Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Transkriptio

1 Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset

2 Tietoa kyselystä Kuntaliitto toteutti kyselyn puoluetuesta, sidonnaisuuksien ilmoittamisesta ja hallituksen vaalikelpoisuudesta toukokuussa Kysely liittyy kuntalain kokonaisuudistuksen valmisteluun. Kyselyllä kartoitettiin kuntien luottamushenkilöjohtajien näkemyksiä puoluetuen, sidonnaisuuksien ilmoittamisen ja vaalikelpoisuuden sääntelyn kehittämistarpeista. Kysely osoitettiin valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille ja se toteutettiin se toteutettiin sähköisenä webropol-kyselynä. Kyselyyn vastasi yhteensä 398 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa 219 kunnasta. Tässä julkaistaan tulokset puoluerahoituksen ja hallituksen vaalikelpoisuuden osalta. Loput kyselyn tulokset julkaistaan toukokuun lopussa 2013.

3 Vastaajat aseman mukaan (lukumäärät, N=398) Valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja 205 Hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja 193

4 Poliittisen toiminnan tukemisesta on mielestäni syytä edelleen säännellä uudessa kuntalaissa. (% -osuudet kaikkien vastaajien kesken, N=392) 8 % 23 % 14 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä 43 % 12 % Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä

5 Kunnille tulisi mielestäni säätää velvollisuus antaa suoraa tukea valtuustossa edustettuina oleville puolueille ja muille ryhmille. Tämä korvaisi tuen perimisen luottamushenkilöpalkkioista (nk. puolueveron). (% - osuudet kaikkien vastaajien kesken, N=397) 10 % 19 % 11 % 34 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 26 %

6 Perusteluja nykyisen puoluerahoituksen (nk. puoluevero) säilyttämiseksi (vastaajien avoimien vastauksien mukaan) Nk. puolueveron periminen luottamushenkilöiltä on käytännössä ainut tapa rahoittaa kuntavaaleja. Lainsäädäntö jo tällä hetkellä riittävää. Vältettävä byrokratian lisäämistä. Jokainen yksityishenkilö saa omista rahoistaan tukea laillisia yhdistyksiä. Luottamushenkilöt itse edustavat puolueitaan, ei kunta. Kunnille ei saa asettaa lisää velvoitteita. Mikäli kunta antaisi suoraa tukea, pitäisi luottamushenkilöpalkkioita pienentää saman verran. Kunnallinen rahoitusmalli johtaisi kunnan kulujen kasvuun. Kuntien toimialaan ja päätöksentekoon ei kuulu rahoittaa puolueita. Puoluevero kokouspalkkioista on läpinäkyvämpi ja parempi tapa kuin kunnan suoraan maksama tuki. Puoluepolitiikka on vapaaehtoista, joten sen tukeminen ei kuulu lakiin. Jos kunta maksaisi korvauksen suoraan, niin paikalliset yhdistykset eivät voisi päättää suuruutta eikä käyttämiskohdetta.

7 Perusteluja nykyisen puoluerahoituksen (nk. puoluevero) muuttamiseksi (vastaajien avoimien vastauksien mukaan) Käytäntöjä ja sääntöjä olisi selkeytettävä avoimemmiksi ja tasapuolisemmiksi. "Puolueveron" laillistaminen ja jakoperusteen muuttaminen valtuutettujen lukumäärään pohjautuvaksi selkeyttäisi tilannetta. Puolueiden rahoittaminen tulisi olla tasapuolista. Tukemisen tasapuolisuus esim. valtuustoryhmien koon mukaan olisi perusteltua demokratian tukemiseksi. Luottamushenkilöiden yhdenvertaisuutta kokouspalkkioiden suhteen olisi parannettava. Puolueiden valvontaa olisi kiristettävä. Nykyinen puoluevero haittaa kuntalaisten ehdokkaaksi ryhtymistä ja demokratiaa. Luottamushenkilöiden palkkiot kasvaisivat muutoksen myötä ja näin luottamushenkilötoimien houkuttelevuus paranisi. Nykyinen puoluevero tarkoittaa piilotukea kuntalaisten verovaroilla.

8 Kunnan henkilöstön vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen tulisi mielestäni rajata nykyisestään niin, että kaksi kolmasosaa jäsenistä tulisi olla muita kuin kuntakonsernin palveluksessa olevia (Nyk. KuntaL 35 :n mukaan on voimassa Enemmistö muita - rajoitus). (% -osuudet kaikkien vastaajien kesken, N=394) 12 % Täysin eri mieltä 43 % 11 % 6 % Jokseenkin eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä 28 % Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyksissä ei ollut merkittäviä eroja. Noin 40 % molemmista ryhmistä oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa.