S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ISONKYRÖN KUNTA Tervajoen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25776P001
arviointisuunnitelma OAS 1 (16) Henilä Maritta/Tulonen Lassi Sisällysluettelo 1 arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelun tavoitteet... 3 4 Suunnittelun lähtökohdat... 3 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 4.2 Maakuntakaava... 3 4.3 1. Vaihemaakuntakaava... 4 4.4 2. Vaihemaakuntakaava... 5 4.5 Maakuntakaava 2040... 6 4.6 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040... 6 4.7 Yleiskaava... 7 4.8 Asemakaavat... 8 4.8.1 Tervajoen asemakaava... 8 4.8.2 Vaasan kaupungin asemakaavat... 9 4.9 Kulttuuriympäristö, luonto ja maisema... 10 4.10 Hulevedet ja tulva-asiat... 11 4.11 Muinaisjäännökset... 11 4.12 Liikenne... 11 4.13 Kaupan palvelut... 12 5 Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset... 12 6 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen... 13 7 Tavoiteaikataulu... 14 7.1 Kaavoituksen vireilletulo... 14 7.2 Luonnosvaihe... 14 7.3 Ehdotusvaihe... 14 7.4 Hyväksymisvaihe... 15 8 Yhteystiedot... 15
1 (15) Tervajoen asemakaava 1 arviointisuunnitelman tarkoitus arviointisuunnitelman (OAS) tarkoituksena on selvittää asemakaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaavatyön aloitusvaiheessa. Osalliset voivat ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide tulee esittää kirjallisesti viimeistään ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 2 Suunnittelualue Kuva 1: Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä.
2 (15) Suunnittelualue sijaitsee Isonkyrön kunnan länsiosassa Tervajoen taajamassa noin kahdeksan kilometrin päässä Isonkyrön keskustaajamasta. Suunnittelualueen läpi kulkee valtatie 18 (Tervajoentie), jota pitkin on yhteys Laihian ja Vaasan sekä Lapuan ja Seinäjoen suuntiin. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Kyrönjokeen ja etelässä Seinäjoki-Vaasa -junarataan. Kaava-alueen eteläreunalla sijaitsee Tervajoen rautatieasema, jossa pysähtyy Seinäjoki-Vaasa rataosuuden junat joitakin Pendolinoja lukuun ottamatta. Kaava-alueella on asuin-, liike- ja palvelurakennusten lisäksi virkistysalueita ja maa- ja metsätalousalueita. Alue on suurilta osin asemakaavoitettu, mutta asemakaava ei ole kaikilta osin toteutunut. Uutta asemakaava-aluetta on pääasiassa alueen reunojen viljelyalueet. Kuva 2: Likimääräinen kaavarajaus.
3 (15) 3 Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on päivittää ja laatia asemakaava hyväksytyn Tervajoen osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavassa alueelle on uutena osoitettu mm. paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikköjä tai myymäläkeskittymä. Kaava-aluetta koskien on laadittu liikenneverkon tarkastelu (SITO Oy 2014) ja liikennesuunnitelma (Oy Talentek Ab 2009), joiden perusteella osayleiskaavaan on esitetty uusia liikenneratkaisuja. Osayleiskaavan liikenneratkaisut on tarkoitus tarkentaa asemakaavaratkaisujen yhteydessä. Asemakaavassa huomioidaan myös olemassa oleva asutus ja asumisen laajenemisalueet, palveluiden ja työpaikkojen alueet, asukkaiden virkistystarpeet ja maisemaa, luontoa ja kulttuuriperintöä koskevat suojelutarpeet. 4 Suunnittelun lähtökohdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 4.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa niin, että tavoitteiden toteutumista edistetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: www.ymparisto.fi/vat. Suunnittelualueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualue sisältyy kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueeseen (A, vaaleanruskea vyöhyke), minkä lisäksi suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen on merkitty keskustatoimintojen alakeskus (ca) ja palvelujen alue (p) (korvattu 1. vaihemaakuntakaavassa kmt2- merkinnällä). Alueelle on merkitty pyöräilyreitti (punainen palloviiva) sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus (oranssi palloviiva). Alueen pohjoispuolella sijaitseva Kyrönjoki on osoitettu melontaan soveltuvaksi vesistöksi (vihreä viiva). Alueen eteläosassa on yhdysrata, jonka rataalueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelualue sisältyy kokonaisuudessaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen (vaaleansininen viivarasteri). Suunnittelualueen eteläpuolella on tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv).
4 (15) Kuva 3: Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu vihreällä. 4.3 1. Vaihemaakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2013 vahvistettu Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava, joka keskittyy kaupallisten palvelujen kehittämiseen. 1. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle on merkitty keskustatoimintojen alakeskus (ca) ja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö (kmt2). Samalla maakuntakaavassa esitetty palvelujen alue (p-merkintä) poistuu. Kuva 4: Ote Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta.
5 (15) 4.4 2. Vaihemaakuntakaava Suunnittelualue sisältyy Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan, jonka maakuntavaltuusto on hyväksynyt toukokuussa 2014, ja joka on lähetetty Ympäristöministeriölle vahvistettavaksi. 2. Vaihemaakuntakaava keskittyy uusiutuviin energianlähteisiin ja siinä on esitetty seudullisesti merkittäviä tuulivoimaloiden alueita. 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole suunnittelualuetta koskevia merkintöjä. Lähin tuulivoimaloiden alue on osoitettu suunnittelualueen luoteispuolelle Vaasan Torkkolaan, jonka tuulivoimapuiston osayleiskaava astui voimaan 29.1.2013. Kaava luo mahdollisuudet yhteensä 16 tuulivoimalan rakentamiselle. Tuulivoimapuiston on tarkoitus valmistua kesällä 2015. Isonkyrön kunnan alueelle on osoitettu kaksi tuulivoimaloiden aluetta: Naarajoki ja Kattiharju. Näistä Naarajoen arviolta noin 10 tuulivoimalan alue sijoittuu Naarajokilaakson ja Kyrönjokilaakson väliselle metsäalueelle. Etäisyyttä Isonkyrön keskustaan on noin 5 km ja Tervajoelle noin 6 km. Kattiharjun tuulivoima-alue sijoittuu sekä Isonkyrön kunnan että Laihian kunnan maille, reilun 10 km etäisyydelle suunnittelualueesta. Kuva 5: Ote Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavasta.
6 (15) 4.5 Maakuntakaava 2040 Maakuntahallitus on kokouksessaan 27.1.2014 päättänyt käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaava laaditaan koko maakunnan kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuonna 2018. Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. 4.6 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Vaasan kaupunki laatii Pohjanmaan liiton ja Vaasan kaupunkiseudun kuntien kanssa Vaasan kaupunkiseudun rakennemallia 2040. Pääkonsulttina toimii Sweco Ympäristö Oy. Rakennemalli on pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, jonka tavoitteena oin yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. rakennemallin toteutumista pyritään seuraamaan vuositasolla ja päivittämään säännöllisesti. Rakennemalliin sitoutumiseksi kehitetään yhteistyötä lisääviä toimintatapoja. Rakennemallissa on neljä pääteemaa, jotka ovat asuminen, elinkeinot, logistiikka ja liikenne, palvelut sekä alueidentiteetti ja vetovoimaisuus. Otteita rakennemalliraportin luonnoksesta (5.5.2014): Asuminen Rakennemallin mukainen väestötavoite on noin 30 000-50 000 asukkaan väkiluvun kasvu vuoteen 2040 mennessä. Väestönkasvusta suurin osa sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen. Kaikkien seudun asuinkeskusten ja taajamien odotetaan kasvavan. Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen suurimpiin, Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla sijaitseviin asuinkeskuksiin. Tervajoen taajaman tavoiteltu väestön muutos vuoteen 2040 on +380 asukasta. Elinkeinot, logistiikka, liikenne Merkittävä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä raippaluotoon sekä Oravaisilta Korsnäsiin. Lentokenttää, satamaa, raideyhteyttä ja asemanseutuja ja valtatieyhteyksiä kehitetään elinkeinotoimintaa palvelevina solmuina. kehittämisen painopisteenä ovat logistiikkakäytävät Vt3 +raideyhteys, Vt8 ja vt18. Kattavat joukkoliikennepalvelut sisältävä joukkoliikennevyöhyke ulottuu Vaasan keskustassa idässä Isoonkyröön saakka. Palvelut Palvelut kehittyvät kolmitasoisina keskuksina (kaupunkikeskus, paikalliskeskus, lähipalvelukeskus). Tervajoki on luokiteltu lähipalvelukeskukseksi. Dynaamiset lähipalvelut kuten päivähoito, peruskoulu ja vanhusten palvelut pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa. Muita harvemmin käytettäviä julkisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja keskitetään entistä enemmän. Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus Vaasan kaupunkiseutua kehitetään omaleimaisena alueena, jolla on runsaasti kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös fyysisiin rakenteisiin. maankäytön keinoin nostetaan esiin esimerkiksi arvokkaat vaalittavat
7 (15) 4.7 Yleiskaava luontokohteet, maaseudun historialliset jokivarsimaisemat kuten Kyrönjoki sekä muut kulttuuriympäristöt. Suunnittelualueella on voimassa vuoden 2014 alussa hyväksytty Tervajoen osayleiskaava. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu pääosin kaupallisten palvelujen aluetta, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksikön tai myymäläkeskittymän (KM-tv), sekä pientalovaltaista asuntoaluetta, jolle sallitaan pienimuotoinen liike- ja työtilojen rakentaminen (AP-1). Suunnittelualueeseen kuuluu myös virkistysalueita (VL) sekä jonkin verran maatalousalueita, joilla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä pienimuotoista yritystoimintaa palveleva rakentaminen. Suunnittelualueen eteläosassa rautatieaseman läheisyydessä sijaitsee useita srmerkinnällä suojeltuja rakennuksia, jotka tulee pyrkiä säilyttämään. Myös suunnittelualueen pohjoisosassa on yksittäisiä sr-kohteita. Suojellut rakennukset sijaitsevat pääosin kyläkuvallisesti arvokkailla alueilla (ruuturasteri, sk-merkinnät), joiden suunnittelussa on varmistettava kyläkuvallisten arvojen ja suojeltavan rakennuskannan säilyminen. Tämän asemakaavan suunnittelualueella sijaitsee kolme kyläkuvallisesti arvokasta aluetta, jotka ovat Tervajoen asemanseutu (sk-1), jälleenrakennusajan asuinalue (sk-2) ja jokivarren taloryhmät (sk-3). Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee violetilla katkoviivalla merkitty historiallinen tielinjaus, jonka läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet tulee sopeuttaa tien varren kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Luo-1 -merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain 49 :n nojalla rauhoitettuja liitooravan lisääntymispaikkoja ja luo-2 -merkinnällä rauhoitettuja lepakoiden lisääntymispaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Merkittävät olemassa olevat tiet ja kadut on osoitettu mustalla viivalla ja uudet tiet ja linjat punaisella. Aaltoviivalla on osoitettu rautatieliikenteen (me-1) ja liikennemelun (me) teoreettiset 55 desibelin meluvyöhykkeet. Melun- ja tärinäntorjunta suunnitellaan alueiden asemakaavoituksen ja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Huutomerkkisymbolilla on osoitettu alue, jolla ympäristökeskuksen selvityksessä on todettu maaperän puhdistustarve. Ennen maankäytön ja rakentamisen suunnittelua maaperän saastuneisuus on selvitettävä tarkemmin. Osayleiskaavan yleisten määräysten mukaan asemakaavoituksen yhteydessä tulee KMtv, KM-tv2, P, PY ja TY -korttelialueilla laatia hulevesisuunnitelma pintavesien johtamiseen.
8 (15) 4.8 Asemakaavat Kuva 6: Ote Tervajoen osayleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus osoitettu punaisella. 4.8.1 Tervajoen asemakaava Suunnittelualue on suurilta osin asemakaavoitettu. Asemakaavalla alueelle on merkitty pääosin liikerakennusten korttelialueita (KL, KL-1, KL-2), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL), asuinpientalojen (AP) ja erillispientalojen (AO) korttelialueita sekä puistoalueita (VP). Suunnittelualueen keskellä sijaitsee opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO). Alueen pohjoisosassa sijaitsee Tervajoentien yleisen tien alue (LT) ja eteläosassa rautatiealue (LR). Suunnittelualueella sijaitsee myös joitakin maa- ja metsätalousalueita (M).
9 (15) Kuva 7: Ote ajantasa-asemakaavasta suunnittelualueelta. Suunnittelualueen rajaus osoitettu punaisella. 4.8.2 Vaasan kaupungin asemakaavat Suunnittelualueen länsipuolella Vaasan kaupungin alueella sijaitsee useista asemakaavoista koostuva, yhteensä noin 80 hehtaarin laajuinen asemakaavoitettu alue. Alueen kaavat on laadittu vuosien 1978 ja 2004 välillä. Alueen itäosa koostuu pääosin liike- ja toimistorakennusten sekä toimitilarakennusten korttelialueista. Erityisesti alueen länsiosassa ja Kyrönjoen varrella on myös
10 (15) asemakaavoitettuja pientaloalueita. Suunnilleen alueen keskellä on yleisten rakennusten korttelialue, jolla sijaitsee Tervajoen koulu. Tämän asemakaavatyön suunnittelualue rajautuu koillisosastaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen sekä erillispientalojen korttelialueeseen. Kuva 8: Ote Vaasan kaupungin alueella sijaitsevista asemakaavoista. Tämän asemakaavatyön suunnittelualue osoitettu punaisella. 4.9 Kulttuuriympäristö, luonto ja maisema Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY). Kaava-alueella on joitakin yksittäisiä osayleiskaavassa suojeltuja rakennusperintökohteita, jotka keskittyvät rautatieaseman yhteyteen ja kaavan pohjoisosiin Kyrönjoen rannalle. Asemakaavaalueella sijaitsee lisäksi kolme kyläkuvallisesti arvokasta aluetta, jotka ovat Tervajoen asemanseutu, jälleenrakennusajan asuinalue ja jokivarren taloryhmät. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu maiseman ja rakennetun ympäristön kannalta valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa Kyrönjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on käynnissä. Ehdotukset Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi on laadittu vuoden 2013 aikana. Valtakunnallisten maisema-alueiden osalta oikeusvaikutukset syntyvät valtioneuvoston päätöksellä, kun koko maan maisemaalueet on päivitetty, mahdollisesti vuonna 2015. Sen perusteella valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen raja kulkee suunnittelualueen osalta Kyrönjoen eteläreunassa laajentuen peltoaukealle Kylkkälän taajaman itäpuolella.
11 (15) Kuva 9: Ote valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista Tervajoen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on suoritettu rakennuskannan inventointi ja arvottaminen, joiden tuloksia hyödynnetään asemakaavan laadinnassa. Tervajoen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Turnstone Nature, 2005), jonka selvitysalueeseen myös tämän asemakaavatyön suunnittelualue sisältyy. Luontoselvityksen tuloksia hyödynnetään asemakaavan laadinnassa. 4.10 Hulevedet ja tulva-asiat Kaavatyön yhteydessä on huomioitava vesiensuojelukysymykset, sillä Kyrönjoen vettä käytetään juomavetenä. Osayleiskaavan yleisten määräysten mukaan asemakaavoituksen yhteydessä tulee KM-tv, KM-tv2, P, PY ja TY -korttelialueilla laatia hulevesisuunnitelma pintavesien johtamiseen. Kaavassa tullaan selvitysten perusteella esittämään imeytyskentät, hidastukset ym. hulevesien hallintaan tarvittavat varaukset. Myös tulvavesirajat huomioidaan määräyksien avulla perustuskorkeuksissa. 4.11 Muinaisjäännökset 4.12 Liikenne Suunnittelualueella ei sijaitse Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöskohteita. Tervajoen osayleiskaavatyön yhteydessä vuonna 2009 on laadittu tieverkkosuunnitelma, joka sisältää viisi erilaista tieverkkovaihtoehtoa Tervajoen taajaman alueelle. Lisäksi vuonna 2012 on toteutettu SITO:n laatima osayleiskaavaan liittyvä Tervajoen liikenneverkon tarkastelu. Suunnitelmia hyödynnetään asemakaavan laadinnassa. Asemakaavan yhteydessä tarkastellaan myös joukkoliikenne-, pyöräily- ja
12 (15) 4.13 Kaupan palvelut jalankulkuyhteydet ja näiden liikenneturvallisuus. Alue sijaitsee taajama-alueella, joten kevyen liikenteen ja pyöräilyn osuudet korostuvat. Maakuntakaavan yhteydessä kaupan palvelujen sijoittumista on tarkasteltu Kauppaselvityksellä (Pohjanmaan liitto, Kaupallisten palvelujen sijoittuminen, Tuomas Santasalo Ky 2010). Vaihemaakuntakaavan selostuksen mukaan on toivottavaa, että paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa kokonaisuudessaan keskitetään Tervajoen keskustan liepeille, sillä Tervajoki on myös keskustatoimintojen alakeskus. Maakuntakaava antaa paljon tilaa vaativalle erikoiskaupalle Tervajoelle yhteensä 50 000 k-m2, josta noin 20 000 k-m2 on jo toteutunut. Tervajoen osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu Tervajoen osayleiskaavan kaupallinen selvitys (Osuuskunta Partners' Consulting House/Isonkyrön kunta, 2013). Sen perusteella osayleiskaavan kaupallisten palvelujen KM-tv alueelle on annettu määräys, jonka mukaan Vaasan kaupungin ja Isonkyrön kunnan tulee jatkosuunnittelun yhteydessä tarkentaa paljon tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittuminen Tervajoen alueella. Asemakaavatyön yhteydessä laaditaan kaupallinen selvitys, jonka perusteella osayleiskaavassa osoitetut kaupan kerrosalamäärät jaetaan Isonkyrön kunnan ja Vaasan kaupungin kesken. 5 Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset Vaikutusten arviointi kaavoituksessa = Arvioidaan ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. o o o vaikutusten arviointi tuottaa tietoa kaavan toteuttamisen merkittävistä vaikutuksista. Vaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja hyödynnetään läpi koko kaavaprosessin. vaikutusten arviointi on suunnittelun työkalu, joka palvelee suunnitteluongelman ratkaisemista, erityisesti eri vaiheissa tehtäviä valintoja. Vaikutusten arviointi tukee myös osallistumista, kaavaa koskevaa päätöksentekoa sekä kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö asettaa puitteet vaikutusten arvioinnille. Arviointi toteutetaan tilannekohtaisesti. Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. Arvioinnit raportoidaan kaavaselostuksessa. Vaikutusten arviointi laaditaan MRL:n mukaisesti hyödyntämällä pääasiassa tuoreen osayleiskaavatyön selvityksiä. Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm.: alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liikenteeseen yhdyskunta- ja energiatalouteen luontoon ja luonnonvaroihin maisemaan ja taajamakuvaan kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
13 (15) Tässä asemakaavatyössä korostuvat erityisesti: kaupalliset vaikutukset liikennevaikutukset vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön 6 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laadintaprosessia. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta) kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Tervajoen asemakaavassa osallisia ovat: Isonkyrön kunnan ao. hallintoelimet o o o o ympäristölautakunta tekninen lautakunta kunnanhallitus kunnanvaltuusto Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: liikenne ja ympäristö Pohjanmaan ELY-keskus: elinkeinot Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo Vaasan kaupunki Liikennevirasto lähialueiden asukkaat ja maanomistajat alueen yrittäjät paikallisyhdistykset muut mahdolliset osalliset Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa.
14 (15) 7 Tavoiteaikataulu Alla on esitetty asemakaavaprosessin alustava aikataulu. vuosi 2015 2016 kuukausi 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 OAS LÄHTÖTIETOJEN KOONTI LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE Kuva 10: Alustava aikataulu. Esitetty aikataulu on tavoitteellinen ja se tarkentuu suunnittelutyön edetessä. 7.1 Kaavoituksen vireilletulo 7.2 Luonnosvaihe 7.3 Ehdotusvaihe Asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ilmoitetaan Pohjankyrö-lehdessä, Isonkyrön kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla. arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Lähtöaineistojen, tarvittavien selvitysten ja suunnittelutavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Asemakaavamuutoksen luonnosaineisto asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti ja nähtävilläolon yhteydessä järjestetään tarvittaessa kaavan laatijan tapaamistilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana. Mielipide on lähetettävä Isonkyrön kunnalle kirjallisena ennen nähtävilläolon päättymistä. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä syyskuussa 2015. Luonnoksesta pyydetään alustavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan vastineet. Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella. Asemakaavamuutosehdotus on alustavan aikataulun mukaan nähtävillä tammikuussa 2016. Asemakaavamuutoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Isonkyrön kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Asemakaavamuutosehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa asemakaavasta järjestetään
15 (15) 7.4 Hyväksymisvaihe ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Mikäli kaavaehdotukseen tulee palautteen perusteella tehdä merkittäviä muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville. Isonkyrön kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään alkukesästä 2016. Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu. 8 Yhteystiedot Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaavat: Isonkyrön kunta Eino Toivola kunnanjohtaja Juha Försti tekninen johtaja Pohjankyröntie 136 61500 Isokyrö Puh. (06) 470 1111 fax. (06) 470 1444 e-mail. etunimi.sukunimi@isokyro.fi Maritta Heinilä suunnittelupäällikkö arkkitehti SAFA YKS-506 Puh. +358 44 704 6267 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE e-mail. etunimi.sukunimi@fcg.fi