Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Transkriptio

1 Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

2 Edustuksellisen demokratian regiiminormit 1. Vapaat ja rehelliset vaalit 2. Vastuunalainen hallitus 3. Vapausoikeudet ja poliittiset kansalaisoikeudet 4. Demokraattinen kansalaisyhteiskunta

3 Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa Äänestysprosentti Presidentinvaalit Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit Vuosi Eduskuntavaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit

4 Miesten ja naisten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa Miehet Naiset

5 Äänestysaktiivisuus (%) sukupuolen ja iän mukaan Mielipidemittauksiin perustuvia arvioita Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit Kaikki 80,6 69,7 55,9 Miehet 81,1 67,6 53,9 Naiset 80,3 71,6 57,7 Miehet ikäryhmittäin Naiset ikäryhmittäin

6 Äänestysaktiivisuus (%) koulutuksen mukaan Mielipidemittauksiin perustuvia arvioita Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit Kansakoulu tai peruskoulu Ammattikoulu Ammattiopisto Yliopisto

7 Äänestysaktiivisuus (%) sosioekonomisen aseman mukaan Mielipidemittauksiin perustuvia arvioita Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit Maanviljelijä Työntekijä Toimihenkilö Yrittäjä Eläkeläinen Opiskelija Työtön Muu

8 Äänestysaktiivisuus (%) vuosien 1976, 2000 ja 2004 kunnallisvaaleissa yhdyskuntatyypin mukaan Kaupunkimaiset kunnat 76,9 52,3 56,3 Taajaan asutut kunnat 80,6 59,0 60,7 Maaseutumaiset kunnat 80,7 63,6 63,8 Koko maa 78,5 55,9 58,6

9 Ennakkoon äänestäneiden osuus (%) äänestäneistä kunnallisvaaleissa Ennakkoon äänestäneiden osuus

10 Äänestysaktiivisuus kunnittain KV ,8-59,3 59,4-63,1 63,2-66,8 66,9-89,6 Koko maa: 58,6 %

11 Äänestysaktiivisuuden muutos KV ,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: 2,7 %

12 Keskustan kannatuksen muutos KV ,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: -1,0 %

13 Sdp:n kannatuksen muutos KV ,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: 1,1 %

14 Kokoomuksen kannatuksen muutos KV ,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: 1,0 %

15 Vasemmistoliiton kannatuksen muutos KV ,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: -0,3 %

16 Vihreiden kannatuksen muutos KV ,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: -0,4 %

17 Kristillisdemokraattien kannatuksen muutos KV ,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: -0,3 %

18 Rkp:n kannatuksen muutos KV ,0 - -5,0-4,9 - -2,5-2,4 - -0,1 0,0-2,4 2,5-4,9 5,0-100,0 Ei aineistoa Koko maa: 0,1 %

19 Naisten osuus valtuutetuista KV ,7-29,6 29,7-35,3 35,4-41,2 41,3-60,1 Koko maa: 36,4 %

20 Naisten osuus ehdokkaista ja osuus valituista kunnanvaltuutetuista (%) kunnallisvaaleissa Osuus ehdokkaista Osuus valtuutetuista

21 Nuorten (alle 35 v.) osuus valtuutetuista KV ,0-7,4 7,5-11,4 11,5-14,8 14,9-38,6 Koko maa: 12,2 %

22 Uusien valtuutettujen %-osuus valtuutetuista KV ,8-35,3 35,4-41,2 41,3-48,1 48,2-100,0 Koko maa: 41,1 %

23 Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen sukupuolijakautuma KV 2004

24 Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen jakautuminen tuloryhmiin KV 2004

25 Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut päätoiminnan mukaan KV 2004

26 Demokratian toimivuuteen vaikuttavia yhteiskunnan kehityspiirteitä 1. Yhteiskunnan keskiluokkaistuminen 2. Ideologioiden konvergoituminen 3. Politiikan teknokratisoituminen 4. Identiteettien ohentuminen 5. Demokratian toimivuuteen kohdistuvan luottamuksen heikkeneminen 6. Kansalaissitoutumisen heikkeneminen 7. Perinteisen sovinnaisen poliittisen osallistumisen (vaalit, puoluetoiminta) heikkeneminen 8. Uusien osallistumismuotojen verkkainen lisääntyminen

27 Kansalaissitoutumisen vaikutus poliittiseen osallistumiseen: Mitä näistä olette tehnyt? (%) ryhmään kuuluvista Toimintamuoto Vahva Kansalaissitoutuminen Keskimääräinen Heikko Kaikki Kirjoittanut yleisönosastoon Ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa Kirjoittanut nimen vetoomuksiin Osallistunut boikottiin, maksu- tai ostolakkoon Osallistunut rauhanomaiseen mielenosoitukseen Osoittanut kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan Osallistunut sellaiseen mielenosoitukseen, jossa aiemmin on ilmennyt väkivaltaisuutta Käyttänyt väkivaltaa poliittisten päämäärien edistämiseksi

28 Iän vaikutus osallistumismuotoihin: Mitä näistä olette tehnyt tai voisitte tehdä? % ikäryhmään kuuluvista Toimintamuoto Ikäryhmä Kirjoittaa yleisönosastoon Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa Kirjoittaa nimensä vetoomuksiin Osallistua boikottiin, maksu- tai ostolakkoon Osallistua rauhanomaiseen mielenosoitukseen Osoittaa kansalaistottelemattomuutta osallistumalla väkivallattomaan laittomaan toimintaan Osallistua sellaiseen mielenosoitukseen, jossa aiemmin on ilmennyt väkivaltaisuutta Käyttää väkivaltaa poliittisten päämäärien edistämiseksi

29 Kansanvallan komentoketju Hallitus 2 3 Valtuusto Virkamieshallinto 1 4 Kansalaiset

30 Lenkki 1: Kansalaisyhteiskunnan ja valtuuston välinen yhteys 1. Kansalaisyhteiskunnan aktiviteettien arvostaminen puolueiden toimintaedellytykset muun vapaan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksen 2. Kansanaloitteet 3. Kansanäänestykset 4. Lautakuntien toiminnan avoimuus, avautuminen kansan suuntaan 5. Kuulemistilaisuudet 6. Vaalitapa

31 Lenkki 2: Edustuslaitoksen ja hallituksen suhde 1. Valtuuston kyky ohjeistaa ja ohjata hallitusta 2. Valtuuston kyky koota erilaisia intressejä ja mielipiteitä toimiviksi päätöksiksi 3. Vastuunkannon selkeys 4. Ilmeisen vaihtoehdon olemassaolo 5. Kunnallinen parlamentarismi 6. Lautakuntien aloitevallan kehittäminen

32 Lenkki 3: Hallituksen ja julkisen hallinnon suhde 1. Hallituksen kyky ohjeistaa ja ohjata päätöksiä valmistelevaa ja toimeenpanevaa hallintoa 2. Hyvä ja avoin tiedonvälitys poliittisten hankkeiden valmistelussa 3. Kansalaisten riittävä kuuleminen poliittisten päätösten valmistelussa 4. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen päätösten valmisteluun

33 Lenkki 4: Viranomaishallinnon ja kansalaisten välinen suhde 1. Hallinnon avoimuus 2. Hyvä tiedottaminen 3. Palvelukulttuuri 4. Asiakaspalaute 5. Käyttäjädemokratia 6. Kolmannen sektorin rooli tehtävien täytäntöönpanossa

34 Rahoituksen kanavoiminen ESR-projekteihin

35 Demokratiavaje maakuntahallinnossa: Maakuntaitsehallinnolla voisi olla seuraavia myönteisiä vaikutuksia 1. Kuntien tehtäväkenttää voitaisiin keventää 2. Lohkoutuneen kuntayhtymähallinnon tilalle yhtenäistä maakuntapolitiikkaa 3. Kehittyisi sellainen poliitikkojen joukko, jotka profiloituvat maakuntapolitiikkaan 4. Kansalaiset voisivat nykyistä luontevammin ottaa kantaa oman maakunnan vaihtoehtoisiin kehityslinjoihin 5. Maakuntapolitiikka oli kuntalaisille selkeämmin hahmotettavaa ja läpinäkyvämpää kuin erilaisten kuntayhtymien ja aluehallintoviranomaisten lohkoutunut toiminta 6. Maakuntiin kehittyisi todellista maakuntapolitiikkaa, jossa kansalaiset ja poliitikot ovat vuorovaikutuksessa keskenään

36 Kumpi on suurempi pulma aikamme edustuksellisessa demokratiassa? 1. Kansalaisten riittämättömät mahdollisuudet osallistua, artikuloida vaatimuksiaan ja vaikuttaa päätöksentekijöihin 2. Edustuksellisten laitosten kyky aggregoida kansalaisten esittämät vaatimukset päätöksiksi, jotka nauttivat laajaa kannatusta kansalaisyhteiskunnassa