SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet. 5 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys. 6 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri.. 7 2.2.1 Fyysinen oppimisympäristö. 7 2.2.2 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö 8 2.2.3 Pedagoginen oppimisympäristö. 8 2.2.4 Toimintakulttuuri... 8 2.3. Työtavat 9 2.4. Oppilaiden osallisuus.. 10 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1. Tuntijako 11 3.2. Kieliohjelma.. 12 3.3. Koulun painotukset.. 12 3.4. Oppilaaksiotto.. 13 3.5. Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset 15 4. Ohjauksen järjestäminen 4.1. Ohjaustoiminta. 16 4.2. Opinto-ohjaus... 17 4.3. Oppimissuunnitelma 18 5. Opiskelun tuki 5.1. Tukiopetus. 19 5.2. Erityisopetus. 20 5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus 20 5.2.2. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus.. 21 5.2.3. Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen 22 5.3. Valmistava opetus 22 6. Hyvinvoinnin tukipalvelut 6.1. huolto 23 6.2. Muut tukipalvelut.. 25 6.2.1. Kerhotoiminta.. 25 6.2.2. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.. 26 6.2.3. Kouluruokailu.. 26 6.2.4. Koulumatkat 28 7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena 7.1. Kodin ja koulun yhteistyö 29 7.2. Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö 30 7.2.1 Esi- ja perusopetuksen yhteistyö.... 30 7.2.2 Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa. 31 7.3. Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa.. 32 7.4. Työelämäyhteistyö.. 32 7.5. Kansainvälinen yhteistyö 32 2
8. Arviointi 8.1. Oppilaan arviointi.. 33 8.1.1 Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet.. 33 8.1.2 Oppilaan itsearviointi.. 35 8.1.3 Työskentelyn arviointi 35 8.1.4 Käyttäytymisen arviointi. 36 8.1.5 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi.. 36 8.1.6 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi 37 8.1.7 Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen perusteet 38 8.1.8 Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas.. 39 8.1.9 Vuosiluokkiin sitomaton opetus 39 8.1.10 Päättöarviointi ja todistukset... 39 8.2. Koulun toiminnan arviointi.. 42 8.2.1 Strateginen arviointi... 42 8.2.2. Jatkuva arviointi ja kehittäminen.. 42 9. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 9.1. Opetuksen eheyttäminen 43 9.2. Aihekokonaisuudet.. 43 9.3. Äidinkieli ja kirjallisuus. 46 9.3.1 Suomi toisena kielenä 64 9.4. Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli.. 65 9.4.1 Ruotsi 68 9.4.2 Englanti 79 9.4.3 Saksa... 85 9.4.4 Espanja... 95 9.5 Matematiikka... 105 9.6 Ympäristö- ja luonnontieto.. 119 9.7 Biologia ja maantieto 125 9.8 Fysiikka ja kemia.. 134 9.9 Terveystieto 146 9.10 Evankelisluterilainen uskonto... 151 9.11 Ortodoksinen uskonto.. 158 9.12 Elämänkatsomustieto.. 164 9.13 Historia.. 171 9.14 Yhteiskuntaoppi 178 9.15 Musiikki.. 182 9.16 Kuvataide 189 9.17 Käsityö... 200 9.18 Liikunta... 210 9.19 Kotitalous.. 222 9.20 Oppilaanohjaus. 226 9.21 Tietotekniikka... 230 9.22 Viestintä- ja ilmaisukasvatus.. 231 10. Liitteet Liite 1 Tuntijako Liite 2 Käyttäytymisen arviointi Liite 3 Kielten taitotasot Liite 4 Liikunnan soveltuvuuskoe Liite 5 Todistuslomakkeet Liite 6 Tietostrategia Liite 7 Haagan peruskoulun ja päiväkotien yhteistoimintasuunnitelma 3
1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvoperusta Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta 4
1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus Haagan peruskoulun tehtävänä on kehittää ja ylläpitää turvallista oppimisympäristöä, jossa oppilas kasvaa luottamaan itsensä, ottamaan vastuuta työskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään. 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Koulumme kasvatustyössä pyritään tukemaan ja kehittämään oppilaan tervettä itsetuntoa, sosiaalisia taitoja, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Päämääränämme on kasvattaa oppilaista hyväkäytöksisiä, suvaitsevia, omiin kykyihinsä luottavia, yhteistyökykyisiä ja terveelliset elämäntavat omaavia nuoria. Koulussamme jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella turvallisessa ja kannustavassa oppimisympäristössä, jossa tavoitteena on tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitojen hallinta, tavoitteellinen työskentely ja työn arvostaminen. Pyrimme edistämään oppilaan kykyä kehittää itseään sekä tuntemaan vastuuta itsestään ja näin luomaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Syyslukukauden aikana oppilaat yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa asettavat tulevan vuoden henkilökohtaiset tavoitteet. Koulussamme toimii liikunta- ja matematiikkapainotteisia luokkia 3.-6.-luokilla sekä 7.-9.- luokilla liikunta- ja luonnontiede-matematiikka-painotteiset luokat. Korostamme kaikilla luokilla liikunnan merkitystä fyysisen hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Luonnontieteitten opiskelu luo pohjaa tieteellisen ajattelun kehittymiselle. Siinä käytetään tutkivaa ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa, jossa oppilaan omaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset ovat opetuksen lähtökohtina. Matematiikan opiskelu kehittää loogista ajattelua ja vahvistaa matemaattisia valmiuksia selviytyä opinnoissa ja elämässä. Syyslukukauden aikana oppilaat yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa asettavat tulevan vuoden henkilökohtaiset tavoitteet. 5
2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. Oppiminen on opittavien asioiden liittämistä oppijan aikaisempiin tietoihin ja taitoihin sekä hänen aikaisempien ajatus- ja toimintamalliensa rakentumista ja täydentämistä. Opetuksessa kiinnitetään huomiota siihen, millaisia ajattelumalleja opittavasta asiasta oppilas muodostaa itselleen. Oppijalle on luotava edellytykset oppia jatkuvasti jotain uutta. Koulu mahdollistaa oppimisen opettajan ohjauksessa luomalla monipuolisia oppimistilanteita, jotka vastaavat oppilaan oppimistarpeita ja antavat hänelle mahdollisuuden hankkia elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. 6
2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. 2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö Fyysisestä oppimisympäristöstä pyritään muodostamaan turvallinen, kehittävä, virikkeinen ja toiminnallisuuteen ohjaava. Haagan peruskoulussa on luokilla 1-6 kaikilla käytettävissä oma kotiluokka. Lisäksi oppilailla on käytössään useita ainekohtaisia erityisluokkia esim. ATK-luokka, fysiikan- ja kemianluokka, luonnontieteiden ja matematiikan luokka, musiikkiluokka, tekstiilityön ja teknisen työn luokat sekä kolme liikuntasalia. Ainekohtaiset erityisluokat rohkaisevat opiskeluun ja minimoivat turvallisuusriskit. Luokilla 7 9 käytetään ainekohtaisia luokkia kaikissa oppiaineissa. Koulurakennusten tarjoamien tilojen lisäksi oppimisympäristönä toimivat ympäröivä luonto, läheiset puistot, urheilukentät sekä Helsingin tarjoamat liikuntatilat. Kaupungin kirjastopalvelut sijaitsevat ala-asteen rakennuksen läheisyydessä. Isot piha-alueet tarjoavat turvallisen ulkoiluhetken välitunnilla ja aktivoivat oppilaita liikkumaan ikäluokkien tarpeiden mukaisesti. 7
2.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Koulumme tavoitteena on järjestää oppilaille ja kaikille kouluyhteisön jäsenille turvallinen, kehittävä ja haasteellinen opiskelu- ja työympäristö. Kasvatamme oppilaita hyviin tapoihin paitsi päivittäin myös järjestämällä teemaviikkoja. Pyrimme ennaltaehkäisemään syrjintää ja väkivaltaa puuttumalla heti ilmaantuviin ongelmiin ja selvittämään niitä puhumalla sekä tarpeen vaatiessa ammattihenkilökunnan kanssa. Tarkennetut ohjeet kriisisuunnitelmassa. Kaikki oppilaamme ovat yhteisiä oppilaita ja jokaisella koulussa työskentelevällä on oikeus puuttua epäkohtiin. Tavoitteenamme on avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen koulumme me-hengessä. 2.2.3. Pedagoginen oppimisympäristö Pyrimme edistämään oppilaan kykyä kehittää itseään sisäisen motivaation löytämisessä sekä oman ja yhteisen toiminnan vastuun kantamisessa. Pidämme tärkeänä, että oppilas on avoin uusille kokemuksille. Opetusta annetaan erilaisin menetelmin, jotta erilaiset oppijat pystyisivät omaksumaan opeteltavat asiat omalla oppimistyylillään. Opettajalla on mahdollisuus oppimiskäsityksen puitteissa, valita omaa opetustapaansa tukevia menetelmiä. Työtavat ( yksilö-, pari-, ja ryhmätyöskentely) ja tietotekniikan käyttö riippuvat opetettavasta aineesta. 2.2.4. Toimintakulttuuri Koulullemme on ominaista vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Pyrimme luomaan turvallisen toimintaympäristön ja vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta koko työyhteisössä. Yhteisöllisyyttä pyritään lisäämään myös erilaisten juhlien ja tapahtumien järjestämisellä; esim. joulu- ja kevätjuhlat, syys- ja kevättapahtumat. Oppilaiden huoltajista koostuvat luokkatoimikunnat osallistuvat koulun toimintaan, mm. tapahtumien järjestämiseen. 8
2.3. Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset erot ja oppilaiden erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Oppilaille pyritään antamaan haasteellisia, mielekkäitä ja heidän edellytyksiinsä sopivia tehtäviä. Työtavat ja opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja vaihtelevia riippuen aiheesta, tilanteesta ja oppijasta. Oppilaita ohjataan vastuullisuuteen ja kasvatetaan itseohjautuvuuteen yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Opettaja ohjaa aktiiviseen osallistumiseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan. Tiedon hankkimisessa pyritään soveltamaan eri oppiaineille ominaisia tiedon hankkimis- ja toteuttamistapoja. 9
2.4. Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. kunnan tavoitteena on lisätä oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä edistää oppilaiden että opettajien yhteistyötä. kunnassa toimiminen ohjaa demokraattiseen päätöksentekoon ja yhteisvastuuseen. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun järjestyssääntöjen ja yhteisten ohjeiden laadintaan. Luokkien 7-9 tukioppilaat, jotka valitaan hakemusten perusteella, auttavat uusia oppilaita sopeutumaan koulun käytänteisiin toimien yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen kanssa. kunnan hallitus Jokainen koulun oppilas on oppilaskunnan jäsen. kunnan hallitukseen valitaan lukuvuoden alussa edustaja ja varajäsen tai kaksi edustajaa joka luokalta. Yläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenistä valitaan kaksi 16 vuotta täyttänyttä johtokunnan jäseniksi. Ylä- ja alakoululla toimivat omat oppilaskunnan hallitukset, jotka kokoontuvat säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. kuntien hallitusten yhteisiä kokouksia pidetään tarvittaessa muutamia lukuvuodessa. kunnan hallitukselle valitaan lukuvuoden alussa puheenjohtaja ja sihteeri sekä heille varajäsenet (jotka osallistuvat lähiryhmäkoulutukseen). Lukuvuoden alussa oppilaskunnan hallitukset laativat yhteistyössä opettajakunnan kanssa toimintasuunnitelman lukuvuodelle. Toimintasuunnitelmiin kirjataan projektit, joita oppilaskunnan hallitukset suunnittelevat, valmistelevat ja toteuttavat lukuvuoden aikana. kunnan hallitukset tekevät yhteistyötä koulun opettajakunnan, johtokunnan, vanhempainyhdistyksen, lähistön nuorisotalojen ja lähikoulujen kanssa mahdollisuuksien mukaan. 10
3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa. Haagan peruskoulun tuntijako liite 1. 11
3.2. Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A- kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt Haagan peruskoulun kieliohjelma A1-kielet: englanti, ruotsi ja saksa A2-kielet: englanti, espanja, ruotsi ja saksa B1-kielet: ruotsi B2-kielet: tarjotaan espanjaa, saksaa ja ranskaa Ryhmän vähimmäiskoko on 10-15 oppilasta. 3.3. Koulun painotukset Koulussamme toimii liikunta- ja matematiikkapainotteisia luokkia 3.-6.-luokilla sekä 7.-9.- luokilla liikunta- ja luonnontiede-matematiikka-painotteiset luokat. Korostamme kaikilla luokilla liikunnan merkitystä fyysisen hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Luonnontieteitten opiskelu luo pohjaa tieteellisen ajattelun kehittymiselle. Siinä käytetään tutkivaa ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa, jossa oppilaan omaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset ovat opetuksen lähtökohtina. Matematiikan opiskelu kehittää loogista ajattelua ja vahvistaa matemaattisia valmiuksia selviytyä opinnoissa ja elämässä. Koulun painotusten yhteys aihekokonaisuuksiin näkyy oppiaineiden kohdalla. 12
3.4. Oppilaaksiotto Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita - Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. - Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. 13
Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet 3. Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi 4. oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia 5. oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: 6. 7. 1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 8. 2. a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; 9. täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen 10. yhteistoimintasuunnitelmassa. 11. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun 12. opetussuunnitelmassa 13. 3. Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto 14. 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät 15. 5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun 16. oma soveltuvuuskoe 17. 18. 19. Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä 20. peruskouluissa 21. 22. - Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä 23. kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista 24. kuului. 25. 26. - Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998-1999 olleilla 27. ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin 28. kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin 29. peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi 30. Helsingin kaupungin peruskouluksi. 31. 32. - Jos lukuvuonna 1998-1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun 33. oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, 34. oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy 35. viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin 36. ulkopuolelle. Haagan peruskoulun toissijaiset oppilaaksioton valintaperusteet Liikuntaluokille (3.lk) pyrkivien oppilaaksiottoalue on koko Helsinki. Liikuntaluokille pyritään toiselta luokalta helmikuussa ja oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen perusteella. Osaalueet ovat: ketteryys - nopeus, lihasvoima, koordinaatio tasapaino - notkeus, silmä käsi koordinaatio, rytmiikka sekä haastattelu ja kirjallinen osuus motivaatio liikunnassa sekä oman toimintakyvyn arvioiminen. Liikunnan vähimmäistuntimäärä liikuntaluokilla on neljä viikkotuntia. Oppilaat valitaan Helsingin kaupungin liikuntaluokkien soveltuvuuskokeen perusteella. Matematiikkaluokalle (3.lk) ei ole soveltuvuuskoetta, luokalle otetaan ensisijaisten oppilaaksioton valintaperusteiden mukaan. 14
7.-9. luokilla ei ole soveltuvuuskoetta matematiikka-luonnontiede- eikä liikuntapainotteiselle luokalle. Jos oppilaita ilmoittautuu enemmän kuin luokille voidaan ottaa, sovelletaan oppilaaksioton ensisijaisia valintaperusteita. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Oppilaat, joilla Artikkeli on erityisopetuspäätös I. Artikkeli II. Oppilaat, joilla Artikkeli on erityisopetuspäätös, III. on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan Artikkeli vahvistamalla IV. oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään Artikkeli lapsen V. tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut Artikkeli ovat saatavilla. VI. Artikkeli VII. Oppilaaksiotto Artikkeli erityisluokalle VIII. tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Artikkeli IX. Artikkeli X. Artikkeli XI. Artikkeli XII. Valmistava opetus Artikkeli XIII. Artikkeli XIV. Valmistavan Artikkeli opetuksen XV. oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen Artikkeli oppilas XVI. otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, Artikkeli jossa XVII. hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan Artikkeli valmistavalle XVIII. luokalle seuraavasti 1. Oman suurpiirin Artikkeli valmistava XIX. luokka 2. Jos oppilas Artikkeli ei mahdu XX. oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään Artikkeli valmistavaan XXI. luokkaan, jossa on tilaa. Artikkeli XXII. Starttiluokka Artikkeli XXIII. Artikkeli XXIV. Starttiluokan Artikkeli oppilaaksiotto XXV. on määräaikainen, yksi vuosi. otetaan starttiluokalle Artikkeli huoltajan XXVI. hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella. Oppilaan otetaan starttiluokalle seuraavasti 1. otetaan ensisijaisesti oman suurpiirin starttiluokalle. 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin starttiluokalle, hänet sijoitetaan lähimpään starttiluokkaan, jossa on tilaa. 3.5. Muut opetuksen järjestelyyn liittyvät päätökset Luokilla 7.-9. toimii 5-jaksojärjestelmä suurimmaksi osaksi hajautettuna opetuksena. Haagan peruskoulun tiloissa järjestetään läheisen päiväkodin pitämää esiopetusta. Tulevilla oppilailla on tilaisuus tutustua koulun tiloihin ja opettajiin. Koulussamme toimii luokilla 7 9 monimuotoinen eritysluokka. 15
4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Ohjaustoiminta Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opintoohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. 1. 6. luokilla Syyslukukauden alkaessa järjestetään koulun yhteinen vanhempainilta, jossa tiedotetaan yhteisistä lukuvuoden tavoitteista. Syyslukukauden aikana opettaja, oppilas ja huoltajat käyvät tavoite- ja arviointikeskustelun, jossa oppilasta pyritään ohjaamaan tavoitteiden asettamiseen ja pohditaan yhdessä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä arvioidaan syksyn työskentelyä. Toisen luokan kevätlukukaudella koulussamme järjestetään vanhempainilta, jossa käsitellään kielivalintoja sekä kerrotaan koulussamme toimivista matematiikan ja liikunnan painotuksesta. Opettajat ohjaavat oppilaita koulumme eri linjoille oppilaiden edellytysten mukaan ja tukevat koteja valintoja tehtäessä. Kuudennen luokan syyslukukaudella koulumme kuudennen luokan oppilaat tutustuvat yhden päivän ajan yläkoulun toimintaan. 5. luokan kevätlukukaudella pyritään järjestämään tutustumistilaisuus myös viidesluokkalaisille. Tammikuussa järjestetään helsinkiläisille kuudesluokkalaisille avoimien ovien päivä ja heidän huoltajilleen vanhempainilta. 16
7.-9. vuosiluokille Ohjaussuunnitelman idea on saada 7.luokalle tuleva oppilas käyttämään mahdollisimman hyvin oman opiskelupotentiaalinsa, jotta hän selviytyisi hyvin kouluajastaan ja pääsisi mahdollisimman mielekkääseen jatko-opiskelupaikkaan. Koulumme ohjaustoiminnan yhtenä tavoitteena on 7.luokalla saada oppilaat löytämään toimivat opiskelutekniikat eri oppiaineissa. Aineopettaja ohjaa opiskelutekniikkaa oman aineensa osalta. Aine- ja opintojenohjaustunneilla keskitytään opetuksen lisäksi jatkuvan koulumotivaation ylläpitämiseen. Luokanvalvoja toimii yhdyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Yhteistyömuotoina kodin ja koulun välillä on vanhempainilta, jossa selostetaan mm. oppilaiden valinnanmahdollisuuksista, vanhempainvartti ensimmäisen jakson jälkeen (oppilaan, vanhemman ja luokanvalvojan kanssa) sekä tarvittaessa muilla yhteydenpitotavoilla. Erityistä tukea tarvitsevien opetuksessa hyödynnetään oppilaan, kodin, laaja-alaisen erityisopettajan, aineenopettajan, luokanvalvojan, opinto-ohjaajan, apulaisrehtorin sekä rehtorin välistä yhteistyötä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta oppilas ohjautuisi hänelle soveltuvaan, valmiuksien, kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden mukaiseen jatko-opintopaikkaan. huoltoryhmässä toimii rehtori / apulaisrehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä luokanopettaja / luokanvalvoja. TET eli työelämään tutustuminen on 8.luokalla yhden ja 9.luokalla kahden viikon mittainen. Opinto-ohjaaja auttaa tarpeen vaatiessa työpaikan hankinnassa. 4.2. Opinto-ohjaus Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. 17
4.3. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opintoohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka sisältää oppilaan opinto-ohjelman sekä opiskelussa laaditut tavoitteet ja sisällöt. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös mahdolliset tapaamiset vanhempien kanssa ja arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma voidaan tarvittaessa laatia myös esimerkiksi kriisin kohdanneelle oppilaalle, jos hänen katsotaan siitä hyötyvän. 18
5. OPISKELUN TUKI Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. 5.1. Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetuksen antamisen tarpeellisuuden arvioi opettaja, pelkkä huoltajan toivomus ei ole riittävä syy. Oppilaan tulee osoittaa oppimishalukkuutensa oppitunneilla, joten luvattomien poissaolojen johdosta opinnoissa jälkeen jääneelle oppilaalle ei tukiopetusta tarvitse antaa. Tukiopetuksen antamisesta päätetään vuosittain toimintasuunnitelmassa. Tukiopetus voi olla samanaikaisopetusta tai erikseen annettavaa. 19
5.2. Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. Erityisopetusta saavien oppilaiden tuen tarve arvioidaan säännöllisesti. 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laajaalaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan opetuksen oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopettajan tekemässä ensiluokkalaisten alkukartoituksessa selvitetään koulutulokkaiden oppimisvalmiudet. Sen perusteella harkitaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarve. Myös päivähoidosta tulleet tiedot ja aikaisemmin mahdollisesti tehdyt tutkimukset vaikuttavat erityisopetuksen aloittamispäätökseen. Vanhempien oppilaiden kohdalla osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamiseen vaikuttavat aikaisempi oppimishistoria, tarpeen mukaan tehtävien testien tulokset ja luokanopettajan huomiot. Osa-aikaisen erityisopettamisen aloittaminen sovitaan ja sisältöjä suunnitellaan aina yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien oppilaiden asioita käsitellään aina myös oppilashuollossa. 20
Kotien ja eri asiantuntijatahojen kanssa tehdään yhteistyötä sähköpostitse ja puhelimitse. Yhteisiä neuvotteluja järjestetään tarvittaessa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevan oppilaan edistymistä seurataan kaiken aikaa. Edistyminen todennetaan perinteisillä kokeilla ja tarpeen mukaan testein. Tiedot edistymisestä välittyvät kotiin puhelimitse, yhteisissä neuvotteluissa sekä arvioinneissa. Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu oppilaan arviointiin luokanopettajan niin halutessa. Yleisopetukseen integroitujen oppilaiden opetus tapahtuu yleisopetuksen luokissa mahdollisten avustajien ja korotetun oppilasrahan tuella. 5.2.2. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Jokaisella erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Yhteistyötä opettajien kesken tehdään päivittäin esimerkiksi välituntipalavereissa. huollollisista asioista neuvotellaan tarvittaessa. Vanhempien ja kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa järjestetään tapaamisia tarvittaessa. Oppilaan edistymistä seurataan ja siitä tiedotetaan samalla tavalla kuin osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien kohdalla. Laaja-alaista erityisopetusta voidaan keskittää oppilaalle tukitoimena hänen siirtyessään erityisluokalta yleisopetukseen. 21
5.2.3. Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen. 5.3. Valmistava opetus Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 3.9.2002 tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/valmistava opetus). Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavan luokan oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan luokan opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille. 22
6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT 6.1. huolto huolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. huollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. huoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. huollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö. huoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. huoltotyön järjestäminen huoltotyö perustuu luottamukseen ja luottamuksellisuuteen, minkä varassa myös koulun sisäinen yhteistyö toimii. Jokainen kouluyhteisöön kuuluva pyrkii tunnistamaan oppilaiden tuen tarpeet ja olemaan valmis kuuntelemaan oppilasta hänen ongelmissaan. Kaikkien tulee tuntea oma vastuunsa oppilashuoltotyöhön osallistumisesta ja tiedostaa velvollisuutensa tehdä sitä osana omaa perustyötään. 23
huoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori/apulaisrehtori, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja luokanopettaja/-valvoja, kokoontuu tarvittaessa käsittelemään esiin tulleita oppilasasioita ja suunnittelemaan tukitoimenpiteitä. Myös oppilashuoltotyön kehittäminen ja koordinoiminen koko koulun tasolla kuuluu oppilashuoltoryhmän tehtäviin. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö ks. 7.1. Kodin ja koulun yhteistyö Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheessa järjestetään esiopetusryhmien opettajien kanssa neuvottelut, joissa pyritään selvittämään mahdollisten tukitoimien tarve jo etukäteen sekä suunnittelemaan tulevien ykkösluokkien kokoonpanot mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Ks. myös 7.2. Muissa nivelvaiheissa järjestetään tarpeen mukaan yhteisiä neuvotteluja tai neuvotellaan puhelimitse tai sähköpostitse. Omaan yläkouluumme siirtyvien oppilaiden jatkotuesta neuvotellaan alakoulun ja yläkoulun erityisopettajien keskinäisessä neuvonpidossa keväisin. Huopalahden seurakunnassa toimii iltapäiväkerho koulumme 1.- ja 2.-luokkalaisille. Leikkipuisto Isonnevassa käy myös paljon koulumme oppilaita, joten yhteistyö heidänkin kanssaan on luontevaa. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyötä tehdään lähinnä yksittäisten oppilaiden asioissa sekä työntekijäkohtaisesti että yhteisneuvottelujen muodossa. (ks. myös 7.3) Toimintaperiaatteet kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi Ks. 1. Koulun työn perusta, 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri, 2.4. Oppilaiden osallisuus Toimintaperiaatteet koululaisena olemisen ja kehittymisen tukemiseksi, ongelmien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi Ks. 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet, 4. Oppilaan ohjaus, 5. Opiskelun tuki Toimintaperiaatteet oppimisen seuraamiseksi, oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi Ks. 4. Oppilaan ohjaus, 5. Opiskelun tuki Toimintaperiaatteet oppilaiden poissaolojen seuraamiseksi ja kirjaamiseksi sekä luvattomien poissaolojen ehkäisemiseksi Vanhemmat ilmoittavat lapsensa poissaolosta opettajalle heti ensimmäisenä poissaolopäivänä. Jos niin ei jostain syystä tapahdu, opettaja ottaa yhteyttä kotiin mahdollisimman pian. 24
Jokainen opettaja sopii omien oppilaittensa vanhempien kanssa sopivimman ilmoittamistavan (tekstiviesti, sähköpostiviesti, reissuvihko, puhelinsoitto jne.). Jokainen opettaja myös kirjaa poissaolijat päiväkirjaansa, koska yhteenvedot kaikista poissaoloista tulee antaa lukukauden lopussa rehtorille. Poissaololappujen käyttö olisi suotavaa. Aineenopettajat ilmoittavat poissaolijat (jos eivät ole olleet koko päivää pois) luokanopettajan lokeroon. Luvattomasti poissaollutta oppilasta puhutetaan; ensisijaisena puhuttelijana on oma opettaja. Silloin mietitään myös mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Jos luvattomat poissaolot jatkuvat, myös rehtori ja oppilashuoltoryhmä osallistuvat asian selvittelyyn. Yläkoulussa jokainen opettaja kirjaa kansioon tunnilta poissaolevat oppilaat. Luokanvalvojat seuraavat poissaoloja, tekevät jakson lopussa koonnin poissaoloista ja tarvittaessa ilmoituksen kotiin. Jaksotodistuksen yhteydessä ilmoitetaan poissaolojen määrä. Toimintaperiaatteet tarvittavan oppilashuollon järjestämiseksi oppilaalle, joka on saanut kurinpitorangaistuksen tai jolta opetus on evätty Kurinpitorangaistuksen saaneelle oppilaalle järjestetään puhuttelu, jossa ovat läsnä oppilaan lisäksi rehtori ja luokanopettaja/luokanvalvoja sekä huoltaja. Jos oppilaalta on opetus evätty, puhuttelun pitää opetuksen evännyt opettaja. Tästäkin tiedotetaan huoltajalle. huoltoryhmää informoidaan kurinpitorangaistuksista. 6.2. Muut tukipalvelut 6.2.1. Kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita. Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa. Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja. Eri oppiaineisiin niveltyviä kerhoja järjestetään oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Kerhotarjonta tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa. 25
6.2.2. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa (PoL1136/2003) ja sitä tarjotaan Helsingin koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisoppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen arvoperusta sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan edistämällä lasten yhteistoimintaa. Toiminnassa tulee luoda tilanteita jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Koululaisten aamu - ja iltapäivätoimintaa alueella koordinoi koulun rehtori tai hänen tehtävään nimeämänsä opettaja. Toiminta toteutetaan alueellisena yhteistyönä opetustoimen, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakuntien ja alueiden järjestöjen ja yhdistysten kesken. Toiminnan tavoitteet, sisällöt ja järjestämisen periaatteet on kirjattu kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Alueellamme järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa päiväkodit, leikkipuisto ja Huopalahden seurakunta. Toiminta tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa. 6.2.3. Kouluruokailu Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä. Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa. Hyvät ruokailutavat kiireettömässä ilmapiirissä ovat osa sosiaalisia taitoja ja hyvää käytöstä. Koska kaikki koulumme oppilaat ovat yhteisiä oppilaitamme, on jokaisella koulussa työskentelevällä oikeus ohjata oppilaita ruokailutilanteissa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ruokailutilojen viihtyvyyden suunnitteluun teemaviikkojen ja juhlapyhien puitteissa. Heillä on mahdollisuus yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa toisinaan suunnitella tulevaa ruokalistaa. Oppilaille tarjotaan ateriavaihtoehto jos allergisuus, kulttuuritausta tms. sitä vaatii. Tarvittaessa kodit voivat 26