MÄNTSÄLÄ KAPULI IId ASEMAKAAVA työ 223d 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 23. päivänä maaliskuuta 215 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuu osa korttelista 2315. Asemakaavan muutos koskee katualuetta ja sillä muodostuu osa korttelista 2315. Alueen määrittely: Asemakaavalla muodostuu Mäntsälän kunnan kirkonkylän kortteli 2315 osa. 1.2 Kaavaalueen sijainti Suunnittelualue on Hyvinkää Porvoo Kt25 pohjoispuolella ja Helsinki Lahti moottoritien risteysalueen läheisyydessä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Kaavatunnus 223d Kapuli IId asemakaava 1:2 Tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa nykyistä Kapulin korttelia 2315. ASEMAKAAVAALUE Asemakaavalla pyritään vastaamaan yritystonttien kysyntään.
3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta 8.4.215 / 44 käynnistäminen Kunnanhallitus 2.4.215 / 114 ehdotus ja OAS nähtävillä 27.4.29.5.215 / X Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus vahvistaminen 24.8.216 / X..215 / X 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu osa Teollisuus ja varastorakennuksien korttelialuetta (T4). Korttelin lisäyksen pintaala on 1,9291 ha. Rakennusoikeutta muodostuu tehokkuusluvulla e=,3 579 km2. Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Moreenikadun kautta. Korttelin 2315 laajennus tasataan samaan kuin muu osa korttelista 92, m. Maaperä on täytelouhetta ja pinta mursketta. Koko asemakaavan ja muutosalueen koko on 1,9291 ha. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Liikerakentaminen toteutuu 5 vuoden kuluessa kaavan vahvistumisesta. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen lähellä 3m:n etäisyydellä ei ole asutusta. Lännessä alue rajautuu logistiikkakortteliin ja etelässä katuun. Idässä on metsää ja pieni suo. Alueen pohjoispuolella, noin 1 m:n päässä sijaitsee Jurvalan asuntoalue. Alueen käyttö ulkoilu ja virkistysalueena on hyvin vähäistä. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne Kortteli 2315 osa on Mäntsälän keskustassa n. 8 m VT4 ja VT25 risteyksessä, sen luoteissektorissa. Mäntsälän rautatieasemalle on matkaa kevyen liikenteen suunniteltuja reittejä pitkin n. 13 m. Alue on Mäntsälän taajaman seudullinen pääristeys ja sijainniltaan logistisesti paras. Palvelut ovat 2 3 km:n etäisyydellä ja kunnallistekniset verkostot valmiina. 3.1.3 Rakennukset Lähialueilla ei ole asuinrakennuksia tai asumiseen liittyviä toimintoja, etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin luoteessa ja lounaassa on yli 65 m. Kaavaalueen itäpuolella on Tokmannin logistiikkakeskus (n. 75km2) ja eteläpuolella suuri tietotekniikkayhtiö. Alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla ja täydentää Veturin työpaikkaaluetta (ent. Hyvinkääntien teollisuusalue.), joka sijoittuu Vt 25:n eteläpuolelle. 3.1.4 Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen on n. 3 km etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta. Lahden moottoritien itäpuolella sijaitsee Mäntsälän portin alue, johon on sijoittunut päivittäistavarakauppa, erikoistavarakaupan myymälöitä ja pienteollisuutta. Aluetta pyritään kehittämään palvelutoimintojen, hallinnon ja erikoiskaupan alueena. Hyvinkääntien eteläpuolella, Veturin työpaikkaalueelta on varattu tontteja teollisuus ja varastorakennuksille. Nykyisin Veturin alueella sijaitsee mm. katsastusasema, kahvila ja polttoaineen jakeluun tarkoitettu kylmäasema. 3.1.5 Liikenne Liikenne on toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä suurellekin jakeluyksikölle: Alueelta on kokoojatieliittymä Kt 25:lle. Vieressä on lisäksi Vt 4:n liittymä. Alueelle on suunniteltu oikoradan pistoraide. Vilkkaasti liikennöidyllä HelsinkiLahti moottoritiellä vuorokausiliikenne kirkonkylän eteläpuolella on noin 19 autoa, Hyvinkääntiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on 5328 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 718 ajoneuvoa (n. 13 %) MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
5 Liikennemäärät Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn liikenneennusteen mukaan Vt 25 keskimääräinen vuorokausiliikenne v. 22 nykyverkolla on 75 ajoneuvoa ja tavoiteverkolla 13 ajoneuvoa, eli lähes kaksinkertainen nykyiseen liikennemäärään verrattuna. Tavoiteverkossa tulevana Kapulin alueen kokoojakatuna olevan yhdystien (Vt 25 Mt 1471 Sälinkääntie) keskimääräinen vuorokausiliikenne liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn liikenneennusteen mukaan on 47 ajoneuvoa tien eteläosassa ja 365 ajoneuvoa tien pohjoisosassa eli maantien 1471 puoleisessa päässä. Yandex Oy:n rakentaminen viereiseen Kapuli IIb ei aiheuta juurikaan liikennettä, arvio on n. 1 2 rekkaautoa /vrk, työpaikkoja on koko laajuudessa vain 6, joten työmatkaliikennekin on vähäistä. Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet Kevyelle liikenteelle ei ole virallista väylää rautatieasemalta tai keskustasta. Laajemmin taajaman asukkaat käyttävät jonkin verran läheisiä metsäreittejä, mm. alueen lähellä kulkevalla maakaasulinjalla on hiihtolatu. Mt 25:n reunassa ei ole kevyen liikenteen reittiä. Kapulin muissa asemakaavoissa on katualueiden mitoituksessa huomioitu mahdolliset kevyenliikenteen reitit, joita pitkin voidaan järjestää yhteys myös Hyvinkääntien varteen sijoittuville bussipysäkeille. Joukkoliikenne Nykyisin linjaautoliikenne kulkee kaavoitettavan alueen eteläpuolitse Hyvinkääntietä Kt25 pitkin. Sälinkääntien ja Hyvinkääntien välisen tieyhteyden toteutuessa joukkoliikenteen kulkureitit tulevat uudelleen arvioitaviksi. 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Rakennussuojelualueet Alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Yksittäiset kohteet, kuten muinaismuistot ja muistomerkit Alueella ei ole säilytettäviä muinaismuistoja eikä muistomerkkejä. 3.1.7 Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallisen vesi ja viemäriverkoston piiriin, lisäksi alueella on maakaasu ja kaukolämpöputkiston valmius. Vesihuolto Vesihuolto on valmiina Moreenikadulla. Korttelin rakentaminen edellyttää kuitenkin vesihuollon uudelleen rakentamista. Tämä tarkoittaa uusien runkolinjojen rakentamista Jurvalan suunnasta. Vesihuolto joudutaan rakentamaan kokonaisuudessa kalliokanaaleihin, mikä lisää merkittävästi alueen rakentamiskustannuksia. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
6 Sähkö Kaapelointi tapahtuu pääosin tiealueella ja mahdollisia puistomuuntamoita sijoitetaan tonteille tien varteen. Alueen länsireunalla on 11 kw:n runkoverkko. 3.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Lahden moottoritie, oikorata ja Hyvinkääntie aiheuttavat melua alueelle, etäisyys on kuitenkin yli 2 m ja väliin sijoittuu teollisuuskortteli 2313. Melu ei ylitä korttelialueella 2315 voimassa olevia ohjearvoja. Tärinä Alueella ei ole tehty tärinämittauksia. Ilman laatu Ilman laadun pitoisuusarvoja ei ole tutkittu suunnittelualueella. Pilaantuneet maaalueet Alueella ei ole pilaantuneita maaalueita. 3.1.9 Luonnonympäristö Topografialtaan alue on tasainen louhittu kalliopinta ja täyttöalueella korttelin 2313 puolella täyttönä louhe. Alueen pintauksena onla kalliomurske. Pohjoispuolella on kallioalue. Alue on samalla vedenjakajaaluetta jossa valunta jakautuu sekä itään että länteen. Itäpuolella on pienen pintavesialueen puro ja soistunut notkelma, joka johtaa koillispuoliselle Isolammin lammelle ja edelleen soistuneiden kohtien kautta Färjärinojaan. Nykyisin viipymä on hyvä. Lännessä on laaja soistuneiden metsävyöhykkeiden alue. Pintavesien valunnalla ei ole vaikutusta lähialueiden hulevesien tasoihin eikä missään olosuhteissa aiheudu tulvavaaraa. Alueen ympärillä puusto on paikoin tiheää ja havupuuvoittoista. Kallion pinta on lähellä maanpintaa. Alueelle on teetetty v. 25 luontoselvitys, jonka mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueella ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. 3.1.1 Maanomistus Alue on kokonaan kunnan omistuksessa. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
7 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Alue on ympäristöministeriön 8.11.26 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi on merkitty ohjeellinen Sälinkääntien Mt 1471 yhdystien sekä sähköjohdon linjaus. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
8 3.2.2 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 22:ssa alue on merkitty Kirkonkylän osayleiskaavassa maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Voimassa olevan asemakaavan ja täydennysalueen rajaukset lisätty. Kapuli IId MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
9 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja kiellot Länsipuolella on voimassa kh. 11.11.213/22 hyv.kapuli IIc asemakaava. KAPULI IIc ASEMAKAAVA Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.28. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 3.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin Uudenmaan tiepiirin ja Mäntsälän kunnan toimeksiannosta JPTransplan Oy:ssä v.23. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on annettu kaikkia liikennemuotoja koskevia toimenpideesityksiä koko kunnan liikenneverkon parantamiseksi. Mäntsälän kaupan palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvityksen laati Entrecon Oy Mäntsälän kunnan toimeksiannosta v.26. Palveluverkkoselvityksen tarkoituksena oli jäsentää Mäntsälän kunnan vähittäiskaupan myymälärakennetta ja luoda näkemys kaupan palveluverkostosta v.22. Palveluverkkoselvityksessä todettiin mm., että Mäntsälän eteläinen moottoritien risteyksen länsipuolinen alue soveltuu hyvin liikennepalveluaseman sijoituspaikaksi. Sijainti palvelee valtateiden ohikulkuliikennettä ja toimii keskustaajaman asukkaille täydennysostopaikkana. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
1 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osallisten tavoitteet Logistiset yritykset edellyttävät melko suorakulmaista tonttia / korttelialuetta. Nykyisen korttelin 2315 mitat eivät riitä pitkien hallien toteuttamiselle. Tämän takia korttelia päätettiin laajentaa Alueen logistinen sijainti, liikenne yhteydet ja sähkön saatavuus olivat keskeisiä tekijöitä. Kapuli IId asemakaavan laajennusta ohjasi myös oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa osoitetaan koko Kapulin alueelle tavoitteellinen laajenemissuunta pohjoiseen. Kunnan tarpeita tarkastellen laajennustarve koskee koko Kapulia eli päätavoitteena pidettiin Kapulin olemassa olevan teollisuusalueen hyödyntämistä uusien yritysten sijoittumispaikkana, samoin olevien verkostojen hyödyntäminen mm. kuitukaapelit ja energiaverkko. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on tullut vireille Mäntsälän yrityskeskuksen aloitteesta. Maankäyttölautakunta 8.4.215 / 44 käynnistäminen Kunnanhallitus 2.4.215 / 114 ehdotus ja OAS nähtävillä 27.4.29.5.215 / X Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus vahvistaminen 24.8.216 / X..215 / X 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaiheen suunnitelmia ei aseteta erikseen nähtäville, koska kaavamuutoksen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Asemakaavaehdotus hyväksytään maankäyttölautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Kaavaehdotus asetetaan MRA 27 mukaisesti virallisesti nähtäville 3 päivän ajaksi. Asemakaavaehdotuksesta on mahdollista jättää muistutuksia. Vastineet jätettyihin muistutuksiin postitetaan niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet sekä jättäneet osoitteensa. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan paikallislehdissä, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan.
11 4.3.1 Ehdotusvaiheen osallistuminen Maankäyttölautakunta 8.6.216 Kapuli III asemakaavamuutosehdotus oli nähtävillä 27.4.29.5.215 välisen ajan ja siitä saatiin 3 lausuntoa ja yksi muistutus. Lausunnot Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus) Kaavaaineistossa tulee kuvata asemakaavan ja asemakaavan muutoksen liittyminen olemassa olevaan asemakaavatilanteeseen. Asemakaavan rajauksella lienee tarkoitus mahdollistaa korttelin 2315 rakentaminen yhtenäisillä rakennusmassoilla havainnekuvan mukaisesti. Voimassa olevassa asemakaavassa korttelialueen keskelle jää kuitenkin voimaan vanha sitovan rakennusalan merkintä sekä istutettavan alueen osa. Mikäli tarkoituksena on osoittaa korttelin 2315 yksi laaja yhtenäinen rakennusala, tulee asemakaavan rajausta muuttaa kattamaan myös nämä varaukset. Vastine: Asemakaava voidaan toteuttaa kahdella tavalla: 1) Alkuperäisenä pienempänä korttelina ilman tätä laajennusosaa. Laajennusalueen täyttö on hyötyyn nähden kallis, useita metrejä louhetta vaativa. Tällöin alkuperäinen istutusvyöhyke jää myös voimaan ja tulee toteuttaa maisemallisena suojaistutuksena. 2) Laajennettuna korttelina tämä kaavamuutos mukaan lukien. Täyttö on kannattava mikäli yrityksen maaaluetarvetta ei voida saavuttaa ilman sitä. Samoin täyttöalue voi toimia kohdan 1) mukaisen yritystoiminnan mahdollisesti laajentuessa. Tällöin kaavamuutoksen mukainen uusi suojaistutusvyöhyke korttelin itälaidalla korvaa alkuperäisen ja korttelin keskelle jäävä istutus voidaan rakennuslupakäsittelyssä todeta korvautuvaksi.
12 Korttelin 2315 voimassa olevan alueen yhdistämisestä kysyttiin erikseen mielipidettä rajanaapurilta, ei huomautettavaa (liitteenä). KeskiUudenmaan ympäristökeskus KeskiUudenmaan ympäristökeskuksella ei ollut käytössään Kapulill alueen hulevesiselvitystä tai suunnitelmaa eikä Kapuli IID:n kaavaehdotuksessa ollut hulevesien hallintaa koskevia kaavamääräyksiä. Mikäli hulevesien hallintaa ei ole selvitetty Kapuli II asemakaavan laadinnan yhteydessä, tulee Kapuli IID:n jatkosuunnitteluna tehdä suunnitelma hulevesin hallinnasta ja laatia kaavaan tarvittavat hulevesimääräykset. Hulevesien viivyttäminen alueella on erityisen tarpeellista, sillä Mäntsälän hulevesiohjelman luonnoksessa Färjärinojan putkitettujen osuuksien kapasiteetti on todettu riittämättömäksi ja tulvareittien puuttuvan. Vastine: Kapuli III hulevesiselvityksessä 7.2.214 / Ramboll s. 4 kartassa todetaan nyt kyseessä olevan Kapuli IId alueen hulevesien ohjautuvan vedenjakajan johdosta pohjoisten suoalueiden kautta (liittenä). Alueelta hulevedet eivät ohjaudu suoraan Färjärinojaan. Kun lisäksi kyseessä on pintaalaltaan n.,5 ha alue, jonka hulevesien ohjautumisessa ei tapahdu muutosta, imeytymätön huleveden isämäärä olisi vähäinen. Imeytyminen tapahtuu itäpuolisen notkon suoalueen kautta edelleen pohjoisille soille, joten havaittavaa eroa Färjärinojan vesimääriin ei aiheudu, joten viivytysaltaan rakentamisesta ei olisi hyötyä. Em. syistä ei pidetty tarpeellisena erillisen hulevesiselvityksen suorittamista. Hulevesiä koskien täydennetään kaavaselostukseen kohtaan 5.4 Hulevedet. Mäntsälän vesi Vesihuolto on valmiina Moreenikadulla. Vesihuollon osalta tulee jatkaa olemassa olevaa o 2 jätevesiviemäriä sekä kahta rinnakkaista 11 vesijohtoa tontin lähelle. Nämä toteutetaan vasta kun kaava on lainvoimainen. Mikäli olemassa oleviin runkolinjoihin on tehtävä muutoksia, tulee muutoskustannuksista vastata niistä hyötyvä taho. Vastine: Ei aiheuta muutosta. Lähinaapuri Erikseen pyydetty korttelin 2315 länsiosan (voimassa oleva osa) naapurin mielipiden korttelin laajennuksesta, erillinen pyyntö ja vastine liitteinä. Ei huomautettavaa. Yhteenveto muutoksista/täydennyksistä Hulevesiä koskien täydennetään kaavaselostukseen kohtaan 5.4 Hulevedet.
13 4.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli Seuraavassa esitellään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet, jotka huomioidaan Kapulin asemakaavojen laadinnassa. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Mäntsälän yritysalueiden suunnittelussa huomioidaan yritysten saavutettavuus eri liikennemuodoilla. Mahdollisimman suuri osa henkilöliikennesuoritteesta tulee olla mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen yhteyksin. Kapulin yritysalueen saavutettavuus rautatieasemalta tulee huomioida. Asumista ei ohjata suojaamattomana alle 1 km:n etäisyydelle työpaikkaalueista ja keskeisimmillä työpaikkaalueilla pyritään korkeaan aluetehokkuuteen. Erityistavoitteet Yritysalueet sijoitetaan nykyisten verkostojen vaikutuspiiriin tai välittömään läheisyyteen. Uudet yritysalueet tulevat täydentämään jo olemassa olevia alueita, jolloin yhdyskuntatekniset verkostot tulevat tehokkaasti hyödynnetyiksi. Kirkonkylän eteläosan yritysalueet mahdollistavat monipuolisen, eri yritystoimialoja sisältävän rakenteen toteuttamisen, esim. suurten logistiikkayritysten, datakeskusten, PKsektorin tuotantotilojen sekä tilaa vievien palveluiden sijoittumisen. Kirkonkylän eteläosan yritykset tukeutuvat moottoritie (Vt 4) Kehä V:n Hyvinkää Porvoo tie (Vt 25) ja Helsingintien (Mt 14) joiden risteysalue on logistisesti Mäntsälän paras. Mäntsälän taajama pidetään yhtenäisenä rakenteena olemassa olevien palvelujen keskellä. Erillisiä satelliittiosia ja etäämpänä palveluista tai turvallisista liikenneyhteyksistä sijaitsevia yritysten tai asuntoalueiden saarekkeita ei rakenneta. (Maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet: Ei ole todettu.) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Mäntsälän keskustaajaman yritysalueita vertaillaan ja yhdyskuntarakennetta parannetaan ko. alueiden yritysten valinnalla ja yritysalueiden sijoittelun painottamisella. Erityistavoitteet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Mäntsälän keskustaajaman toimivuutta tuetaan ohjaamalla yritysalueet kiinni kunnallisteknisiin verkostoihin tai niiden edullisimpiin laajentamissuuntiin. Toimiva liikennejärjestelmä: Rakennetaan ja parannetaan kevyen liikenteen reittejä työpaikkaalueille rautatieasemalta ja keskustasta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen: Mäntsälän päivittäistavarakaupat sijoitetaan tiiviinä ryhmänä ydinkeskustaan. Tilaa vievät kaupat kootaan Mäntsälän kirkonkylän taajaman eteläosaan. Sijoittelulla turvataan vetovoimaiset ja monipuoliset palvelut keskustassa ja vähennetään taajaman sisäistä ajoneuvoliikennettä. Maa ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön: Mäntsälän keskustaa rajaavat metsät ja peltoaukeat. Kapulin rakennettavuus on
14 hyvä ja ne sijaitsevat kiinni taajamarakenteessa rikkomatta maiseman suurmuotoja so. peltojen ja metsien rajauksia. Meluhaitan huomiointi toimintojen sijoittamisessa: Yritysalueet keskitetään meluisille vyöhykkeille ts. moottoritien ja oikoradan lähialueille. Energian säästäminen sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön edistäminen: Keskitetään yritysalueet kaukolämmön ja lämmön talteenoton verkostojen yhteyteen tai niiden edullisiin laajennussuuntiin. Vedenhankinnan turvaaminen: Ei sijoiteta teollisuutta tai tuotannollista yritystoimintaa pohjavesialueille. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Erityistavoitteet Valtakunnallisesti merkittävät maisemat ja kulttuuriympäristöt ja kohteet: Yritysalueita ei sijoiteta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi todetuille alueille. Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet: Kapulissa ei ole. Ylikunnallisesti merkittävät virkistyskäytön reitistöt ja verkostot: Kapulissa ei ole. Rantaalueiden säilyminen, lomaasumisen viihtyisyys, kyläverkoston tukeminen, nykyisen infrastruktuurin hyväksikäyttö: Kapulissa ei ole rantaalueita. Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden ja metsätalousalueiden säilyttäminen: Kapulissa ei ole, metsäalueet ovat pääosin hakatut. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen edistäminen: Keskitetään yritysrakentaminen mahdollisimman lähelle moottoritien (Vt 4) ja Kehä V:n HyvinkääMäntsäläPorvootie (Vt 25) risteystä sekä Hlesingintien (Mt14) varteen ja mieluiten alle 5 km:n etäisyydelle rautatieasemasta ja Mäntsälänportin palveluista. Parannetaan kevyttä liikennettä kevyen liikenteen runkoverkolla. Energiahuolto: Kapulin alueen erityisetuna ovat sähköverkon 11 kv:n päälinja ja lämmön talteenotto taajamakaukolämmöksi (piuarvona arvioitu saavutettavan 1,2). Erityistavoitteet Kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja: Yrityskortteleita sijoitetaan vain nykyisen päätiestön lähivaikutusalueelle (etäisyydelle alle 1 km). Valtakunnallisesti merkittävät radat, maantiet, vesiväylät, lentoasemat ja rajanylityspaikat: Varaudutaan uusien rautatieasemien ja pistoraiteiden rakentamiseen oikoradan varressa.
15 Luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet Mäntsälän kirkonkylän henki ja toimivuus: pyritään säilyttämään kirkonkylän monimuotoinen toiminnallisuus sijoittamalla yritysalueet lähelle, mutta suojaavien maisemallisten kokonaisuuksien taakse. Kaavamääräyksien avulla osaalueiden rakentaminen ja käyttö sopeutetaan lähiympäristöön. Kapuli on sopiva alue suurten yritysten tarpeisiin, koska se on maisemallisesti suojattu asumiseen nähden ja kuitenkin lähellä hyvien liikenneyhteyksien varressa, mahdollista muodostaa suuria tontteja eikä alue sovellu asumiseen. 4.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen / Kapuli IIc ja IId Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1 Toimiva aluerakenne 2 Eheytyvä aluerakenne ja elinympäristön laatu 3 Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 1) Toimiva aluerakenne sekä elinkeinoelämän kilpailukyky ja monipuolisuus ja rajavalvonnan tarpeet Mäntsälän kunnan väestönkasvu ja kokonaisliikenteen määrä riippuvat merkittävästi yritysalueiden kehittymisestä. Mäntsäläläiset käyvät töissä muualla; 6 % työikäisistä pendelöi. Moottoritie ja lähiliikenteen junat ovat ruuhkaisia aamulla Helsingin suuntaan ja illalla päinvastoin. Työpaikkojen sijoittuminen Mäntsälän kirkonkylän välittömään läheisyyteen vähentäisi liikennettä, kustannuksia ja asukkaiden liikkumiseen käyttämää aikaa. Resurssien tehokkaampi käyttö parantaisi siten elämisen laatua. Mäntsälässä seudulliset päätiet ja rautatie sekä keskustan rakenne ohjaavat yritysten sijoittamista: Työpaikkavaltaiset suuret ja paljon energiaa käyttävät yritykset soveltuvat Kapuli IIc ja IId:n alueille. Vähän liikennettä aiheuttavat suuret logistiset yritykset soveltuvat Mäntsälä pohjoinen ja Linnala eteläinen rakentamattomille alueille. Tilaa vievä kauppa ja palvelut soveltuvat Mäntsälän pohjoisen Vt 4 liittymän ympäristön ja Linnalan yritysalueille. PKyritykset ja alihankinta soveltuvat Linnalan ja Poikkitie yritysalueille. 2) Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olevaan rakenteeseen tukeutuva uusi rakentaminen ja olevan rakennuskannan hyödyntäminen, hyvän taajamakuvan luominen ja yhtenäisten viheralueiden säilyminen, huomioida ilmastonmuutos, kuten tulvavaaraalueet ja riskien ehkäiseminen, melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.
16 Nykyistä rakennetta täydennetään rakentamalla kevyen liikenteen reitit keskustan, rautatieaseman ja Kapulin välille ja tällä parannetaan sekä saavutettavuutta, että liikenteen turvallisuutta. Kapulin laajentamisen reunaehtoina ovat luonto ja häiriötön suhde asumiseen. Kapulissa säilytetään liitooravien alue sekä suojaava metsävyöhyke. Tulvavaaraa ei ole koska Kapuli IIc ja IId:n hulevesien valunta ei kallioalueeseen verrattuna muutu (kovat pinnat) ja alue on soiden ympäröimä. Melu ja ilman epäpuhtaudet asuinalueilla vähenevät kun yritykset ovat erillään asumisesta ja aiheuttavat vähemmän liikennettä pääteiden solmukohdassa. Tärinästä ei aiheudu maaperän koostumuksen (kalliota) takia ongelmia 3) Kulttuuri ja luonnonperinnön ja luonnonvarojen säilyminen ja virkistyskäytön edistäminen, ekologisen kestävyyden huomioiden, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien alueiden säilymisen varmistaminen ja pinta ja pohjavesien suojelutarpeen huomiointi Kapuli IIc ja IId:ssä ei ole kulttuuri ja luonnonperinnön kohteita. Kapuli IIc ja IId:n alueille ei suuntaudu virkistyskäyttöä. Kapulin IIc ja IId:n rakentaminen yritystoimintaan ei aiheuta muutoksia pintavesien virtauksissa tai määrissä, lukuun ottamatta pihoilta tapahtuvia valuntoja. Koska alue on ollut aiemmin pääosin kalliota, jota suot ympäröivät, ei pintavesien imeytymisessä ja virtauksissa tapahdu laajemmalla alueella muutoksia. Kapuli IIc ja IId eivät ole pohjavesialueella. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kapuli IIc ja IId ovat Kehä V Hyvinkää Porvoo tie (Vt 25) ja moottoritien (Vt 4) liittymän vieressä ja lähellä rautatieasemaa (n. 3 km). Kevyen liikenteen reitit tulee rakentaa Kapuli IIc ja IId:n, rautatien henkilöliikenneaseman ja keskustan väleille. Olemassa oleva, yksityisen käyttöön rakennettu silta otetaan kevyen liikenteen verkoston osaksi (yleiskaavan mukaisesti). Reitille ohjataan myös Veturiin suuntautuva työmatkojen kevyt liikenne. Reitti parantaa samalla rautatien länsipuolisten asuntoalueiden kevyen liikenteen yhteyksiä keskustaan. Alueen rakentumisessa hyödynnetään olemassa olevia sähkö, vesi, viemäri, katu ja kaukolämpöverkkoja. Viereiselle 11 kv:n runkolinjalle on rakenteilla muuntoasema, jolloin sähkönsiirron kapasiteetti edelleen kasvaa. Kapuli IIc ja IId sijoittuvat valtaväylien läheisyyteen eivätkä aiheuta Mäntsälän sisäiselle verkolle rasitetta. Tehostetaan energian talteenottoa sähkön ja kaukolämmön synergialla, so. yritysten hukkalämpöä otetaan talteen ja käytetään kaukolämpönä. Alueella on tietoverkkoja varten kuitukaapeli. Alueella on valmius rakentaa pistoraide oikoradalle.
17 4.6 Rakennemalli yritysalueet Rakennemallilla tarkastellaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, toimintaa sekä rakentamis ja käyttökustannuksia. Yhdyskunnan voimavarat, vaikka riittäisivätkin useiden samanaikaisten alueiden vaatimien verkostojen toteuttamiseen, eivät tule tehokkaasti käytettyä ilman selkeää toimivaa kokonaistavoitetta. Yhdyskunnan tulee tuottaa edullisesti korkealaatuisia yrittämisen palveluja. Selkeä toiminnallinen rakenne on yksinkertainen ja rakenteen osat tukevat kokonaisuuden toteuttamista ja toiminnan tavoitetta. Vaihtoehtoisten kokonaisrakenteiden selvittäminen merkitsee osien keskinäisten vuorovaikutusten löytämistä huomioiden yhdyskunnan resurssien riittävyys tarkastelujaksolla. Tässä Kapuli IIc ja IId:n rakennemallitarkastelussa ei laadita vertailumalleja vaan todetaan eri alueiden ominaisuudet suhteessa toisiinsa. Rakenteen toiminta Seudulliset ja kokoojatiet sekä niiden turvallisuus Kevyen liikenteen reitit ja joukkoliikenne Yritysalueen toimivuus Yritystonttien monipuolisuus Asumisen ja yritystoiminnan yhdistelmät ja erottelu Rakentamiskustannukset Kiinteitä, verkostopituuksiin voidaan vaikuttaa. Talorakentaminen Seudulliset pääväylät ja kokoojatiet Kunnallistekniikka Käyttökustannukset (Muuttuvia ja näihin voidaan vaikuttaa) Palvelujen saavutettavuus ja toimivuus Huoltoajo lenkkiperiaate Laadulliset tekijät Yritysalueita ja osia leimaava kokonaishenki Kulttuuriarvot, paikalliskulttuurin ilmeneminen Maisemaarvot Asumisviihtyisyys, erityisesti häiriöttömyys ja turvallisuus (myös muu kuin liikenne) Virkistysverkosto, Luonto ja puhtaus, puusto ja kasvillisuus
18
Mäntsälän yritysalueiden vertailutaulukko 19 Vertailtava Kapuli IIc/d Kapuli III Veturi Mäntsälän portti / Linnala Linnala etelä Poikkitie Liljendal Kruunun alue Sälinkääntie Mäntsälä pohjoinen Rakenteen toiminta Ajoneuvoliikenne ja turvallisuus Kevyt liikenne reitit ja turvallisuus huom! huom! huom! huom! Yritysalueen toimivuus Yritystonttien monipuolisuus Asumisen ja yritysten erottelu Rakentamiskustannukset Rakentaminen Seutu ja kokoojatiet Kunnallistekniikka Käyttökustannukset Yrityksen saavutettavuus Työpaikkaliikenteen määrä Huoltoajo lenkkiperiaate Laadulliset tekijät Kokonaishenki Isot yritykset Isot yritykset PKyritykset Tilaavievä ja Tilaavievä ja PKyritykset PKyritykset PKyritykset PKyritykset Isot yritykset palvelut palvelut Suhde aluerakenteeseen Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu Ei sopeudu Ei sopeudu Ei sopeudu Sopeutuu Suhde kunnallisiin verkostoihin hyöd verk hyöd verk hyöd verk hyöd verk ei verkost hyöd verk hyöd verk hyöd verk hyöd verk ei verkost Häiriöt Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta Aiheuttaa Aiheuttaa Aiheuttaa Ei aiheuta Kapuli IIc ja IId yhdyskuntarakennearvioinnin vaikutukset Kapuli IIc ja IId:n asemakaavaa on työstetty monessa vaiheessa. Inventointien ja lähtökohtien selvityksen myötä todettiin mahdollisuus Kapulin yritysalueen laajentumiselle vaiheittain.. Kapuli IIc ja IId todettiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen reunaehtojen perusteella ensisijaiseksi yritysalueeksi. Kapuli IIc ja IId:n työpaikkaalueelle tulee rakentaa turvalliset kevyen liikenteen reitit rautatieasemalta ja kirkonkylän keskustasta. Nämä reitit tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, koska niitä hyödyntävät myös nykyiset Kapulin ja Veturin yritykset sekä rautatien länsipuolella asuvat.
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus 2 Asemakaavalla muodostuu teollisuus ja varastorakennuksille osoitettuun kortteliin 2315 (T4) 1,93 ha:n laajennus. Rakennusoikeutta tonteille muodostuu tehokkuusluvulla e=,3 579 km2. Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Moreenikadun kautta. Pohjoisosan maasto on tasattu samaan korkoon eteläpuolisen teollisuusalueen kanssa 92, m. Maaperä on kalliota tai täytelouhetta ja pinta mursketta. Kuva 1. Kapuli IId yritysalueen laajennus. 5.2 Mitoitus Koko asemakaavan ja muutosalueen koko on n. 1,93 ha.
21 5.3 Palvelut Alueella ovat kaikki kunnalliset verkostot. 5.4 Kaavan vaikutukset Toimiva aluerakenne Mäntsälän kilpailukyvyn ja kehittämisen kannalta kaavoitettava työpaikkaalue sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla, tärkeiden liikenneyhteyksien varrella. Alueen vahvuus perustuu osaltaan myös laajennusmahdollisuuksiin, jotka on huomioitu katuverkon ja kortteleiden suunnittelussa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueelle sijoittuvat työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Työpaikkaalue sijoittuu olemassa olevan teollisuusalueen pohjoispuolelle täydentäen luontevasti aluerakennetta. Liittyminen valtakunnalliseen tieverkkoon on huomioitu jo edeltävässä asemakaavassa ja mm. Mäntsälää koskevassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty tavoiteverkko. Kaavamuutosalueelle voidaan järjestää myös joukkoliikenneyhteys. Vaikutukset liikenteeseen Alueen käyttöönotto lisää liikennettä aiempiin varauksiin sisältyen eli liikennemäärän kasvu on ennakoitu jo Kapuli IIb ja IIc asemakaavoissa. Näin siksi että koko Kapuli IIb alue on sidottu Yandex Oy:lle mikä ei aiheuta juurikaan liikennettä, 1 2 rekkaa / vrk ja 6 työntekijää. Kapuli IIc ja IId on pienempi kuin Yandeksin sitoma 8 ha alue, joten liikennemäärät eivät kasva ennakoituihin nähden tämän kaavan myötä VT 25:lla. Teollisuusalueelle johtavan liittymän suunnittelussa on huomioitu nämä tulevat liikennemäärät. Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmää on suunniteltu ja kehitetty kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta, että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kapulin työpaikkaalue kytkeytyy tehokkaasti olemassa oleviin pääväyliin ja suunnitteilla oleviin tieyhteyksiin. Alueen käyttöönoton aiheuttamat vaikutukset Alueen käyttöönotolla ei ole merkittäviä vaikutuksia asutukseen. Suunnittelualueen ja lähimmän asutusalueen välissä on metsää. Alueen pohjoispuolella, noin 1,3 kilometrin päässä sijaitsee Jurvalan asuntoalue. Teollisuustonteiksi varatun alueen käyttö ulkoilu ja virkistysalueena on hyvin vähäistä. Hulevedet Kapuli III hulevesiselvityksessä 7.2.214 / Ramboll s. 4 kartassa todetaan nyt kyseessä olevan Kapuli IId alueen hulevedet ohjaa vedenjakaja pohjoisten suoalueiden kautta. Alueelta sadevedet ovat ohjautuneet läpäisevän ohuen moreenikerroksen läpi itäpuoliselle pienelle suolle, josta vedenjakaja ohjaa vedet pohjoiseen suoalueille ja edelleen itään ja lopulta n. 2 km kierron jälkeen Färjärinojaan. Hulevedet eivät siis ohjaudu suoraan Färjärinojaan. Kun asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on kyseessä pintaalaltaan n.,5 ha alue, jonka hulevesien ohjautumisessa ei tapahdu muutosta, imeytymätön
22 huleveden lisämäärä on vähäinen, joten havaittavaa eroa Färjärinojan vesimääriin ei aiheudu. Jos mukaan otetaan kaikki Kapulin ko. vedenjakajan ohjaamat hulevedet (korttelit 213 ja 215 T4 kadut yhteensä n. 17 ha) pohjoisen suoalueen kautta kulkevien hulevesien virtaamassa tapahtuvat muutokset (rankkasateet ja sulamisvedet) voidaan arvioida suoraan Kapuli III hulevesiselvityksen perusteella (ks. s.8, : Tonttien viivytys vesien määrä ilman viivytystä yht 2318 l/s. Vastaava viivytysaltaan tilavuus 1623 m3. Suoalueiden kaavaalueiden hulevesiä viivyttävän alueen pintaala on 81ha eli 8m2, mikä merkitsee se enimmillään n. 2 mm veden pinnan nousua alueella ja paikallisestikin enintään n. 2 mm rankkasateen aikana. Hulevesin kulkureitin pituus on viivytysalueen soilla n. 1km ja koko matka Färjärinraitin radan alikulkuun n. 3,5 km. Edellä olevan perusteella voidaan todeta etteivät Kapuli III länsiosan hulevedet aiheuta ongelmia Färjärinojan rautatien alikulkuun tai muualle sen vaikutusalueella. Ote s. 4 Kapuli III hulevesiselvitys 7.2.214 / Ramboll Asemakaavaalue Pöly ja meluhaitat Pöly tai meluhaittoja ei ole havaittu.
23 7. Toteutus 7.4 Toteuttaminen ja ajoitus Alue rakennetaan 5 vuoden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta. 7.5 Toteutuksen seuranta Mäntsälässä 17. päivänä elokuuta 216 Kaavoittaja Viran puolesta Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit. yo, SNIL Vs. Kaavoitusjohtaja Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 2 Osallistumis ja arviointisuunnitelma 3 Havainnekuva 4 Kapuli III hulevesiselvitys 7.2.214 / Ramboll
24