Tietoa kuntien tarjoamista tiedottamis-, osallistumis- ja vaikuttamistavoista ja palautekanavista sekä muita valikoituja myyttejä ja faktoja kuntademokratiasta Paikallisdemokratian viikko 14.-20.10.2013 Tiedotustilaisuus Kuntatalossa 14.10.2013 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
Myytti: Kunnilla ei ole tarjota kunnon osallistumis- ja vaikuttamistapoja? Ote Sastamalan kotisivulta:
Kunnissa käytössä olevat kuntalaisten mielipiteiden kartoittamisen tavat (käytössä % vastanneista kunnista, N=202) Kuntalaistilaisuudet Asiakaskyselyt Yhdistysten ja järjestöjen kuuleminen Kuntalaispalaute hallinnolle Kuntalaiskyselyt Luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle Yhteissuunnittelutilaisuudet Keskustelupalsta internetissä Kuntalaishaastattelut Kansalaisraadit, verkkovaltuustot 5 12 15 37 46 62 60 71 74 80 0 20 40 60 80 100 Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.
Kunnissa käytössä olevat kuntalaisten mielipiteiden kartoittamisen tavat. (käytössä % vastanneista kunnista kuntakokoluokittain, N=202) alle 5000 as 5000-10 000 as 10 001 20 000 as 20 001 50 000 as Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013. 50 001 100 000 as yli 100 000 as Kaikki kunnat Kuntalaistilaisuudet 80 73 73 96 89 100 80 Asiakaskyselyt 63 78 70 84 100 100 74 Kuntalaispalaute 51 57 60 92 89 100 62 hallinnolle Kuntalaiskyselyt 46 65 63 76 78 88 60 Luottamushenkilöiden jalkautuminen kentälle 43 35 47 68 56 63 46 Yhteissuunnittelutilaisuudet 27 35 33 48 78 75 37 Keskustelupalsta 6 18 10 24 33 50 15 internetissä Kuntalaishaastattelut 10 6 3 20 33 50 12 Kansalaisraadit, verkkovaltuustot 0 6 10 0 33 25 5
Esimerkkejä kuntien itse mainitsemista, käytössään olevista kuntalaisten mielipiteiden kartoittamisen tavoista Ns. järjestöparlamentti (Lemi) Nuorisovaltuustot, vanhus- ja vammaisneuvostot, kylien neuvottelukunnat, mökkiläisfoorumit (Viitasaari) Ikäihmisten kuuleminen ja ikäohjelman yhteiskehittäminen (Oulu) Sähköinen kuntalaisaloite ja palautekanava (Kuusamo) Vapaa-ajan asukkaille tehtävät kyselyt (Rautjärvi) Yrittäjien aamukahvitilaisuudet kuukausittain (Kaustinen) Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013. Tampere:
Nastola: Viitasaari: Alavus: Espoo: Sastamala:
Kunnissa käytössä olevat tiedottamiskanavat (käytössä % vastanneista kunnista, N=202) Kunnan internet-sivut Tiedotustilaisuudet Yhteispalvelupiste, kirjasto, koulut ym Kuntapalvelujen esitteet kotitalouksiin Kunnan tiedotuslehti Kuntasivut paikallislehdissä Kylä- ja kaupunginosatilaisuudet Kunnan infopisteet / ostoskeskusten Viranhaltijoiden järjestämät Sosiaalisen median kanavat Paikallisradio / kaapelitelevisio Johtavien luottamushenkilöiden Lähiötuvat, asukastalot 6 17 63 55 45 41 40 37 35 34 32 86 99 0 20 40 60 80 100 Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.
Kunnissa käytössä olevat tiedottamistavat. (käytössä % vastanneista kunnista kuntakokoluokittain, N=202) alle 5000 5000-10 000 10 001 20 000 20 001 50 000 50 001 100 000 yli 100 000 Kaikki kunnat Kuntapalvelujen esitteet kotitalouksille 51 53 43 56 89 100 55 Kunnan tiedotuslehti 48 26 43 48 89 88 45 Kuntasivut paikallislehdissä 44 43 43 32 22 25 41 Kylä- ja kaupunginosatilaisuudet 32 35 37 52 78 88 40 Kunnan infopisteet/ ostoskeskusten ilmoitustaulut Viranhaltijoiden järjestämät keskustelutilaisuudet 39 26 27 32 78 88 37 28 28 23 60 67 88 35 Sosiaalisen median kanavat 22 26 37 60 67 88 34 Johtavien luottamushlöiden 13 10 17 28 56 38 17 kuulemiskierrokset Lähiötuvat, asukastalot 0 2 0 12 33 75 6 N= 79 51 30 25 9 8 202 Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.
Esimerkkejä kuntien itse mainitsemista, käytössään olevista tiedottamisen tavoista kaupungintalon avoimet ovet (Haapavesi) asukasyhteyshenkilö (Lappeenranta) ns. torikokoukset (Luoto) yrityskahvit (Humppila) suorakirjeet kuntalaisille (Lapua) kunnan vuosikertomuksen postitus joka talouteen (Alavus) Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.
Kunnissa käytössä olevat palautekanavat (käytössä % vastanneista kunnista, N=202) Palaute sähköpostilla Henkilökohtainen suora palaute 95 95 Palaute kunnan internet-sivuilla 66 Paikallis-/aluelehtien yleisönosastot 57 Aloitelaatikko 18 Paikallisradio/kaapelitelevisio Palautepuhelin 3 1,5 0 20 40 60 80 100 Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.
Esimerkkejä kuntien itse mainitsemista, käytössään olevista palautekanavista keskustelupalstat (Sastamala) tavallinen kirjeposti (Lumijoki, Sodankylä) paikallislehden tekstiviestikopit (Loimaa) kunnan postilaatikot kunnanviraston ja yhteispalvelupisteen oven pielissä (Hämeenkoski) asiakasfoorumi-toiminta (Pirkkala) Ranuan aloitelaatikko: Pirkkalan asiakasfoorumi: Lähde: Hallintojohtajakysely 2012, Kuntaliitto / mps. Vahvistettu tieto lokakuu 2013.
Kunnan koolla on väliä kun on kyse kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamiskanavista Pienessä kunnassa vaikuttaminen kunnan päätöksentekoon on helppoa. Kaikki valtuutetut ja hallituksen jäsenet sekä viranhaltijat ja työntekijät ovat tuttuja kuntalaisille ja tuttuja keskenään. Vaikuttaminen on siten suoraa ja sitä tapahtuu jatkuvasti. (Pyhäntä)
ARTTU-Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011: Kaikkiaan noin 15 erilaista osallistumis- ja vaikuttamistapaa -> käyttö -> arviot vaikuttavuudesta
Osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttöaktiivisuuden ja vaikuttavuusarvioiden yhteistarkastelu 2011 Käyttö - Käyttö + Vaikuttavuus Yleisönosastokirjoittelu Kaavoitukseen liittyvät yleisötilaisuudet - Kunnan järjestämät keskustelutilaisuudet Rahananto paikalliseen kysymykseen liittyvään kampanjaan Vetoomuksen allekirjoittaminen Palautteenanto palveluista Vaikuttavuus + Sosiaalinen media Asiakas-/käyttäjäkyselyt Yhteydenotto kunnan luottamushenkilöön Kunnanosa-/kylätoiminta Valitus tai oikaisuvaatimus Kuntalaisaloitteet Päiväkodin, koulun tms vanhempainillat Talkootyö Vuorovaikutusta sisältäviä vaikuttamistapoja! Yhteydenotto kunnan viranhaltijaan Yhdistysosallistuminen Lähde: ARTTU Kuntalaiskysely 2011 / Pekola-Sjöblom 2012 ym
Havaintoja erilaisten suorien osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen käytöstä: Kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta (82%) on käyttänyt vähintään yhtä osallistumis- tai vaikuttamistapaa. Vajaa viidennes (18%) ei ole käyttänyt ainuttakaan osallistumis- tai vaikuttamistapaa. Kaiken kaikkiaan osallistumis- ja vaikuttamistapojen käyttö on vähentynyt vuodesta 2008. Lähde: ARTTU Kuntalaiskysely 2011 / Pekola-Sjöblom 2012 ym
Havaintoja osallistumis- ja vaikuttamistapojen käytön vaikuttavuutta kunnan päätöksentekoon koskevista arvioista: *Vajaa puolet (48%) kuntalaisista suhtautuu ennemmin positiivisesti kuin kriittisesti osallistumistapojen vaikuttavuuteen *Usko osallistumistapojen vaikuttavuuteen on heikentynyt vuodesta 2008, jolloin positiivisesti suhtautuvien osuus oli runsas puolet (52%). Lähde: ARTTU Kuntalaiskysely 2011 / Pekola-Sjöblom 2012 ym
Myytti: Kuntalaisaloitteilla ei ole mitään virkaa?
Kuntalaisaloitteet suomalainen innovaatio - lakisääteinen oikeus v. 1976 alkaen Kunnissa tehdään keskimäärin 8 aloitetta per vuosi. Noin seitsemässä kymmenestä kunnasta on tehty korkeintaan viisi (5) aloitetta vuoden aikana. Noin viidesosassa kuntia ei ole tehty yhtäkään aloitetta. 2005 2006 2007 2008 2009 6,8 7,2 7,3 8,6 8,4 Aloitemäärissä on paikoin suuriakin kuntakohtaisia vaihteluita, myös samankokoisten kuntien välillä. 2010 2011 8,3 8,4 Vuonna 2011 aloitteiden määrä kunnissa vaihteli 0 187 välillä. 0 2 4 6 8 10 12 Kunnissa tehdyt kuntalaisaloitteet keskimäärin Lähde: Suomen Kuntaliitto. 4 14.10.2013
Hyviä kuntalaisaloitekäytäntöjä Hyviä esimerkkejä kunnista: Siuntio Tuusula Kauniainen Kuntalaisaloite.fi palvelu 10.9.2013 alkaen 19
Kuntalaisten aloitteet voivat kanavoitua kunnalliseen päätöksentekoon myös valtuustoaloitteiden kautta. kunnissa tehtiin v. 2011 keskimäärin 10 valtuustoaloitetta. Valtuustoaloitteiden määrä vaihteli kunnittain 0 182 välillä. Aloitteiden määrä vaihteli alle 5000 as. kuntien keskimäärin neljästä (4) yli 100 000 as. kuntien keskimäärin 55 aloitteeseen. Aloitemäärissä on paikoin suuriakin kuntakohtaisia vaihteluita myös samankokoisten kuntien välillä. Valtuustoaloitteita tehdään vaalivuonna muita vuosia enemmän. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 8,7 9,3 10,4 10,2 12,4 12,4 11,8 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Kunnissa tehdyt valtuustoaloitteet vuosina 2005-2011 keskimäärin Lähde: Suomen Kuntaliitto. 4 14.10.2013
Hyviä valtuustoaloitekäytäntöjä Hyviä esimerkkejä kunnista: Tuusula Hämeenlinna Nurmijärvi Kauniainen Loviisa Vaasa Tampere Pirkkala 21 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Myytti: Äänestäminen ei enää juurikaan kiinnosta kansalaisia?
100 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950-2012, % % % 90 Äänestysprosentti 100 90 80 70 60 63,0 71,3 66,2 74,8 79,3 76,7 75,6 78,5 78,1 74,0 70,5 70,9 61,3 55,9 58,6 61,2 58,3 80 70 60 50 40 30 20 Ennakkoon äänestäneiden osuus kaikista äänestäneistä, % 18,3 38,1 34,9 37,7 39,1 39,9 42,4 Kuntavaalit yksipäiväisiksi v. 1992 vaaleista lukien 50 40 30 20 10 5,3 6,8 8,0 9,2 10 0 1950 1953 1956 1960 1964 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 0 23 21.11.2012 Lähde: Tilastokeskus / Kuntaliitto
95 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa eri Pohjoismaissa 1990- ja 2000-luvulla SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA ISLANTI 90 85 80 84,3 82,0 86,6 84,4 82,3 85,0 83,2 *** 79,4 81,6 Ruotsi 2010 75 70 65 60 55 70,9 67,6 71,2 66,0 62,8 61,3 78,1 77,9 70,1 60,4 59,0 58,6 55,9 78,7 69,5 61,2 73,5 65,8 64,2 61,2 58,3 Islanti 2010 Tanska 2009 Norja 2011 Suomi 2012 50 1989-1992 1993-1996 1997-2000 2001-2004 2005-2008 2009-2012 * Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti kunta-, maakäräjä- (landsting) ja eduskuntavaalit (riksdagen). ** Norjassa järjestetään samanaikaisesti kunta- ja maakäräjävaalit (fylkesting). *** Tanskassa kunta- ja eduskuntavaalit (folketinget) järjestettiin v. 2001 tavallisesta poiketen samanaikaisesti. 21.11.2012 Lähteet: Pohjoismaiden vaalitilastot / MPS, Kuntaliitto
Kuntalaisten mielipiteet väittämästä Kunnallisvaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin. Vastausten %-jakaumat v. 1996-2011. Faktaa: 1996* 42 26 32 2000 60 26 14 2004 59 27 14 2008 65 23 12 2011 67 22 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % vastanneista samaa mieltä neutraali eri mieltä *vuoden 1996 kyselyssä kysymysmuotoilu oli äänestäminen ainut keino vaikuttaa Lähteet: KuntaSuomi 2004 ja ARTTU-kuntalaiskyselyt / Kuntaliitto, Pekola-Sjöblom 2012 ym.
Myytti: Valtuusto on kunta pienoiskoossa?
Ehdokkaiden ja valtuutettujen taustat Ehdokkaaksi seuloutuu väkeä, joka on hyväosaisempaa kuin kuntalaiset keskimäärin Valtuutetuiksi seuloutuu väkeä, joka on hyväosaisempaa kuin ehdokkaat keskimäärin Valtuustoissa yliedustettuja ovat: Miehet Keski-ikäiset Perheelliset Työlliset; julkisella sektorilla työskentelevät ja yrittäjät Koulutetut Hyvätuloiset Kantasuomalaiset 27 [pvm]
Kuntaliiton tiedote 27.7.2012: Kolmannes suomalaisista kiinnostuneita kunnallisesta luottamustehtävästä. ARTTU-Kuntalaiskyselyn 2011 osatuloksia..http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2012/heinakuu/sivut/kolmannes-suomalaisista-kiinnostuneita-kunnallisesta-luottamustehtavasta.aspx
Myytti: Kokopäiväisiä luottamushenkilöitä ei meillä tarvita?
Luottamushenkilöiden ajankäyttö ja jatkoaikeet Keskeiset havainnot ja johtopäätökset: Luottamustehtävien ajankäyttövaatimukset ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla. Yli 20 000 asukkaan kunnissa kunnanhallituksen jäsenen viikkotyömäärä vastaa puolipäivätyötä. Suurin osa (64 %) luottamushenkilöistä kokee, että luottamustehtävien hoito vie sopivasti aikaa. Luottamushenkilöiden halukkuus asettua ehdolle seuraavissa kunnallisvaaleissa on lisääntynyt vuodesta 1995, mutta kokemukset luottamustehtävän kuormittavuudesta syövät jatkohaluja. Lähde: Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012. Kysely luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille 40 ARTTU-kunnassa syksyllä 2010. (VILU-kyselytutkimus)
Siv Sandberg: Paras-uudistus kuntapäättäjän silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Acta nro 235. Åbo Akademi & Suomen Kuntaliitto. Helsinki 2012.
Koko- tai osa-aikaiset luottamushenkilöt yleistyvät etenkin suurissa kunnissa Pormestari» Tampere» Pirkkala Apulaispormestari» Tampere (4 kpl, päätoimisia) Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja» Turku Helena Rissanen, Pirkkala» Lahti» Oulu» Pori (linjattu, päätetään 2014) Minna Arve, Turku Ilkka Viljanen, Lahti Osa-aikainen hallituksen puheenjohtaja» Hämeenlinna» Rovaniemi» Järvenpää» Espoo (varapj) Osa-aikainen valtuuston puheenjohtaja» Hämeenlinna Riikka Moilanen, Oulu
Muissa Pohjoismaissa kokopäiväisiä luottamushenkilöitä valtaosassa kuntia Ruotsi: Kommunalråd lähes kaikissa kunnissa, 4v. Ainoastaan 21 kunnassa (7%) ei ollut kokopäivätoimista poliitikkoa vuonna 2011. Norja: Ordförer, valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, yleensä kokopäivätoiminen, 4v. Tanska: Borgmästare, valtuuston ja hallituksen puheenjohtaja, kokopäiväinen luottamustehtävä 4v. 33 [pvm] Kuntaliitto / mps
Myytti: Kuntien luottamushenkilöt nostavat huimia kokouspalkkioita?
Luottamushenkilöpalkkioista vuonna 2013* Valtuutetun kokouspalkkio: Keskimäärin noin 71 euroa / kokous vaihteluväli: pienin 15 euroa (Vehmaa), suurin 355 euroa (Helsinki) Valtuuston puheenjohtajan kokouspalkkio: Keskimäärin noin 102 euroa / kokous vaihteluväli: pienin 23 euroa (Vehmaa), suurin 470 euroa (Helsinki) Luottamushenkilöt maksavat palkkioistaan yleensä ns. puolueveroa omalle puolueelleen. Suuruus vaihtelee puolueittain ja kunnittain. 4 14.10.2013 *Kuntaliiton palkkiokysely, ennakkotieto, tiedot n. 90 prosentista kunnista
Myytti: Kuntien työntekijät päättävät itse omista asioistaan?
Valtuutettujen työnantajasektori 2009 (%) 23% 37 [pvm]
Valtuutettujen työnantajasektori (%) 2001 2005 2009 2013 Yksityinen 51 48 46.. Kuntasektori yht. 24 24 23.. --oma kunta 16 14 13.. --muu kunta tai ky 7 9 9.. --kunnan määräysvallassa oleva yhteisö / säätiö 1 1 1.. --kunnallinen liikelaitos.... 1.. Muu taho 18 16 18.. Valtio 7 7 8.. Yhdistys/järjestö/ kirkko 38 [pvm].. 4 5.. Lähde: Kuntaliitto
Myytti: Nuoria ei kunnallispolitiikka kiinnosta?
18-29-vuotiaiden osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valtuutetuista kuntavaaleissa 2012 18,6 % 10,0 % 5,7 % 40 [pvm]
Myytti: Eläkeläiset valtaavat valtuustot?
Valtuutettujen ikäjakauma v. 2013, % 18-29 v. 60 - v. 26% 6 17 30-39 v. 50-59 v. 28 23 40-49 v. Yli 64-vuotiaiden osuus valituista vuosien 1996-2012 kuntavaaleissa, % 1996 2000 2004 2008 2012 3,0 3,9 5,7 7,8 12,2 42 [pvm] Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, SLP
Myytti: Naisten ja miesten tasa-arvo on jo saavutettu kunnallispolitiikassa?
Naisten osuus valituista valtuutetuista kuntavaaleissa 1968-2012, % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 10,7 14,7 18,1 22,2 25,2 27,2 30,0 31,5 34,4 36,4 36,7 36,2 5 0 1968 1972 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 44 [pvm] Lähde: Tilastokeskus
Naiset ovat selvästi aliedustettuja hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoissa 2013 2009 2005 2001 1997 1993 27 28 21 27 22 26 16 24 15 20 11 16 0 20 40 60 80 100 Hallitusten puheenjohtajat Valtuustojen puheenjohtajat 45 [pvm]
Kuntademokratiatiedon keskus Kattavaa tietoa kuntademokratiasta Kunnat.netissä Demokratia ja osallisuus www.kunnat.net/demokratia Kuntavaali- ja demokratiatilastot www.kunnat.net/tilastot > Kuntavaali- ja demokratiatilastot Karttapalvelu Kuntanavigaattori mm. äänestysaktiivisuus ja valtuustopaikat puolueittain, myös monipuolisesti eri indikaattoreita www.kunnat.net/kuntanavigaattori Kunnittaisia aikasarjoja Kuntakuvaaja-palvelussa sisältää mm. kunnittaiset aikasarjat ehdokasmääristä ja äänestysprosenteista www.kunnat.net/kuntakuvaajat 46