Tunnekokemusten teoriaa Tunteiden käsittely työnohjauksessa Kehittämistä edistävä työnohjaaja -koulutus 16.1.2014 Saara Repo Sosiaalipsykologi (FT), työnohjaaja
Käsitteitä Emootio = tunne Motere = liikuttaa E-etuliite = poispäin Emotere = liikuttaa poispäin Affekti = voimakas, lyhytkestoinen tunne tai tunteenpurkaus, kiihtymys Tunnekokemus = tietoinen psykologinen kokemus (esim. muisto, kuvitelmat, hetkessä koetut tunteet)
Emootioiden eli tunteiden ominaislaatu Prosessuaalisuus Virtaavuus Tavoittamattomuus Hallitsemattomuus Herättävät toimintavalmiuden Emootio -> Tilannearvio suhteessa tavoitteisiin -> Toimintavalmius
Tunteiden jäsentelyä Toskala (1998) Ensisijaiset tunteet: viha, pelko, suru, ilo, onnellisuus, rakkaus, huolenpito ja häpeä Toissijaiset tunteet: reaktioita edellisiin esim. kateus, mustasukkaisuus, syyllisyys, ahdistus, empaattisuus Välinetunteet: sisältävät kulttuurisia vaikutuksia, niiden avulla pyritään vaikuttamaan toisiin ihmisiin.
Tunteiden fysiologiaa Jokin ärsyke käynnistää emootion Se syntyy tunneaivoissa eli limbisessä järjestelmässä Limbinen järjestelmä on syntynyt evoluution näkökulmasta ennen aivokuorta, kutsutaan myös nisäkäsaivoiksi Mantelitumake (osa limbistä järjestelmää) on hälytyskello, joka reagoi voimakkaisiin tunnepitoisiin tai negatiivisiin ärsykkeisiin. Sympaattinen hermosto: kaasu taistele tai pakene Parasympaattinen hermosto: jarru lepää ja sulattele
Emootioiden tehtäviä Haitallisten tilanteiden välttäminen ja mielyttäviin tunteisiin hakeutuminen Hälyttää, kun arvioit tavoitteesta muuttuvat Auttaa omien tarpeiden tunnistamisessa Antaa lisätietoa päätöksentekoon Vuorovaikutuksessa toimivat viesteinä Emootio ohjaa käytöstä, vaikkei siitä olisi tietoista tunnekokemusta. Emootio tunnekokemus
Käsityksiä tunnekokemuksista Materialistinen käsitys: Tunteet ovat aivoissa tai kehossa tapahtuvien fyysisten prosessien seurausta. Behavioristinen käsitys: tunnekokemuksia voidaan ymmärtää tutkimalla tunnepitoista käyttäytymistä. Biologinen naturalismi: Psykologinen taso: sisältö mitä tunnetaan Neurologinen taso: Ilmentyvät/toteutuvat neurobiologisina prosesseina -> Tunnekokemuksen sisältöä ei voi selittää pelkästään neurologisilla prosesseilla Tunnekokemus on aina subjektiivinen minun kokemukseni
Mielensisäinen edustus tunnekokemuksesta On mielen tila, joka syntyy, kun yksilö yhdistää jonkin kokemansa affektin (voimakas nopea tunne) johonkin kokemaansa tai havaitsemaansa tilanteeseen. Jatkuvasti muuttuva affektien virta, joka kehittyy ja kehkeytyy vuorovaikutuksessa yksilön kokemaan psykologiseen tilanteeseen.
Tietoisia tunnekokemuksia voi tutkia Kielelliset kuvaukset, itseraportointi (self report) Tarinat, monivalintakysymykset Itseraportointiin vaikuttaa se, kenelle ja missä tilanteessa tunteesta kerrotaan Itseraportointi ei ole hyvä menetelmä tutkia sitä, mistä tunnekokemukset johtuvat Havainnoimalla tutkittavan käyttäytymistä ja tunneilmaisua Mittaamalla fysiologisia reaktioita ja kuvantamalla aivojen toimintaa
Mielensisäinen edustus tunnekokemuksesta sisältää Mielihyvä tai mielipaha Kohonnut aktivaatiotaso ( arousal ) Liittyy usein fysiologiseen aktiivisuuteen Henkilöt, jotka ovat tietoisia omista tunteistaan ja osaavat eritellä niitä, kokevat aktivaatiotason voimakkaampana Kehon tuntemusten ja tunteiden välinen tarkka yhteys on yhä tieteessä avoin kysymys Tunnekokemuksen sisältö liittyy tilanteeseen, jonka yksilö havaitsee/kokee Tilanne voi olla Uusi tai ennalta arvaamaton Vastoin jotain yksilön tavoitetta Yhteensopiva (sopimaton) yksilön normien tai arvojen kanssa Kun yksilö on tilanteesta vastuussa
Miksi tunteita on hyvä tunnistaa Luokittelu tai sanoittaminen tekee kokemuksesta merkityksellisen. Vähentää epävarmuutta eri tilanteissa Lisää oman toiminnan tarkoituksenmukaisuutta Seuraavat kysymykset voivat auttaa jäsentämisessä Mistä tunnekokemus johtuu? Miten tulen toimeen kokemukseni kanssa? Miten voin viestiä siitä muille?
Pelko Pelko ehdollistuu helposti Evoluutiobiologian näkökulmasta pelko edistää hengissäsäilymistä. Uhkaava viesti menee ensin tunneaivoihin (mantelitumake) ja tavoittaa vasta sitten aivokuoritason (kognitiivinen prosessointi) Uhkaavissa tilanteissa: laske kymmeneen, hengitä muutaman kerran sisään ja ulos
Tunneäly Termiä tunneäly (emotional intelligence) on ensimmäisenä käyttänyt Daniel Goleman. Kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Kyvyssä on seuraavanlaisia osia: miten tunteet tiedostetaan itsessä ja toisissa miten tunteet ilmaistaan miten tunteita helpotetaan yhdistämällä emotionaalista ja kognitiivista tietoa toisiinsa tunteiden ymmärtäminen ja selittäminen järkiperäisesti tunteiden säätely ja hallinta Lähde: Isokorpi, T. 2003.
Stressireaktio elimistön kiihtymystila pakene tai taistele kehon ja mielen fokus selviämisessä
Stressiin reagointi automaattisesti tai tietoisesti Taistele tai pakene - reaktio Rasittavat ulkoiset tai sisäiset tapahtumat Hyväksyvä tietoinen läsnäolo Stressireaktio kiihtymystila Verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu Sisäistäminen: Stressireaktion peittäminen Virheellinen sopeutumine n Kabat-Zinn 2007 Riippuvuudet Huumausaineet Tupakka Alkoholi Kofeiini ruoka Tietoinen stressireaktio Kiihtymys ja kehon reaktioiden tiedostaminen Vaihtoehtojen näkeminen Tyyneys ja mielenrauha Toiminnan pettäminen Uupumus Masennus sydänkohtaus
Mitä on mindfulness - hyväksyvä tietoinen läsnäolo? Havainnointia tietoisesti ilman arvostelua hyväksyen myötätuntoisesti nykyhetkessä Ole läsnä pyrkimättä mihinkään. Avaudu emotionaalisesti. Huomio pysyy nykyhetkessä tietoisen aikomuksen avulla, ei
Tutkimustuloksia mindfulnessin vaikutuksista Aktivoi aivoalueita, jotka ovat yhteydessä empatiaan ja mentalisaatioon (kykyyn havainnoida toisen ja omia psyykkisiä tiloja) Aivojen aktivaation painopiste siirtyy etuotsalohkoalueelle, joka säätelee tarkkaavuutta Vähentää veren stressihormonipitoisuutta Vaikuttaa samoin kuin turvallinen kiintymyssuhde -> Tunteiden, toiminnan ja motoriikan säätely vahvistuvat Lähde: Järvilehto & Kiiski 2009
Lähteet Lisa Feldman Barrett, Batja Mesquita, Kevin N. Ochsner, and James J. Gross. (2007). The Experience of Emotion. Annual Review of Psychology. Vol. 58: 373-403. Isokorpi, T. & Viitanen, P. (2001) Tunnevoimaa! Tampere: Tammi. Isokorpi, T. (2003) Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Hämeenlinna: Hämeen Ammattikorkeakoulu. Järvilehto, S. & Kiiski, R. 2009. Oman hyvinvoinnin lähteillä. Ohjaajan käsikirja. Helsinki: Kuntoutussäätiö. Kabat-Zinn, J. 2004. Olet jo perillä. Tietoisen läsnäolon taito. Helsinki: Basam Books. Karrasch, M., Lindblom-Ylänne, S., Niemelä, J, Päivänsalo, T-M. 6 Tynjälä, P. (2012). PS Lukion psykologia 4. Helsinki: Otava. Psykologian sanasto: http://www.avoin.helsinki.fi/ oppimateriaalit/psykologia/avoinsanasto.htm