ESITYS VUODEN 2017 TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI

HALLITUS 149 14.11.2016 ESITYS VUODEN 2017 TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2017-2019 HALL 149 HUS/1965/2016 Talousarvion 2017 aikaisemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli 13.6.2016 talousarvion 2017 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman 2017 2019 linjauksia. Hallitus hyväksyi 13.6.2016 kokouksessaan talousarvion 2017 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. Kevään keskeneräisen neuvottelutilanteen johdosta kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei oltu vielä kesäkuussa huomioitu HUS-kuntayhtymän talousarviolinjauksien ja raamin valmistelussa. Hallitus käsitteli varsinaista talousarvioesitystä ensimmäisen kerran kokouksessaan 31.10. ja päätti jatkaa asian käsittelyä 14.11. 31.10. hallituskäsittelyn jälkeen talousarvioesityksen toiminta- ja talouslukuihin on sisällytetty Carealta HUS:lle 1.1.2017 siirtyvät kuvantamis- ja laboratoriotoiminnot. Em. toiminnot kasvattavat 2017 talousarviossa HUS:n toimintatuottoja 26,5 milj. euroa, toimintakuluja 25,8 milj. euroa ja poistoja 0,7 milj. euroa. Henkilöstömäärä kasvaa 275 henkilöllä ja työpanos kasvaa 219 henkilötyövuodella. Yleistä Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019 pohjana on voimassa oleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita kehittämällä ja muuttamalla parannetaan HUS:n palveluiden saatavuutta ja laatua, kehitetään toiminnan kilpailukykyä ja tehostetaan tuottavuutta sekä samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella sote-uudistus astumaan voimaan 1.1.2019. Tuolloin HUS:n toiminta nykyisessä muodossa lakkaa ja HUS sulautuu osaksi maakunnan sote-järjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden 2017 2019 kesken, mutta toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan uuteen sote-malliin. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta 2017 2020. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2017 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden

Kuntalain talousarviota koskevat säädökset (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan sisällytetään lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut. Jokainen sairaanhoitoalue ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö laativat tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan sisällytetään tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Kuntayhtymän talousarvioasiakirjassa liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Kliiniset Palvelut Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuosina 2017-2018 Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019 kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat voimassaolevaan strategiaan, jonka valtuusto on hyväksynyt 19.10.2011. Kuluva strategiakausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Hallitus käsitteli 26.1.2015 HUS:n strategian uudistamistarvetta ja käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. HUS:n johto on päättänyt, että strategista tahtotilaa kuitenkin päivitetään osana talousarvion 2017 valmistelua ja siitä päätetään talousarvion päätösprosessin mukaisesti. Strategista tahtotilaa päivitetään tarvittaessa vuonna 2017 vuoden 2018 osalta. Vuosien 2017 2018 aikana valmistaudutaan aktiivisesti 1.1.2019 alkavaan sote-mallin mukaiseen toimintaympäristöön ja muokataan erikoissairaanhoidon

tuotanto-organisaatio siihen soveltuvaksi. Valmisteluresurssia kohdistetaan sekä järjestämis- että tuottamisfunktioiden suuntaan. Järjestämistoiminnot eivät kuitenkaan vielä näy vuoden 2017 tavoitteissa, koska ao. toiminnan suunnittelu käynnistyy vasta loppuvuonna 2016. Strategisena tahtotilana on, että HUS:a kehitetään kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon tuottajaksi osana maakunnan palvelulaitosta ja että järjestäjä maakunta on tehokas palvelujen integraattori. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tulosalueiden käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Voimassa olevan strategian mukaisesti HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien 2017-2018 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin on vuoteen 2016 verrattuna lisätty tutkimus ja opetus. Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja

Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuosille 2017 2018 ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta potilaan hoito on oikea-aikaista päivystysprosessi on tehokas toiminta on laadukasta ja turvallista potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana potilaat valitsevat HUS:n 2. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina toiminta on tehokasta hinnat ovat kilpailukykyiset HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka johtaminen on laadukasta henkilöstö suosittelee HUS:a hoitopaikkana henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 12 ja niiden mittareita 16. Strategiset tavoitteet ja niiden mittarit on esitetty talousarvioasiakirjan luvussa 2. Strategisten avaintavoitteiden lisäksi talousarvioon sisällytetään päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet, joiden toteutumisella tuetaan strategisten avaintavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi henkilöstön influenssarokotekattavuus ja käsihuuhteen kulutus tavoitteilla vaikutetaan palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, mutta ne ovat luonteeltaan päivittäistoiminnan operatiivisia tavoitteita. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategisten avaintavoitteiden mittarit ja tavoitearvot. Strategisten avaintavoitteiden toteuttamisen edellyttämät kuntayhtymätasoiset kehittämishankkeet (nk. läpimurtohankkeet) ja toimenpiteet työstetään osana talousarviovalmistelua loppuvuoden 2016 aikana. Lopputuloksena syntyy selkeästi määritellyt läpimurtohankkeet ja kuntayhtymätasoinen toimenpideohjelma vastuuhenkilöineen sekä aikatauluineen strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi. Käynnissä olevat kehittämishankkeet (mm. lean mallin mukainen toiminnan parantaminen, virtuaalisairaala, JCI-akkreditointi, magneettisairaala) sisällytetään läpimurohankkeisiin ja toimenpideohjelmiin. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta.

Taloussuunnittelukauden 2017-2019 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2017 tulostavoite on kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan järjestämisalueen ensihoitotoimintaan. Sote-uudistuksen toteutuessa 1.1.2019 on kuntayhtymän tasapainotettava taseesta edellisten vuosien kertyneet alijäämät viimeistään tilinpäätöksessä 2018. Tämän johdosta vuonna 2018 taloussuunnitelman tulostavoite on 2017 talousarvion mukaisten kertyneiden alijäämien verran positiivinen (3,9 milj. euroa) ja vuonna 2019 tulostavoite on nollatulostavoite, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2017 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet 1 000 euroa Tilikauden tulos -910 Sitovat nettokulut 1 532 845 Tulosalueiden investointien yhteismäärä 167 000 Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä 57 762 Antolainauksen muutokset nettomääräisinä -1 959 Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen sisältyvät työnjaolliset muutokset; Havukosken psykiatrisen osaston sulku ja toiminnan siirto Vantaan kaupungille (-0,25 milj. euroa) Helsingin kaupungin lasten foniatrian toiminnan siirto HYKS-sairaanhoitoalueelle (0,39 milj. euroa) Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien päihdepsykiatrian toiminnan siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelle (0,1 milj. euroa). Alueen kuntien ostopalveluna tähän asti hankkima päihdepsykiatria järjestetään Hyvinkään sairaanhoitoalueen toimesta vuodesta 2017 alkaen. Sairaanhoitoalueiden muihin palvelutuloihin sisältyvät työnjaolliset muutokset; Hammaslääketieteen kliinisen perusopetuksen käytännön harjoittelun toteuttaminen Helsingin sotevirastolta HUS:lle 1.1.2017 alkaen (5,0 milj. euroa) Porvoon sairaalan vaikeahoitoisten lasten ympärivuorokautinen kotisairaanhoito (0,6 milj. euroa) Helsingin kaupungin kiireettömän sairaankuljetuksen siirto HYKS sairaanhoitoalueelle (1,0 milj. euroa)

Terveyskeskusseurantaosaston toiminnan siirto Lohjan sairaalalta Lohjan kaupungille (-1,2 milj. euroa) Tukipalveluyksiköiden toimintatuottoihin sisältyviä uusia tukipalveluita jäsenkunnille ja HYKS erva-alueelle (nettona lisäys vuodesta 2016 on yhteensä 10,0 milj. euroa) Espoon sairaalan tukipalvelut Kirkkonummen ja Mäntsälän lääkehuoltopalvelut Helsingin Haartmannin sairaalan potilasruokapalvelut (1/2017-) Kirkkonummen hankinta- ja logistiikkapalvelut (9/2016-) Carean (10/2016-) hankinta- ja logistiikkapalvelut Edellä mainittujen uusien tukipalveluasiakkuuksien lisäksi parhaillaan selvitetään Helsingin soteviraston hankinta- ja logistiikkapalveluiden sekä laitoshuoltopalveluiden yhteistyön käynnistämistä vuoden 2017 aikana. Nämä eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sisälly 2017 talousarvioesitykseen. Carean kuvantamis- ja laboratoriotoiminnot siirtyvät 1.1.2017 alkaen HUS-Kuvantamisen ja HUSLABin toiminnaksi. Carean (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen siirto kasvattaa 2017 talousarviossa HUS:n toimintatuottoja 26,5 milj. euroa, toimintakuluja 25,8 milj. euroa ja poistoja 0,7 milj. euroa. Henkilöstömäärä kasvaa 275 henkilöllä ja työpanos kasvaa 219 henkilötyövuodella. HUS:n sisäisistä sairaaloiden välisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen aikuis- ja nuorisopsykiatrian toiminnan hallinnollinen siirto osaksi HYKS psykiatrian tulosyksikön toimintaa. Porvoon sairaalan synnytystoiminta siirtyy HYKS Naistentautien tulosyksikköön ja osittain Hyvinkään sairaalaan. Lisäksi Porvoon sairaalasta siirretään ympärivuorokautinen lasten vuodeosaston toiminta HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön. Lisäksi valmistelussa on HUS:n sisäisiä organisatorisia muutoksia; HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen liikelaitosten toiminnan siirto omiksi tulosyksiköikseen HYKS sairaanhoitoalueelle vuoden 2017 alusta lukien. Parhaillaan arvioitavana on myös tukipalveluliikelaitosten (Ravioli, HUS-Desiko ja HUS-Servis) toimintojen mahdollinen yhdistäminen ja organisoiminen tulosaluemuodossa 1.7.2017 alkaen kuten myös HUS-Logistiikka liikelaitoksen toiminnan organisoiminen tulosaluemuodossa 1.7.2017 alkaen. Taloussuunnittelukauden aikana valmisteltavia työnjaollisia muutoksia HUS:n ja jäsenkuntien välillä Helsingin kaupunginhallitus antoi elokuussa lausunnon terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muutosesityksistä: "Helsingissä tullaan tarkastelemaan päivystyksen järjestämistä ja tuottamista esitettyjen tavoitteiden mukaisesti yhteispäivystyksena. Se on tarkoituksenmukaisinta tehdä viimeistään osana sote- ja maakunta sekä mahdollista pääkaupunkiseudun erillisratkaisua." Tarkoituksena on vuoden 2017 aikana valmistella yhteistyössä Helsingin kaupungin soteviraston kanssa Malmin ja Haartmanin päivystystoimintojen siirto HUS:n toiminnaksi viimeistään 1.1.2018 alkaen. Tässä vaiheessa em. toimintoja ei ole sisällytetty taloussuunnittelukauden toiminta- ja talouslukuihin.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Kunta-alalle on saavutettu neuvottelutulos kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- ja virkaehtosopimuksista sopimuskaudelle 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuksen kattavuus on 100 % kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. KT:n valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan 31.5.2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset työ- ja virka-ehtosopimukset kunta-alalle ajanjaksolle 1.2.2017 31.1.2018. Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: 1) Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Sairaalalääkäreiden, joita HUS:n lääkärit ovat, työaika säilyy ennallaan eli työajan pidennystä ei heille tule. HUS:ssa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 18 016 henkilötyövuotta. 24 tunnin lisäys vuodessa muille kuin lääkäreille merkitsee noin 200 henkilötyövuotta lisää. Tavoitteena on, että työajan pidennys vähentää muun muassa sijaishenkilöstön tarvetta. 2) Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019. Tämän henkilöstökustannuksia pienentävä vaikutus HUS:ssa vuonna 2017 on arviolta noin 14 milj. euroa sisältäen työnantajan sivukulut. Tämän lisäksi ko. päätös vaikuttaa kustannuksia alentavasti myös vuosien 2016, 2017 ja 2018 lomapalkkavelkaan. Arvioitu vaikutus vuodelle 2016 on noin 11,2 milj. euroa ja se on sisällytetty vuoden 2016 ennusteeseen. Työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluvien elementtien lisäksi ehdotus Kilpailukykysopimukseksi sisältää maan hallituksen toimia, joilla alennetaan työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tämän hetkisen tiedon ja siitä muodostetun arvion perusteella edellä mainittujen toimenpiteiden alentava vaikutus HUS:n maksamiin työnantajan sivukuluihin vuonna 2017 on noin 14 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksella aikaansaadut hyödyt kasvavat portaittain tuleville kolmelle vuodelle. Vuoden 2017 kuntayhtymätasoiset vaikutukset henkilöstökuluihin ja kuntayhtymän kustannustason kehitykseen on arvioitu seuraavasti: Keväällä linjatun HUS-kuntayhtymän talousarvioraamin valmistelussa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei huomioitu keskeneräisen neuvottelutilanteen johdosta. Syksyn suunnittelussa kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu sekä kuntayhtymä- että yksikkötasoisesti jäsenkuntien maksuosuuksien arvioinnissa sekä tukipalveluyksiköille valmistellussa tukipalveluiden hinnoittelu- ja sisäisen laskutuksen raamissa. Kilpailukykysopimuksella on huomattavia vaikutuksia myös HUS-kuntayhtymän tulevien vuosien suunnittelulle. Alla olevassa taulukossa on esitetty kilpailukykysopimuksen arvioitu vuosittainen vaikutus (milj. euroa) henkilöstökuluihin verrattuna lähtötasoon vuonna 2016 ennen kilpailukykysopimusta.

Talousarvioesityksen 2017 tuloslaskelma Kilpailukykysopimuksen vaikutus on huomioitu täysimääräisesti vuosien 2017 2019 taloussuunnitelmassa yllä esitetyn taulukon mukaisesti. Koska lomarahojen leikkauksesta kohdistuu vuodelle 2016 noin 11,2 milj. euron kustannushyöty, on kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava lisävaikutus vuodelle 2017 yhteensä 19,5 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2015 TAE 2017 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP 2015 TAE 2017. Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ( 7+5 ) on laadittu yksikkökohtaisesti syyskuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun ja osittain elokuun toteumaan. Ennusteessa on huomioitu tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettava vuoden 2016 toiminnallisen ylijäämän palautus jäsenkunnille (59,3 milj. euroa). Alla on esitetty vertailukelpoinen proformatuloslaskelma, jossa kesäkuussa 2016 toteutettu vuoden 2015 toteutuneen ylijäämän palautus 54,8 milj. euroa on poistettu sekä vuoden 2016 ennusteesta että talousarvioista ja käsitelty vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen vähennyksenä. Lisäksi vuoden 2016 ennusteessa on huomioitu jäsenkuntien maksuosuuskutusta pienentävänä eränä 2016 vuosiennusteen mukainen arvioitu ylijäämäpalautus 59,3 milj.

euroa. Em. muokkauksilla 2015 tilinpäätöksen sekä 2016 talousarvion ja ennusteen alijäämä on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoiminnan alijäämä. *) TP 2015 ylijäämäpalautus 54,8 milj. siirretty vuodelta 2016 vuodelle 2015 Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 73,5 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 17,9 %.

Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 3,3 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,2 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti 24.11.2008 (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n hallitus jätti korottamatta vuoden 2016 alussa potilailta perittävien asiakasmaksujen hintoja erilliskorotuksen verran. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,4 %. Talousarvioesitys on laadittu nykyisten asiakasmaksujen mukaisesti kuten hallituksen kokouksen 7.11. lähetekeskustelussa linjattiin. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina 2009-2014 Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,3 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty 2017 talousarvioesitykseen sisältyvien toimintatuottojen muutokset 2016 talousarvioon sekä 2016 ennusteeseen verrattuna.

Toimintakulut Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut nousevat 31,9 milj. euroa (1,7 %) vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Taulukossa on eritelty HUS:lle siirtyvien uusien toimintojen vaikutus sekä HUS:lta pois siirtyvien toimintojen vaikutus. Näiden lisäksi on eritelty kilpailukykysopimuksen vaikutus.

Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 0,1 %:n vuositason kustannustason lasku vuoteen 2016 verrattuna. Lasku aiheutuu ensisijaisesti kilpailukykysopimukseen sisältyvän 30 %:n lomarahan leikkauksen vaikutuksesta. Lomarahan leikkauksesta vuodelle 2017 kohdistuu 12 kuukauden vaikutus ja vuodelle 2016 9 kuukauden vaikutus. Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 22,78 %) on budjetoitu 5,2 %:n keskimääräinen kustannustason lasku, joka aiheutuu työttömyysvakuutusmaksun työnantajaosuuden sekä sosiaaliturvamaksun alentumisesta kilpailukykysopimuksessa sovitulla tavalla. Lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu 1 prosentin lasku vuoteen 2016 verrattuna.edellämainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason lasku on yhteensä 1,0 %. Henkilöstökulut kasvavat vuonna 2017 vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna yhteensä 2,4 % ja talousarvioon 2016 verrattuna 2,9 %. Henkilöstökulujen yhteismäärän kasvu aiheutuu HUS:lle vuonna 2017 jäsenkunnilta siirtyvistä uusista toiminnoista sekä Carealta siirtyvistä kuvantamis- ja laboratoriotoiminnoista. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 326,1 milj. euroa. Summa on 2,4 % suurempi kuin ennuste 7+5 vuodelle 2016 ja 7,8 % suurempi kun talousarvio 2016. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 381,1 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2016 7+5 ennusteeseen 4,2 % ja 4,2 % talousarvioon 2016 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2016 ennusteesta on yhteensä 5,5 milj. euroa (7,9 %) ja se muodostuu enimmäkseen ulkoisten vuokratilojen kuluista (merkittävin on vuokrattavat tilat hammaslääketieteen kliinisen opetuksen toiminnalle 0,7 milj. euroa). Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2016 alun korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena 2017 2019 nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,0 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa.

Vuoden 2017 arvioitu poistotaso 116,5 milj. euroa nousee 4,2 % vuoden 2016 talousarvioon ja 5,0 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvioasiakirjassa liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa, joka pohjautuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistukseen. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2015 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuosille 2017 ja 2018. Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2017 ja tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tuottavuuden parantamista kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Palveluiden hinnoittelussa on huomioitava myös vastaavien palveluiden yleinen hintataso ja palvelutuotannon prosesseja kehitettävä siten, että palvelut kyetään tuottamaan yleistä hintatasoa vastaavilla kustannuksilla. Vuoden 2017 hinnoittelun keskeisenä tavoitteena on eriyttää elektiivisen- ja päivystystoiminnan hinnoittelu, jolloin elektiivisten peruspalveluiden hinnat laskevat ja vastaavasti päivystyksellisten palveluiden hinnat nousevat. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite vuodelle 2017 on HYKS-sairaanhoitoalueella 1,79 %, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 1,2 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 1,3 % sekä Hyvinkään ja Lohjan sairaanhoitoalueilla 1,7 %. Tuottavuustavoite huomioidaan täysimääräisesti NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Muiden maksajien ja ulkokuntasubvention riskin minimoimiseksi tuottavuustavoitetta ei ole aikaisemmin huomioitu välisuoritehinnoissa eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus ole siten sisältänyt tuottavuustavoitetta. Suoriteperusteisen laskutuksen osuuden ennakoidaan hieman kasvavan tulevaisuudessa myös jäsenkunnilla ja tämän vuoksi vuoden 2017 välisuoritehinnoissa ja suoriteperusteisessa laskutuksessa huomioidaan puolet sairaanhoitoaluekohtaisesta tuottavuustavoitteesta. Näin toimien minimoidaan riski ulkokuntien ja muiden maksajien subventiosta jäsenkuntien kustannuksella.

Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2017 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2017 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 75 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2017 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätös vähennettynä ylijäämän laskennallisella palautuksella Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan. Ts. oletuksena on, että lyhyellä aikavälillä eli kahden vuoden aikana kuntakohtaisessa profiilissa ei tapahdu olennaisia muutoksia Huomioidaan vuoden 2016 ja 2017 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta 1,0 % (2016 vs. 2015) ja 0,9 % (2017 vs. 2016) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Laskennassa huomioidaan myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset vuoden 2017 henkilöstökuluihin ja kustannustasonkehitykseen.

Huomioidaan uusien vuodelle 2017 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2017 ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2017 tuottavuustavoite 1,8 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2017 yhteensä noin 1,0 % (15 931 henkilöä) vuodesta 2016. Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2016 vuoteen 2017). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,39 % ja vuodesta 2016 vuoteen 2017 1,37 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2017 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,5 milj. euroa (1,23 %). Talousarvioesityksessä 2017 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 7,2 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan HUS-kuntayhtymän toiminnan laatua, saatavuutta tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 4,6 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2017 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 531,7 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. Vuoden 2017 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2016 ennuste ei merkittävästi ylity. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus.

HUS-tasolla jäsenkuntien maksuosuudessa on kasvua vuoden 2015 ylijäämän laskennallisella palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen 1,1 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna kasvu on 1,7 % ja TP 2015 tietoihin perustuvasta laskennallisesta ennusteesta (2016) vuosikasvu vuoteen 2017 on 0,2 %. Talousarvioesityksessä 2017 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: Hyvinkään päihdepsykiatrian siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelle +95 tuhatta euroa Havukosken psykiatrian siirto Hyksistä Vantaan kaupungille -250 tuhatta euroa Helsingin foniatrian siirto Helsingin kaupungilta Hyksiin +390 tuhatta euroa Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 235.000 euroa. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot (2014 ja 2015) sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2017 talousarvion HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus on kohdistettu kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovitut työnjaolliset muutokset vuonna 2017.

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. *) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu vuoden 2015 luvuissa ja vastaavasti poistettu muutetusta TA 2016 **) Valtuustossa 15.6.2016 ***) 7+5 ennuste huomioiden 2016 ennustetun ylijäämän palautuksen 59,3 milj. Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2014 2017 (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.

*) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu **) Huomioitu 2016 ennustettu ylijäämän palautus Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2017 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 930,5 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus laskee -0,2 prosenttia vuoden 2016 ennusteesta ja -0,8 % vuoden 2015 ylijäämäpalautuksella oikaistusta tilinpäätöksestä. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet laativat tuoteryhmäkohtaiset tuotantosuunnitelmat talousarviovuodelle. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä edelleen näkyy tuoteryhmäkohtaisissa tuotantosuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja muiden avohoitokäyntien lukumäärän kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden lukumäärän laskuna vuoden 2016 talousarvioon ja verrattuna.

Jäsenkunnille suunniteltu HUS:n oman palvelutuotannon euromääräinen kokonaislaskutus laskee -2,8 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -0,1 %. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus kasvaa yhteensä 1,7 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 1,6 %. Ostopalvelut ja muu palvelutuotanto mukaan lukien jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat vuoden 2017 talousarviossa 0,5 % vuoden 2016 ennustetta suurempi. Suunniteltu sairaanhoidollinen palvelutuotanto kaikille maksajille

Kaikille maksajille suunniteltujen HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -2,2 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi pysyy samana (0,0 %). Vuoteen 2015 verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus laskee -1,3 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 0,01 %. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä ja niitä ei suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystyskäyntituotteiden laskutuksen on suunniteltu kasvavan 14,6 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna, kun taas terveyskeskushoitopäivätuotteiden laskutuksen on suunniteltu laskevan noin puoleen. Kaikki HUS:n sairaanhoitoalueet tuottavat tällä hetkellä terveyskeskuspäivystystuotteita perusterveydenhuollon kanssa järjestetyissä yhteispäivystyksissä. Viimeisimpänä käynnistyi HYKS sairaanhoitoalueen terveyskeskuspäivystystoiminta Peijaksen sairaalassa vuoden 2016 alussa. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille, kuten vakuutusyhtiöille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 171,7 milj. euroa. Suunnitelma ylittää 5,2 % vuoden 2016 talousarvion ja 1,8 % vuoden 2016 ennusteen.

Henkilöstösuunnitelma 2017 Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että henkilöstöresurssit ovat potilas- ja toimintalähtöisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vuoden 2017 henkilöstösuunnitelmien pääpaino on HUS:n tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisen toimenpiteissä, joilla pyritään siihen, että HUS on arvostettu ja ammattimaisesti johdettu työpaikka, jossa työtä tekevät alansa parhaat osaajat. Lisäksi toimenpiteiden tavoitteena on mm. tuloksellisuuden lisääminen sekä laadukas ja tehokas toiminta, jotka ovat avainasemassa paitsi potilashoidon laadun näkökulmasta myös soteen valmistautumisessa. Suunnitelmissa otetaan huomioon osaamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, työn organisointi, toimintaprosessin uudistukset, toiminnalliset muutokset, investointien henkilöstövaikutukset, organisaatioiden väliset henkilöstösiirrot ja yhteisresurssit, henkilöstön kehittäminen ja virkistystoiminta, tarvittavat rekrytoinnit sekä henkilöstöpoistuma. Valtakunnallisen Kilpailukykysopimuksen vaikutukset HUS:n henkilöstöön: Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta, muilla paitsi lääkäreillä. Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019. Työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluvien elementtien lisäksi Kilpailukykysopimus sisältää maan hallituksen toimia, joilla alennetaan työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Vuonna 2017 avaintavoitteena on, että HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka. Tavoitteena on, että HUS on toimialansa arvostetuin työnantaja, joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Moniammatillisia työyhteisöjä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä, jolla on merkitystä niin henkilöstön pysyvyyden, ammatillisen kehittymisen, henkilökunnan työhyvinvoinnin kuin onnistuneen resursoinnin näkökulmasta. Vuorovaikutteinen, reilu ja selkeä johtaminen edistää työn tuloksellisuutta ja työssä jaksamista. Yleistä esimiestyön ja johtamisen onnistuneisuutta mitataan ja esimiehiä tuetaan koulutuksilla, joihin osallistumista esimiehiltä myös edellytetään. Resursointi näkökulma sisältää mm. niin työvuorosuunnittelun kehittämisen entistä potilas- ja toimintalähtöisemmäksi kuin henkilöstöryhmien väliseen työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Vuodelle 2016 budjetoitu henkilöstövastuun mukainen henkilöstömäärä (31.12.) on 22 445 henkilöä. Henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2017 olevan henkilöä 23 108 henkilöä, vuonna 2018 23 450 henkilöä ja vuonna 2019 yhteensä 23 630 henkilöä.

Henkilötyövuosia on vuodelle 2017 budjetoitu 18 727,6 (TA 2016: 17 844,1, Ennuste 2016: 18 368,5). Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilötyövuodet kasvavat 2,0 % vuoden 2016 7+5 ennusteesta ja kasvavat 5,0 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2017 työpanos on mitoitettu talousarvioon sisältyvän palvelutuotannon mukaisesti huomioiden 1,8 %:n tuottavuustavoite ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Tammi-elokuun tietojen pohjalta laadittu vuokratyövoiman käyttöennuste vuodelle 2016 on noin 12,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 talousarvioesityksessä on vuokratyövoiman käyttöön varattu 11,1 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien henkilötyövuosien vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset henkilötyövuodet kasvavat 36,4 henkilötyövuodella (0,2 %) vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Taulukossa on eritelty HUS:lle siirtyvien uusien toimintojen vaikutus sekä HUS:lta pois siirtyvien toimintojen vaikutus.

Investointisuunnitelma 2017-2020 Suuri osa HUS:n jo aikaisemmin hyvin tiukasti priorisoiduista investointitarpeista tukee valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoitteita ja on Uudenmaan alueen palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisen ja saatavuuden turvaamisen kannalta välttämättömiä. 1.7.2016 voimaan tuleen lain nojalla sosiaali- ja terveysministeriö viime kädessä ratkaisee, mitä suuria rakennusinvestointeja voidaan aloittaa ennen vuotta 2019. Lähivuosina HUS:n ja Uudenmaan maakunnan strategisesti tärkein erikoissairaanhoidon investointi on Meilahden kampukselle suunniteltava uusi Siltasairaala, jolla on myös merkittävä valtakunnallinen rooli. Hanketta, joka korvaa Töölön sairaalan ja osan Syöpätautien klinikkarakennuksesta, on valmisteltu usean vuoden ajan. Siltasairaalasta on tullut hyvin aikataulukriittinen investointi, koska em. kaksi vanhaa sairaalarakennusta ovat huonokuntoisia ja sen vuoksi osittain pois käytöstä jo nyt. Aikataulusuunnitelman mukaan hanke valmistuu vuoden 2022 aikana, mikäli sen rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2018 alussa. Siltasairaalan rahoituspäätösesitys valmistellaan erillisenä asiana hallitukselle 14.11.2016 ja edelleen valtuustolle 14.12.2016. Vuosina 2017-2020 investointien muita painopisteitä ovat Jorvin sairaalan ja Hyvinkään sairaalan suurten peruskorjausten jatkaminen. Sekä Jorvi että Hyvinkään sairaala ovat peruskorjaamattomia 1970-luvun sairaaloita, jotka vastaavat suuren väestöpohjan erikoissairaanhoidosta. Niille laadittujen korjaus- ja kehittämissuunnitelmien läpi vieminen on Uudenmaan palvelukokonaisuuden kannalta keskeistä. Strategisesti tärkeänä pidetään myös Meilahden alueen vanhojen sairaalakiinteistöjen nykyaikaistamista, tehokkaassa käytössä pitämistä ja peruskorjausten asteittain jatkamista niin, että sairaaloiden toimintavarmuuden riskit voidaan minimoida. Merkittävä osa investointisuunnitelman 2017 2020 suurista investoinneista jää rahoituspäätöksen osalta ratkaistavaksi uuden maakuntahallinnon aikana, vaikka HUS tekee hankkeiden ennakkovalmistelun ja laatii suunnitelmat niiden keskinäisestä järjestyksestä. Näitä investointeja ovat mm. Lastenlinnan ja Silmä-korvasairaalan laajat peruskorjaukset, sairaala-apteekille Meilahteen suunniteltava lääkevalmistuksen uudisrakennus ja pääkaupunkiseudun uusi psykiatrinen sairaala, viimeksi mainittu tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Vuoden 2017 talousarviossa investointeihin esitetään 168 850 000 euroa, josta tulosalueiden osuus on alla olevan taulukon mukaisesti 167 milj. euroa. Liikelaitosten talousarvioissa investoinnit ovat yhteensä vajaa 2 milj. euroa. Investointien määrä vuonna on noin 28,5 milj. euroa (+ 20 %) enemmän kuin vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa. Kasvusta 2,5 milj. euroa johtuu Carean kuvantamispalvelujen ja Helsingin kaupungin sairaankuljetusten siirrosta Hyksin tehtäväksi. Neljän vuoden jaksolle 2017 2020 investointeja on koko HUS:ssa yhteensä 609,5 milj. euroa, josta Siltasairaala-projektin osuus on 127,5 miljoonaa. Taloussuunnittelukauden investointisuunnitelma on 176 milj. euroa sairaanhoitoalueiden ja muiden HUS:n yksiköiden tekemiä esityksiä pienempi.

1 000 euroina *TA 2016 TAE2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Yhtymähallinto 2017-2020 yht. Osakkeet ja osuudet 1 590 1 800 3 500 3 400 8 700 Muut pitkävaikutteiset 13 300 13 400 13 400 HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet 68 000 87 400 86 840 88 450 97 150 359 840 Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue ** 26 810 38 040 43 210 26 780 24 670 132 700 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 350 390 340 340 340 1 410 Lohjan sairaanhoitoalue 400 850 920 530 530 2 830 Hyvinkään sairaanhoitoalue 1 350 1 310 2 000 1 350 1 350 6 010 Porvoon sairaanhoitoalue 400 370 370 370 370 1 480 HUS-Tietohallinto 24 070 21 890 25 200 13 360 12 890 73 340 HUS-Apteekki *** 730 1 550 3 620 50 5 220 Tulosalueet yhteensä 137 000 167 000 166 000 134 630 137 300 604 930 Liikelaitokset yhteensä 3 390 1 850 1 370 710 670 4 600 Kuntayhtymä yhteensä 140 390 168 850 167 370 135 340 137 970 609 530 * valtuuston 16.12.2015 hyväksymän alkuperäisen talousarvion investointiosa ** myös sarakkeessa TA2016 mukana HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen ***vuonna 2016 liikelaitos Lisäksi vuosina 2017 2020 on suunniteltu otettavaksi käyttöön muulla kuin kuntayhtymän/maakunnan tai valtion rahoituksella HUS:n ja sen toimintaa jatkavan organisaation pysyvään käyttöön tila- ja laitehankkeita noin 180 milj. eurolla. Näitä ovat uuden lastensairaalan lisäksi kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen rakennuttama sairaalarakennus ja Raaseporin kaupungin rahoittamat psykiatrian tilat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella sekä merkittävä määrä käyttökorvaus- ja muilla menettelyillä hankittavia tutkimus- ja hoitolaitteita. Siltasairaala-investoinnin lisäksi on valtuuston hankekohtaisesti hyväksyttäväksi, kustannusarvioltaan 10 milj. euron rajan ylittävänä hankkeena valmisteltu Jorvin sairaalan lyhythoitoisen kirurgian leikkausyksikön rakentaminen. Esitys tästä investoinnista valmistellaan erillisenä asiana hallituksen esityslistalle 31.10.2016. Opetus ja tutkimus Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä terveyden tutkimuksen määräraha on valtakunnallisesti 15 milj. euroa. Korvaus ei vastaa läheskään opetuksen ja tutkimuksen sairaanhoitopiirille aiheuttamia kustannuksia. Valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha (jatkossa valtion tutkimusmääräraha) jaetaan hakemuksesta hankkeina yliopistosairaalan erityisvastuualueen (erva) tutkimustoimikunnan kautta. Kunkin ervan määrärahaosuus vuosittain budjetissa olevasta valtion tutkimusrahasta määräytyy STM:n päättämin laskennallisin perustein. HYKS:n ervan osuus valtion tutkimusmäärärahasta on 39 % vuosina 2016-2019 (36,4 % vuosina 2012-2015).

Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, talousarvioon on sisällytetty 10,0 milj. euron suuruinen HUS:n oma tutkimusmääräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. HUS:n oma tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. HUS:n oma tutkimusmääräraha vuosina 2013 2017 HUS:n yliopistosairaalan toimintayksiköihin jaettava summa on 4,9 milj. euroa tutkimustoiminnan rakenteiden ja lääketieteellisen sisällön ylläpitämisen kannalta välttämättömään tutkimukseen. Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKS-sairaanhoitoalueelle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt saavat päättää tämän määrärahan kohdentamisesta esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun kohdennukset liittyvät tutkimustyöhön. HUS:n oma tutkimusmääräraha käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha tullaan jakamaan kokonaisuudessaan priorisoituina hankkeina. Yksiköiden saamaa rahoitusta tullaan lisäämään HUS:n omasta tutkimusmäärärahasta. Se tulee korvaamaan vähentynyttä valtion tutkimusrahoitusta. Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on 94,1 milj. euroa valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2017, (98,6 milj. euroa vuonna 2016, 97,0 milj. euroa vuonna 2015). HUS:n vuoden 2017 valtion koulutusmäärärahan tutkintokorvauksen alustava erillinen tulo- ja menoarvio (TAE) on 18,0 milj. euroa. HYKS:n ja muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden saaman koulutuskuukausikorvauksen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2017 yhteensä 1,1 milj. euroa. Valtion koulutuskorvauksen ja valtion yliopistollisen tutkimusmäärärahan käytön arvioidaan HUS:ssa olevan vuonna 2017 yhteensä 25,5 milj. euroa (muutos 2016 ennusteesta -4,1 %). Tarkastettu talousarvio (TA) voidaan laatia vasta, kun eduskunta on päättänyt valtion talousarviosta, sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset valtionkorvauksen maksamisesta ja erityisvastuualueen tutkimustoimikunta on tehnyt päätöksensä valtion terveyden tutkimuksen määrärahasta. Alla olevassa taulukossa esitetään valtion koulutuskorvauksen ja valtion tutkimusmäärärahan ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma talousarviokaudelle 2017.

Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina 2015-2017 Alla olevassa taulukossa esitetään valtion koulutuskorvauksen ja valtion tutkimusmäärärahan myönnön kehitys vuosina 2015 2017. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen myönnön kehitys vuosina 2015-2017 Rahoitus Vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa rahoituksen rahavirralla katettavan summan arvioitiin olevan 30,4 milj. euroa, mutta katettavan summan ennakoidaan toteutuvan 9,2 milj. euroa pienempänä. Talousarviossa 2016 ennakoitiin pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi 50,0 milj. euroa, mutta pitkäaikaista lainaa aiotaan nostaa loppuvuonna enintään 25 milj. euroa. Vuoden 2016 investointien ennustetaan toteutuvan hieman alkuperäistä talousarviota alhaisempina. Omavaraisuusasteen arvioidaan ylittävän vähimmäistavoitteen 35 % vuoden 2016 lopussa.

Taloussuunnitelmat vuosille 2018-2019 HUS-kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahavirta vuodelle 2017 on 53,2 milj. euroa alijäämäinen. Investointimenot sisältäen liikelaitosten investoinnit ovat yhteensä 168,9 milj. euroa vuonna 2017. Vuoden 2017 investointimenot sisältävät lahjoituksen lastensairaalan rakentamiseen. Investointeihin tarvittava rahoitus on suunniteltu toteutettavaksi ensisijaisesti pitkäaikaisella lainarahoituksella. Pitkäaikaista lainaa suunnitellaan nostettavaksi enintään 70,0 milj. euroa vuonna 2017. Lainojen lyhennyksiksi arvioidaan 12,2 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa pitkäaikaista lainaa kuntayhtymällä arvioidaan olevan 316,9 milj. euroa, joka on asukasta kohti 196 euroa. Tarvittaessa otetaan lyhytaikaista luottoa maksuvalmiuden turvaamiseksi. Antolainauksen suunnitellut muutokset sisältävät tytäryhtiöille myönnettävät 4,0 milj. euron uudet lainat ja antolainojen lyhennyksiä 2,0 milj. euroa. Kuntayhtymän valtuusto päättää omavelkaisen takauksen antamisesta tapauskohtaisesti tytär-, yhteis- ja osakkuusyhteisöjen pankki- tai rahoituslaitoslainoille. Vuodelle 2018 ja 2019 jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuksi on arvioitu 1,2 %. Arvio ei sisällä mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia HUS:n ja jäsenkuntien välillä vuosina 2018 ja 2019. Asiakasmaksuihin vuonna 2016 tehtyjen indeksikorotusten jälkeen maksutuottojen arvioidaan pysyvän vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla ja kasvavan seuraavan indeksitarkistuksen myötä hieman vuonna 2018. Vuonna 2019 maksutuottojen odotetaan kasvavan ainoastaan palvelukäytön kasvun myötä. Maksutuottojen kasvua hidastaa vastaavasti avohoitopainotteisuuden lisääntyminen. Muut myyntituotot kasvavat vuonna 2017 noin 15 %. Kasvu perustuu uusiin kunta-asiakkaisiin ja Carean kuvantamis- ja laboratoriopalveluiden siirtymiseen HUS:n toiminnaksi. Muiden myyntituottojen odotetaan nousevan vielä vuonna 2018 10 % tukipalveluiden kuntayhteistyön lisääntymisen myötä. Valtion myöntämän opetus- ja tutkimuskorvauksen pienentymisen oletetaan edelleen jatkuvan. Vuonna 2018 toimintakulujen arvioidaan kasvavan edellisestä vuodesta 3,4 % ja vuonna 2019 1,6 %. Toimintakulujen kokonaismäärä sisältää arvion tukipalveluiden kuntayhteistyön lisääntymisestä. Henkilöstökulujen kustannustason muutos ennustetaan olevan kilpailukykysopimuksen myötä vuonna 2018-0,6 % ja vuonna 2019-0,3 %. Muiden toimintakulujen arvioimiseen on käytetty tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksiennustetta, joka on uusimman ennusteen mukaan vuodelle 2018 1,3 % ja vuodelle 2019 1,6 %. Muita toimintakuluihin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. palvelutuotannon volyymikasvu ja tuottavuustavoite. Vuosille 2018 2019 on sisällytetty strategian mukaisesti vähintään 1,0 prosentin tuottavuuden parantamistavoitteet. Poistot perustuvat investointisuunnitelmaan ja kasvavat uusien investointien valmistumisen myötä tulevina vuosina. Poistojen määrässä tapahtuu kuitenkin selkeä tasonlasku vuonna 2018, kun muutaman vanhan rakennusinvestoinnin poisto-ohjelma päättyy vuosien 2017 2018 aikana. Lisäksi nykyinen potilastietojärjestelmä tulee täysin poistetuksi ennen Apotti-järjestelmän käyttöönottoa. Poistot taloussuunnitelmavuonna 2018 ennustetaan olevan 110,4 milj. euroa ja vuonna 2019 112,5 milj. euroa.

Tuloslaskelma vuosille 2017 2019 Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS-kuntayhtymän taseen kertynyt yli-/alijäämä vuosina 2015 2017. Päätösesitys Hallitus päättää jatkaa talousarvioesityksen käsittelyä 28.11 kokouksessa talousarvioesityksestä valtuustolle 28.11. kokouksessa. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että Kalle Könkkölä poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo 9:55. Päätösesitys hyväksyttiin.