Lappeenranta 2028 strategian toimintaympäristön muutokset ja toimenpideohjelmien mahdollinen tarkistaminen

Transkriptio

1 Oheismateriaali: Kaupunginhallitus Lappeenranta 2028 strategian toimintaympäristön muutokset ja toimenpideohjelmien mahdollinen tarkistaminen Osana strategian toimeenpanoa tarkastellaan puolivuosittain, onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta tarkastaa strategian tavoiteasetantaa tai sen painopisteitä. Strategian toteuttamisesta vastaavat toimielimet ovat todenneet toimintaympäristömuutoksista seuraavaa: Ympäristölautakunta : Strategian päivittämisen jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut seuraavia muutoksia: Talouden hidas elpyminen Ruplan loiva vahvistuminen Maakuntauudistuksen valmistelu on edennyt Ilmastonmuutoksen hillitseminen on noussut merkittäväksi muutosvoimaksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toiminta muuttuu paljon maakuntauudistuksen kautta. Ympäristöterveydenhuolto siirtyy maakuntahallintoon ja ympäristönsuojelun organisoituminen on vielä epäselvä. Asiat selvinnevät vuoden 2017 aikana. Talouden elpyminen tuo lisääntyvää toimintaa, mikä näkyy työtehtävissä. Ympäristönsuojelun vuoden 2016 tulot kasvoivat, kun lupamenettelyjen tarve lisääntyi. Toistaiseksi Venäjä-pakotteet ovat jatkuneet, mikä taas näkyy siinä, että elintarvikevientitodistusten tarve on vähäinen. Valtioneuvoston laatima ilmasto- ja energiastrategia keskittyy tulevina vuosina yhdyskunta- ja kuluttajasektoriin. Tämä johtaa ympäristönsuojelun vastuualueen asiantuntemuksen kysynnän kasvuun. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen pitkäjänteinen työ sekä kaupunkikonsernin toiminta alkaa kantaa hedelmää. Lappeenranta saavutti v kaikenkaikkiaan 4 kunniakirjaa toiminnastaan ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Tulevaisuudessa myös Suomessa resurssien niukkuus vaikuttaa yhdyskuntien toimintaan. Tulevassa strategiassa Lappeenrannan kaupungin kannattaa vahvistaa panostaan ilmastonmuutoksen torjuntaan ja energiajärjestelmän kehittämiseen liittyvään toimintaan, kiertotalouteen

2 sekä myös vahvistaa oman toimintansa ympäristövaikutusten tunnistamista ja vaikutusten pienentämistä. (IR) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta antaa oheisen selvityksen arvionaan toimintaympäristön muuttumisesta. Kasvatus- ja opetuslautakunta : Kasvatus- ja opetustoimessa on arvioitu toimintaympäristön muutoksia toimialan perustehtävien sekä strategian toimialaan kohdistuvien tavoitteiden näkökulmasta. Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön varhaiskasvatuslain mahdollistama subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen laissa mainituilla ehdoilla 20 tuntiin viikossa. Ryhmäkokoja sen sijaan ei ole kasvatettu, mutta päiväkotien käyttöä on tehostettu sekä pyritty nostamaan käyttöastetta. Varhaiskasvatuksen maksut on muutettu tuntiperusteisiksi. Perheet varaavat varhaiskasvatusaikaa mahdollisimman vähän, mikä on johtanut siihen, että lasten hoitoajat poikkeavat paljon toisistaan. Tämä puolestaan aiheuttaa paljon muutoksia subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta laajemmassa varhaiskasvatuksessa olevien lasten ryhmän kokoonpanoon hoitopäivän aikana. Muutokset on koettu henkilöstön keskuudessa kuormituksen kasvuna. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat on uudistettu lukien. Varsinkin perusopetuksessa muutos on erittäin merkittävä. Keskeisin muutos on aikaisempaan verrattuna laaja-alaisen osaamisen merkityksen korostaminen oppiaineisiin liittyvän osaamisen rinnalla. Tarkemmin perusopetuksen muutosta on esitelty oppaassa, joka on luettavissa linkistä Opetussuunnitelmien muutoksissa keskeistä on myös toimintakulttuurin muuttaminen yhteisölliseen ja osallistavaan suuntaan. Tänä vuonna voimaan tulevat kuntalain 5 luvun määräykset kunnan asukkaiden osallistumisoikeuden laajenemisesta velvoittavat kuntaa suunnittelemaan ja kehittämään palveluja yhdessä käyttäjien kanssa. Osallisuustapoja ja muotoja tulisi uudistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeista on mahdollista hakea ylimääräistä rahoitusta. Kärkihankkeet kohdistuvat opettajien osaamisen lisäämiseen, digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittamiseen ja digioppimisen kehittämiseen, lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseen koulupäivän aikana sekä taiteen perusopetuksen sekä muun lasten taide- ja kulttuuritoiminnan tarjontaan kouluissa ja sen saavutettavuuden lisäämiseen. Kasvatus- ja ope-

3 tustoimessa on laadittu hankehakemuksia, jotka on koettu edistävän kaupungin strategian toteuttamista. Hankkeita toteutetaan saadun rahoituksen puitteissa. Rahoituspäätöksiä tehdään ministeriössä kevään aikana. Unicef on myöntänyt Lappeenrannan kaupungille Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Tunnustus velvoittaa kaikkia toimialoja ottamaan toiminnassaan erityisesti huomioon lapset ja nuoret, vaikka lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä lopettaakin toimintansa kuluvan valtuustokauden loppuessa. Lappeenrannan kaupunki on mukana sosiaali- ja terveysministeriön Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallisessa, Eksoten johtamassa, vuodet kattavassa, LAPE-hankkeessa. Hankkeen puitteissa on tarkoitus edistää toimintakulttuurin muutosta ja perhekeskustoimintamallia, jotta palvelut olisivat lapsi- ja perhelähtöisiä, yhteen sovitettuja, oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia. Lisäksi tavoitteena on edistää sosiaalija terveystoimijoiden kanssa varhaiskasvatuksen ja koulun mahdollisuuksia tukea lapsen hyvinvointia sekä kehittää erityis- ja vaativamman tason palveluita. Lappeenrannan ympäristöohjelma on laadittu ja on parhaillaan lausunnolla. Ohjelmaan sisältyy useita kaupungin strategisia tavoitteita kohti tavoittelevia, myös kasvatus- ja opetustoimea koskevia toimenpiteitä. Yleinen heikko työllisyystilanne on vaikeuttanut nuorten työosallisuutta. Venäjän tilanteen vaikutus vieraiden kielten opiskeluun näkyy vähentyneenä kiinnostuksena venäjän kielen opiskeluun peruskoulun valinnaisena kielenä. Kasvatus- ja opetustoimen näkemyksen mukaan toimintaympäristössä on tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, että olisi tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. Uusien toimenpiteiden asettaminen lienee paikallaan vasta valtuustokauden vaihduttua. Osa toimenpiteistä on toteutunut ja siirtynyt tavanomaiseksi toiminnaksi. Osa tavoitteista on edelleen ajankohtaisia ja niiden alla voidaan toteuttaa uusia toimintoja. Keskeistä vuonna 2017 on uusien varhaiskasvatussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien laadukas täytäntöönpano. (TW) Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää edellä olevan kuvauksen toimintaympäristön muutoksista. Strategian tavoiteasetantaa on tarpeen muuttaa valtuustokauden vaihduttua.

4 Nuoriso- ja liikuntalautakunta : Lautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. (IO) Nuoriso- ja liikuntalautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Tekninen lautakunta : Talouskriisi, Venäjän vastapakotteet sekä Venäjä-suhteiden yleinen epävarmuus vaikuttavat osaltaan edelleen teollisuuden, matkailun ja kaupan näkymiin. Ruplan kurssi on hieman vahvistunut ja matkailijoiden määrä on kääntynyt lievään kasvuun. Lappeenrannan väkiluku on pysynyt lähes nykyisellä tasolla. Vuotuinen syntyvyys on pienempi kuin kuolleisuus. Kaupunkikeskustan rakentaminen ja rakentamisen valmistelu jatkuu edelleen vilkkaana. Kaupunkirakenteen kehittämisen osalta yksityisten investointien ja talouden kasvun supistuminen hidastanee maankäytön eheyttämistä ja yrityshankkeiden realisoitumista. VT 6 -jatkorakentamisen työt ovat käynnissä välillä Lappeenranta - Luumäki. Luumäki - Imatra -kaksoisraiteen ratasuunnittelu on käynnistynyt. Ratasuunnitelmavaihetta on edeltänyt vuonna 2011 hyväksytty yleissuunnitelma Luumäki - Imatra -kaksoisraide. Yleissuunnitelma, Imatra-Imatrankoski-valtakunnan raja, valmistui vuonna Kaakkois-Suomen päivitetty hankearviointi on valmistunut vuonna 2014 sekä Kaakkois-Suomen alueen kannattavuusselvitys keväällä 2015, joiden perusteella jatkosuunnitteluun on valittu Luumäki-Imatra välin perusparantaminen, henkilöliikenteen nopeudennosto, akselipainon nosto, osittainen kaksoisraide, liikennepaikkojen kehittäminen sekä Saimaan kanavan ja Mansikkakosken ratasillat sekä Imatrankosken ylikulkusilta. Suunnittelutoimenpiteet sijoittuvat yleissuunnitelmien mukaiselle linjaukselle. Kaksoisraide osuus rajoittuu Joutseno Imatra osuudelle. Maakunnallinen lentokenttähanke on käynnistynyt. Toimintaympäristössä ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat strategian tavoiteasetantaan. (PL)

5 Tekninen lautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Kulttuurilautakunta : Kulttuuritoimen toimintaa ohjaa kaupunginvaltuuston vuonna 2013 vahvistama Lappeenranta 2028 strategia toimenpideohjelmineen. Kulttuuritoimi toteuttaa toimenpideohjelmia käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Valtion taholta tulevien muutosten - mm. vuoden 2017 alusta voimaan astuneen uuden kirjastolain tai valmistelussa olevien kulttuurilaitosten mahdollisten valtionosuusmuutosten - vaikutuksia ei vielä tiedetä. Nämä voivat tulevaisuudessa vaikuttaa kulttuuritoimen tavoiteasetantaa, mutta tällä hetkellä muutostarpeita ei ole. (PLP) Kulttuurilautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian tavoiteasetantaa. Sosiaali- ja terveystoimikunta : Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten toiminnassa merkittävin muutos vuoden 2016 alusta oli Imatran liittyminen Eksoten täysjäseneksi. Integraatio on edennyt operatiiviselle tasolle. Eksoten valtuuston hyväksymän palveluverkkosuunnitelman toteutusta on jatkettu suunnitelman mukaisesti Eksoten jäsenkunnat ovat edellyttäneet Eksotelta ratkaisua, jolla sosiaali- ja terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina olla enintään euroa ja kertynyt alijäämä tule olla katettuna vuoden 2018 loppuun mennessä. Eksoten vuoden 2016 alustava tulos on 14,4 miljoonaa ylijäämäinen, mikä on yli 6 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Tällä on pystytty kattamaan kaikki alijäämät kaksi vuotta etuajassa. Osana sote- ja maakuntauudistusta Sosiaali- ja terveysministeriö esitti keväällä, että vaativin ympärivuorokautinen päivystys kootaan Suomessa 12 sairaalaan. Kaakkois-Suomen laajan päivystyksen keskussairaala tulee olemaan Lappeenrannassa. Eksoten valtuusto hyväksyi kokouksessaan uuden päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin. Sosiaali- ja terveysministeriö rajoitti kesällä voimaan tulleella lailla kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia ja suuria investointeja väliaikaisella lailla alkaen. Laki ei suoraan vaikuta Eksoten jo käynnissä olevaan sairaalainvestointiin.

6 Hallituksen tekemän linjauksen mukaan Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Etelä-Karjalassa uudistusta valmistellaan maakuntaliiton johdolla. Kunnilla ja keskeisimmillä sidosryhmillä on edustus valmisteluryhmissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmistelu on Eksoten johtoryhmällä, johon on lisätty edustajia kunnista ja maakuntaliitosta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyysivät syksyllä 2016 mm. kunnilta ja kuntayhtymiltä lausunnot sote- ja maakuntauudistusta koskevista lakiluonnoksista. Yhteensä lausuntoja tuli yli 700. Hallituksen julkistamat muutokset syksyn aikana lausunnolla olleisiin sote- ja maakuntauudistuksen peruslakeihin huomioi kuntakentän palautetta. Mm. kaavaillusta kunnallisveron katosta luovuttiin. Verokaton hylkääminen pienentää merkittävästi riskiä sille, että uudistus heikentäisi kuntasektorin luottoluokitusta ja nostaisi rahoituskustannuksia. Jatkovalmistelussa on kuitenkin välttämätöntä etsiä ratkaisut, joilla kuntiin jäävien tulevaisuudessa tarpeettomien kiinteistöjen taloudelliset riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti kuntien, maakuntien ja valtion kesken. Riskit eivät voi jäädä kunnille, kun päätösvalta on maakunnilla. Kiinteistökysymys on vielä auki. Uudistusten keskeiset lait ovat maakuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, voimaanpanolaki ja maakuntien rahoituslaki. Eduskunta ryhtyy käsittelemään järjestämislakia ja maakuntalakia maaliskuussa. Sote-uudistukseen keskeisesti liittyvä valinnanvapauslaki on samaan aikaan lausunnolla ja lausuntoaikaa on maaliskuun loppuun. Käsittelyn aikana lakeihin voi vielä tulla muutoksia. Etelä-Karjalan osalta uudistus merkitsee sitä, että kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen ja järjestäminen ja tuottaminen erotetaan. Maakunnan vastuulla on sovittaa palvelut yhteen asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi. Tämä koskee julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunnan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevat julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut toimivat yhteen, tieto kulkee sujuvasti ja palvelut täyttävät laatukriteerit. Uudistuksiin sisältyy myös uusi rahoitusmalli jonka edellyttämä kustannusten ja tulojen siirto sekä niihin liittyvä tasaus määritetään lopullisina vuodesta 2020 lähtien. Nämä laskelmat tehdään

7 vuoden 2018 tasolla vuosien toteutuneiden keskimääräisten kustannustietojen perusteella. Maakuntauudistuksessa myös työ- ja elinkeinopalveluja ollaan siirtämässä maakunnan vastuulle. Etelä-Karjala haki valtakunnalliseen työ- ja elinkeinopalvelujen alueelliseen kokeiluun loppu keväästä Kilpailukyky-ministeriryhmä teki valintansa kesäkuun lopulla ja Etelä-Karjalan hakemus ei tullut valituksi. TYP:n johtoryhmän johdolla ollaan kuitenkin valmisteltu sopimusta, jonka avulla on tarkoitus käynnistää uudenlainen toimintamalli vaikeimmassa työmarkkina asemassa olevien palvelujen tehostamiseksi. Tarkoitus on keksittää TYP:n yhteyteen työvoima palvelujen 3. linjan asiantuntijat ja tehostaa yhteishankintoja. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa maaliskuussa Kaupunki on muuttamassa omaa organisaatiorakennetta vastaaman paremmin muuttuvaa toimintaympäristöä. Osana organisaatiouudistusta on linjattu, että sosiaali- ja terveystoimikunta lakkautetaan kesäkuun alussa ja sen tehtävät siirtyvät kaupunginhallituksen alaisuuteen. (SN) Sosiaali- ja terveystoimikunta merkitsee asian tiedoksi. Tavoiteasetantaa tarkistetaan seuraavan kerran uuden valtuuston toimesta. Konsernihallinto ja Wirma: Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Vuoden 2016 keskimääräinen työttömyysaste oli 15,2 %. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on hieman keskimääräistä parempi. Työttömyydestä kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Positiivista on nuorisotyöttömien määrän supistuminen. Työpaikkojen sekä työttömien kokonaismäärä pysyi vuonna 2016 jotakuinkin vuoden 2015 tasolla. Työllisyysastetta tulisi voida nostaa. Suhdannebarometrit osoittavat luottamusta liiketoimintanäkymien kasvun suuntaan lappeenrantalaisyrityksissä. Metsäteollisuuden tuloskehitys on positiivinen ja mahdollistanut uusia investointeja. Investoinneilla varmistetaan teollisen toiminnan pysyvyys, mutta ne eivät kuitenkaan tuo mittavassa määrin välittömiä, uusia työpaikkoja. Keskustan rakentaminen jatkuu vilkkaana. Kaupan ja matkailualan liikevaihto on kääntynyt kasvuun. Loppuvuodesta 2016 ve-

8 näläismatkailijoiden vierailut Etelä-Karjalaan ovat merkittävästi vilkastuneet ja rajakaupan odotetaan kasvavan edelleen Myös kotimaan yöpymiset lisääntyivät Lappeenrannassa. Saavutettavuuden ja matkailuelinkeinon näkökulmasta tärkeää olisi avata Lappeenrannasta säännöllinen reittiyhteys kansainvälisiin kohteisiin. Neuvotteluja jatketaan vuoden 2017 aikana. Wirma Lappeenranta Oy:n yritys- ja neuvontapalvelut on päätetty yhdistää kahden toimialan perustalle rakentuvaan uuteen kaupungin linjaorganisaatioon. Organisatorinen uudistus toteutetaan kuntavaalien jälkeen eli alkaen. Myös kaupungin tilapalvelut yhdistyvät. Etelä-Karjalan keskussairaalasta on sote-uudistuksen myötä tulossa yksi maan kahdestatoista päivystävästä sairaalasta. Päivystävän sairaalan säilyminen Lappeenrannassa vahvistaa omalta osaltaan kaupungin hyvinvointipalvelujen tarjontaa, elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Etelä-Karjalassa tulee edelleen varautua maahanmuuttopalvelujen vahvistamiseen ja huolehtia aktiivisesti koulutuspolkujen sekä työtilaisuuksien tarjoamisesta maahanmuuttajille. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Maakuntien vastuulle siirtyvät alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muut kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Uudistus tulee muuttamaan merkittävästi myös Lappeenrannan kaupungin taloudellisia vastuita ja kunnallisverojen tuloutusta sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen siirtyessä pois kunnilta. Kaupunki on osallistunut aktiivisesti Etelä-Karjalan liiton koordinoiman uuden maakuntahallinnon valmisteluun. (MH)