OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS METSÄRINTEENTIE 16 77460 MAAVESI LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1899 rakennettu koulurakennus, joka on myöhemmin muutettu asuinkäyttöön. Märkätilat ovat rakennettu myöhemmin. Niiden osalta ei ole tietoa rakennusluvasta. Kohde on rakennettu mäenkumpareelle. Kohde ei ole nykyisessä kunnossa asuinkelpoinen. Se soveltuu lähinnä varastokäyttöön. Sokkeli on luonnonkivirakenteinen ja alapohjarakenteena on tuulettuva rossipohja. Ulkoseinät ovat näkyviltä osin hirsirakenteiset ja ulkoverhouksena on lautaverhous. Ikkunat ovat 2-lasiset puu- ulkopuitteella (MS- tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysmuotona on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumput sekä tulisijat. Lämmönjakona ovat patterit. Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä ovat: Tontilta ylimääräisen jätteen poistaminen, ulkoverhouksen, ikkunoiden ja sisätilojen puhdistus. Lisätutkimustarpeita ovat: rossipohjan kunto tulisi tarkastaa alapohjasta käsin, märkätilojen rakennusluvan olemassa olo tulisi selvittää kunnan rakennusviranomaiselta, lämmitysjärjestelmän ja vesija viemärilaitteiden toiminta tulisi selvittää lisätutkimuksin, savuhormit ja tulisijat tulisi nuohota ja niiden käyttöturvallisuus tarkastuttaa nuohoojalla ennen niiden käyttöä, sähköjärjestelmän rikkonaiset rasiat tulee uusia ja sen käyttöturvallisuus tulee tarkastuttaa sähköasentajalla ennen sen käyttöä. Korjaustarpeita ovat: salaojajärjestelmän asennus, Räystäskourujen ja syöksytorvien uusiminen, kattovesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta, rossipohjasta tulisi poistaa maan päältä orgaaninen jäte, rikki olevat ikkunalasit tulee uusia, pääsisäänkäynti ulko-ovi tulisi uusia, sisäänkäyntikatoksen lahovaurioituneet rakenteet tulee korjata, poikki oleva savupiippu tulee korjata, olohuoneen kattorakenne tulee tukea painuman kohdalta, puuttuvat kattopellit tule asentaa katolle ja savupiiput pellittää, märkätiloihin tulee asentaa ilmanvaihtojärjestelmä. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon tarve Lisätutkimustarve Korjaus/ uusiminen 4.1 Tontilla on ylimääräistä jätettä. x 4.1 Salaojajärjestelmää ei ilmeisesti ole. x 4.1 Kuistin kohdalla olevat räystäskourut ovat x huonokuntoiset. 4.1 Kattovedet valuvat sokkelin vierelle. x 4.1 Rossipohja on alkuperäinen. x 4.1 Rossipohjan kuntoa ei voitu tarkastaa alapohjasta x käsin, koska sen käyntiaukko on liian pieni. 4.1 Rossipohjassa on maan päällä orgaanista jätettä. x 4.2 Ulkoverhouksessa on maalivaurioita. x 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita. x 4.4 Ikkunalaseja on rikki. x 4.4 Pääsisäänkäynnin ulko-ovi on lahovaurioitunut. x 4.5 Sisäänkäyntikatoksen seinässä ja x vesikattorakenteissa on lahovaurioita. 4.6 Yläpohjassa on olohuoneen savupiippu poikki. x 4.6 Olohuoneen kohdalla on kattorakenteissa painuma. x 4.6 Vesikatolta puuttuu kattopeltejä ja ne on asennettu x väärin ja savupiippujen pellitykset ovat keskeneräiset. 4.7 Märkätilojen rakennusluvasta ei ole tietoa. x 4.8 Sisällä on paljon jätettä. x 4.9 Lämmitysjärjestelmän toiminnasta ei ole tietoa. x 4.10 Vesi- ja viemärilaitteiden toiminnasta ei ole tietoa. x 4.11 Märkätiloissa ei ole ilmanvaihtojärjestelmää. x 4.12 Hormien nuohouksesta ja tulisijojen käytöstä ei ole x tietoa. 4.13 Sähköjärjestelmässä on rikkonaisia rasioita ja x irtonaisia sähköjohtoja. Riskirakenne 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 13.4.2016 Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Metsärinteentie 16, 77460 Maavesi Omistaja - Omistusaika Ei ole tiedossa. Rakennusvuosi V. 1899 Pinta-alat Kerrosala n. 260 m 2. Tilavuus - Kerrosten lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus 2- krs Asuinrakennus Kiinteistökauppa Pohjois- Savon ulosottovirasto Pieksämäen toimipaikka. Timo Tiihonen Kihlakunnan ulosottomies Asuntokaupan kuntotarkastus Käytettävissä olleet - asiakirjat Loppukatselmukset Tarkastushetken olosuhteet Eivät ole tiedossa. Ulkoilma: Aurinkoinen poutasää. Haastattelut Omistajan alkuhaastattelua ei tehty. Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet pintakosteusanturi. 5

Rajaukset ja epävarmuustekijät Muuta Maan alla olevia järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. Rossipohjan kuntoa tarkasteltiin käyntiluukusta käsin, koska sinne ei ollut käyntiluukkua. Kohde on ollut asumattomana jonkun aikaa. 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Luonnonkivirakenteinen Perustamistapa - Alapohjarakenteet Kosteuseristys Routasuojaus Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Välipohja Vesikate Kattomuoto Märkätilojen runkorakenne ja vedeneristys Tuulettuva rossipohja Ei ole. Ei ole tiedossa. Hirsirakenteiset Lautaverhous Palomuurit ovat tiilirakenteiset. Muut seinät ovat puu- /levyrakenteiset. Ikkunat ovat 2-lasiset puu- ulkopuitteella (MS-tyyppiset) Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia ovia. Puupalkistot Puupalkistot Profiilipeltikate Harjakatto Seinät ovat levyrakenteiset ja puulattian päälle on tehty kallistusvalu. Sauna ja pesuhuone sekä kodinhoitohuone ovat rakennettu myöhemmin. Vedeneristyksestä ei ole tietoa. 6

Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Suorasähkölämmitys ja tulisijat sekä 2 kpl ilmalämpöpumppuja. Patterit. Kunnallistekniikka Kiinteistön käyttövesi on liitetty vesiosuuskuntaan ja jätevesijärjestelmästä ei ole tietoa. Vesi- ja viemäri laitteet Ilmanvaihtojärjestelmä Sähköjärjestelmä Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Erityistilat(esim. kylmiöt) Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja -hyönteiset Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muovi ja kuparia ja viemärit muovia ja valurautaa. Ilmanvaihto on painovoimainen Pääsulakkeet 3x25A. Sähköliittymän olemassa olosta ei ole tietoa. Ei ole Hellat 3 kpl, kamiina, pönttöuuni, leivinuuni ja takka. Ei ole. Saunan ja pesuhuone sekä kodinhoitohuone ovat rakennettu eteiseen. Vesikate on uusittu. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Huolto-, vaurio- ja korjaushistoria Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. 7

4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu mäenkumpareelle. Maanpinta viettää rakennuksen läheisyydessä poispäin rakennuksesta (kuvat 1 ja 2). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Tontilla on ylimääräistä jätettä. Tontilta tulee poistaa ylimääräinen jäte. Rakennuksen vierustalla on kasvaa puita. Rakennuksen vierustalta tulisi poistaa puut. Kuva 1. Kuva 2. Salaojajärjestelmää ei ilmeisesti ole. Salaojajärjestelmä tulisi asentaa. Sokkelissa ei ole ulkopuolista kosteuseristystä. Toimiva salaojajärjestelmä ja perusmuurilevy vähentävät sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta. 8

Rakennuksessa on räystäskouru ainoastaan sisäänkäyntikatoksen kohdalla. Räystäskouru on huonokuntoinen ja osittain irronnut (kuva 3). Räystäskouru tulisi uusia ja ohjata kattovedet vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Kuva 3 Sokkeli on luonnonkivirakenteinen. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 400 800 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta. Alapohjarakenteena on tuulettuva rossipohja. Rossipohja on alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan rossipohjan normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Rossipohjan normaali tekninen käyttöikä on saavutettu. Sen uusimiseen tulee varautua. Ryömintätilan korkeus on noin 100 600 mm:ä. Nykyisten määräysten mukaan ryömintätilan korkeus tulee olla vähintään 800 mm:ä. Rossipohjan kuntoa tarkasteltiin tuuletusaukoista käsin, koska sinne ei ollut käyntiluukkua. Ryömintätilaan tulisi järjestää pääsy ja tarkastusmahdollisuus kaikkialle tilaan. Rossipohjassa näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut merkkejä kosteusvaurioista (kuvat 4 ja 5). Alapohjassa on maan päällä orgaanista jätettä (kuva 6). Ryömintätilassa ei saa olla rakennusjätettä eikä lahoavaa orgaanista ainesta. Alapohjasta tulisi poistaa maan päältä orgaaninen aines, koska ne ovat herkkiä vaurioitumaan ja niistä tulevat epäpuhtaudet voivat päästä vuotoilman mukana sisäilmaan. Tuuletusaukkoja on sokkelissa joka sivulla. Tuuletusaukkoja tulee olla joka sivulla ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala tulee olla 4 alapohjan pinta-alasta. Tuuletusaukkojen koko tulisi olla vähintään 150 cm 2 ja niiden enimmäisväli saisi olla 6 metriä. Tuuletusaukoissa tulisi välttää suojaritilän käyttöä, koska ne pienentävät tuuletusaukon pinta-alaa. 9

Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat hirsirakenteiset. Ulkoverhouksena on lautaverhous. Lautaverhous on ilmeisesti alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan lautaverhouksen normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ulkoseiniin on asennettu sisäpuolelle lastulevyt ja ilmeisesti lisälämmöneristys. Ulkoseinän puurakenteet ovat riittävällä korkeudella maasta. Ulkoverhouksessa on maalivaurioita (kuva 7). Ulkoverhous tulisi huoltomaalata. Ulkoseinien alahirsien kunto tarkastettiin pistokoemaisesti. Alahirsissä ei havaittu lahovaurioita koestuspiikillä. Oikeassa päädyssä on ulko-oven alla hirressä pintalahoa (kuva 8). Se on aiheutunut portaista valuneesta vedestä. Se ei aiheuta toimenpiteitä nykyisellään. Takapihan puolella on ulkoseinään asennettu lisätuki vesikaton tuliparrun kohdalle (kuva 9). Ulkoseinä on ilmeisesti antanut periksi vesikattorakenteelta tulevasta painosta johtuen. Lattia oli painunut myös tuen kohdalta. Vesikatto tulisi tukea paremmin tästä kohtaa. 10

Ulkoverhouksen takana ei ole tuuletusrakoa. Ulkoverhouksen taustan kuntoa ei voi varmistaa kuin avaamalla rakennetta. Ulkoverhouksen takana tulisi olla tuuletusrako. Ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä tulee sen taakse jättää tuuletusrako. Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 4.3 Väliseinät ja välipohjat Väliseinissä ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista, eikä painumia tai vääntymiä. 4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat 2-lasiset puu- ulkopuitteella (MS-tyyppiset). Ikkunat ovat alkuperäiset. Kh- kortin 90-00403 mukaan puuikkunoiden normaali tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita ja osa ikkunoista on rikki. Ikkunoiden ulkopuitteet tulisivat huoltomaalata ja asentaa puuttuville osin uudet ikkunalasit. 11

Ikkunoissa ei ole vesipeltejä. Ikkunoissa olisi hyvä olla vesipellit, jotta sadevesi ei pääsisi ulkoseinärakenteisiin. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia. Ulko-ovet ovat alkuperäiset. Kh-kortin 90-00403 mukaan ulko-ovien tekninen käyttöikä on 30 50 vuotta. Pääsisäänkäynnin ulko-ovet ovat lahovaurioituneet alareunasta (kuva 10). Ne tulee uusia. Kuva 10 4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Sisäänkäyntikatoksen seinä- ja kattorakenteissa on lahovaurioita (kuva 11 ja 12). Lahovaurioituneet rakenteet tulee uusia. Kuva 11 Kuva 12 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiovi on porrashuoneessa. Näkyvillä olevana lämmöneristeenä on purua ja sammalta. 12

Yläpohjarakenteissa ei ollut merkkejä vesikattovuodoista eikä sen puutteellisesta tuuletuksesta. Savupiiput ovat rapattu yläpohjassa. Tuvan savupiippu on mennyt poikki yläpohjassa (kuva 13). Savupiippu tulee korjata ennen tulisijojen käyttöä. Yläpohjassa on painuma olohuoneen kohdalla. Yläpohjarakennetta tulisi tukea painuman kohdalta. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Kuva 13 Vesikatteena on profiilipeltikate, jonka alla on pärekatto. Vesikatteen kuntoa tarkasteltiin maasta käsin, koska talotikkaat olivat irti seinästä. Vesikatteen kunto ja sen asennuksen laatu tulisi tarkastaa vesikatolta. Vesikate on uusittu. Kh- kortin 90-00403 mukaan profiilipeltikatteen normaali tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Vesikatteen räystäsylitys on virheellinen ja kattopeltejä on irronnut, koska niitä ei ole kiinnitetty kunnolla (kuvat 14 ja 15). Vesikatteen asennuksessa tulee noudattaa valmistajan ohjeita. Savupiippujen pellitykset ovat keskeneräiset ja niiden päällä ei ole sadesuojia. Ne tulisi pellittää ja asentaa niiden päälle sadesuojat. Kuva 14 Kuva 15 13

4.7 Märkätilat 1-KERROS Sauna Saunan seinissä ja sisäkatossa on paneelit ja lattia sekä jalkalista on laatoitettu. Saunan lattiassa ei ollut kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattialaatat ovat paikoitellen irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja niiden saumat ovat ehjät. Lattiassa on pieni kallistus pesuhuoneeseen päin. Seinäpaneelien takana on tuuletusrako. Kuva 16, yleiskuva tilasta Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa ja seinissä on laatat. Tilan lattiassa oli kohonnutta kosteutta suihkun vaikutusalueella. Alue on merkitty kuvaan 17 punaisella. Kosteuden sijainnista rakenteessa ei saada selville kuin tekemällä lisätutkimuksia. Seinissä ei ollut kohonnutta kosteutta. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Lattialaattoja on paikoitellen irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja niiden saumat ovat ehjät. Seinälaatat ovat kiinni alustassa. Kuva 17 14

4.8 Muut sisätilat Kodinhoitohuone Tila on keskeneräinen. Tilan lattia on betonipinnalla. Tilan lattiassa ei ollut kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Lattiakaivossa oli likaa ja sen korokerenkaaseen ei voi liittää tiiviisti kaivokappaletta (kuva 18). Lattiakaivo tulisi puhdistaa ja vaihtaa siihen uusi korokerengas. Kuva 18. Keittiö Keittiön lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Rakenteiden pinnoilla ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Muut tilat Tilojen lattioissa on kosteusjälkiä ja tiloissa on paljon ylimääräistä jätettä (kuva 19). Kosteusjäljet ovat ilmeisesti aiheutuneet tiloissa käytetyistä vesistä. Tilat tulisi puhdistaa ylimääräisestä jätteestä. Kuva 19. 15

4.8 Muut sisätilat 2-KERROS Muut tilat Muiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattian eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. 4.9 Lämmitys Kohteessa on suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumput 2 kpl sekä tulisijat. Yhdessä huoneessa olevan keskuslämmityskattilan asennus oli keskeneräinen (kuva 20). Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. Pattereiden ja ilmalämpöpumppujen toiminta tulee tarkastaa. Lämpöpattereiden iästä ei ole tietoa. Lämpöpattereiden normaali tekninen käyttöikä on 20 30 vuotta. Kuva 20. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Kohteessa on alun perin ollut valurautaviemärit. Näkyvillä oleva käyttövesiputkisto on muoviputkia ja kuparia. Käyttövesijohtoja on irrotettu liitoksia. Vesijärjestelmä ei ole nykyisellään käyttökunnossa. Niiden kunto tulee tarkastuttaa alan asiantuntijalla. Viemäriputkistosta ei ole tietoa. Viemäriputkiston olemassa olo tulee selvittää lisätutkimuksin. Vesi- ja viemärikalusteita on uusittu remonttien yhteydessä. Kh-kortin 90-00403 mukaan termostaattisekoittimien tekninen käyttöikä on 15 25 vuotta. Wclaitteiden ja altaiden 50 vuotta. Vesi- ja viemärilaitteiden toimintaa ei voitu tarkastaa, koska järjestelmä ei ole käyttökunnossa. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei voitu mitata. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. 16

Oikeassa päädyssä oli näkyvillä yksi kaivo, jonka vierellä oli viemäriputki. Kaivossa ei ollut näkyvillä viemäriputkia. Jätevesijärjestelmästä ei ole tietoa. Sen olemassa olo ja toiminta tulisi selvittää lisätutkimuksin. 4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Poistoilmanvaihtoventtiileitä on huoneiden hormeissa. Jälkeenpäin rakennetuissa märkätiloissa ei ole ilmanvaihtojärjestelmää. Märkätiloissa tulee olla ilmanvaihtojärjestelmä. Tuloilmaventtiileitä ei ole. Muissa tiloissa tulisi olla tuloilmaventtiilit, jotta korvausilma tulisi hallitusti, eikä rakenteista vuotoilman mukana. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(n.20 25 mm), jotka mahdollistavat ilman vaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtoventtiilit tulee pitää puhtaina, koska venttiilien likaantuminen heikentää ilmanvaihdon toimintaa. Ilmanvaihtohormien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat on suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. 4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on 3 kpl helloja, kamiina, pönttöuuni, leivinuuni ja takka. Savupiiput ovat muurattu tiilestä. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu. Hormien nuohouksesta ei ole tietoa. Hormit tulee nuohota kerran vuodessa. Savupiippujen kuntoa ei voitu tarkastaa vesikatolta, koska katolle ei päästy. Savupiippujen ja tulisijojen kunto tulee tarkastuttaa nuohoojalla ennen niiden käyttöä. 4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmästä on irrotettu sähköjohtoja ja muutama rasia oli rikkonainen (kuvat 21 ja 22). Sähköjärjestelmän kunto tulee tarkastuttaa sähköasentajalla ennen sen käyttöön ottoa ja rikkonaiset kojerasiat tulee uusia. Sähköjärjestelmä on ilmeisesti uusittu. Kohteessa ei ollut sähköjä. Sähköjärjestelmän kunto tulee tarkastuttaa sähkömiehellä ennen sen käyttöön ottoa. Sähköliittymän olemassa olo tulee selvittää Savon Voimalta. 17

Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. Kuva 21 Kuva 22 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 20.4.2016 Ilkka Suhonen Rakennusmestari Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK) Puh:040-704 3557 18

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi kaikki rakenteet, tilat ja rakennusosat suoritusohjeen KH 90-00394 mukaisesti. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 19

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 20

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 21

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 22

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 23

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 24

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 25

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 26