1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu & aineenvaihdunta Imeytyminen Aivojen ja hermoston kehitys Allergia Maku Allergia Lihavuus Sydänsairaudet Diabetes Terve elämä Lähde: Save the Children. Nutrition in the First 1,000 Days. State of the World s Mothers 2012 1
Kasvuympäristö vaikuttaa lapsen tulevaan terveyteen (vähintään 80 %) Enintään Ravitsemus Ruoankäyttö, ravinnonsaanti, makukokemukset Vähintään Elintavat Infektiot Muut ympäristötekijät Uni, liikunta, stressi Lähteet: Gluckman ym. Genome Med. 2010; Ali. WJD 2013; Choquet 2013; Lillycrop. Proc Nutr Soc 2011; Hebebrand ym. Obes Facts 2010; Voight ym. Nat Gen 2010; Bouchard 2009; Waterland & Michaels Ann Rev Nutr. 2007; Darnton Hill ym. 2004. Valinnat merkityksellisiä jo ennen raskausaikaa > Määrittävät lapsen tulevaa terveyttä Lähde: www.thebarkertheory.org 2
Odotusaikana luodaan pohja tulevalle terveydelle Sopiva kasvu Elintavoilla pienempi sairastumisriski: lihavuus, allergiat, sydän ja verisuonitaudit diabetes Äidin riittävät ravintovarastot ja suositustenmukainen ravintoaineiden saanti Istukan toiminta Lähde: www.thebarkertheory.org/publications.php Suolisto avain terveyteen Monet tarttumattomat taudit ja lihavuus yhteydessä mikrobistoon ja puolustusjärjestelmään Suolistomikrobistoon vaikuttavat ympäristötekijät (mm. synnytystapa, gestaatioikä, mikrobialtistukset, antibiootit, ravinto) ja perimä äidin ravinto ja stressi? Suolistomikrobit ovat yhteydessä kehon koostumukseen, ruoansulatukseen, aineenvaihduntaan, jopa aivoihin Suolistomikrobisto tehostaa ruoansulatusta, parantaa ravintoaineiden käytettävyyttä ja imeytymistä, edistää puolustusjärjestelmän kehittymistä ja rajoittaa patogeeneja Imeväisiässä ympäristön mikrobeilla suuri merkitys myöhempään sairastuvuuteen (mm. sairastuvuus infektioihin, allergioihin, diabetekseen & lihavuuteen) (biodiversiteettihypoteesi) Ravinnon laktoosi, prebioottiset oligosakkaridit, rasvat ja proteiinit sekä äidinmaidon vasta aineet tukevat suoliston mikrobiston kehittymistä ja valintaa Lähde: Nauta AJ ym. Am J Clin Nutr 2013 (review) 3
Lähteet: Jeurink P ym. 2013 (rev); Nauta AJ ym. 2013 (rev); Oozeer R ym. 2013 (rev); THL raportti 32/2009 Sisältää terveyttä edistäviä ainesosia, kuten oligosakkarideja, nukleotideja, rasvahappoja immunoglobuliineja, sytokiineja, kasvutekijöitä ja puolustusjärjestelmään vaikuttavia tekijöitä sekä mikrobeja Äidin ravinnolla vaikutusta äidinmaidon koostumukseen (mm. LC PUFAs) Äidinmaito superfoodia suolistolle Tukee oraalisen toleranssin kehittymistä Imetetyillä suolistossa enemmän Lactobacillus ja Bifidobacterium kantoja No 1 Suojaa vauvaa vaikeilta hengitystietulehduksilta, ripulitaudeilta, korvatulehduksilta & keskosia vaikeilta suolitulehduksilta Tehostaa hemofilus ja pneumokokkirokotteiden immuunivastetta Lapsen helpompi hyväksyä makuja raskaus ja imetysajalta 2. & 3. raskauskolmannes Lähteet: Beauchamp GK &Mennella JA. Digestion 2011; Mennella JA & Trabulsi JC, Ann Nutr Metab 2012; Trout KK & Wetzel Effinger L. Curr Diab Rep. 2012; Cucó G ym. Eur J Clin Nutr 2006; Mikkilä V ym. Br J Nutr 2005; Birch LL & Davison KK. 2001 4
Milloin gluteeni pitäisi tuoda ruokavalioon? Gluteenia voidaan alkaa antaa imeväiselle 4-12 kk:n iässä. Lähde: Szajewska H ym. JPGN 2016;62(3):507 13. Onko gluteenin lähteellä merkitystä? Kun gluteeni tuodaan imeväisen ruokavalioon, sen lähteestä (tyypistä) ei voida antaa suositusta. Lähde: Szajewska H ym. JPGN 2016;62(3):507 13. 5
Gluteenin määrä ja keliakiariski Suuria gluteenimääriä olisi hyvä välttää ensimmäisten kuukausien aikana sen jälkeen, kun gluteeni on tuotu imeväisen ruokavalioon. Lähde: Szajewska H ym. JPGN 2016;62(3):507 13. Proteiinin saanti varhaislapsuudessa imeväis ja leikki iän aikaikkuna? 6
Lasten lihavuuden suuret terveysriskit, mm. Korkea verenpaine Rasvamaksa Uniapnea Astma Tuki ja liikuntaelinten häiriöt Lähde: WHO 2014. Ad hoc Working Group on Science and Evidence for Ending Childhood Obesity Tyypin 2 diabetes Emotionaalinen, taloudellinen ja sosiaalinen kuorma Insuliiniresistenssi Lasten tilanne Suomessa? 5 vuotiaista yli normaalipainon 12,3 % (26 %) 20,2 % (14 %) Lähde: Lasten lihavuuden Käypä hoito suositus 2012; Saari ym. Ann Med 2011; Vuorela N ym. Acta Paediatr 2009. 7
Yli normaalipainoisten lasten osuudet v. 1936 2008 Lähde: Kautiainen ym. SLL 2010 Suomalaislasten energiansaanti laskenut Lähde: KTL 2008 8
Lihomista tukevat Lähde: Lasten lihavuuden Käypä hoito suositus 2012 Lihavuusriskiin mahdollista vaikuttaa jo odotusaikana Imeväisiän nopea kasvu Lähde: Lasten lihavuuden Käypä hoito suositus 2012 9
Gestaatiodiabeteksen riskit Lisää äidin tyypin diabetes 2 riskiä Lisää lapsen komplikaatioiden riskiä synnytyksessä Lähde: Luoto R ym. Duodecim 2014. Lisää lapsen myöhempää ylipainoriskiä Lisää lapsen diabetesriskiä myöhemmin elämässä Lisää lapsen sydän ja verisuonitautiriskiä Raskausajan BMI Suomessa 13% odottajista lihavia! Keskimääräinen synnyttäjien BMI 24,5 (v. 2014) Lähde: Perinataalitilasto: synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2013. Suomen virallinen tilasto. THL 23/2014; Perinataalitilasto: synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2014. Suomen virallinen tilasto THL 19/2015. 10
Patologisen glukoositoleranssin prevalenssi Suomessa Synnyttäjät % joilla patologinen glukoositoleranssi Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 % 8,5 9,5 9,6 8,9 11,2 12,5 12,7 15,0 15,9 Huom: vastaava osuus 22,6% 35 vuotiaille ja sitä vanhemmille synnyttäjille (osuus kaikista synnyttäjistä 20 % v. 2014). Lähde: Perinataalitilasto: synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2013. Suomen virallinen tilasto. THL 23/2014. Perinataalitilasto. Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2014. THL 19/2015. Lasta suojaavat lihavuudelta Aikaisintaan 4 kk iässä imetyksen ohessa Lähde: Lasten lihavuuden Käypä hoito suositus 2012 11
Mikä ravinnossa lihottaa? Lähde: Lasten lihavuuden Käypä hoito suositus 2012 Lähteet: Koletzko B ym. Adv Exp Med Biol. 2009; Koletzko B ym. Am J Clin Nutr 2009; Rolland Cachera M F ym. Archives de pédiatrie 2008 Ravintoaineet eri iässä rasvaa < proteiinia > rasvaa > proteiinia < 12
Liika proteiini syy lihomiseen? > aminohappoja insuliini & kasvutekijä IGF-1 Lähteet: Koletzko B ym. Adv Exp Med Biol. 2009; Koletzko B ym. Am J Clin Nutr 2009; Rolland Cachera M F ym. Archives de pédiatrie 2008 Mitä uusi pohjoismainen ravitsemussuositus sanoo? Suositusta runsaamman proteiinin saannin yhteydestä myöhempään lapsuusiän ja nuoruusiän lihavuuteen on vakuuttavaa näyttöä. Lähde: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2012, osa 1 http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009 13
Proteiinin yhteys lihavuuteen uusissa suomalaisissa lasten ravitsemussuosituksissa Liiallinen eläinproteiinin saanti on yhteydessä tyypin 2 diabetesriskin lisääntymiseen sekä lapsilla ylipainoon. Lähde: Virtanen S ym., VRNK &THL. Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille. Suomen Yliopistopaino Oy, 2016. 14