Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä

Transkriptio

1 Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä KUNTAMARKKINAT Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus Kommentaattori: Seppo Kässi, suunnittelujohtaja, Kokkolan kaupunki

2 Taustaa kuntasimuloinnille Inspiraationa Suomen Kuntaliiton tekemät kuntasimuloinnit 2010 ja 2011: Tänk om Vanda vore Odense Mediatiedote : Simulointi tuo uudistuksille vaihtoehtoja. Tänk om Jyväskylä var Jönköping Pohjoismainen kuntaseminaari Hanasaaressa Helsingissä Mediatiedote : Pohjoismainen simulointi tukee kunta-alan uudistustyötä > Tietopankit ja tuotteet > Pohjoismainen ikkuna > Nordiskt fönster

3 Simuloitavat kunnat kustakin Pohjoismaasta Maa: Kuntaryhmä 1: n as. (lk: as.) Kuntaryhmä 2: n as. (lk: as.) Asukasmäärä Asukasmäärä Loviisa Kokkola Håbo Enköping Oppegård Asker Glostrup Ballerup Hafnarfjördur Kopavogur

4 Yhtäläisyyksiä - eroavaisuuksia Kuntavaalit Valtuustokoko Kunnanvaltuustot, -hallitukset, puheenjohtajat Luottamushenkilöpalkkiot Kuntajohtajat

5 Kuntavaalit Suomi: Henkilövaalit Muut Pohjoismaat: Listavaalit (puolue/lista) Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa mahdollista vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen. Ruotsi: Kunnan sisäiset vaalipiirit pakollisia kunnissa, joissa vähintään äänioikeutettua tai 51 valtuutettua.

6 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa eri Pohjoismaissa ja 2000-luvulla 95 SUOMI RUOTSI NORJA TANSKA ISLANTI ,3 82,0 86,6 84,4 82,3 85,0 83,2 *** 79,4 81,6 Ruotsi ,2 70,9 67,6 66,0 62,8 61,3 78,1 77,9 70,1 60,4 59,0 58,6 55,9 78,7 73,5 69,5 65,8 64,2 61,2 61,2 58,3 Islanti 2010 Tanska 2009 ((2 Norja 2011 Suomi * Ruotsissa järjestetään samanaikaisesti kunta-, maakäräjä- (landsting) ja eduskuntavaalit (riksdagen). ** Norjassa järjestetään samanaikaisesti kunta- ja maakäräjävaalit (fylkesting). *** Tanskassa kunta- ja eduskuntavaalit (folketinget) järjestettiin v tavallisesta poiketen samanaikaisesti / Marianne Pekola-Sjöblom

7 TANSKA Joka vuosi vaaleja. NORJASSA KUNTAVAALIT 2011, SEURAAVAT VAALIT 2015 Parlamenttivaalit (storting) ISLANNIN KUNTAVAALIT 2010, SEURAAVAT VAALIT 2014 RUOTSI

8 Äänestysaktiivisuus Pohjoismaisten simulointikuntien kuntavaaleissa Maa: Viimeisin äänestys%, KOKO MAA Kuntaryhmä 1: n as. (lk: as.) Viimeisin äänestys % Kuntaryhmä 2: n as. (lk: as.) Viimeisin äänestys % 58,3 Loviisa 61,4 Kokkola 59,3 81,6 Håbo 84 Enköping 82,2 64,2 Oppegård 72 Asker 69,8 65,8 Glostrup 60,6 Ballerup 64,1 73,5 Hafnarfjördur 65 Kopavogur 68,8

9 Valtuustokoko

10 Valtuustokoot Pohjoismaissa RUOTSI: Äänioikeutettujen määrän mukaiset vähimmäismäärät valtuutettua sekä Tukholmassa 101 valtuutettua. NORJA: Asukasluvun mukaiset vähimmäismäärät valtuutettua. TANSKA: Asukasluvun mukaiset min- ja max-määrät 9-31 valtuutettua sekä Kööpenhaminassa 55 valtuutettua. ISLANTI: Asukasluvun mukaiset min- ja max-määrät 5-31 valtuutettua. SUOMI: Asukaslukuluokkien mukaiset tarkat valtuustokoot valtuutettua. (alle 2000 as. kunnissa mahdollista valita 13 tai 15 valtuutettua)

11 Valtuustokoot Kokkolan kokoluokan* kunnissa muissa Pohjoismaissa RUOTSI: Äänioikeutettujen asukkaiden lkm Kuntien lkm kyseisessä kokoluokassa Valtuutettujen vähimmäismäärä kuntalain mukaan Kunnanvaltuutettujen lkm kunnissa käytännössä 2011 (min, max) (minimimäärä 27 kunnassa) NORJA: Asukkaiden lkm as. ( as) Kuntien lkm kyseisessä kokoluokassa Valtuutettujen vähimmäismäärä kuntalain mukaan (35) Kunnanvaltuutettujen lkm kunnissa käytännössä 2012 (min, max) (minimimäärä 13 kunnassa) TANSKA: Asukkaiden lkm Kuntien lkm kyseisessä kokoluokassa Valtuutettujen min- ja max-määrä kuntalain mukaan Kunnanvaltuutettujen lkm kunnissa käytännössä 2012 (min, max) Yli as (minimimäärä 12 kunnassa) ISLANTI: Asukkaiden lkm as. ( as) Kuntien lkm ( ) kyseisessä kokoluokassa Valtuutettujen min- ja max-määrä kuntalain mukaan (15-23) Kunnanvaltuutettujen lkm kunnissa käytännössä 2012 (min, max) *Kokkola noin asukasta, 51 valtuutettua

12 Kunnanvaltuustojen ja -hallitusten vertailua eri Pohjoismaissa

13 Jos Kokkolan kaupunginvaltuusto (51) olisi Enköping: 51 Asker: 47 Ballerup: 25 Kopavogur: 11 6 puoluetta 8 puoluetta 8 puoluetta 8 puoluetta

14 Kokkolan valtuuston (51) jäsenmäärä, jos se olisi * Enköping, Ruotsi: 51 valtuutettua 8 puoluetta: Kesk 14, SDP 10, Kok 7, RKP 6, PS 5, KD 5, Vas 2, Vihr 2. (eli kaikki nykyiset puolueet ja valtuutetut) Asker, Norja: 47 valtuutettua (-4) 8 puoluetta: Kesk 13 (-1), SDP 9 (-1), Kok 7, RKP 5 (-1), PS 5, KD 4 (-1), Vas 2, Vihr 2. Ballerup, Tanska: 25 valtuutettua (-26) 8 puoluetta: Kesk 7 (-7), SDP 5 (-5), Kok 4 (-3), RKP 3 (-3), PS 2 (-3), KD 2 (-3), Vas 1 (-1), Vihr 1 (-1). Kopavogur, Islanti: 11 valtuutettua (-40) 6 puoluetta: Kesk 4 (-10), SDP 2 (-8), Kok 2 (-5), RKP 1 (-5), PS 1 (-4), KD 1 (-4). Ei paikkoja: Vas (-2), Vihr (-2) *Huom! Valtuutetut ja puolueet laskettu kuntavaalien 2012 ehdokkaiden vertauslukujärjestyksessä

15 RUOTSI: Kunnanhallitusten vertailua valitaan 4 vuodeksi. Vähintään 5 jäsentä. Ei tarvitse olla istuva valtuutettu. Ei sukupuolikiintiösäännöstä. NORJA: (formannskapet) valitaan 4 vuodeksi. Vähintään 5 jäsentä. Valitaan valtuutettujen keskuudesta. Sukupuolikiintiösäännös samantapainen kuin Suomessa. TANSKA: (ekonomiutskott) valitaan 4 vuodeksi. Valitaan valtuutettujen keskuudesta. Valiokuntajärjestelmä. ISLANTI: Hallitus valitaan tavallisesti vuodeksi kerrallaan. Valitaan valtuutettujen keskuudesta. Max 9 jäsentä.

16 Kokkolan kaupunginhallituksen (11) jäsenmäärä, jos se olisi * Enköping, Ruotsi: 15 jäsentä (+4) 7/8 puoluetta: neljän puolueen enemmistö, neljä puoluetta oppositiossa Asker, Norja: 9 jäsentä (-2) 6/8 puoluetta: yhdellä puolueella enemmistö Ballerup, Tanska: 9 jäsentä (-2) 4/5 puoluetta: yhdellä puolueella enemmistö Kopavogur, Islanti: 5 jäsentä (-6) x/6 puoluetta: Kolmen puolueen enemmistö *Huom! Valtuutetut ja puolueet laskettu kuntavaalien 2012 ehdokkaiden vertauslukujärjestyksessä

17 Hallitusten puheenjohtajien vertailua RUOTSI: Kunnallisneuvos (kommunalråd) valitaan 4 vuodeksi. Lähes aina kokopäiväinen. NORJA: Puheenjohtaja (ordförer) valitaan 4 vuodeksi. Johtaa sekä valtuuston että hallituksen kokouksia. Yleensä kokopäiväinen. TANSKA: Valtuuston 4 vuodeksi valitsema pormestari (borgmästare). toimii valtuuston ja hallituksen puheenjohtajana sekä kunnan hallinnon johtajana. Kokopäiväinen. ISLANTI: voi olla kokopäiväinen, voi toimia myös valtuuston puheenjohtajana.

18 Luottamushenkilöiden palkkiot pohjoismaisissa vertailukunnissa

19 Luottamushenkilöpalkkiot Kaikissa Pohjoismaissa palkkioita ja korvauksia koskevat säännökset perustuvat seuraavaan kolmijakoon: - Oikeus palkkioon ja kokouspalkkioon - Ansionmenetyskorvaus - Korvaus muista kustannuksista kuten matkat ja lastenhoito Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa kunnanvaltuusto päättää palkkioista. Tanskassa talous- ja sisäasiainministeriö päättää palkkioiden ja korvausten ala- ja ylärajoista, kunnanvaltuusto päättää tasosta ministeriön määrittämien rajojen sisällä. Muissa Pohjoismaissa yleensä vähintään yksi kokoaikainen luottamushenkilö, mikä heijastuu palkkioiden suuruuteen verrattuna luottamushenkilöiden palkkiotasoon Suomessa. Muissa Pohjoismaissa lakiin perustuva kunnallinen puoluetuki.

20 LUOTTAMUSHENKILÖPALKKIOT: Kokkola vs vertailukunnat (HUOM! Arvioita, perustuvat kuntien itsensä antamiin tietoihin. Ei huomioitu eri maiden hintatasoja.) Palkkio/palkka, ~ euroa per vuosi KOKKOLA ENKÖPING ASKER BALLERUP KOPAVOGUR Hallituksen puheenjohtaja Valtuuston puheenjohtaja (arvio 40 kokousta) (arvio 12 kokousta) * * Valtuuston jäsen (arvio 12 kokousta) * Sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtaja

21 Kunnallisen puoluetuen perusta ja kriteerit eri Pohjoismaissa RUOTSI: Kuntalaki (1991), sitä ennen puoluelaki Valtuusto päättää laajuudesta ja muodosta, lähes aina perustukea ja mandaattikohtaista tukea NORJA: Puoluelaki (2005) Mandaattikohtainen tuki + perustuki TANSKA: Laki taloudellisesta tuesta poliittisille puolueille (2006) Puolueen saama äänimäärä vaaleissa, suhteellisuusperiaate ISLANTI: Puoluelaki (2006) Puolueen saama äänimäärä vaaleissa, suhteellisuusperiaate

22 Kokkola vs vertailukunnat KOKKOLA ENKÖPING ASKER BALLERUP KOPAVOGUR VALTUUSTO puolueet/ valt.ryhmät, lkm HALLITUS hallituskauden pituus kokopäiväiset luottamushlöt 2 v 4 v 4 v 4 v 1 v

23 Kuntajohtajat pohjoismaisissa vertailukunnissa

24 RUOTSI: NORJA: TANSKA: ISLANTI: Kunnanjohtajan asema Kuntalaissa ei mainintaa kunnanjohtajasta. Viranhaltijaorganisaation ylin viranhaltija, mutta hallintoa johtaa hallituksen puheenjohtaja. Kuntalain säännösten mukaan joka kunnassa oltava hallintojohtaja (viittaa kuntajohtajaan, yleisin nimitys rådman ). Valtuusto valitsee. Johtaa kunnan hallintoa. Kuntalaissa ei mainintaa kunnanjohtajasta. Käytännössä kunnissa pormestarin alaisuudessa toimiva kunnanjohtaja, joka hallinnon ylin virkamies. Pormestari kuitenkin johtaa myös hallintoa. Kuntalain mukaan kussakin kunnassa oltava kunnanjohtajaa vastaava henkilö. Kunnilla voi olla myös yhteinen kunnanjohtaja. Kirjallinen työsopimus valtuuston kanssa. Toimiaika yleensä sama kuin valtuustollakin. Muissa Pohjoismaissa ei poliittisesti nimitettyjä kunnanjohtajia.

25 JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN PALKAT: Kokkola vs pohjoismaiset vertailukunnat (HUOM! Arvioita, perustuvat kuntien itsensä antamiin tietoihin. Ei huomioitu eri maiden hintatasoja.) Palkka, ~ euroa per vuosi Kuntajohtaja (kommundirektör) KOKKOLA ENKÖPING ASKER BALLERUP KOPAVOGUR Johtaja/ hallintojohtaja (direktör/ förvaltningschef) Toimialajohtaja (verksamhetschef) (3 johtajaa, joryn jäseniä) centerchefer, 2 sekretariatschefer

26 ESIMERKKI: Jos Kokkola olisi Ballerup. Ballerupin viranhaltijaorganisaatio Johtoryhmä: 4 jäsentä Kommunaldirektør Anders Agger Direktør Eik Møller Direktør Mette Vaaben Mortensen Direktør Søren Krøigaard Direktion Kunnanjohtaja: määräaikainen (max 9v) palkka: 1,5 milj. DK/vuosi, ELI /v ~ /kk 3 muuta johtajaa: yleensä määräaikaisia. palkat: á 1,2 milj. DK/vuosi ( /v) eli ~ /kk Pohjoismainen simulointiprojekti / M. Pekola-Sjöblom

27 Muutamia mielenkiintoisia poimintoja pohjoismaisista simulointikunnista

28

29

30 Ballerupin kunnan lähidemokratiastrategia Ballerupin lähidemokratiaportaali: