Toimintakertomus vuodelta 2014

Toimintakertomus vuodelta 2014 Mikkelin palvelutuotantoyksikkö

SISÄLLYSLUETTELO Tuloskortti Tuotantolautakunta... 1 Mikkelin PTY:n tuloslaskelma... 13 Kuntavertailu... 15 Palvelut tuotteittain Mikkeli... 17 Hirvensalmi... 33 Puumala... 47 Palveluselvityksen toteutuminen... 59 Sosiaali ja terveystoimen tuotantolautakunnan kokoonpano... 63

Tuotantolautakunta Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Mikkelin palvelutuotantoyksikön tehtävänä on huolehtia sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisesta Mikkelin seudun yhteistoiminta alueella ensisijaisesti Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kuntien asukkaille. Palvelutuotantoyksikkö tekee työtä väestön hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelutuotannosta huolehditaan niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea aikaisesti. Palvelutuotantoyksikön tuottamat peruspalvelut ovat sosiaali ja terveyspalvelujen ydin. Palvelutuotantoyksikkö kehittää ja tuottaa palvelut yhteistyössä yhteistoiminta alueen kolmen muun palvelutuotantoyksikön, erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Palvelutuotantoa ohjaavat seudulliset toimintakäsikirjat, sosiaali ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat ja hyvinvointikertomuksen linjaukset. Palvelutuotantoyksikön eri tulosalueet järjestävät asiakasraatitilaisuuksia kuntalaisten osallisuusmahdollisuuksien lisäämiseksi palveluiden kehittämisen tueksi. Palvelusuunnitelma Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden tehtävänä oli tuottaa riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea aikaiset sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle. Sosiaalipalveluihin kuuluvat lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköt, ennaltaehkäisevät perheiden palvelut, aikuissosiaalityö, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto, maahanmuuttajatyö ja talous ja velkaneuvonta. Tavoitteena oli turvata sosiaalipalvelut palvelutuotantoyksikön alueen väestölle niin, että heidän subjektiiviset oikeutensa ja lakisääteiset palvelunsa toteutuvat. Yhteyden saanti ammattihenkilöihin, palvelujen piiriin pääseminen ja asiakkaiden hakemusten käsittely tulisi toteutua normien mukaisten määräaikojen puitteissa. Toimeentulotukipäätöksen saaminen 7 arkipäivän kuluessa toteutui 82 %:ssa hakemuksista. Sosiaalipalveluja kehitettiin Mikkelin kaupungin palvelustrategian sekä seudun kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Lisäksi sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja päivitettiin. Perhepalveluiden hyvin toimivat yhteistyökäytännöt varhaiskasvatuksen ja terveysneuvonnan kanssa jatkuivat hallinnollisista muutoksista huolimatta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittavaa johtamista kehitettiin yhdessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen sekä yhteistyöverkoston kanssa. Uusi oppilashuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 ja toimintojen yhteensovittamista tehtiin erityisesti oppilashuollon palveluiden osalta. Avopalveluiden kehittäminen ja asumispalvelun ja laitospaikkojen käytön vähentäminen jatkui vammaispalveluissa ja kehitysvammahuollossa. Kotiin vietävät palvelut ja kotikuntoutus olivat kehittämisen painopisteenä. Asumispalveluiden ostoa vähennettiin ja laajennettiin omaa palvelutuotantoa. Valmistelutyötä vammais ja vanhuspalveluiden yhdistämiseksi yhdeksi tulosalueeksi ja palveluneuvon käynnistämiseksi tehtiin koko vuosi tiiviisti. Yhteistyö yhteistoiminta alueen muiden palvelutuotantoyksiköiden, erikoissairaanhoidon, yksityisten palveluntuottajien ja seudun kolmannen sektorin toimijoiden kanssa oli tiivistä. Terveyspalvelut Tulosalueen tavoitteena oli tuottaa väestölle (Mikkeli, Hirvensalmi, Puumala) perusterveydenhuollon avopalvelut ja akuuttisairaalapalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti. Oikein kohdentuvat ja kohtuulliset terveyspalvelut ovat yhtenä peruspilarina seudun väestön hyvinvoinnille ja merkittävänä edellytyksenä seudun vetovoimaisuudelle. Seudun väestö sai avoterveydenhuollon palvelut hoitotakuun rajoissa ja laissa vaaditulla asiantuntemuksella. Terveyspalveluiden tulosalueeseen kuuluivat lääkäripalvelut, vastaanottotoiminta, terveysneuvonta, suun terveydenhuolto, fysioterapia, mielenterveys ja päihdepalvelut, akuuttiosastot, erityistyöntekijät (terveyden edistäminen yhdyshenkilö ja ravitsemusterapeutti) ja tukipalvelut (välinehuolto, tekstinkäsittely, laitehuolto). Tulosalue huolehti keskitetysti lääkäripalvelujen tuottamisesta ja kohdentamisesta sosiaali ja terveystoimen eri tulosalueille/tulosyksiköille. Terveyspalvelut toimivat moniammatillisesti väestön parhaaksi edistäen kuntalaisen terveyttä ja hyvinvointia. Mikkelin palvelutuotantoyksikön osalta eri terveysasemille vaihtoi 114 uutta asiakasta. Terveyspalveluissa seurattiin aktiivisesti toimialan teknistä kehitystä ja otettiin hallitusti käyttöön uutta teknologiaa. Erityisesti huomioita kiinnitettiin sähköisten palvelujen kehittämiseen. Uusina sähköisinä palveluina otettiin käyttöön sähköinen ajanvaraus avosairaanhoidon palveluissa, itseilmoittautuminen viidessä eri avopalvelun toimipisteessä, E arkistoon liittyminen toi myös kirjaamiseen uusia toimintamalleja. Sähköisen Hyvis.fi palvelun käytön laajennus toteutui ja kuntalaisella on mahdollisuus tehdä sähköisesti terveysaseman vaihto ilmoitus sekä alle 12 vuotiaan puolesta asiointi sopimus. Oma hoito sovelluksen vaiheittainen käyttöönotto seudullisesti alkoi loppuvuodesta (INR potilaiden hoidon toimintamallin luominen). Seudullisesti otettiin käyttöön myös Mediakeskus, johon siirretään kaikki potilaan sairauskertomuksen oheis Toimintakertomus 2014 Sivu 1/63

materiaali sähköiseen muotoon. Uutena toimintana vaiheittain otettiin käyttöön sähköinen ekg seudullisesti. Sanelujen puheentunnistuksen koulutus ja käyttöönotto aloitettiin myös vuoden 2014 aikana. Sosiaali ja terveystoimen yksi tärkeimmistä kehittämishankkeista oli mielenterveys ja päihdepalveluiden kehittäminen. Mikkelin palvelutuotantoyksikön mielenterveys ja päihdepalvelujen uusi toimintamalli ja palvelurakenne käynnistyi terveyspalveluissa vuoden alussa ja palvelurakenteen ja toiminnan kehittäminen jatkui koko vuoden. Kehittämistyö tapahtui yhdessä henkilöstön yhteistyönä eri työyksiköiden. Kehittämistyössä oli kiinteästi mukana myös erikoissairaanhoito. Terveyspalveluiden kehittämistyötä ohjasi vuonna 2012 hyväksytty järjestämissuunnitelma, joka linjasi suuriksi kehittämiskohteiksi mielenterveys ja päihdetyön lisäksi päivystystoiminnan kehittämisen. Tavoitteena oli, että jatkossa Mikkelissä on vain yksi päivystyspiste. Päivystysaikainen (öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä) hoidon tarpeen arviointi ja ajanvaraus siirtyi päivystykseen. Terveyspalvelujen akuuttiosaston toiminta keskitettiin elokuussa kahdelle osastolla (osasto 25 ja osasto 26), jotka sijaitsevat keskussairaalan kiinteistössä. Osasto 2 terveyskeskussairaalasta lakkautui lokakuussa. Vanhusten palvelut Vanhusten palvelut Tulosalueen tehtävänä oli tukea ikääntyneiden itsenäistä arkea omassa elämänympäristössään ja tarjota kuntalaisten tarpeista lähtevää oikea aikaista palvelua. Tehtävänä oli tukea ikäihmisten osallisuutta asiakasprosessissaan ja palvelujen kehittämisessä. Vanhusneuvosto toimii kuntalaisten osallistumis ja vaikuttamisväylänä lakisääteisesti 1.7.2013 alkaen. Vanhusneuvoston kanssa tehtävää yhteistyötä on tiivistetty ja otettu mukaan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Toimintaa ohjaa laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen) ja päivitetty laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Seudullinen vanhusten palvelujen toiminta ohjelma valmistui, johon on kirjattu uuden lain edellyttämä ( 4) suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Vanhuspalveluiden toimintakäsikirja ohjasi seudullista toimintaa. Tavoitteena oli, että ikäihminen saa asua turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä aina saattohoitoon asti. Lakisääteisestä palvelurakenteesta pidettiin henkilöstölle ja omaisille koulutuksia ja tiedotetilaisuuksia, jotta myös toiminta muuttuu asiakkaiden toimintakykyä tukevammaksi ja kuntoutus ja kuntouttava toiminta nähdään tärkeänä osana jokaisen työtä. Lyhytaikaishoito ja kuntoutus tukevat kotona asumista ja kehitettiin saumatonta palveluketjua eteenpäin. Lyhytaikaishoito ja geriatrinen kuntoutus keskitettiin Moision terveyskeskussairaalan kahdelle osastolle, dementiayksikköön ja palvelukeskuksiin. Terveyspalveluista yksi osasto lakkautettiin. Akuuttihoito ja saattohoito siirtyivät osaksi terveyspalveluita keskussairaalan tiloihin. Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa pyrittiin vähentämään, tehostettua palveluasumisen paikkoja ostettiin 314 paikkaa. Vanhuspalvelulain mukaisesti päätöksestä kolmen kuukauden sisällä asiakkaat saivat tehostetun palveluasuisen paikan. Lyhytaikaishoitopaikkoja tarvitaan tulevaisuudessa lisää, koska vuoden aikana oli ajoittain paikoista pulaa. Lyhytaikaispaikkoja tarvitaan mm. omaishoitajien lakisääteisiin vapaapäiviin, erikoissairaanhoidon jälkeen jatkopaikaksi ja geriatriseen kuntoutukseen. Palvelurakenteen toimivuus edellyttää tehokasta laitos ja kotikuntoutusta sekä ympärivuorokautista kotihoitoa, tiivistä yhteistyötä akuuttihoidon ja muiden tahojen kanssa sekä kattavaa omaishoitoa. Tämä kehittämistyö jatkuu. Asiakasmäärän kasvaessa pyritään laadukkaaseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Ennakoiva toiminta, kuntoutus ja kotiin annettavat palvelut ovat painopistealueita. Kotiin annettavia palveluita koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Yhteisöllistä asumista ja perhehoitoa kehitetään osaksi palvelurakennetta. Yksi perhehoitaja saatiin lisää vuoden 2014 aikana eli perhehoitajia on kaksi. Asumispalvelupaikkoja koordinoidaan, seurataan ja arvioidaan sähköisen SAS työpöytäjärjestelmän kautta. Asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma ja määritellään jatkossa vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä seuraa ja arvioi yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojan kanssa, miten palvelusuunnitelma toteutuu. Vastuutyöntekijämalli kehitettiin seudullisesti ja tehtiin toimintaohjeet, jotka hyväksyttiin seudullisessa johtoryhmässä. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi tehtiin laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja hyödynnettiin eri tahojen asiantuntemusta. Omavalvontasuunnitelmat on tehty jokaiseen yksikköön lain edellyttämällä tavalla palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi ja pidetään julkisesti nähtävänä toimintayksiköissä ja kotisivuilla. Työntekijät koulutettiin omavalvontaan ja koulutus jatkuu vielä vuonna 2015. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Toimintatuotot Alkuperäisessä talousarviossa toimintatuotot olivat 42,9 milj. euroa ja valtuusto hyväksyi lisätuloja 0,3 milj. euroa eli toimintatuotot olivat 43,1 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintatuotot ylittyivät 2 milj. euroa. Lisämäärärahojen lisäyksen jälkeenkin vielä yhteensä 1,7 milj. euroa. Suurimmat ylitykset alkuperäisen talousarvioon nähden olivat myyntituotoissa, jotka ylittyivät 2,1 milj. euroa. Ylitykset sosiaalipalveluissa 0,6 milj. euroa johtuivat Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan toimeentulotuista, jotka kiertävät yhteisen ProConsona asiakasjärjestelmän kautta ja laskutetaan kunnilta joka kuukausi. Perhepalveluihin saatiin pakolaisten lastensuojeluun valtionkorvaus 0,1 milj. euroa. Vammaispalveluissa kotikuntakorvaukset ja ateriamaksut kertyivät 0,2 milj. Toimintakertomus 2014 Sivu 2/63

euroa arvioitua suurempana. Vanhuspalveluissa rekrytointiyksikön sisäiset myynnit olivat 1,2 milj. euroa arvioitua suuremmat. Maksutuotot ylittyivät 1 milj. euroa ja suurin ylitys oli perhepalveluissa hoitopäivämaksuissa 0,3 milj. euroa, vanhuspalveluissa 0,6 milj. euroa kotihoidon maksutuotoissa ja terveyspalveluiden mielenterveys ja päihdehuollon kotihoidon maksutuotoissa 0,1 milj. euroa. Tuet ja avustukset ylittyivät 0,1 milj. euroa johtuen terveyden ja hyvinvointilaitoksen maksamista sotasiirtolaiskorvauksista, jotka maksetaan takautuvasti. Muissa tuotoissa vuokratuotot jäivät toteutumatta 1,2 milj. euroa johtuen toimintamallin muutoksesta. Vuokranantajat laskuttavat palveluasumiset suoraan vuokralaiselta eikä laskuta enää kaupunkia. Toimintamenot Toimintamenot olivat alkuperäisessä talousarviossa 212,5 milj. euroa ja ylitystä kertyi 10,7 milj. euroa. Valtuusto myönsi lisämäärärahaa yhteensä 7,7 milj. euroa ja kokonaismäärärahat olivat tämän jälkeen 220,2 milj. euroa. Lisämäärärahoista huolimatta menot ylittyivät 3,3 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintamenojen kasvu oli 5 %, mutta kasvu tilinpäätökseen 2013 verrattuna oli kuitenkin vain 1,3 %. Toimintamenot olivat yhteensä 223,3 milj. euroa ja tilinpäätöksessä 2013 toteuma oli 220,4 milj. euroa. Henkilöstömenot alittuivat 0,4 milj. euroa, josta suurin alitus syntyi liikaa perityistä KUEL ja varhemaksuista. Varsinaiset palkkamenot ylittyivät 45.500 euroa. Ulkoiset palveluiden ostot ylittyivät 9,6 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Kasvua tilinpäätökseen 2013 verrattuna oli vain 0,8 milj. euroa. Koska erikoissairaanhoidon laskutus kasvoi 1,6 milj. euroa, on oman toiminnan ostopalveluiden säästöillä pystytty kattamaan puolet erikoissairaanhoidon ylityksestä. Suurimmat ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa 7,1 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Etelä Savon sairaanhoitopiirin laskutus kasvoi siis 1,6 milj. euroa (2 %) tilinpäätöksestä 2013. Erikoissairaanhoidon oma toiminta kasvoi 0,8 milj. euroa ja suurimpana avohoidon palvelut. Ostot muilta kasvoivat myös 0,8 milj. euroa. Mikkeli maksoi ylimääräisenä menona 1,5 milj. euron potilasvahinkovakuutusmaksun, johon ei osattu varautua. Lisämäärärahaa haettiin 5 milj. euroa, joka ei riittänyt kattamaan ylimääräistä potilasvahinkovakuutusmaksua. Sosiaalipalveluissa asiakaspalveluiden ostot ylittyivät 3,3 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Lisämäärärahaa haettiin 2,7 milj. euroa, mutta 0,9 milj. euroa ylittyi lisämäärärahasta huolimatta. Lisämäärärahaa haettiin vammaispalveluiden henkilökohtaisiin avustajapalveluihin, vammaispalveluiden tukitoimiin, vammaispalveluiden päivätoimintaan, vaikeavammaisten palveluasumiseen, vaikeavammaisten päivätoimintaan sekä kuljetuspalveluihin ja lastensuojelun avopalveluihin sekä laitoshoitoon. Vammaispalveluiden lisämäärärahat ylittyivät henkilökohtaisissa avustajapalveluissa 0,1 milj. euroa, palveluasumisessa 0,4 milj. euroa ja kuljetuspalveluissa 0,1 milj. euroa. Perhepalveluissa avohuollon tukitoimen kustannukset ylittyivät 0,3 milj. euroa. Terveyspalveluissa palveluiden ostot ylittyivät 0,8 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Ylitykset olivat mielenterveys ja päihdepalveluissa. Mielenterveyspalveluasumisen ylitysriskistä 1,1 milj. eurosta toteutui vain 0,2 milj. euroa. Päihdehuollon laitoshoidon kustannukset kasvavat edelleen ja ylitystä syntyi 0,4 milj. euroa. Päihdehuollon asumispalvelut ylittyivät 0,2 milj. euroa. Vanhuspalveluissa asiakaspalveluiden ostot alittuivat 1,5 milj. euroa. Sisäiset palveluiden ostot ylittyivät 0,8 milj. euroa. Kasvu johtui rekrytointiyksikön sisäisestä palveluiden kasvusta, mutta samalla on säästetty tilapäisen henkilöstön palkoissa, koska sijaistaminen on voitu suunnitella kokonaisvaltaisemmin. Tuet ja avustukset ylittyivät 0,7 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden. Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 0,7 milj. euroa. Toimeentulotukiin kirjaantui Mäntyharjun, Kangasniemen ja Pertunmaan toimeentulotukia 0,6 milj. uroa johtuen yhteisestä ProConsona asiakasjärjestelmästä. Vammaispalveluiden avustukset ylittyivät 0,3 milj. euroa. Omaishoidon tukea maksettiin 0,4 milj. euroa vähemmän, vaikka kaikki kriteerit täyttäneet saivat myönteisen omaishoidon päätöksen. Palveluasumisen palveluseteli toiminta käynnistyi vasta loppuvuodesta ja seteleitä haettiin arvioitua vähemmän ja tästä syystä määrärahaa jäi käyttämättä 0,4 milj. euroa ja muita palveluseteleitä 0,1 milj. euroa. Toimintakate Toimintakate heikkeni alkuperäiseen talousarvioon nähden 8,9 milj. euroa (5 %), mutta tilinpäätökseen 2013 verrattuna vain 4 milj. euroa (2,3 %). Toimintakatteeseen vaikutti eniten menojen kasvun hillitseminen omassa toiminnassa, koska erikoissairaanhoidossa menot kasvoivat. Toimintakatteessa myös tulot ylittyivät talousarvioon nähden vain 2 milj. euroa, kun taas vuoteen 2013 verrattuna tuloja kertyi 1,1 milj. euroa vähemmän. Toiminnan kehittämisen linjaukset ovat olleet oikean suuntaisia. Toimintakertomus 2014 Sivu 3/63

Hirvensalmi Hirvensalmen toimintatuotot pienenivät 46.000 euroa tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Toimintamenot toteutuivat 0,2 milj. euroa ( 3,7 %) pienempänä kuin tilinpäätöksessä 2013. Toimintakate parani 166.000 euroa (3,5 %). Suurimmat ylitykset olivat työmarkkinatoimen kuntaosuuksissa 38.000 euroa, vammaispalveluissa kuljetuspalveluissa 10.000 euroa ja henkilökohtaisten avustajien lisääntymisessä 37.000 euroa. Suurimmat säästöt ovat mielenterveys ja päihdepalveluissa 190.000 euroa, joka johtui ettei asiakkuuksia näissä palveluissa suoranaisesti ole ja asiakkuudet hoidetaan mm. kotihoidon palveluissa. Puumala Puumalan toimintatuotot pienenivät 123.000 euroa tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Toimeentulotukiasiakkaita oli vähemmän, joten korvaukset toimeentulotuesta jäivät pienemmäksi ja perhepalveluissa kuraattorin palveluita ei myyty enää sivistystoimelle. Toimintamenot pienenivät tilinpäätökseen 2013 verrattuna 275.000 euroa ( 3,7 %). Suurimmat muutokset olivat perhepalveluissa, jossa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä väheni. Toimintakate parani kuitenkin 151.600 euroa (2,5 %) tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Talouden tasapainottaminen Asumispalveluiden uudelleen järjestelyt Mielenterveys ja päihdepalveluissa toteutettiin palvelurakennemuutos. Palvelurakenne painottui kevyempiin palveluihin. Eritasoisten asumispalvelujen palvelurakennetta kevennettiin tehostetusta palveluasumisesta tuetun asumisen ja oman kodin suuntaan. Kotiin vietäviä palveluja lisättiin tukemaan kotona asumista. Tupalaan perustettiin asumisyhteisö, jonne siirtyi 12 asukasta pääasiassa tehostetun palveluasumisen piiristä. Kuntouttava yhteisönä Tupalan tehtävänä on tukea kotona asumista ja kuntouttaa asukkaita omaan asuntoon ja omatoimiseen elämään. Asumispalveluissa olevien asiakkaiden lukumääriä ja euroja seurattiin kuukausittain. Ostopalvelupaikkoihin tehtiin suunnitellusti valvontakäyntejä, joiden perusteella tehtiin palvelutuottajan kanssa omavalvontasuunnitelma laatuun ja toimintaan liittyvistä asioista. Taloudenseuranta mielenterveys ja päihdepalvelukokonaisuudesta tehtiin kuukausittain. Moniammatillinen SAS työryhmä kokoontui tarpeen mukaan. Mielenterveyspalvelujen oman yksikön perustaminen Mielenterveys ja päihdepalvelut koostuivat yhdeksi kokonaisuudeksi, jolle nimettiin johtaja. Vuoden 2014 aikana toimintamalleja yhdistettiin ja sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa integroitiin. Psykiatrian ja päihdepalvelujen palvelurakenteen uudistaminen/esh Psykiatrian, mielenterveys ja päihdepalvelujen palvelurakenteen uudistamiseksi tehtiin yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyö ja kehittäminen jatkuvat Esper ja Esso hankkeissa. Pääpaino on peruspalvelujen vahvistamisessa. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Kotihoidossa toiminnanohjausjärjestelmän myötä tilapäisen työvoiman ja varahenkilöstönkäyttöä on voitu vähentää ja kurottu umpeen tilapäisen työvoiman määrärahan ylitystä. Palveluselvitys Tehty palveluselvitys tuotti 14. kohdan toimenpideohjelman, jonka toteuttamista on käynnistetty jo vuoden 2014 aikana mm. palveluohjausyksikön perustaminen on lautakunnan päätöksen mukaisesti mukana vuoden 2015 talousarviossa ja yksi vuodeosasto lakkautetaan jo lokakuun alusta. ESPER hankkeen toteuttamista viedään eteenpäin ja tilojen osalta fysioterapian siirtyy vuoden 2015 alusta keskussairaalan tiloihin ja palvelulle on luotu yhteinen toimintamalli. ESPER hankkeen ohjausryhmä on asettanut 5 %:n tuottavuustavoitteen kaikkien yhteen sovitettaviin toimintoihin. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sosiaalipalvelut Riskienhallintaohjelma 4KS2 on käytössä sosiaalipalveluissa, mutta tietojen päivittäminen toimenpiteineen on osittain kesken. Turvallisuussuunnitelmia on päivitetty esimerkiksi lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja taloudellisen tuen yksiköissä. Sosiaalipalveluissa on laadittu toimintakäsikirja, joka ohjaa työntekijöiden toimintaa ja myös perustehtävien prosessit on kuvattu. Sähköisiä henkilöstöhallinnon ohjelmia käyttävät kaikki sosiaalipalveluiden yksiköt. Esimiehet vastaavat näiden päätöksien oikeellisuudesta toimintasäännön mukaisesti. Ohjelmien käyttö opastetaan perehdytyksessä. Sisäisen valvonnan itsearviointia tehdään esimerkiksi kuukausittain talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Samoin myös, kun yksiköiden tilastotietoja käydään läpi. Sosiaalipalveluiden sisäisen valvonnan kehittämissuunnitelmaa ei ole tehty. Työyksiköiden toimintaa arvioidaan ja raportoidaan säännölliset. Mikäli sisäisen tarkastuksen/tilintarkastuksen raportissa on tullut esille sosiaalipalveluita koskevia asioita tai yhteisiin toimintatapoihin liittyviä asioita, käsitellään ne yhteisesti esimiesten kanssa ja Toimintakertomus 2014 Sivu 4/63

tiedotetaan myös henkilöstölle. Toimintaa arvioidaan tuloskorttiin kirjatuilla tavoitteilla ja mittareilla. Lisäksi kaupunginstrategian indikaattoreita arvioidaan esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin arvioinnin ja seurannan yhteydessä joka vuosi talousarvion valmistelun yhteydessä. Terveyspalvelut Kaupunkikonsernin tehtävät ja kaupungin yhteinen strategia sekä sen kolme ohjelmaa ovat selvät ja niiden sisältö ymmärretään. Terveyspalvelujen esimiehet kokevat tämän tulosalueen toiminnan tärkeänä osana yhteistä strategiaa. Jokainen esimies tietää miten oma toiminta nivoutuu koko kaupungin tavoitteisiin. Terveyspalveluissa koetaan, että vastuualueet ja toimintayksikön valtuudet ovat selkeät. Sääntöjen päivittäminen on tarpeen vähintään vuosittain, koska toimintakenttä on muutoksessa. Työssä noudatetaan annettuja valtakunnallisia suosituksia (mm. STM, THL, Käypä hoitosuositukset). Seudullisesti on laadittu terveyspalvelujen sekä mielenterveys ja päihdepalvelujen toimintakäsikirjat, joihin on kirjattu seudullinen toimintamalli, ja ne ohjaavat toimintaan yksiköissä. Riskienhallintaohjelma 4KS2 on käytössä terveyspalveluissa, mutta ohjelman tietojen päivittäminen on jäänyt. Esimiehet tunnistavat riskit, mutta silti koetaan, että sen osalta tarvitaan lisää tietoa ja koulutusta. Riskejä kuitenkin arvioidaan säännöllisesti, esim. taloudenseuranta, hoitoon pääsyn toteutuminen, asiakaskyselyt, kehityskeskusteluissa. Riskit nähdään laajempana kuin vain työyhteisö, riskejä arvioidaan myös kuntalaisen näkökulmasta (potilasturvallisuussuunnitelma). Talousriskien raportointi on säännöllistä, mutta muiden riskien arviointi on sattumanvaraista, koska sähköinen ohjelma koetaan hankalaksi käyttää. Terveyspalveluissa on käytössä HAIPRO ohjelma. Sen avulla seurataan potilasturvallisuutta. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. Haipron käyttöön on kirjattu toimintamalli kuinka ilmoitukset käsitellään ja kuinka ne raportoidaan sekä yksiköissä käsitellään. Sähköisiä henkilöstöhallinnon ohjelmia käyttävät kaikki terveyspalvelujen yksiköt. Esimiehet vastaavat näiden päätöksien oikeellisuudesta toimintasäännön mukaisesti. Ohjelmien käyttö opastetaan perehdytyksessä. Uusista toimintamalleista järjestetään koulutusta tai tiedotusta henkilöstölle. Esimiehet valvovat ettei vaarallisia työyhdistelmiä muodostu. Sisäistä valvonnan itsearviointia tehdään silloin kun käydään yksikön tilastotietoja läpi. Yksikön sisäisen valvonnan kehittämissuunnitelmaa ei ole tehty. Toimintayksikölle on asetettu säännölliset raportointivelvoitteet ja niiden mukaisesti toimitaan; talousseuranta ja toiminnan arviointi tehdään määräajoin ohjeistuksen mukaisesti Vanhuspalvelut Virkamiehillä ja esimiehillä on selkeät vastuualueet ja toimintasäännön mukaisesti tehdään päätöksiä. Päätöksien tekemiseen on riittävää osaamista ja tietotaitoa ja mikäli vastaan tulee asioita, jota ei tiedä, on kysytty asiantuntijoilta ja varmistettu asiaa. Lähiesimiehet tuntevat työntekijänsä ja varmistavat, että annettuihin tehtäviin on riittävä osaaminen. Myös osaamiskartoituksilla on varmistettu työyksiköiden ja työntekijöiden osaamista ja tulosten mukaisesti tehty täydennyskoulutussuunnitelmaa. Vanhuspalveluissa jokaisessa yksikössä toimii omavalvontasuunnitelmat laatutyövälineenä. Omavalvontasuunnitelmiin on kuvattu, miten toimitaan ja millä mitataan, että toiminta vastaa lainsäädäntöä, suosituksia ja omien laatutavoitteita. Työssä noudatetaan annettuja valtakunnallisia suosituksia ja keskeisimpiä lakeja, mm. vanhuspalvelulakia, ikäihmisten laatusuosituksia sekä valtuustossa hyväksyttyä seudullista vanhuspalvelujen toimintaohjelmaa. Seudullisesti on laadittu vanhuspalvelujen toimintakäsikirja, joihin on kirjattu seudullinen toimintamalli, ja ne ohjaavat toimintaan yksiköissä. Riskien hallinta on kunkin yksikön esimiehen vastuulla. Riskien arviointia tehdään 4KS ohjelman kautta, ja esimies vastaa siitä, että todettuihin riskeihin tehdään toimenpiteet, aikataulu ja arvioidaan, miten riskiä on voitu vähentää tai poistaa. Myös yhteisessä johtoryhmässä käydään läpi havaitut riskit. Omavalvontakoulutuksissa arvioidaan riskien tunnistamista. Haipro ohjelma käytössä, työntekijät opastettu käyttämään ja esimiehet käsittelevät ilmoitukset välittömästi. Tässä on ollut kehittämistä, koska uuden ohjelman käyttökoulutus koettiin puutteellisena. Vakavista läheltä piti tilanteista pidetään heti yhteinen palaveri, tehdään toimenpiteet ja arvioidaan. Ilmoitus menee myös AVIIN. Sähköisiä henkilöstöhallinnon ohjelmia käyttävät kaikki yksiköt. Esimiehet vastaavat näiden päätöksien oikeellisuudesta toimintasäännön mukaisesti. Ohjelmien käyttö opastetaan perehdytyksessä. Uusista toimintamalleista järjestetään koulutusta tai tiedotusta henkilöstölle. Omavalvonnan kautta tehdään sisäistä valvontaa ja itsearviointia. Omavalvontasuunnitelmassa on määritelty, millä mitataan ja milloin sekä miten saatuja tuloksia käsitellään. Lisäksi seudullinen toimintaohjelma ohjaa toimintaa ja arviointia tehdään suunnitelman mukaisesti sovituilla mittareilla. Myös henkilökunnalta, asiakkailta ja heidän omaisiltaan kysytään vanhuspalvelulain mukaisesti toiminnan laadusta tietoa vuosittain ja tuloksien mukaisesti toimintaa kehitetään. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma Sairastavuusindeksi PYLL Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina Mipä hanke Mielenterveys ja päihdepalvelujen kehittämiseen tehtiin suunnitelma vuoden 2013 aikana. Vuoden 2014 aikana toteutettiin tehtyä suunnitelmaa. Tehostettua palveluasumista otetaan omaksi toiminnaksi ja kotiin vietävät palvelut ja koti Kehittäminen eteni suunnitelman mukaisesti. Mielenterveysasiakkaiden tehostetusta palveluasumisesta siirrettiin asiakkaita kevyempiin asumismuotoihin. Päihdeasiakkaiden tehostetussa palveluasumisessa asiakasmäärä pysyi tasapainossa. Asiakasmäärä vaihteli vuoden aikana. Toimintakertomus 2014 Sivu 5/63

kuntoutusta lisätään. Tupalantie 1:ssä sijaitseviin rivitaloihin muutti 12 asukasta pääasiassa tehostetusta palveluasumisesta. Mielenterveysja päihdeasiakkaiden kotikuntoutustoiminta käynnistettiin vuoden 2014 alussa. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden palvelujen saatavuus ja monipuolisuus paranee, asiakkaan asema itsenäisenä toimijana vahvistuu, moniammatillinen työote vahvistuu sekä asumispalveluiden / laitoskuntoutuksen / erikoissairaanhoidon tarve vähenee. Vuoden 2014 alusta alkaen mielenterveys ja päihdepalvelujen kokonaisuus yhdistyi terveyspalveluihin omaksi tulosyksikköryhmäksi. Tulosyksikköryhmä käsitti Mielenterveysvastaanoton, Mielen Maja talon ja Kinnarin asumispalveluyksikön kokonaisuudessaan. Lisäksi tulosyksikköryhmään siirtyy sosiaalipalvelujen aikuissosiaalityöstä sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaaja vanhuspalveluiden kotihoidosta kaksi lähihoitajaa. Mielenterveys ja päihdetyöstä muodostui yksi kokonaisuus. Edellä mainitulle kokonaisuudelle nimettiin johtaja. Mielenterveys ja päihdepalvelujen organisaatiomuutos toteutui suunnitelman mukaisesti. Toteuma edellä mainituille seikoille: Toteutui suunnitelman mukaisesti. Asumispalvelurakennetta kevennettiin kevyempien asumispalvelujen suuntaan. Tavoitteena oli asuminen omassa asunnossa kotiin vietävien palvelujen turvin. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen SAS työpöydän käyttöönotto myös mielenterveys ja päihdepalveluissa. Lupaus2016 toteuma: SAS työpöytää ei ole saatu käytäntöön. Työpöydän käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 aikana, kun kyseiset palvelut siirtyvät palveluohjausyksikköön. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Tehostetun asumispalvelun kustannukset/asiakas olivat noin 38 000 euroa vuodessa. Ostopalvelut asumispalveluyksiköistä vähenivät. Tehostetun palveluasumisen asiakasmäärä laski 14 henkilöllä kevääseen 2014 verrattuna, palveluasumisen osuus puolestaan lisääntyi 9 asiakkaalla. Asumispalvelujen osalta uusia asiakkaita pystyttiin ohjaamaan kevyempiin asumismuotoihin tai omaan kotiin kotiin vietävien palvelujen turvin. Toteuma talouden osalta: Mielenterveys ja päihdeasiakkaita siirtyi kevyempiin asumismuotoihin, joka alensi asumispalvelujen kustannuksia noin 200 000 euroa. Asumispalveluihin TA2014 varatut määrärahat eivät riitä kattamaan säästöistä huolimatta kokonaiskustannuksia. Vuonna 2015 kyseinen toiminta siirtyi perustettavan palveluohjausyksikön toiminnaksi. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma Sairastavuusindeksi PYLL Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina Kotiin vietävien palveluiden tuottaminen omana toimintana käynnistyy. Mielenterveys ja päihdeasiakkaiden kotikuntoutustoiminta aloitettiin helmikuussa 2014. Kotiin vietävien palvelujen piirissä oli noin 70 mielenterveys ja päihdeasiakasta. Kotikuntoutuksessa työskenteli 2 lähihoitajaa. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Palvelurakennemuutos toteutettiin (asumispalveluiden kotiuttaminen, kotiin vietävät palvelut lisääntyvät). Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraation lisääminen. Otettiin käyttöön uudenlaisia toimintamalleja (esim. kotiin vietävät palvelut, Tupala). Vuoden 2014 alusta alkaen mielenterveys ja päihdepalveluissa työskenteli moniammatillinen sosiaali ja terveysalan Toimintakertomus 2014 Sivu 6/63

Toteuma edellä mainituille seikoille: Toteutui suunnitelman mukaisesti. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen henkilöstö. Työskentely tapahtui terveydenhuollon ja sosiaalityön toimintamalleja yhdistämällä ja kehittämällä. Lupaus2016 toteuma: Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Asumispalveluita purettiin kevyemmillä asumisratkaisuilla, jolloin säästövaikutus vuositasolla säästövaikutus vuositasolla oli noin 200 000 euroa. Kotiinvietävien palvelujen vaikutus talouteen on vaikea arvioida, koska toimintamalli oli uusi. Uutta henkilökuntaa palveluiden tuottamiseen ei rekrytoitu vaan tehtäviä järjesteltiin sisäisesti. Ostopalvelut asumispalveluyksiköistä vähenivät. Toteuma talouden osalta: Toimintamalli oli uusi. Vertailupohjaa aikaisempiin vuosiin ei ollut. Säästövaikutus muodostuu ostopalvelujen vähenemisenä useamman vuoden aikana ja vuoden 2014 määrärahoihin säästövaikutus oli hyvin pieni. Vuonna 2015 kyseinen toiminta siirtyy perustettavan palveluohjausyksikön toiminnaksi. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma Sairastavuusindeksi PYLL Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina Laaditaan palvelupolku peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon nivelkohdista ja aloitetaan päällekkäisyyksien purkaminen. Päivystykseen tehtiin alueellinen päivystyspotilaan hoitoon ohjauksen kriteeristö. Ohje ohjasi potilaan oikealle ammattilaisella, oikeaan hoitopaikkaan ja oikeaaikaisesti. Alueella pilotoitiin systemaattinen puhelinkonsultaatio toimintamalli. Alueellinen potilastietojärjestelmä antoi siihen mahdollisuuden. Potilaan hoitosuunnitelmat olivat yhteisessä käytössä. Tämä pilotointi osoittautui kustannustehottomaksi. Tiimitoimintamallin avulla vastattiin PYLLindeksin tuomiin haasteisiin, siten että tiimit vastasivat alueellisesti ennakkoon sovituista potilasryhmistä. Tiimitoiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Mini interventio toimintamalli oli käytössä vastaanotoilla ja neuvoloissa. Perusterveydenhuollon akuuttiosastot (kaksi osastoa; osastot 25 ja 26) siirtyivät sairaalakampuksella, ja olivat näin osa päivystyshoidon prosessia. Osasto 2 lakkautui lokakuussa 2014. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraation lisääminen. Toteuma edellä mainituille seikoille: Yhteisten toimintamallien kehittäminen alkoi ESSO hankkeen kautta, jossa on neljä eri osahanketta, joissa yhteisiä toimintamalleja suunnitellaan ja toteutetaan. Osahankkeet ovat: Sosiaali ja kriisipäivystyksenalueellinen toimintamalli, Elektiivisen ja päivystyspotilaan asiakaslähtöinen alueellinen toimintamalli, Integroitu kuntoutuksen alueellinen toimintamalli sekä Päihde ja mielenterveystyön alueellinen toimintamalli. Toimintakertomus 2014 Sivu 7/63

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisen keskiössä oli keskitetty yhteispäivystys. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Suunnitelmana oli videovälitteisen vastaanottotoiminnan kehittäminen. Lupaus2016 toteuma: Videovälitteinen vastaanottotoiminta ei käynnistynyt. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Tavoitteena oli, että erikoissairaanhoidon kustannukset vähenevät. Talouden toteuma: Kustannukset eivät vähentyneet sitäkään huolimatta, vaikka erikoissairaanhoidon osastopaikkoja vähennettiin. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma Sairastavuusindeksi PYLL ESPER hanke. Perusterveydenhuollon toimintojen siirtäminen keskussairaalan alueelle. Tavoitteena on pitkälle viety toiminnallinen yhteistyö ja joidenkin toimintojen, kuten sairaalapalveluiden konkreettinen yhdistäminen. Hankkeesta saadaan merkittävät synergiaedut ja sitä kautta edistetään asiakas/potilaslähtöistä toimintaa ja saadaan myös taloudellista hyötyä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää uudisrakentamista keskussairaalan tontille ja entisten tilojen saneeraamista ja Pankalammen tiloista luopumista. Työryhmät kartoittivat tilatarvetta ja yhteisiä toimintamalleja on suunniteltu. Perusterveydenhuollon näkemyksenä on ollut, että ne toiminnot, jotka hyötyvät erikoissairaanhoidon toimintojen läheisyydestä; sijaitsevat tulevaisuudessa kampuksella mukaan lukien neuvolatoimintaa perhetalossa. Mielentaloon suunniteltiin siirtyvän mm. lastensuojelun sekä lasten, ja nuorisopsykiatrian toimijat sekä päihdehuollon toimintaa. Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Kuntalaiset saavat palvelut yhdestä toimipisteestä ja laatu paranee. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu. Henkilöstön rekrytointi toteutetaan yhdessä. Hoitoprosessit selkiintyvät. Myös sosiaalityön integraatiota edistetään. Toteuma edellä mainituille seikoille: Perusterveydenhuollon fysioterapia on siirtymässä sairaalakampukselle vuoden 2015 alusta alkaen. Henkilöstö pääsee töihin uusiin hyväkuntoisiin toimiviin tiloihin. Mahdollistaa sairaanhoitopiirin ja kaupungin henkilöstön yhdessä toimimisen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sairaalassa otetaan käyttöön uutta yhteistä tekniikkaa, jota hyödynnetään potilaan hoitoprosessin seurannassa sekä henkilöstön tehokkaan työajan seurannassa ja kulunvalvonnassa. Kuntalaisen mahdollisuus tiedon tuottamisessa vahvistuu. Käytössä olevat tietojärjestelmät yhteen sovitetaan. Lupaus2016 toteuma: Työryhmä on aloittanut toimintansa (atk). Hyvis.fi palvelua on kehitetty mm. itseilmoittaumisella. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Toimintojen yhdistäminen toimiviin tiloihin luo mahdollisuudet kustannustehokkuuteen. Hankkeessa selvitetään tilakustannusten lisäksi logistiikkakustannuksia sekä optimoidaan tukipalvelutuotanto. Mikkelin keskussairaalan sairaalatoiminnan talousarvio on Mikkelin kaupungin osalta 65 miljoonaa euroa ja Mikkelin kaupungin avoterveydenhoidon ja vuodeosastohoidon talousarvio on 30 miljoonaa euroa. Jos integraation tuottamaksi hyödyksi lasketaan 5 % vuosittain, saadaan vuodessa 4,75 miljoonan euron hyöty. Talouden toteuma: Hankesuunnitelmaa on laadittu ja tuotantolautakunta on käsitellyt hanketilannetta marraskuussa. Varsinaisia talouteen vaikuttavia Toimintakertomus 2014 Sivu 8/63

toimenpiteitä ei vuoden 2014 aikana syntynyt. Vuoden 2015 alusta siirtyy avofysioterapian palvelut Kampuselle ja maaliskuussa 2015 aloittaa yhteinen geriatrian poliklinikka toimintansa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Toteuma: PYLL Sairastavuusindeksi Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa; nollatoleranssi Vanhemmuuden puutetta; vanhemmuuden vahvistaminen lisääntyy Humalajuominen; vähenee Kokeillut laittomia huumeita; käyttö vähenee Matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen ja sähköisen asioinnin lisääminen olemassa olevien hankkeiden ja projektien avulla: Liputushanke: Tietokonesovelluksen avulla luodaan yhteinen alusta jakaa huoli nuoresta. Samasta nuoresta huolissaan olevat toimijat tulevat tietoiseksi toisistaan ja voivat toimia yhteistyössä. Tavoitteena on nuorten mahdollisimman varhainen ja oikea aikainen tukeminen ja auttaminen. Olkkarin matalan kynnyksen ohjaus ja ennaltaehkäisevien palveluiden vakinaistaminen. Tavoitteena on lisäksi nuorten palveluiden yhteensovittaminen ja kehittäminen palveluverkostossa, poikkihallinnollisen nuorten ohjauspalveluprosessin luominen, yläkouluyhteistyön vahvistaminen sekä toiminnallisuuden ja osallisuuden varmistaminen nuorten ohjaus ja tukipalveluissa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteen sovittavan johtamisen kehittäminen. Hyvis sähköiset palvelut, Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimenpideohjelman toimintamallit, Elixiirisentteri toiminnan kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka kuntalaisille. Muut uudenmuotoiset matalan kynnyksen ja jalkautuvat palvelut: Ikäosaavat palvelualueet Etelä Savossa hanke kehittää vapaaehtoistoimintaa yhteistyössä julkisen sektorin kanssa, Kylä koulussa hanke ja Jelppikioski hanke kehittävät haja asutusalueiden jalkautuvia palvelumalleja. Terveempi Itä Suomi (TERVIS) hanke kehittää terveyden edistämisen osallistavia toimintamalleja. Kumppanuuspöytä hanke on kehittämistyössä edistämässä Mikkelin seudun matalankynnyksen palveluita. Tajua Mut projekti on edennyt suunnitellusti ja valtakunnallista toimintamallia ja sitä tukevaa tietojärjestelmää on kehitetty nuoren tueksi ammattilaisten yhteistyötä kehittämällä. Ajalla 29.1 31.12. 2014 on tehty 80 liputusta ja syntyneitä lippupareja on ollut 6. Ohjelman käyttöön on koulutettu 326 henkilöä 37 eri käyttäjätahosta. Olkkarin toiminta vakinaistetaan helmikuun alusta 2015 alkaen ja tiivistä yhteistyötä tehdään perhepalveluiden ja nuoriso ja liikuntatoimen sekä muiden nuorten ohjaus ja palveluverkoston toimijoiden kanssa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovittavaa johtamista kehitettiin yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankkeessa. Hankkeen painopiste oli oppilashuollon kehittäminen. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman päivitettiin ja hyväksyttiin valtuustossa. Hyvis sähköisten palveluiden kehittämistyöhön on projektisuunnitelma, jossa linjauksena on ottaa laajasti käyttöön sähköistä ajanvarausta, turvallista viestinvälitystä isoja volyymeja erityisesti isoja volyymeja sisältäviin palveluihin, kuten Marevan potilaiden hoitoprosessi. Käyttöönottojen suunnittelu tapahtui syksyn 2014 aikana ja käyttöön otto on vuoden 2015 puolella. Elixiiri Seniorisentteri on toiminut erityisesti ikäihmisten matalan kynnyksen paikkana. Yhteistyö on tiivistynyt Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa ja ympäristö on toiminut samalla opiskelijoiden oppimisympäristönä, voimavaroja on yhdistetty. Toimintakertomus 2014 Sivu 9/63

Lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Palveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan ja varhennetaan. Palveluneuvonta. Hyvinvointilähtöisyys ja asiakaslähtöisyys paranevat. Kuntalaisten omahoitoa ja osallisuutta tuetaan. Toteuma edellä mainituille seikoille: Poikkitoimijaisuutta ja systemaattista yhteistyötä lisätään järjestötoimijoiden ja alueen muiden yhteistyötahojen kanssa kumppanuussopimuksin ja uusilla toimintamalleilla. Yhteensovittava johtaminen. Henkilöstöresursseja hyödynnetään uudenlaisiin palvelumalleihin sovittaen. Osaamisen ja muutosjohtamisen vahvistaminen. Palveluiden saavutettavuutta on parannettu ja vaikuttavuutta on parannettu yllä mainituilla hankkeilla, joista osa on toteutettu poikkihallinnollisesti. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköiset palvelut (Hyvis palvelut): kuntalaisten systemaattista opastamista sähköisten palveluiden käyttöön ja palveluiden testaamiseen. Sähköisiä palveluita otetaan laajemmin käyttöön: ajanvaraus (kiireetön hoito), turvallinen viestinvälitys, soittopyyntölomake, mahdolliset chat, mikäli esiselvitysten perusteella osoittautuu hyödylliseksi. Liputushankkeen sähköinen järjestelmä tietokonesovelluksen avulla saatetaan yhteistyöhön samasta nuoresta huolissaan olevia aikuisia. Sähköinen SAS työpöytä koordinoi asiakkaiden sijoittelua asumispalveluihin ja kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä koordinoi kotihoidon toimintaa. Videovälitteisen toiminnan kehittäminen. Lupaus2016 toteuma: Toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä kotihoidossa kaikilla alueilla. Toiminnanohjauksen optimointi ei vielä toimi täysin( omahoitajuus nousee, mutta matkat ei) ja sähkölukot saadaan vuoden lopussa, joten toiminnanohjauksen hyöty näkyy kokonaisuutena v. 2015. Raportointiohjelman käyttökoulutus on syksyllä 2014, ja sitä hyödynnetään toiminnan johtamisessa. Sähköinen SAS työpöytä on käytössä ja on lisännyt asiakassijoittelun varmuutta ja joustavuutta. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Lisää kustannustehokkuutta. Toiminnalla vaikutetaan kustannusten kasvuun asiakasmäärän kasvaessa. Sähköinen SAS työpöytä lisää palveluohjaustyöntekijöiden välitöntä työaikaa ja varmistaa asiakkaiden oikea aikaisen sijoittelun. Talouden toteuma: Asiakasmäärän kasvaessa on pystytty turvaamaan kotihoidon palvelut nykyisellä hk määrällä ja tilapäisen työvoiman ja varahenkilöyksikön käyttöastetta on vähennetty ja näkyy varahenkilöstössä tilapäisen työvoiman käytön vähenemisenä, yhteensä noin 270 000 euroa eli noin 9 työntekijän tarve suhteessa poissaoloihin (s loma, vuosilomat, ym. äkilliset poissaolot) Sähköinen SAS työpöytä on varmistanut asiakkaiden oikea aikaisen sijoittelun. Vuodelle 2014 asetetut hoitoon pääsyn tavoitteet Täytetään hoitotakuun velvoitteet seuraavasti: - vireille tulleiden lastensuojeluasioiden ratkaisut 7 arkipäivän kuluessa - lastensuojelutarpeen selvityksen valmistuminen 3 kk:n kuluessa - vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvitys tulee aloittaa 7 arkipäivän kuluessa - toimeentulotukipäätös 7 arkipäivän kuluessa - sosiaaliviranomaisen tapaaminen toimeentulotukiasiassa 7 arkipäivän kuluessa - ikäihmisten palvelutarpeen arviointi 7 arkipäivän kuluessa, toteutunut - ikäihmisten sosiaalipalvelujen saamisen odotusaika 3 kk, toteutunut - yhteydensaanti terveyskeskukseen puhelimitse, vastausprosentti 80 % - terveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa - odotusaika lääkärin vastaanotolle 3 kk - yhteydensaanti hammashoitoon puhelimitse; vastausprosentti 80 % - hammashoidon hoidon tarpeen arviointi 3 arkipäivän kuluessa - odotusaika hammashoitoon 6 kk Toteutuma: Kaikki hoitotakuun velvoitteet ovat joulukuun seurannan osalta täyttyneet. Toimeentulotukipäätöksen saaminen 7 arkipäivän kuluessa on toteutunut 82 %:ssa hakemuksista. Yhteydenotto terveyskeskuksen osalta on Mikkelin osalta palvelutaso (5 min): 64 % ja Puumalan osalta palvelutaso (5 min): 78 %. Asiakaspalvelutason toteutumista seurataan asiakaspalautekyselyin ja vanhuspalvelulain 6 :n mukaisesti kerätään palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä kaikista vanhustenhuollon palveluista koskien palvelun laatua ja riittävyyttä: tavoitteena oli saada tietoa, toteutuuko vanhuspalvelulain velvoitteet ja ikäihmisten laatusuosituksen tavoitteet. Vuosittainen THL:än ja Valviran vanhuspalvelulain mukainen asiakirjavalvonta ja tulokset on luettavissa www.thl. fi kaikista vanhuspalvelulain yksiköistä (osto ja omatoiminta). Toimintakertomus 2014 Sivu 10/63

Käyttöönotettu palvelun laatuun liittyvä ilmoitus, on jokaisessa yksikössä ja lähetetty omaisille ja asiakkaille. Ilmoituksia palautui 46. Toiminnan kehittämisessä huomioitiin palautteista saamaa tietoa ja tuloksia käytiin läpi valvonnan palaverissa. Mikkelin ammattikorkeakoulun toimesta palvelun laatuun liittyvä kysely henkilökunnalle toteutettu syksyn aikana ja tulokset saadaan vuonna 2015. Kyselyyn vastasi 260työntekijää, Tuloksia hyödynnetään työntekijöiden koulutuksessa ja valmentamisessa. Vanhuspalvelulain mukaisia ilmoituksia ei tullut yhtään. Sähköpostilla ja puhelimitse tuli ilmoituksia (huolia, epäkohtaselvityksiä) 10 kpl ja niihin tehtiin selvityspyynnöt ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Suunnitelmallisia valvontakäyntejä tehtiin kuuteen ostopalvelu asumispalvelutaloon. Epäkohtailmoituksen perusteella tehtiin yksi ennalta ilmoittamaton tarkastuskäynti palveluasumisen kohteeseen (ostopalvelu) ja tästä meni tieto myös aluehallintovirastoon. Valvontakäyntien myötä saatiin sopimuksen mukainen palvelutaso kuntoon. Vanhusten palvelut pyysi uudelleen seurantatietoja niiltä kahdelta (2) tehostetun palveluasumisen palveluntuottajalta, joiden toimintayksiköissä henkilöstömitoitus THL:n ja Valvira:n kyselyssä seuranta ajalla 27.5 2.6.2013 oli alle suosituksen. Seuranta toteutettiin ajalla: 28.1 2.2.2014, jolloin henkilöstömitoitukset molemmissa toimintayksiköissä olivat suositusten mukaiset. Uusi kysely toteutui syksyllä ja kolme (3) tehostetun palveluasumisen palveluntuottajaa ja kaksi omaa joutuvat antamaan selvityksen henkilöstömitoituksesta (toteuma oli alle suosituksien). Toimintakertomus 2014 Sivu 11/63

Toimintakertomus 2014 Sivu 12/63

Mikkelin tuotantolautakunta TULOSLASKELMA JA TP TA TA 2014 TP Toteuma% Muutos% TP 2014/ TP 2014/ TOTEUTUMISENNUSTE 2014 2013 2014 + lmr 2014 TA 2014 TP 2013 Toimintatuotot Myyntituotot 25 570 874 23 568 900 23 823 900 25 607 257 108,6 0,1 Maksutuotot 14 550 356 14 133 300 14 143 300 15 191 845 107,5 4,4 Tuet ja avustukset 3 225 052 3 544 900 3 544 900 3 299 160 93,1 2,3 Muut toimintatuotot 2 737 424 1 666 100 1 666 100 878 117 52,7 67,9 Toimintatuotot yhteensä 46 083 705 42 913 200 43 178 200 44 976 379 104,8 2,4 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0,0 0,0 Toimintakulut Henkilöstömenot 51 715 931 53 024 800 53 075 200 52 642 709 99,3 1,8 Palkat ja palkkiot 39 654 561 41 031 400 41 072 900 41 076 997 100,1 3,6 Henkilöstösivukulut 12 061 370 11 993 400 12 002 300 11 565 711 96,4 4,1 Eläkekulut 10 588 737 10 223 900 10 230 700 10 058 199 98,4 5,0 Muut henkilöstösivukulut 1 472 634 1 769 500 1 771 600 1 507 513 85,2 2,4 Palvelujen ostot 146 731 158 136 506 700 143 751 000 146 883 003 107,6 0,1 josta ulkoiset 129 607 917 120 881 200 128 126 200 130 468 958 107,9 0,7 josta sisäiset 17 123 241 15 625 500 15 624 800 16 414 045 105,0 4,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 803 487 3 867 700 3 868 700 3 590 030 92,8 5,6 Avustukset 13 232 836 14 173 600 14 623 600 14 912 980 105,2 12,7 Muut toimintakulut 4 955 423 4 972 700 4 977 900 5 313 394 106,9 7,2 Toimintakulut yhteensä 220 438 836 212 545 500 220 296 400 223 342 117 105,1 1,3 Toimintakate 174 355 131 169 632 300 177 118 200 178 365 737 105,1 2,3 Toimintakertomus 2014 Sivu 13/63

Toimintakertomus 2014 Sivu 14/63

Mikkelin PTY Mikkeli PTY Mikkelin PTY Mikkelin PTY Toteuma% Muutos% TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 TP 2014/TA 2014 TP 2014/TP 2013 Toimintatuotot 46 083 705 42 913 200 42 928 201 44 976 379 104,8 2,4 Toimintamenot *) 220 438 723 212 545 500 220 045 799 223 342 117 105,1 1,3 Toimintakate (netto) 174 355 018 169 632 300 177 117 598 178 365 737 105,1 2,3 Mikkeli Toteuma% Muutos% TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 TP 2014/TA 2014 TP 2014/TP 2013 Toimintatuotot 43 890 917 40 449 300 40 714 306 42 953 287 106,2 2,1 Josta yhteistominnan maksuosuus** 10 907 129 11 197 300 11 197 300 10 589 216 94,6 2,9 Josta Mikkelin kaupungin toimintatuotot 38 130 198 29 252 000 29 517 006 32 364 070 110,6 15,1 Toimintamenot *) 212 485 218 198 884 300 206 635 207 210 729 808 106,0 0,8 Toimintakate (netto) 174 355 020 169 632 300 177 118 201 178 365 737 105,1 2,3 Hirvensalmi Toteuma% Muutos% TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 TP 2014/TA 2014 TP 2014/TP 2013 Toimintatuotot 962 980 1 093 502 1 093 502 916 662 83,8 4,8 Toimintamenot 5 743 246 5 759 219 5 759 219 5 530 662 96,0 3,7 Toimintakate (netto) 4 780 266 4 665 717 4 665 717 4 614 001 98,9 3,5 Puumala Toteuma% Muutos% TP 2013 TA 2014 TA 2014 + lmr TP 2014 TP 2014/TA 2014 TP 2014/TP 2013 Toimintatuotot 1 229 808 1 120 392 1 120 392 1 106 431 98,8 10,0 Toimintamenot 7 356 671 7 651 374 7 651 374 7 081 646 92,6 3,7 Toimintakate (netto) 6 126 863 6 530 982 6 530 982 5 975 216 91,5 2,5 Toimintakertomus 2014 Sivu 15/63