Isot muutokset edessa, miten jaksan muuttaa omaa ammattipedagogiikkaani? - Stressi ja muutos - Myönteisyys voimavarana - Yhteisön keinot - Omat keinot
Ahdistavat stressiteoriat Työn vaatimukset Työn antamat mahdollisuudet Ristiriita Yksilön edellytykset Yksilön odotukset ponnistelu ylikuormittuneena tai turhautuneena stressi kyvyttömyys muuttaa tilannetta tai asennetta väsyminen toimintakyvyn heikkeneminen työnilon katoaminen kyynistyminen hallinnan tunteen menettäminen itsetunnon romahtaminen työuupumus
Yleisimmät työperäisen stressin syyt Euroopassa (%) The European Agency for Safety and Health at Work (EU-OSHA) 2013
Toisaalta: pieni kaaos ei ole pahitteeksi muutokset herättävät horroksesta, koska ihminen jää helposti mukavuustasolleen kaaos tuottaa työyhteisössä uusia ratkaisuja eli pakottaa liikkeelle ja toimii uuden osaamisen moottorina työyhteisön muutos usein kulkee kriisin, muutosvastarinnan, sitoutumisen ja uudistumisen reittejä yksilön näkökulmasta kukin reagoi paineessa omalla persoonallisella tavallaan: hyökkäys -vetäytyminen kovat väittelyt yleisiä keskustellaan vaan, mutta turvallisesti uuden oppiminen syntyy muutoksen tuloksena: ihmiset pystyvät luopumaan vanhasta
Suhtaudumme eri tavoin muutoksiin Kotter J. & Rathgeber H. 2008. Jäävuoremme sulaa. Helsinki: Wsoypro
Miten aidosti päästään irti ja mitä uutta on keksittävä? yksilötasolla?
Mihin kiinnitämme huomiomme, se kasvaa tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys) tietoisuuden tutkiminen tärkeätä: -mihin kohdistamme psyykkisen energiamme? -mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita? -ulkoisten puitteiden huomaaminen: mihin voimme/mihin emme voi vaikuttaa? Csikszentmihalyi, M. 2005.
Miettikää huolenaiheitanne ja siirtäkää jompaan kumpaan koriin. Näihin huolenaiheisiin voimme itse vaikuttaa: Näihin huolenaiheisiin emme voi itse vaikuttaa: Miten vaikutamme näihin? Miten opimme elämään näiden kanssa?
Myönteisyys avaa mielen Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009
Tunteet siirtyvät ja tarttuvat Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Tunnen samaa, mitä sinäkin tunnet. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011
Myönteisyyden ylijäämä Positiivisten tunteiden ylijäämä rakentaa persoonallisia voimavaroja ja suojelee hyvinvointia mm. vaikuttamalla tapaamme arvioida stressaavia tilanteita joustavammin, rauhallisemmin ja myo nteisemmin. Ta ma taas palauttaa nopeammin kehon toimintakykyisyytta, joka puolestaan vaikuttaa myo nteisesti havaintoihin ja sita kautta myo nteisen kierteen uudelleen syntymiseen (mm. Garland ym. 2010).
Näkökulman vaihdos tarpeen Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti ja rikki. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. M. Seligman
Työn vaatimukset Terveyden heikentymispolku + Työuupumus + Sairastumine n - Työn voimavarat + + Työn imu Sitoutuminen Motivaatiopolku
Stressin tunnistaminen - Lieviä henkisiä väsymysoireita - Turhautuneisuutta - Fyysisiä oireita - Voimat ovat huvenneet - Vaatimukset tuntuvat kovilta - Innostukseni on kadonnut - Olen kadottanut mielenkiinnon työhöni - Mikään ei tunnu työssä riittävän - Kalenteri hallitsee minua - En kykene virkistymään - Olen tullut kyyniseksi - Minusta ei ole mihinkään - Tuntuu, ettei kannata yrittää - Olen lopen uupunut
Kuva Tunturisusi.com
Mitä tehdä työstressille? 1. Ongelman ratkaiseminen 2. Asenteiden muuttaminen 3. Tavoitteiden muuttaminen 4. Tärkeysjärjestyksen muuttaminen 5. Hyvinvoinnin lisääminen muilla elämänalueilla Ongelmanratkaisu tilanteen parantamiseksi, kissa po yda lle Selvitä, voisitko katsoa asiaa toisesta näkökulmasta? Onko tulkintasi oikea? Realistisempien tavoitteiden asettaminen kokeilemalla korkeampia tai matalampia tavoitteita Mikä on juuri nyt tärkeintä ja hallittavissa? Lisää hyvinvointia muilla alueilla, joista tulet hyvälle mielelle
. Mikä kuluttaa voimia omassa työssäsi? 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Mitä voit tehdä olosuhteille ongelman poistamiseksi? Mitä voit tehdä asenteillesi? Mitä voit tehdä tavoitteillesi tai tärkeysjärjestykselle? Entä voitko saada voimia muusta kuin työstä? Mistä?
Manka 1999, 2006, 2011
Minkälaisen tulevaisuuden haluamme? 1. Määritteleminen Mitä haluamme selvittää? Kirkastaminen 5. Tulevaisuus Mitä haluamme? (Miten valtuuttaa, oppia, improvisoida?) Innovointi Myönteinen henki 2.Keksiminen Mikä vahvistaa meitä? (parhaat kokemukset) Arvostaminen 4. Suunnittelu Mitä pitäisi olla? (Ihanne) Yhdessä rakentaminen Cooperrider, L. D. & Srivastva, S. 1987 3. Unelmointi Mitä voisi olla?(kuvittelemin en) Visiointi
Vastatkaa seuraaviin kysymyksiin ryhmissä Kerro paras onnistumisen kokemuksesi yhteisöllisyydestä. Mitä silloin tapahtui? Mikä teki kokemuksesta hyvän? Minkälaisia hyviä käytäntöjä teillä on yhteisöllisyyden edistämiseksi? 2.Keksiminen Mikä vahvistaa meitä? (parhaat kokemukset) Arvostaminen 20
Yhteisöllisyyden vahvistaminen positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, prinsessahattu, hyvien tekojen purkki minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne liikkuu? älylliset lähestymistavat: mietimme, mikä meillä lisäisi työniloa? työhyvinvointiohjelma myös ongelmat esiin: eräs pelastuslaitos järjesti henkilöstölleen hernetunnin. Jokainen sai kaivaa niin paljon herneitä nenästään kuin ennätti. Ennen pitkää tunnit kutistuivat ja loppuivatkin. Huutohetki.
Kehu ihmisiä selänkin takana!
Miten synnyttää omia voimavaroja? itsetuntemuksen lisa a minen, itsearviointi, peiliin katsominen myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen kirjaa ylös ilonaiheita ja mistä voit olla kiitollinen stressin tunnistaminen kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio, mindfulness) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus
Uusi näkökulma: psykologinen ergonomia - pelisäännöt Ylikierroksilla ka yva ei malta rauhoittua. Aivojen siirtyminen matalampaan toiminnan tilaan voi aiheuttaa vieroitusoireina mm. ahdistusta ja mielialan ailahtelua ja alakuloisuutta teknostressia Liiallinen tiedollinen kuormitus saattaa johtaa kognitiivisten resurssien hajautumiseen ja hallinnan tunteen menetykseen. Sopivan runsas informaatio tuottaa optimaalisen kuormituksen. Jos työmuistin informaationkäsittelykapasiteetti ylittyy esimerkiksi jatkuvan monitehtäväisyyden ja keskeytyksellisyyden vuoksi, stressitaso kohoaa ja tunne työn hallinnasta menetetään (Klingberg, 2009).
Psykologisen pääoman merkitys asenteet ratkaisevat Kyky hyväksyä ja säilyttää mielenrauha Henkinen tasapainomme ja hyvinvointimme on paljolti kiinni siitä, miten tulkitsemme eteemme tulevia tilanteita ja miten reagoimme niihin jokaisen eteen tulee paljon sellaista, mihin ei voi vaikuttaa Kyky olla oman elämänsä ohjaksissa Uskallus ja kysy tarttua mahdollisuuksiin Rohkeus tehdä valintoja ja elää omien arvojen mukaista elämää
Psykologinen pääoma on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen, terveyteen ja sitoutumiseen. Itseluottamus Toiveikkuus Optimismi Sitkeys vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään on opittavissa 40 % 10 % 50 % Perimä Olosuhteet Oma toiminta Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007
Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa 95-v. 27
Miten harjoiteltiin Itseluottamus: Mitkä tekijät ovat johtaneet onnistumisiin? Miten on selvinnyt ongelmista, voimavaralista? Toiveikkuus: Arvoharjoitus: omien tavoitteiden mukainen elämä Kirje Alladinille: mitä toivon puolen vuoden päähän? Optimismi: Kiitollisuusharjoitus, työn tähtihetket Rentoutuminen Sitkeys: Elämäni suunta: minne olen matkalla, mitä esteitä on tielläni, mitä ominaisuuksia tarvitsen voittaakseni esteet? Vastoinkäymisen uusi tulkinta
Miten lisätä optimismia? etsitään asioita, joista voi olla kiitollinen tai mikä on hyvin, myönteisten tunteiden kirjaaminen luontokuvat, lapsien katselu, lemmikkieläimet ja miellyttävät tilanteet laukaisevat ihmisessä piileviä myönteisiä voimia ja luovuutta ja niillä on tervehdyttäväkin vaikutus. (vrt. Korpela 2009, Otake ym. 2006) 1. synnyin Suomeen ja että täällä ei ole sotaa nyt, ruokaa on yllin kyllin ja että sukupuolellani ei ole ollut väliä eli olen saanut tehdä asioita mieleni mukaan 2) hyvästä puolisostani ja lapsistani (vaikka lasten sairaudet ja kasvu aikuiseksi onkin ottanut kipeää) 3) minulla on asunto, työtä ja että olen vielä työkuntoinen
Tänään olen kiitollinen
Nähdäkseen on pysähdyttävä
Palautuminen edistää hyvinvointia on tärkeätä välillä psykologisesti irrottautua työstä eli unohtaa työ henkisesti, kivakin negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Myös vuorotyö vaikeuttaa palautumista. Siihen tarvitaan enempi aikaa. palautumista edistävät työn voimavarat: hyvä esimiestyö ja työilmapiiri vaikeuttavat aikapaineet ja päätöksenteon vaativuus
Luonto rauhoittaa 4-7 min. syke hidastuu ja lihasjännitys laukeaa 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät http://www.metla.fi/tapahtu mat/2014/hyvloppuseminaari/pdf/millaine n-luonto-elvyttaa.pdf tee mielipaikkaresepti www.oivamieli.fi Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010
Viisi keinoa henkilökohtaiseen hyvinvointiin 1. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiisi ja anna heille aikaa. 2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa, sovita treeni kuntotasoosi, niin nautit siitä. 3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio epätavalliseen, kauneuteen, nauti hetkestä ja reflektoi kokemuksiasi. 4. Opi joka päivä: kokeile uutta, ota uusi vastuu työssäsi ja haaste, josta nautit. Korjaa pyörä. 5. Ole antelias: tee jotakin hauskaa ystävällesi ja ventovieraalle, kiitä, hymyile, katso sisään ja ulos. Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto Ake, J. & Thompson, S. 2010
Työnilonjulistus 2015 hyvässä tilassa Tampere 15.1.2015 www.uta.fi/jkk/synergos Vaihtakaamme näkökulmaa valittamisesta vaikuttamiseen. Luokaamme työnteolle sellaiset puitteet, jotka antavat työn sujua ja ajatuksen lentää Kohtaamiseksi tarvitsemme uusia tiloja, jotta näkisimme ja kuulisimme toisiamme. Mietittäköön myös yhdessä, mikä meillä on hyvin ja mistä voimme olla kiitollisia. Ahkeruus tai älykkyys eivät enää riitä, vaan niitä tärkeämmiksi tulevat innostus, aloitteellisuus ja kehittymishalu. Katsokoon itse kukin peiliin oman hyvinvointinsa kasvattamiseksi ja etsiköön arjesta positiivisia poikkeamia. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiisi ja varaa siihen aikaa. Opi joka päivä jotain, pane kiitos kiertoon ja ole liikunnallisesti aktiivinen. Pitäköön työnantajat kiinni tärkeimmästä pääomastaan, ihmisistä. 35
Lisätietoa www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Työnilo kirja alennus 20 % koodilla PRT1401A http://www.talentumshop.fi/kampanja/?c =PRT1401A Manka M-L. & Larjovuori R- & Heikkilä-Tammi K. 2014. Voimavarat käyttöön miten kehittää psykologista pääomaa. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/opaskirjat/psykologpo_esit e_241014_valmis.pdf Manka, M-L. & Bordi, L. (toim.) 2014. Tosielämän työhyvinvointia. Ratkaisuja ja kokemuksia. Tampereen yliopisto, Tampereen Business Campus, EU,ESR, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. EPub. http://www.uta.fi/jkk/tyovirta/index/tosiel%c3%a4m%c3%a4n%20ty%c3%b6hyvinvoi ntia.pdf Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L 2013 Työnilo. SanomaPro. Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja. Manka, M-L. & Manka, M. 2014. Työhyvinvoinnin johtaminen. E-kirja. Julkaisijana Talentum. Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva.