiikan että Green Lappeenrannan vuoksi kaupungin kannattaisi suunnata viestintää kehittyville markkinoille sekä EU:n ja Yhdysvaltojen suuntaan. Resurssiviisaustiekartta on tulossa kaupungin toimielinten käsittelyyn jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Rauhassa oleva Blue White Eagle alus ei ole siirtynyt omistajan lupauksista huolimatta. Mikäli Lappeenrannan seudun ympäristötoimi joutuu teettämään aluksen poistamisen saattaa se aiheuttaa kuluja, mihin ei olla varauduttu. (IR) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta ei esitä muutoksia toimenpideohjelmien tavoiteasetantaan. Nuoriso- ja liikuntalautakunta 11.8.2015: Nuorisotoimi Nuorisotoimessa on alkanut Etelä-Karjalan ohjaamotoiminta 1.3.2015. Etelä-Karjalan ohjaamotoiminta kattaa kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Toimintaa toteutetaan ESR-hankerahoituksella 28.2.2018 asti, jonka jälkeen toiminta on tarkoituksena vakinaistaa pysyväksi. Toimipisteet ovat Lappeenrannassa Monarilla ja Imatralla Koskiksessa. Nuorisotoimi kehittää ohjaamotoimintaa kaikkien omien toimintamuotojensa kautta. Tuemme nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään. Hankkeen tarkoituksena on tarjota nuorille oikea-aikaista ja nopeaa tukea elämän eri haasteisiin yhdessä työvoimahallinnon, Eksoten ja lukuisten yhteistyötahojen kanssa. Toimita tulee tiivistämään alueellista yhteistyötä usealla eri toimialalla. Ohjaamotoimintojen liittyminen vahvasti kuntien nuorisotyöhön on merkittävä muutos nuorisotoimialalla koko Suomessa. (SR) Liikuntatoimi Liikuntatoimen nykyisillä liikunnanohjausresursseilla ei voida vastata strategian Hyvinvointiohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden liikunnan lisäämiseen, palvelujen parantamiseen eikä yleisesti urheiluseuroihin kuulumattomien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen.
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden liikunnan edistämiseen, kehittämiseen ja omaehtoisen, seuroihin kuulumattoman lasten sekä nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen kaupungin olisi strategian mukaisesti osoitettava liikuntatoimelle resursseja jatkossa. Toimialalla on tehty kuluvalle valtuustokaudelle erittäin merkittäviä menosäästöjä ja palvelujen karsintaa, jotta valtuuston päättämiin talousraameihin on pystytty sopeutumaan. Mikäli tulevina talousarviovuosina toimialalle asetetaan edelleen uusia säästövelvoitteita, joudutaan silloin strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa nuoriso- ja liikuntatoimen osalta muuttamaan ja karsimaan monilta osin. (IO) Nuoriso- ja liikuntalautakunta toteaa, että liikuntatoimen nykyisillä liikunnanohjausresursseilla ei voida vastata strategian Hyvinvointiohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden liikunnan lisäämiseen, palvelujen parantamiseen eikä yleisesti urheiluseuroihin kuulumattomien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Edelleen lautakunta toteaa, että mikäli tulevina talousarviovuosina toimialalle asetetaan lisää uusia säästövelvoitteita, joudutaan strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa nuoriso- ja liikuntatoimen osalta muuttamaan ja karsimaan monilta osin. Sosiaali- ja terveystoimikunta 12.8.2015: Tarkastelujaksolla ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat strategian tavoiteasetantaan. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua uuden hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys. Hallitusohjelman mukaan sote-alueita on yhteensä enintään 19. Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Uudistuksen voimaantulon aikataulu on vielä avoinna. Imatra on valmistellut liittymistä Eksoten täysjäseneksi vuoden 2016 alusta lukien. Liittyminen edellyttää perussopimuksen muutoksia, erikoissairaanhoidon alijäämäkysymyksen ratkaisemista taloudellisten reunaehtojen lisäksi. Perussopimusmuutokset ja
talouden reunaehdot tulevat kuntien valtuustojen päätettäviksi alkusyksystä 2015. Eksoten jäsenkunnat ovat edellyttäneet Eksotelta toimintatapoja, jolla sosiaali- ja terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014 2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Talouden näkökulmasta merkittävimmät riskit lähitulevaisuudessa liittyvät viime tai alkuvuodesta voimaan tulleisiin lakimuutoksiin. Suurimpana taloudellisena riskinä on vuoden 2015 alusta voimaantullut työmarkkinatukiuudistus, joka lisää huomattavasti kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta. Lappeenranta on maksanut tammi-toukokuussa Kelalle 2,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna samana aikana kertyi 1,5 miljoonan lasku. Eksoten talousarviossa oli varauduttu merkittävään kulujen kasvuun työmarkkinatuen kuntaosuudessa. Koko vuoden osalta työmarkkinatuen kuntaosuuden odotetaan toteutuvan -0,3 milj. euroa budjettia suurempana kokonaissumman kasvaessa 7,8 milj. euroon. Kasvua edellisvuoteen verrattuna tulee 2,8 milj. euroa, mikä johtuu voimaantulleesta lakimuutoksesta. Kasvu on ennakoitua maltillisempaa. (SN) Sosiaali- ja terveystoimikunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa tässä vaiheessa. Kulttuurilautakunta 13.8.2015: Kulttuurilautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2015: Kasvatus- ja opetustoimessa on arvioitu toimintaympäristön muutoksia toimialan perustehtävien sekä strategian toimialaan kohdistuvien tavoitteiden näkökulmasta. Hallitusohjelma sisältää varhaiskasvatuksen ja päivähoidon osalta merkittäviä muutoksia. Hallitusohjelman tarkennukset tehdään todennäköisesti syksyn 2015 aikana, jolloin selviää, miten henkilöstömitoituksen muutos tulee vaikuttamaan ryhmien ja henkilöstön määrään. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen osapäivähoitoon tulee lisäämään osapäivähoidon tarvetta ja vähentämään jonkin verran kokopäivähoitoa. Tämä voi johtaa tarpeisiin muuttaa henkilöstön palvelussuhteita osa-aikaiseksi.
Toisaalta päivähoidon kysyntä on kääntynyt kasvuun kevään 2015 aikana. Hallitusohjelman mukaan perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen ja kerhotoimintaan osoitetut avustukset poistuvat. Toisaalta mm. perusopetuksen digitalisoimiseen on tulossa merkittäviä panostuksia. On todennäköistä, että nämä muutokset eivät vaikuta toimintaan vielä lukuvuoden 2015 2016 aikana. Kerhotoiminnan sekä koulutuksellisen tasa-arvon avustuksilla on toteutettu tiettyjä syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä ja avustusten poistumisella voi olla vaikutusta strategian tavoitteiden toteutumiseen tulevina vuosina. Hallitusohjelman toisen asteen koulutusta koskevat kirjaukset eivät vaikuta lukiokoulutukseen. Sen sijaan nuorten oppisopimuksen laajentamiseen varatun lisärahoituksen poistuminen vuodesta 2018 tullee vaikuttamaan nuorten oppisopimusten määrään, mutta ei vaikuttane vielä tällä strategiakaudella. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet on vahvistettu, lukiokoulutuksen perusteet vahvistetaan syksyllä 2015. Uudet opetussuunnitelmat valmistellaan lukuvuoden 2015 2016 aikana ja laaditaan kaikkien koulumuotojen osalta käyttöönotettavaksi 1.8.2016 lukien. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki on ollut voimassa vuoden. Lain täytäntöönpanon onnistuminen edistää hyvinvointiohjelman tavoitteiden saavuttamista. Yleinen työllisyystilanteen heikentyminen on vaikeuttanut olennaisesti nuorten työosallisuutta. Venäjän tilanne on vaikuttanut perustettaviin vapaaehtoisen vieraan kielen A2-ryhmiin siten, että uusia venäjän ryhmiä ei syntynyt samalla tavoin kuin edellisinä vuosina. Kasvatus- ja opetustoimen näkemyksen mukaan toimintaympäristössä ei ole tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että ne aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. (TW) Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Konsernihallinto ja Wirma Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne (kesäkuu 2015:
15,7 %) on kuitenkin keskimääräistä parempi lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. Lappeenrannassa on työttömyysaste kesäkuusta 2014 kesäkuuhun 2015 heikentynyt 3,4 prosentilla, kun se koko maassa heikkeni 9,4 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu viimeisen 12 kk:n aikana n. 250 henkilöllä. Elinkeinorakenteen uudistuminen jatkuu teollisten työpaikkojen supistumisen myötä (UPM:n paperikone, Paroc). Metsäteollisuuden tuloskehitys on positiivinen ja mahdollistanut uusia investointeja. Nämä eivät kuitenkaan tuo mittavassa määrin uusia pysyviä työpaikkoja. Uusia yrityksiä on aloittanut erityisesti ICT- ja ympäristöliiketoiminnan aloilla sekä ravintola- ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Keskustan rakentaminen jatkuu vilkkaana. Kaupan ja matkailualan liikevaihdon hitaaseen kehitykseen on heijastunut venäläismatkailijoiden edelleen vähentyneet vierailut Etelä-Karjalaan. Saavutettavuuden ja matkailuelinkeinon näkökulmasta erityisen ajankohtainen tavoite on, että Lappeenrannasta lennetään kansainvälisiin kohteisiin ja täältä avautuu uusia lentoreittejä. Tämä on välttämätöntä, jotta lentokentän tulevaisuus voidaan turvata. Koko Euroopan tulevaisuuteen on voimakkaasti vaikuttamassa pakolaisvirtojen kiihtyminen Afrikasta. Toistaiseksi Lappeenrannassa ilmiö näkyy lähinnä Joutsenon vastaanottokeskuksen asiakasmäärän kasvuna, mutta pitkään jatkuessaan tullee edellyttämään myös Suomessa varautumista maahanmuuttopalvelujen vahvistamiseen. (MH) Konsernihallinnon näkemys talousympäristön muutoksesta Puolivuotistilanteen perusteella näyttää siltä, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma pystytään viemään läpi, kun tehdyistä päätöksistä pidetään kiinni. Verotulot saattavat toteutua hieman ennakoitua suurempina, mutta vastaavasti kiinteistöjen myynnissä on hyvin suuri riski, etteivät kaikki suunnitellut tuotot toteudu yleisen taloustilanteen vuoksi. Lainsäädännössä on tapahtunut muutos. Eduskunnan hyväksymässä uudessa kuntalaissa kriisikuntakriteeritarkastelu on ulotettu konsernitasolle ja kuntayhtymille on otettu oma kriisikuntamenettelynsä. Tämä asettaa painetta entistä toimivammalle konserniohjaukselle.
Uuden hallituksen hallitusohjelmassa on merkittävä määrä kirjauksia, joiden avulla kuntien velvoitteita pyritään vähentämään. Nähtäväksi jää, kuinka suuresta osasta suunnitelmia tulee pysyvää lainsäädäntöä. Muutokset eivät tule helpottamaan vielä vuoden 2016 talousarviota, mutta seuraavalle valtuustokaudelle uudistukset antaisivat mahdollisuuksia. Lappeenrannan saamat valtionosuudet vähenivät edelliseen vuoteen nähden jo vuonna 2014, vähennyksen ollessa 1,0 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna valtionosuuksien vähennys vuoteen 2014 nähden on jo 2,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuskriteereiden uudistus ei leikannut Lappeenrannan valtionosuuksia, vaan vähennys johtuu yksinomaan valtionosuuksiin kohdistuvista leikkauksista. Lappeenrannan Energia-konsernilla on suuria investointipaineita johtuen jätevesiratkaisusta ja lain velvoitteesta sähkölinjojen kaivamisesta maahan nykyisten ilmalinjojen sijaan. Energiakonserni ei välttämättä tulevina vuosina pysty tulouttamaan samaa vuotuista summaa kuin nykyisin. On suositeltavaa, että 2015 syksyllä tehdään pääsuuntaviivoja seuraavaa valtuustokautta varten. Suuntaviivoissa tulisi huomioida veropohja, energian tilanne, Eksoten näkymät ja kaupungin oman toiminnan kustannuskehitys. Uudessa hallitusohjelmassa linjattujen itsehallintoalueiden tehtäväkenttä tulee ratkaisevasti vaikuttamaan siihen, mitkä ovat kunnan tehtävät tulevaisuudessa. Kaupunki joutunee ensi vaalikaudella määrittelemään roolinsa osana julkista hallintoa kokonaan uudelleen. Tämä tulee väistämättä myös vaikuttamaan kustannusrakenteisiin, sekä siihen mitä kaupungin mm. tulee tai ei tule omistaa asukkaidensa palveluiden tuottamiseen tarvittavien kiinteistöjen ja muiden omaisuuden osalta. Strategia-asiakirjat löytyvät Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta kohdasta Päätöksenteko ja talous > Strategiat. (ON) Kj Kh Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa ei tässä vaiheessa tarkisteta. Hyväksyttiin.