Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu?

Transkriptio

1 Naiset politiikassa Onko tasa-arvo jo saavutettu? Naisjärjestöjen keskusliitto Sari Pikkala Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto p

2 Naisten edustus politiikassa vähittäisestä kasvusta stagnaatioon? Naiset ehdokkaina ja valittuina Presidentinvaaleissa Eduskuntavaaleissa Kunnallisvaaleissa 2

3 Naiset presidentinvaaleissa Ensimmäinen naisehdokas Suomen presidentinvaaleissa Helvi Sipilä, vain 1 valitsijamies 301:stä 1988 Kaikki ehdokkaat miehiä 1994 Suora kaksivaiheinen kansanvaali ensimmäistä kertaa I kierros: 2 ehdokasta 11:sta naisia (Eeva Kuuskoski, Elisabeth Rehn) II kierros: Elisabeth Rehn (46,1 %) - Martti Ahtisaari (53,9 %) 2000 I kierros: 4 ehdokasta 7:stä naisia (Tarja Halonen, Riitta Uosukainen, Elisabeth Rehn, Heidi Hautala) II kierros: Tarja Halonen (51,6 %) Esko Aho (48,4 %) 2006 I kierros: 2 ehdokasta 8:sta naisia (Tarja Halonen, Heidi Hautala) II kierros: Tarja Halonen (51,8 %) - Sauli Niinistön (48,2 %) 2012 I kierros: 2 ehdokasta 6:sta naisia (Eva Biaudet, Sari Essayah) Naisehdokkaiden yhteenlaskettu ääniosuus vain runsaat 5 % 3

4 Naiset eduskuntavaaleissa : ehdokkaat, äänet, valitut (%) 4

5 Sukupuolenmukainen äänestäminen vuosien eduskuntavaaleissa Äänesti samaa sukupuolta (%) 5

6 Naiset 2011 eduskuntavaaleissa puolueittain: ehdokkaat, äänet, valitut (%) 6

7 Vuosien eduskuntavaalit: kansanedustajiksi valittujen ikäjakauma 7

8 Vuoden 2011 eduskuntavaalit: valittujen aiempi eduskuntakokemus (kausien lukumäärä, %) 8

9 Kuntalaisten halukkuus kunnallisiin luottamustehtäviin vuosina 2000, 2004 ja 2008 (%) Lähteet: KuntaSuomi- ja ARTTU-kuntalaistutkimukset 9

10 Naiset kunnallisvaaleissa : ehdokkaat, äänet, valitut (%) HUOM. Hitaan, mutta tasaisen kasvun pysähtyminen

11 Sukupuolenmukainen äänestäminen vuosien 1996 ja 2000 kunnallisvaaleissa (%) Lähteet: KuntaSuomi-kuntalaistutkimukset vuosilta 1996 ja

12 Kuinka mielellään te näkisitte omassa valtuutetussanne näitä ominaisuuksia tai piirteitä. On samaa sukupuolta kuin te (%) Kunnallisvaalit 2000, 2004, 2008 (Lähteet: Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntarit) 12

13 Vaalirahoitus 2008 kunnallisvaaleissa Aineisto: Vaalirahoitusilmoitukset 18 ARTTUtutkimuskunnassa 826 valtuutettua varavaltuuttua Kuntakohtaiset vaihtelut suuria Mitä suurempi kunta, sitä enemmän valtuutetuiksi valitut sekä naiset että miehet satsasivat vaalikampanjaan Naisvaltuutetun vaalieuro oli 81 senttiä Kampanjakustannusten sukupuolten väliset erot vaihtelevat kunnittain 13

14 Naiset valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina : HUOM. Hitaan, mutta tasaisen kasvun pysähtyminen

15 (Nais)näkökulmia kulmia kuntaliitoksiin 15

16 Vuoden 2008 kunnallisvaalit kuntaliitoskunnissa (liitos ): Naisten osuus väheni liitoskuntien valtuustoissa yleensä (- 2 %) ja reunaalueilla erityisesti (- 5 %) Naispuheenjohtajia valittiin liitoskunnissa vähemmän kuin muissa kunnissa Naisia liitoskuntien viranhaltijajohdossa vähemmän kuin muissa kunnissa 16

17 Naiset valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajina 2009: Liitoskunnat ( ) ja muut kunnat 17

18 Naiset viranhaltijajohdossa 2009: Liitoskunnat ( ) ja muut kunnat 18

19 Tanskan suuri kuntauudistus: vuoden 2005 kuntavaalit Naisvaltuutettujen osuus jäi polkemaan paikallaan (27 %); liitoskunnissa se hieman väheni, muissa hieman kasvoi Naisia pormestareina vähän jo ennen uudistusta (9 %) ja sen jälkeen vielä vähemmän (7 %); erityisesti liitoskunnissa Naisia kunnanjohtajina vähän jo ennen uudistusta (11 %) ja sen jälkeen vielä vähemmän (6 %) 19

20 Tanskan kuntavaalit vuonna 2009 Naisten osuus kasvoi valtuustoissa kasvoi 27 prosentista 32 prosenttiin Naispormestareiden määrä tuplaantui (7 14) Myönteinen kehitys ei tapahtunut itsestään, vaan sitä edelsi naisjärjestöjen ja tasa-arvotoimijoiden äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan liittyvä aktiivisuus (naiset saivat äänioikeuden kunnallisvaaleissa 1908) 20

21 Kuntapäättäjien näkemyksiä palvelutuotannosta ja kuntarakenteesta Nais- ja miespäättäjien välillä painotuseroja: Naiset miehiä nihkeämpiä kuntaliitoksille Naiset suhtautuvat miehiä nihkeämmin myös suurempien palveluyksiköiden perustamiseen Useimmat pitävät lähipalvelujen turvaamista tärkeänä, mutta naiset vielä tärkeämpänä kuin miehet 21

22 ARTTU-päättäjäkysely 2010: Kuntia tulisi yhdistää kuntaliitoksilla suuremmiksi yksiköiksi (% samaa mieltä) 22

23 ARTTU-päättäjäkysely 2010: Lähipalvelujen turvaaminen (tärkeänä pitävien osuus %) 23

24 ARTTU-päättäjäkysely 2010: Suurempien palveluyksiköiden perustaminen (tärkeänä pitävien osuus %) 24

25 Kuntalaisten näkemyksiä palvelutuotannosta ja kuntarakenteesta Lähes kaikkia kuntapalveluja pidetään tärkeinä Naisten ja miesten välillä aste-ero: naiset valitsevat useammin vastausvaihtoehdon erittäin tärkeä Palveluihin ollaan myös tyytyväisiä (kun eosvastauksia ei oteta huomioon) Naisten ja miesten erot palvelutyytyväisyydessä pieniä Palvelua käyttäneet (itse/perheenjäsen) kautta linjan tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei kokemusta ko. palvelusta Havainto pätee sekä naisten että miesten kohdalla Oman kunnan liitokseen suhtaudutaan nihkeästi, ja kriittisyys on lisääntynyt Naiset selvästi miehiä kriittisempiä 25

26 ARTTU-kuntalaiskysely 2008 & 2011 (Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto): Oma kuntani tulisi yhdistää kuntaliitoksella toiseen/toisiin kuntiin ERI mieltä olevien %-osuudet 26

27 Paras-hankkeen/kuntauudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi ei ole helppoa Paras-hanke/kuntauudistus vaikuttaa eri tavoin eri palveluihin, ja eri tavoin eri kuntakonteksteissa Paras-hankkeen/kuntauudistuksen vaikutuksia vaikea erottaa muiden hankkeiden vaikutuksesta/muusta kehityksestä Vaikutusten selvittäminen vaikeaa myös tietopohjan puutteiden vuoksi Joidenkin kunnallisten palvelujen käyttö tilastoidaan sukupuolen mukaan, toisista on saatavissa vain hajanaisia ja satunnaisia tietoja 27