Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/ /2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot: Laskentapäällikkö Risto Lammi, puh Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh Liite Pakolaisten laskennalliset kustannukset Eksoten palveluissa 2015 Lalli Partisen valtuustoaloite : Esitän että valtuustolle annetaan 2015 tilinpäätöksessä tieto miten paljon Lappeenrannan kaupungin kustannukset ovat vuodelta 2015 pakolaisten ja siihen liittyvän pakolaiskeskuksen osalta. Samoin esitän että tilinpäätöksessä ilmenee valtion maksamat tuet tai avustukset kyseisenä vuonna pakolaisten ja keskuksen osalta. Konsernihallinnon lausunto: Valtuusto käsittelee kaupungin tilinpäätöksen kesäkuun kokouksessaan. Tilinpäätös laaditaan kirjanpitolain ja sen sitovana sovellusohjeena olevan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman tilinpäätösmallin mukaan. Tilinpäätöksessä ja sen liitetietoina esitetään laissa ja tilinpäätösmallissa vaadittavat tiedot. Valtuutettu Partisen pyytämät tiedot eivät ole tilinpäätöksen liitetietoina esitettäviä tietoja. Pyydetyt tiedot voidaan antaa valtuustolle erikseen jo ennen tilinpäätöksen käsittelyä, kun ne ovat vuodelta 2015 saatavissa. Menettelytavasta on ilmoitettu Partiselle sähköpostilla Ulkomaalaislaissa pakolaisella tarkoitetaan ainoastaan niitä, jotka ovat saaneet Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn turvapaikan eli pakolaisen statuksen. Yleiskielessä pakolaisella viitataan usein kaikkiin niihin, joilla on suojeluperusteinen oleskelulupa.

2 Pakolaisaseman Suomessa saa kiintiöpakolaisen lisäksi turvapaikan saanut ulkomaalainen sekä edellä mainittujen perheenjäsen, joka on saanut perhesiteen perusteella oleskeluluvan ja joka on katsottava pakolaiseksi. Tämän lisäksi jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, henkilölle voidaan myöntää turvapaikkahakemuksen perusteella oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, eli toissijainen suojeluasema. Partinen tarkoittanee aloitteessaan pakolaisella myös turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Vain osalle turvapaikanhakijoista myönnetään pakolaisstatus. Syyriasta ja muista Lähi-idän konfliktialueilta viime vuoden aikana laajassa mittakaavassa paenneet henkilöt ovat lähes poikkeuksetta turvapaikanhakijoita. Partinen tarkoittanee pakolaiskeskuksella Joutsenossa kahdessa toimipisteessä toimivaa vastaanottokeskusta. Joutsenon vastaanottokeskus on sisäministeriön maahanmuuttoviraston alainen laitos. Vastaanottokeskuksen toimintamenoista vastaa siten kokonaisuudessaan valtio, eikä kaupunki osallistu millään tavalla vastaanottokeskuksen toiminnan kustannuksiin, kuten henkilöstö- ja toimitilakustannuksiin. Vastaanottokeskuksessa oleskeleville turvapaikanhakijoille järjestetään kunnallisena palveluna vain akuuttisairaalahoito ja kouluikäisille valmistavaa opetusta. Joutsenon opistossa asuu alaikäisiä ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijoita. He opiskelevat Joutsenon opistossa mutta ovat kirjoilla Pyhtään tukiasumisyksikössä. Myös heidän kustannuksistaan vastaa valtio. Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tarjottavista palveluista vastaa pääosin Eksote. Eksote on pyynnöstä selvittänyt pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden palvelujen kustannukset ja niihin saatujen valtionavustusten määrän Lappeenrannan kaupungin osalta seuraavasti: Kunnan tarjoamat palvelut ovat myös pakolaistaustaisten kuntalaisten käytettävissä. Tämä koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluja. Eksoten Maahanmuuttopalvelut yksikkö toimii maahanmuuttajien alkuvaiheen ja kotoutumisen tuen yksikkönä. Maahanmuuttopalvelut ohjaa ja neuvoo maahanmuuttajia palveluihin ja kotoutumiseen liittyvissä asioissa ja toimii myös maahanmuuttajiin liittyvien asioiden ja kotouttamisen asiantuntijana ja koordinoijana Eksoten alueella. Myös pakolaistaustaiset maahanmuuttajat ovat Eksoten maahanmuuttopalveluiden asiakkaina maahanmuuton alkuvaiheessa.

3 Asiakkaana maahanmuuttopalveluissa ollaan yleensä maahanmuuton alkuvaiheessa, noin kolme vuotta. Toiminnan tavoitteena on tukea maahanmuuttajia kotoutumisessa niin, että he mahdollisimman pian pystyvät selviytymään itsenäisesti omassa elämässään. Aikuisten maahanmuuttajien kohdalla työllistyminen ja sen tukeminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Tämän lisäksi erityisesti pyritään huomioimaan perheiden kotoutumisen tukeminen. Kotoutumista tuetaan muun muassa henkilökohtaisten kotoutumissuunnitelmien, psykososiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen keinoin sekä erilaisella ryhmätoiminnalla. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan muiden tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Maahanmuuttajien alkuvaiheen terveydenhoidosta huolehtii maahanmuuttajien ja työttömien terveydenhoitaja, joka toimii avoterveydenhuollossa. Terveydenhoitaja huolehtii Lappeenrantaan muuttavien alkuvaiheen tarkastuksista sekä opastaa asiakkaita palvelujen käytössä. Eksoten palvelujen piirissä oli yhteensä 61 pakolaista, joista kunta on hakenut valtiolta laskennallisin perustein maksettavia korvauksia. Heistä 38 on myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ja 23 kiintiöpakolaisia. Yhteensä pakolaisten palvelujen käytön laskennalliset kustannukset olivat siten noin euroa vuonna Lisäksi palvelujen järjestämisestä aiheutuu tulkkauskustannuksia ja hallinnollisia kustannuksia maahanmuuttopalveluissa sekä muissa Eksoten palveluissa. Valtiolta on haettu korvauksia yhteensä euroa, eli korvaukset kattavat palvelujen järjestämisen laskennalliset ja välilliset kustannukset. Tarkemmat tiedot kustannuksista ovat liitteenä Lappeenrannan kaupungin oman toiminnan osalta merkittävin suoraan maahanmuuttajille tuotettava palvelu on perusopetukseen valmistava opetus. Valmistavan opetuksen tavoite on opettaa lapselle sellainen suomen kielen taito ja muut tarpeelliset valmiudet, jotta lapsi voi siirtyä perusopetukseen. Valmistavassa opetuksessa on muitakin maahanmuuttajia kuin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoiden valmistava opetus on Joutsenon koulun alaista toimintaa. Valmistavassa opetuksessa on ollut keskimäärin noin 40 turvapaikanhakijaa. Valmistavan opetuksen kustannus oppilasta kohden sisältäen henkilöstömenot, ruokailun, kuljetukset ja materiaalit on noin euroa. Valmistava opetus on toiminut olemassa olevissa tiloissa, joten uusia tilakustannuksia ei ole aiheutunut. Laskennallisesti turvapaikanhakijoille tarjotun valmistavan opetuksen tuotantokustannus vuonna 2015 on siten ollut euroa.

4 Valmistavaa opetusta järjestetään myös esiopetusikäisille Skinnarilan päiväkodissa. Valmistavassa opetuksessa esiopetuksessa on ollut kaksi pakolaista. Yksikkökustannus on noin euroa, jolloin laskennallinen tuotantokustannus vuonna 2015 on ollut euroa. Yhteensä turvapaikanhakijoille järjestetyn valmistavan opetuksen tuotantokustannus on ollut euroa. Valmistavan opetuksen järjestämiseen saadaan valtionosuutta. Vuonna 2015 valtionosuus oli euroa oppilaalta. Valtionosuus on samansuuruinen esi- ja perusopetusikäisen oppilaan osalta. Valtionosuus ylittää kaupungille aiheutuvan yksikkökustannuksen. Laskennallisesti turvapaikanhakijoille tarjotun valmistavan opetuksen järjestämiseen on saatu valtionosuutta noin euroa. Vuonna 2015 Lappeenrannassa asui yhdeksän enintään neljä vuotta ollutta perusopetusikäisiä pakolaistaustaisia lasta. He ovat perusopetuksessa yhdenvertaisesti muiden perusopetuksen oppilaiden kanssa, eikä opetuksen järjestämisestä aiheudu erityisiä kustannuksia pakolaistaustasta johtuen. Muut kaupungin toimialat eivät järjestä vain pakolaisille tai turvapaikanhakijoille suunnattuja palveluja. Kaupungin palvelujen piirissä on mukana myös maahanmuuttajia, mutta heistä ei erotella, millä perusteella henkilö on tullut maahan. Palvelut järjestettäisiin joka tapauksessa lappeenrantalaisille, eikä maahanmuuttajien osuutta laskennallisista kustannuksista ole mahdollista erottaa. Turvapaikanhakijat voivat käyttää esimerkiksi kirjaston palveluja kaupungin asukkaiden tavoin. Maksullisten palvelujen, kuten uimahallin osalta, kaikki asiakkaat maksavat yhdenmukaiset maksut. Lappeenrannan ja Imatran liikuntatoimilla on yhteinen valtion rahoittama Liikunta yhdistää hanke, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla. Hankkeen kohderyhmä on naiset ja lapset sekä vaikeimmin tavoitettavat ryhmät. Hanke saa valtion rahoitusta noin euroa vuodessa ja siihen ei liity kunnan omarahoitusosuutta. Kootusti voidaan todeta, että valtio korvaa kattavasti pakolaisille ja turvapaikanhakijoille erikseen järjestettävien palvelujen kustannukset. (ON) Kj Kh Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetun lausunnon tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin.

5 KV 35 (JW) Kh Kv Merkitään tiedoksi. Merkittiin.