Lappeenranta 2028 strategian toimintaympäristön muutokset ja toimenpideohjelmien mahdollinen tarkistaminen

Transkriptio

1 Oheismateriaali: Kaupunginhallitus Lappeenranta 2028 strategian toimintaympäristön muutokset ja toimenpideohjelmien mahdollinen tarkistaminen Osana strategian toimeenpanoa tarkastellaan puolivuosittain, onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta tarkastaa strategian tavoiteasetantaa tai sen painopisteitä. Strategian toteuttamisesta vastaavat toimielimet ovat todenneet toimintaympäristömuutoksista seuraavaa: Ympäristölautakunta : Talouskriisi, Venäjän vastapakotteet sekä Venäjä-suhteiden yleinen epävarmuus vaikuttavat osaltaan teollisuuden, matkailun ja kaupan näkymiin. Orastava ruplan vahvistuminen ei vielä näy merkittävästi lisääntyvänä kysyntänä toimialalla. Elintarvikevienti Venäjälle on edelleen pysähdyksissä pakotteiden vuoksi. Lappeenrannan ja Lappeenrannan seudun väkiluku on tasaantunut. Vuotuinen syntyvyys on pienempi kuin kuolleisuus. Kaupunkikeskustan rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Kaupunkirakenteen kehittämisen osalta yksityisten investointien ja talouden kasvun supistuminen hidastanee maankäytön eheyttämistä ja yrityshankkeiden realisoitumista, mutta uusia eheyttämishankkeita valmistellaan jatkuvasti. Taloudellinen niukkuus käyttötaloudessa vaikuttaa tehtävien hoitamiseen. Pariisin ilmastosopimus on vauhdittanut ilmastomyönteisten ratkaisujen kehittämistä. Lappeenrannan kaupunki on Suomessa hyvässä tilanteessa ja uusiutuvan energian käyttö on jatkanut kasvuaan edelleen. Lappeenrannan vahvuudet on tunnustettu myös muualla. Kuntaliitto antoi Lappeenrannalle kunniakirjan ilmastotyöstä ja WWF nimesi Lappeenrannan Suomen ilmastopääkaupungiksi (IR) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Tekninen lautakunta : Talouskriisi, Venäjän vastapakotteet sekä Venäjä-suhteiden yleinen epävarmuus vaikuttavat osaltaan teollisuuden, matkailun ja

2 kaupan näkymiin. Orastava ruplan vahvistuminen ei vielä ole näkynyt merkittävästi lisääntyvänä kysyntänä kaupan ja matkailun toimialueilla. Lappeenrannan väkiluvun kasvu on tasaantunut. Vuotuinen syntyvyys on pienempi kuin kuolleisuus. Kaupungin asukasluvun kasvu johtuu maahanmuutosta. Kaupunkikeskustan rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana. Kaupunkirakenteen kehittämisen osalta yksityisten investointien ja talouden kasvun supistuminen kuitenkin hidastanee maankäytön eheyttämistä ja yrityshankkeiden realisoitumista. Uusia eheyttämishankkeita valmistellaan jatkuvasti. VT 6 jatkorakentaminen etenee. Kaksoisraiteen ensimmäiset työvaiheet toteutetaan v Maakunnallinen lentokenttä on perustettu. Taloudellinen niukkuus käyttötaloudessa vaikuttaa tehtävien hoitamiseen. Toimintaympäristössä ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat strategian tavoiteasetantaan. (IR) Tekninen lautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Kulttuurilautakunta : Kulttuurilautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Kasvatus- ja opetuslautakunta : Kasvatus- ja opetustoimessa on arvioitu toimintaympäristön muutoksia toimialan perustehtävien sekä strategian toimialaan kohdistuvien tavoitteiden näkökulmasta. Varhaiskasvatusta koskeva uudistettu lainsäädäntö on tullut voimaan Keväällä on tehty päätökset lainsäädännön täytäntöönpanosta. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on määritelty. Varhaiskasvatusmaksut on päätetty periä varattujen varhaiskasvatustuntien perusteella. Näyttää siltä, että maksuperusteen muutos on johtanut siihen, että varhaiskasvatusaikaa varataan aiempaa vähemmän. Muita muutoksia varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään on tässä vaiheessa vielä vaikea arvioida.

3 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat on uudistettu ja otettu käyttöön lukien. Yleinen työllisyystilanne on vaikeuttanut nuorten työosallisuutta. Venäjän tilanteen vaikutus vieraiden kielten opiskeluun on näkynyt vähentyneenä kiinnostuksena venäjän kielen opiskeluun peruskoulun valinnaisena kielenä. Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen vuonna 2015 edellytti uusien valmistavien opetusryhmien perustamista, mutta tilanne on kevään aikana tasaantunut. Lappeenrantaan ei ole asettunut asumaan turvapaikan saaneita lapsia tai nuoria, joiden opetuksen järjestäminen olisi vaatinut erityisiä toimenpiteitä. Kasvatus- ja opetustoimen näkemyksen mukaan toimintaympäristössä ei ole tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että ne aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. (TW) Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Nuoriso- ja liikuntalautakunta : Toimialalla ei ole tapahtunut sellaisia oleellisia toimintaympäristön muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. (IO) Nuoriso- ja liikuntalautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Tässä yhteydessä lautakunta päätti kuitenkin päätti korostaa mm. asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavina, tärkeinä lähivuosien ja pitkän tähtäimen investointeina seuraavia hankkeita: - Monarin peruskorjaus ja Asinsaaren leirikeskuksen kehittämisen - liikunnan ja urheilun pääkäyttöön tarkoitettu, yleisurheilun, jalka- ja pesäpallon talviaikaiseen lajitoimintaan ensisijaisesti soveltuva, mutta myös mm. messuihin yms. soveltuva iso monitoimihalli, joka valmistuessaan vapauttaa runsaasti tilaa nykyisistä sisäliikuntasaleista ja -halleista mm. koripallon, lentopallon, salibandyn ja asukkaiden käyttöön - Lpr:n urheilutalon peruskorjaus vuonna 2018, hankkeella on alustava valtionavustus okm:n rahoitussuunnitelmassa vuodelle 2018, euroa - Kisapuiston pääjäähallin peruskorjaus v. 2018

4 - olemassa olevien ulkourheilukeskusten kehittäminen - lähiliikuntapaikkojen lisääminen - vanhojen huonokuntoisten nurmikenttien perusparannukset - kaikkien vapaassa käytössä olevien hiihto- ja ulkoilureittien perusparannushankkeet. Sosiaali- ja terveystoimikunta : Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten toiminnassa merkittävin muutos vuoden 2016 alusta oli Imatran liittyminen Eksoten täysjäseneksi. Integraatio on edennyt operatiiviselle tasolle. Eksoten valtuuston hyväksymän palveluverkkosuunnitelman toteutusta jatkettiin suunnitelman mukaan myös alkuvuodesta Vuoden 2016 alusta Eksoten taloudellinen tulos on kehittynyt edelleen myönteiseen suuntaan. Eksoten kuuden kuukauden tulos oli 4,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Käyttösuunnitelmaan verrattuna tulos oli 3,4 miljoonaa euroa parempi. Koko vuoden tuloksen ennustetaan olevan käyttösuunnitelmaa 4,6 miljoonaa euroa parempi. Eksoten jäsenkunnat ovat edellyttäneet Eksotelta ratkaisua, jolla sosiaali- ja terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina olla enintään euroa. Kuntien kanssa sovittua alijäämäkattamisohjelmaan nähden ollaan edellä aikataulu. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti keväällä, että vaativin ympärivuorokautinen päivystys kootaan Suomessa 12 sairaalaan. Esityksen mukaan Kaakkois-Suomen laajan päivystyksen keskussairaala olisi Lappeenrannassa. Seitsemän muun laajan päivystyksen keskussairaalaan joukossa Lappeenrannan lisäksi olisivat Lahti, Pori, Seinäjoki, Jyväskylä, Joensuu ja Rovaniemi. Matkaaika lähimpään laajan päivystyksen sairaalaan olisi puolella suomalaisista alle 30 ja 80 prosentilla alle 50 minuuttia. Viisi yliopistollista sairaalaa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa tarjoaisivat kaikkein vaativinta hoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja luonnoksista hallituksen esitykseksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä syyskuun puoliväliin mennessä. Etelä-Karjalan lausunto valmistellaan yhteistyössä Eksoten ja kuntien kesken. Eksoten valtuusto hyväksyi kokouksessaan uuden päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin. Investointikustannukset vuo-

5 sille ovat yhteensä 71 miljoonaa euroa sisältäen keskussairaalan vanhojen osien peruskorjausta. Investointi rahoitetaan tulorahoituksella ja ottamalla uutta pitkäaikaista lainaa vuosina yhteensä 47,3 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa ei ole alkuvuonna 2016 nostettu. Sosiaali- ja terveysministeriö rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia ja suuria investointeja väliaikaisella lailla alkaen. Laki ei suoraan vaikuta Eksoten jo käynnissä olevaan sairaalainvestointiin ellei jälkeen investoinnin hinta tai laajuus olennaisesti muutu. Maan hallitus julkisti kesäkuun lopulla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Järjestämislailla säädetään, millä tavoin maakunnan pitää järjestää asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuolto. Voimaanpanolailla säädetään henkilöstön ja omaisuuden siirtymisestä maakuntiin sekä maakuntien väliaikaishallinnosta, jonka tehtävänä on valmistella vuoden 2019 alussa käynnistyvää toimintaa. Lakiluonnoksissa linjataan, että kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit. Luonnoksiin sisältyy myös uusi rahoitusmalli jonka edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvä tasaus määritetään lopullisina vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella. Lakiluonnokset eivät ole vielä täysin valmiita. Hallituksen esityksen luonnosta on viimeistelty vielä kesän aikana. Lakiluonnokset kootaan hallituksen esitykseksi ja lähetetään lausunnolle elokuussa. Etelä-Karjala haki valtakunnalliseen työ- ja elinkeinopalvelujen alueelliseen kokeiluun loppu keväästä. Kilpailukyky-ministeriryhmä teki valintansa kesäkuun lopulla. Hakemuksia kokeiluun tuli 41 kappaletta ja kokeilualueiksi niistä valittiin 9. Etelä-Karjalan hakemus ei tullut valituksi. Päätöksen jälkeen kaikille Etelä-Karjalan työ- ja elinkeinopalvelujen kokeiluhankkeen hakemusvaiheessa

6 mukana olleille tahoille välitettiin kutsu tulla työstämään hakemusprosessissa esiin nousseita yksittäisiin palveluihin liittyviä ongelmakohtia. TE-toimisto ja ELY-keskus pitävät tarpeellisena keskustella kokeilualueiden valinnan jälkeenkin siitä, miten esitykset yksittäisten palvelujen ja toimintamallien muutoksista voitaisiin ottaa huomioon. Maakuntauudistuksessa myös työ- ja elinkeinopalveluja ollaan siirtämässä maakunnan vastuulle. Etelä-Karjalassa maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu maakuntaliiton vetämänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmistelu on Eksoten johtoryhmällä johon on lisätty edustajia kunnista ja maakuntaliitosta. Toimintaympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Lainsäädännön ollessa vielä valmisteluvaiheessa strategian puolivuotistarkastelujaksolla ei ole tapahtunut kuitenkaan sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat strategian tavoiteasetantaan tässä vaiheessa. (SN) Sosiaali- ja terveystoimikunta toteaa, että toimintaympäristössä on tapahtumassa suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Lainsäädännön ollessa vielä valmisteluvaiheessa strategian puolivuotistarkastelujaksolla ei ole tapahtunut kuitenkaan sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat strategian tavoiteasetantaan tässä vaiheessa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos Hallitus on linjannut neuvotteluissa maakunnille siirrettävien tehtävien osalta, että pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen osoitetaan viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi maakuntien yhteistyöalueittain. Pelastustoimen henkilöstö tulee olemaan järjestämisvastuussa olevan maakunnan palvelulaitoksen palveluksessa. Palvelulaitos vastaa palvelujen tuottamisesta kaikille alueensa maakunnille. Linjauksen mukaisesti yhteistyöalueen maakunnat tekevät järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa yhteistyösopimuksen neljän vuoden sopimuskausittain. Tuolloin sovitaan yhteistyöalueen maakunnille tuotettavan pelastustoimen palvelutasosta eli tavoitteista ja käytettävistä voimavaroista, mukaan lukien investoinnit ja henkilöstö. Sopimus mahdollistaa kunkin maakunnan erityistarpeiden huomioimisen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Yhteistyösopimuksessa maakunnat sopivat, miten pelastustoimen palvelut rahoitetaan ja tuotetaan. (EH) Konsernihallinto ja Wirma

7 Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne (kesäkuu 2015: 15,9 %) on hieman keskimääräistä parempi. Huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu viimeisen 12 kk:n aikana 125 henkilöllä (edellisvuoden kasvu 250 henkilöä). Työttömyydestä kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Työpaikkojen sekä työttömien kokonaismäärä on pysynyt lähes ennallaan. Työllisyysastetta tulisi voida nostaa. Yritysten suhdannebarometrit osoittavat pientä toiveikkuutta liiketoimintanäkymien kasvun osalta. Elinkeinorakenteen uudistuminen jatkuu teollisten työpaikkojen supistumisen myötä. Metsäteollisuuden tuloskehitys on positiivinen ja mahdollistanut uusia investointeja. Nämä eivät kuitenkaan tuo mittavassa määrin uusia pysyviä työpaikkoja. Keskustan rakentaminen jatkuu vilkkaana. Kaupan ja matkailualan liikevaihdon hitaaseen kehitykseen on heijastunut venäläismatkailijoiden edelleen vähentyneet vierailut Etelä-Karjalaan. Saavutettavuuden ja matkailuelinkeinon näkökulmasta erityisen ajankohtainen tavoite on, että Lappeenrannasta lennetään kansainvälisiin kohteisiin ja täältä avautuu uusia lentoreittejä. Etelä-Karjalan keskussairaala on sote-uudistuksessa vahvasti ehdolla yhdeksi päivystäväksi sairaalaksi. Päivystävän sairaalan säilyminen Lappeenrannassa vahvistaa omalta osaltaan kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Pakolaisvirtojen kiihtyminen on näkynyt Lappeenrannassa lähinnä Joutsenon vastaanottokeskuksen asiakasmäärän kasvuna sekä maahanmuuttoviraston työvoiman lisäyksenä. Myös Etelä-Karjalassa tulee varautua maahanmuuttopalvelujen vahvistamiseen ja työtilaisuuksien tarjoamiseen maahanmuuttajille. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Lakiluonnokset kootaan hallituksen esitykseksi ja lähetetään lausunnolle elomarraskuussa. Lait ovat pohja uudistukselle, jossa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa. Maakuntien vastuulle siirtyvät alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät.

8 Uudistus tulee muuttamaan merkittävästi myös Lappeenrannan kaupungin taloudellisia vastuita ja kunnallisverojen tuloutusta sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen siirtyessä pois kunnilta. Etelä-Karjalan liitto on nimennyt työryhmät, jotka ovat käynnistäneet maakunnallisen tehtäväjaon valmistelun. (MH) Konsernihallinnon näkemys talousympäristön muutoksesta on esitetty talouden puolivuotiskatsauksen yhteydessä.