Muistio Pirkkahallin liikennejärjestelyt Ramboll Selvityksessä on tarkasteltu Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Pirkkahallin liikenteellisiä vaikutuksia v.2030. Työn tarkoituksena on määritellä riittävät liikenteelliset järjestelyt ensisijaisesti Pirkkahallin lähiliittymiin. Tarkastelut on suoritettu simuloimalla Synchro/SimTraffic ohjelmistolla. Muistiossa esitetyt palvelutasot ovat valo-ohjattujen liittymien osalta LIVASU 95 ohjeen mukaisia, jolloin huonolla palvelutasolla ajoneuvojen keskimääräinen viivytys ylittää 60 sekuntia. Valo-ohjaamattomien liittymien osalta esitetyt palvelutasot ovat HCM 2000 ohjeen mukaisia, jolloin huonolla palvelutasolla ajoneuvojen keskimääräinen viivytys ylittää 50 sekuntia. Raskaan liikenteen osuutena tarkasteluissa on käytetty 6 %. PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere Puhelin: 020 755 6800 Ohivalinta: +358 20 755 6816 Fax: 020 755 6801 juha.jokela@ramboll.fi www.ramboll.fi Suunnittelualue Suunnittelualueena oli Pirkkahallin länsipuolella Karhumäentie- Naistenmatkantie välillä vt 3 eteläinen ramppiliittymä/toivionkatu Nuolialantie/Kenkätie ja Pirkkahallin itäpuolella Sarankulmankatu- Hatanpään valtatie välillä Metsolankatu-Lahdenperänkatu. Lisäksi tarkasteltiin Sarankulmankadun ja Karhumäentien yhdistävää Ilmailunkatua. Läntisen kehätien (vt 3) valmistuttua Ilmailunkatu siirretään vt 3 pohjoisesta ramppiliittymästä kuvan 1 mukaisesti Saapastien liittymään. Pvm 19.9.2008 Viite 82117377 Päivitetty Ilmailunkadun Pirkkahallin itäpuolisen pysäköintijärjestelyjen osalta Kuva 1. Suunnittelualue vuoden 2030 liikenneverkolla.
Liikenteen sujuvuus nykytilanteessa v.2007 arkipäivän iltahuipputunnin aikana (ei messuja) Sivu 2 Pirkkahallin itäpuolella liikenne toimii arkipäivänä iltahuipputunnin aikaan pääsuunnilla vähintään tyydyttävästi ja sivusuunnillakin pääosin vähintään välttävästi. Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liittymässä liikenne toimii vähintään tyydyttävästi kaikilla kääntymissuunnilla. Hatanpään valtatien, Nuolialantien, Kolmiokadun ja Sarankulmankadun liittymässä pääsuunnassa liikenne toimii vähintään tyydyttävästi ja sivusuunnilla pääsääntöisesti välttävästi. Nuolialantien tulosuunnalle muodostuu kuitenkin ajoittain jonoja. Ilmailunkadun ja Sarankulmankadun liittymässä liikenne toimii hyvin kaikilla kääntymissuunnilla. Kuva 2. Nykyisin Nuolialantielle syntyy ajoittain jonoja Hatanpään valtatien liittymässä. Pirkkahallin länsipuolen liikenteen sujuvuutta ei tarkasteltu nykytilanteessa, koska läntisen kehätien (vt 3) rakennustyöt valmistuvat 2008 ja muuttavat oleellisesti liikennejärjestelyjä sekä liikennemääriä. Nykyisin iltahuipputunnin aikana liikenteellisiä ongelmia on erityisesti Nuolialantien, Karhumäentien, Naistenmatkantien ja Kenkätien liittymässä. Liikenne-ennuste v.2030 arkipäivän iltahuipputunnille Tarkasteluissa käytettiin perusennusteena Tampereen kaupunkiseudun liikennemallin (TALLI2005) perusennustetta. TALLI-ennusteessa
suunnittelualueen liikennemäärät laskivat kuitenkin paikoittain voimakkaasti nykyisistä liikennemääristä, mistä johtuen tarkasteltiin erilaisia liikenne-ennusteita herkkyystarkastelujen ominaisuudessa. Näissä liikenne-ennusteissa lähtökohtana oli Sarankulmankadun ja Ilmailunkadun liikennemäärien pysyminen nykytasolla, mihin lisättiin messujen odotettu vaikutus liikennemääriin. Sivu 3 Pirkkahallin länsipuolella Karhumäentien toimivuustarkasteluissa käytettiin liikenne-ennusteena TALLI-ennustetta. TALLI-ennusteen liikennemäärien todettiin kuitenkin olevan melko alhaisia verrattuna Partolan alueen suunniteltuun maankäyttöön. TALLI-ennusteen perusteella vuoden 2030 liikenne-ennuste on Nuolialantietä ja vt 3 ramppiliittymiä lukuun ottamatta lähellä vuonna 2000 laskettuja liikennemääriä. Ilmailunkadun liikenne-ennuste vuodelle 2030 on vain noin kolmasosa nykytilanteen liikenteestä, mistä johtuen Ilmailunkadun liikenteelle laadittiin herkkyystarkasteluja liikenne-ennusteen suhteen. Alueen liikennemääriin on odotettavissa merkittäviä muutoksia läntisen kehätien valmistuessa. TALLI-ennusteen perusteella Pirkkahallin itäpuolella Hatanpään valtatien liikennemäärät laskevat hieman nykyisestä ja Nuolialantien liikennemäärät pysyvät nykytasolla. Pirkkahallin länsipuolella liikennemäärät pysyvät nykytasolla lukuun ottamatta Nuolialantien länsipäätä ja vt 3 ramppiliittymiä, joissa liikenteen ennustetaan kasvavan. Kuva 3. Partolan ja Pirkkahallin alueen v.2000 liikennemäärien vertailua TALLI-ennusteeseen v.2030 ja Partolan liikenneverkkoselvityksessä laadittuun liikenne-ennusteeseen v.2015 (A-Tie 2001). Liikenteen sujuvuus v.2030 arkipäivän iltahuipputunnin aikana (ei messuja)
Pirkkahallin itäpuolella liikenne toimii TALLI-ennusteella Hatanpään valtatiellä pääosin tyydyttävästi sekä Ilmailunkadun ja Sarankulmankadun liittymässä hyvin. Sivu 4 Pirkkahallin länsipuolella liikenteen odotetaan toimivan TALLIennusteella paremmin kuin nykytilanteessa. Nuolialantien ja Naistenmatkantien liittymässä heikoimmat palvelutasot ovat välttävän ja huonon rajoilla. Vt 3 pohjoisessa ramppiliittymässä valo-ohjattuna kaikkien kääntymissuuntien palvelutasot ovat vähintään välttäviä. Tarvittaessa liittymän kapasiteettia voidaan vielä lisätä. Karhumäentien kiertoliittymissä (Toivionkatu ja Ilmailunkatu) liikenne toimii hyvin. Kuva 4. Vuonna 2030 TALLI-ennusteen toteutuessa Karhumäentien liikenteellinen sujuvuus paranee nykyisestä. Pirkkahallin messujen vaikutus liikennemääriin Messutilanteet ja kävijämäärät Messujen aiheuttama liikenne vaihtelee voimakkaasti messujen kohderyhmän (ammattimessut vrt. kuluttajamessut, paikalliset vrt. val-
takunnalliset messut) sekä messujen laajuuden mukaan eikä täten yhtä kaikki messutilanteet kattavaa liikenne-ennustetta ole mahdollista laatia. Sivu 5 Pirkkahallin messujen keskimääräisiä asiakasmääriä nykytilanteessa: ammattimessut alihankintamessut n. 17 000 kävijää energiamessut n. 7000 kävijää (keskisuuri messu) kuluttajamessut kädentaitomessut n. 30 000 kävijää Suomen suurimmat ammattimessut houkuttelevat noin 50 000 kävijää. Messuliikenteen ajoittuminen Ammattimessuihin saavutaan melko terävästi arkipäivänä aamulla työpäivän alkaessa, jolloin liikenneverkolla on aamuhuipputunnin johdosta paljon muuta kuormitusta. Vastaavasti esimerkiksi urheilutapahtumien alkuun saavutaan vielä terävämmin, mutta tällöin liikenneverkon kuormitus on jo tyypillisesti alhaisempi iltahuipputunnin päätyttyä tai tapahtuman ajoittuessa viikonlopulle. Ammattimessuista poistuminen jakautuu ajallisesti pidemmälle ajalle kuin messuille saapuminen. Kuluttajamessujen liikenne jakautuu pidemmälle ajalle kuin ammattimessujen. Lisäksi kuluttajamessujen liikenne ajoittuu pääosin liikenneverkon arkipäivän huipputuntien ulkopuolelle alkuiltaan tai viikonlopulle. Alihankintamessujen 2007 vaikutus Ilmailunkadun liikennemääriin Pirkkahallin itäpuolella Ilmailunkadulla kulkee nykyisin normaalitilanteessa (ei messuja) noin 6100 ajon./vrk. Ilmailunkadun liikenne on kasvanut viidessä vuodessa noin 35 % (+1600 ajon./vrk). Alihankintamessujen 2007 aikana Ilmailunkadun liikenne Pirkkahallin itäpuolella kasvoi yli 3000 ajon./vrk (+51 %). Messujen aikana Ilmailunkadun muu liikenne (ei messuliikenne) oli normaalia vähäisempää.
Sivu 6 Kuva 5. Ilmailunkadun liikennemäärät Pirkkahallin itäpuolella ilman messuja 2002 ja 2007 sekä alihankintamessujen aikana 2007. Alihankintamessujen 2007 aikana liikenne kasvoi eniten aamupäivällä liikenteen saapuessa ammattimessuille, kun taas liikenteen poistuminen iltapäivällä jakautui tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Messujen aikana aamulla (klo 8-9) länteen Pirkkahallia kohti pyrkivä liikenne kasvoi lähes viisinkertaiseksi normaaliin verrattuna (+520 ajon./h). Aamulla käytännössä lähes koko messujen aiheuttama Ilmailunkadun liikenteen kasvu jäi Pirkkahalliin, mikä vastaa yli 80 %:a messujen aikana Ilmailunkatua länteen kulkevasta liikenteestä. Läntisen kehätien ja Karhumäentien suunnasta saavutaan messuille hieman Ilmailunkatua myöhemmin, mikä johtunee suuremmasta pitkämatkaisen liikenteen osuudesta. Karhumäentien suunnasta saapuu aamuhuipputunnin aikana Pirkkahalliin noin 200 ajon./h. Iltapäivällä (klo 16-17) Pirkkahallista poistuu yli 200 ajon./h itään Hatanpään valtatielle ja yli 100 ajon./h länteen Karhumäentielle päin.
Sivu 7 Kuva 6. Ilmailunkadun liikennemäärät lännen ja idän suuntiin Pirkkahallin länsipuolella (alihankintamessujen 2007 aikana) sekä itäpuolella (normaalitilanteessa ja alihankintamessujen 2007 aikana). Yllä esitettyjen perusteella noin kolmanneksen alihankintamessujen liikenteestä arvioidaan saapuvan Karhumäentien suunnasta ja kahden kolmanneksen arvioidaan saapuvan Hatanpään valtatien suunnasta. Alihankintamessujen 2007 aamuhuipputunnin aikana Pirkkahalliin saapui 800-900 ajon./h ja iltahuipputunnin aikana poistui 300-400 ajon./h. Mikäli Pirkkahallin huipputuntien liikenteestä 20 % on saattoliikennettä, ruuhkasuuntaa vastaan kulkee noin 50-150 ajon./h.
Sivu 8 Kuva 7. Ilmailunkadun aamu- ja iltahuipputunnin liikennemäärät Alihankintamessujen 2007 aikana. Ammattimessujen vaikutus Hatanpään valtatien liikennemääriin arkipäivinä Energiamessujen 2006 aikana Hatanpään valtatien liikennemäärät kasvoivat noin 5 %. Arkipäivän liikennemäärät kasvoivat aamuhuipputunnin aikana noin 250 ajon./h (+18 %) ja iltahuipputunnin aikana noin 100 ajon./h. Iltahuipputunnin aikana Hatanpään valtatietä keskustaan suuntaan pyrkivien liikennemäärä kasvoi energia- ja alihankintamessujen aikana 100-150 ajon./h (+15 +20 %), mutta vastaavasti Pirkkahallin suuntaan kulki vähemmän liikennettä kuin tavallisina arkipäivinä. Tämän arvioidaan johtuvan messujen tiedottamisesta, mistä johtuen muu liikenne (ei messuliikenne) kulki messujen aikana muita reittejä. Alihankintamessujen 2007 aikana poistuminen Pirkkahallista Hatanpään valtatien suuntaan jakautui ajallisesti tasaisemmin kuin Energiamessujen 2006 aikana. Saapuvan liikenteen aikajakautumista ei voitu tarkastella Hatanpään valtatien katutöiden johdosta.
Sivu 9 Kuva 8. Normaalitilanteen (ei messuja) ja energiamessujen 2006 liikennemäärät Hatanpään valtatiellä. Kuva 9. Hatanpään valtatietä pohjoiseen kulkeva liikenne ilman messuja, alihankintamessujen 2007 ja energiamessujen 2006 aikana.
Kuluttajamessujen vaikutus Hatanpään valtatien liikennemääriin arkipäivinä Sivu 10 Kuluttajamessujen aiheuttama liikenne on suurimmillaan lauantaina puolenpäivän aikaan. Kädentaitomessut 2006 kasvatti Hatanpään valtatien lauantain liikennemääriä 2700 ajon./vrk (+21 %). Tästä huolimatta kädentaitomessujen huipputunnin liikennemäärä Hatanpään valtatiellä on noin 400 ajon./h (20 %) alhaisempi kuin arkipäivän iltahuipputunnin liikennemäärä. Tästä johtuen ammattimessuilla arvioidaan olevan suurempi vaikutus liikenteen sujuvuuteen kuin kuluttajamessuilla. 2000 Poikkileikkausliikennemäärä Hatanpään valtatiellä Lahdenperänkadun eteläpuolella 1500 Ajoneuvoa tunnissa 1000 500 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-7 7-8 8-9 9-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 23-24 Kello Normaaliviikko la 28.10. (yht 12740 ajon./vrk) ASTA2006 la 21.10. (yht. 13701 ajon./vrk) Kädentaito 2006 la 18.11. (yht. 15449 ajon./vrk) Normaaliviikko ti-to 10.-12.10.2006 Kuva 10. Hatanpään valtatien liikennemäärät kuluttajamessujen aikana lauantaina sekä arkipäivän aikana normaalitilanteessa. Liikenteen sujuvuus v.2030 messujen aikana Liikenneverkon kapasiteetti arkipäivän iltahuipputunnin aikana Läntisen kehätien valmistuttua vt 3 itäisestä (Lakalaivan) suunnasta Pirkkahalliin saapuvalla liikenteellä ei ole odotettavissa liikenteellisiä sujuvuusongelmia, mikäli Pirkkahallin sisääntuloliittymät eivät ruuhkaudu. Iltahuipputunnin aikana messuille saapuvan liikenteen määrä on myös melko alhainen. Vt 3 idästä rampilta on vapaa oikea Karhumäentielle ja vapaa oikea edelleen Ilmailunkadulle. Vt 3 läntisestä suunnasta saavuttaessa messuliikenne kulkee kiertoliittymän ja valoohjatun pohjoisen ramppiliittymän läpi, mistä johtuen liikennevirran kapasiteetti ei ole yhtä suuri kuin Lakalaivan suunnasta saapuvan liikenteen.
Pirkkahallin messuista arkipäivän iltahuipputunnin aikana vt 3:lle palaava liikenne joutuu kulkemaan yhden tai kahden kiertoliittymän sekä valo-ohjatun liittymän läpi, mistä johtuen poistuvalle liikenteelle saattaa aiheutua sujuvuusongelmia. TALLI-ennusteella Ilmailunkadulta Karhumäentielle pystytään välittämään noin 500 ajon./h, mikä vastaa Ilmailunkadun nykyliikennemäärää. Toisaalta messujen aikana Ilmailunkadun muu liikenne on vähäisempää ja messuliikenne suuntautuu pääosin Hatanpään valtatien suuntaan, mistä johtuen alihankintamessujen 2007 aikana Ilmailunkadulta Karhumäentielle pyrki juuri noin 500 ajon./h. Liikenteen ruuhkautuessa Pirkkahallilta on olemassa vaihtoehtoinen reitti vt 3 ramppiliittymiin Patamäenkadun ja Nuutisarankadun kautta. Sivu 11 Hatanpään valtatien kautta voidaan arkipäivän iltahuipputunnin aikana tuoda liikennettä Pirkkahalliin noin 300 ajon./h ja pois Pirkkahallista keskustan suuntaan noin 500 ajon./h, mikäli TALLI-ennuste toteutuu. Kuva 11. Luonnos Pirkkahallin masterplanista (27.6.2008). Liikenteen sujuvuus Pirkkahallin lähiliittymissä TALLI-ennusteella arkipäivän iltahuipputunnin aikana v.2030 TALLI-ennusteeseen on lisätty alihankintamessujen 2007 iltahuipputunnin liikenne kuvan 7 mukaisesti. Tällöin liikenne toimii pääsuunnilla vähintään tyydyttävästi ja kaikilla kääntymissuunnilla vähintään välttävästi. Poikkeus on Karhumäentien ja Nuolialantien liittymä, jossa osa palvelutasoista on huonoja. Tarkastelussa kuitenkin Ilmailunkadun liikennemäärät ovat vain noin puolet nykytilanteen normaaliliikenteestä. Herkkyystarkastelu liikenteen sujuvuudesta Pirkkahallin lähiliittymissä arkipäivän iltahuipputunnin aikana v.2030 Herkkyystarkastelussa TALLI-ennusteeseen on lisätty Ilmailunkadun liikennettä siten, että se vastaa nykyistä normaalitilannetta (ei mes-
suja). Tämän liikennemäärän päälle on vielä lisätty alihankintamessujen 2007 aiheuttama liikenne. Sivu 12 Herkkyystarkastelussa Ilmailunkadun kiertoliittymän kautta Karhumäentielle poistuva liikenne ruuhkautuu arkipäivän iltahuipputunnin aikana. Mikäli kehätielle pyrkivä liikenne pääsee läpi Ilmailunkadun liittymästä, liikenne ruuhkautuu Sarankulman eritasoliittymän pohjoisessa vt 3 ramppiliittymässä (tässä käytetyllä arviolla liikenteen suuntautumisesta itään ja länteen). Liikenteen ruuhkautuessa liikennettä on kuitenkin mahdollista ohjata muille reiteille ja/tai lisätä pohjoisen ramppiliittymän kapasiteettia. Mahdolliset sujuvuutta parantavat toimenpiteet Pirkkahallista vt 3 kehätielle poistuvan liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa ruuhkatilanteessa muuttuvanopastuksen avulla ottamalla käyttöön totutusta poikkeavia vaihtoehtoisia reittejä. Esimerkiksi Karhumäentien kuormitusta ruuhkatilanteessa voidaan helpottaa ohjaamalla Pirkkahallilta kehätietä idän (Lakalaiva) suuntaan poistuva messu-/tapahtumaliikenne Patamäenkadun ja Nuutisarankadun kautta Sarankulman eritasoliittymän eteläiseen ramppiliittymään ja edelleen kehätielle. Patamäenkadun ja Nuutisarankadun kautta on mahdollista jopa opastaa kehätietä länteen Vaasan ja Porin suuntaan.
Sivu 13 Kuva 12.Ruuhkatilanteen vaihtoehtoinen reitti itään ja länteen. Ilmailunkadun ja Karhumäentien kiertoliittymän kapasiteettia voidaan lisätä muuttamalla se turbokiertoliittymäksi, jolloin vilkkaammat liikennevirrat ajavat liittymän läpi omaa kaistaa pitkin. Kuva 13.Esimerkki turbokiertoliittymästä. Sarankulman eritasoliittymä pohjoisen rampin ja karhumäentien liittymän kapasiteettia voidaan lisätä:
rakentamalla Karhumäentielle Toivion suunnasta toinen Pirkkalan suuntaan menevä kaista lisää, rakentamalla sivusuunnille jokaiselle liikennevirralle omat kaistat tai pidentämällä Pirkkalan suunnasta vasemmalle rampille kääntyvää kaistaa. Nämä toimenpiteet vähentävät myös liittymän häiriöherkkyyttä. Sivu 14 Toisena mahdollisuutena on myös Palmrothintien yksisuuntaistaminen länteen (Partolan suuntaan), jolloin Partolan alueelta poistuminen Karhumäentielle tapahtuisi Toivionkadun, Saapastien tai Kenkätien kautta. Tällöin liikennevaloliittymän kapasiteettia saadaan lisättyä.
Yhteenveto Sivu 15 Nykytilanteessa (läntisen kehätien valmistuttua) liikenne toimii pääsuunnilla tyydyttävästi messujen ulkopuolella. Läntisen kehätien valmistumisen odotetaan TALLI-ennusteen mukaan vähentävän suunnittelualueen liikennemääriä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä mm. Ilmailunkadulla, Sarankulmankadulla ja Hatanpään valtatiellä. Tämän perusteella vuoden 2030 normaalitilanteessa messujen ulkopuolella liikenteen odotetaan toimivan pääosin paremmin kuin nykytilanteessa. Messutilanteet ja niiden aiheuttama liikenne vaihtelevat huomattavasti messuittain, mistä johtuen kaikki messut kattavaa liikenneennustetta ei pystytä laatimaan. Pirkkahallin liikenteen kannalta ongelmallisin tilanne ajoittuu ammattimessujen aikana arkipäivän iltahuipputunnille, jolloin Pirkkahallista poistuvalle liikenteelle saattaa aiheutua liikenteellisiä sujuvuusongelmia. Pirkkahallista arkipäivän iltahuipputunnin aikana poistuvaa liikennettä on suositeltavaa ohjata suurien messujen aikana useita reittejä (Ilmailunkadun läntinen suunta Karhumäentielle, Patamäenkadun kautta Nuutisarankadulle ja Hatanpään valtatietä keskustan suuntaan) esimerkiksi telemaattisen opastuksen avulla. Tarvittaessa myös vt 3 pohjoisen ramppiliittymän kapasiteettia voidaan lisätä. Arkipäivän aamuhuipputunnin aikana Pirkkahalliin saapuvasta liikenteestä ei odoteta sujuvuusongelmia. Kuluttajamessujen liikenne jakautuu ajallisesti pidemmälle aikavälille sekä pääosin liikenneverkon huipputuntien ja voimakkaimman kuormituksen ulkopuolelle, mistä johtuen kuluttajamessuista ei odoteta merkittäviä sujuvuusongelmia liikenteelle.
Ilmailunkadun liikennejärjestelyt Sivu 16 Ilmailunkadun liikennejärjestelyjen lähtökohtana on ollut liikenteen toimivuuden varmistaminen erilaisten tapahtumien aikana. Liikenteen toimivuus ja sujuvuus koskee erityisesti alueen asukkaita, jotka joutuvat liikkumaan alueella myös erilaisten tapahtumien aikana. Tarkoituksena on, että eri tapahtumien pysäköintiliikenne ei häiritse Ilmailunkatua suoraan/ läpiajavaa ajavaa liikennettä. Jatkosuunnittelussa tulisi tutkia miten Ilmailunkadun liikennejärjestelyjä kehitetään ja parannetaan itäpuolisen maantasopysäköintialueen kohdalla. Yhtenä vaihtoehtona on järjestää pysäköintialueiden sisäänajo Ilmailunkadun puolelta kuten aiemmin tutkitussa pysäköintilaitosvaihtoehdossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että Ilmailunkadulle tulisi pysäköintilaitoksen suuntaan omat kääntymiskaistat, jolloin suoraan menevä liikenne pääsisi esteettömästi kulkemaan. Tosin aivan ruuhkaisimpaan aikaan jonopituudet saattavat ylittyä ja häiritä jonkin verran suoraan menevää liikennettä. Pysäköinnin hallinta voidaan hoitaa perinteisesti (kuten nykyään) liikenteenohjaajilla tai maksuautomaateilla ja puomistoilla. Pirkkahallin kohdalla Ilmailunkadun varressa on välikaistalla erotettu kevyen liikenteen väylä. Pirkkahallin itäpuolella kevyen liikenteen väylä siirtyy nykyisen maantasopysäköintialueen ja asutuksen välissä olevalle viheralueelle, jossa nykyisinkin on kevyen liikenteen väylä. Ilmailunkadun ja karhumäentien kiertoliittymästä Pirkkahallin suuntaan on kaksi kaistaa, joista keskimmäinen kaista päättyy Pirkkahallin huolto/tavaraliikenteeseen tarkoitettuun liittymään. Pirkkahallin liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Liikennejärjestelyiden tavoitteena on ollut toimivuuden varmistaminen hajauttamalla eri toiminnoille tarkoitetut sisäänajot toisistaan. Huoltoliikenne on suunniteltu opastettavaksi alueen länsipäässä olevasta tonttiliittymästä. Tätä kautta tapahtuisi kaikki huoltoon ja tavaroiden toimituksiin liittyvä liikenne. Tätä kautta opastettaisiin myös näytteilleasettajat ja linja-autoliikenne. Myös länsipuolisin pysäköintilaitos operoisi tätä kautta. Hotellin viereen tulevaa toista pysäköintilaitosta varten olisi oma liittymä. Tämän kautta ohjattaisiin myös Uuden sisäänkäynnin edustalle suunnitellun pysäköintialueen liikenne. Linja-autoille on varattu 40 paikkaa ja takapihalle näytteilleasettajille noin 150 paikkaa. Näytteilleasettajille tarvitsee osoittaa lisäpaikkoja alueen muilta pysäköintialueilta. Pirkkahallin nykyisen pääsisäänkäynnin edustalla oleva joukkoliikenteen ja taksiliikenteen pysäkit säilyisivät pääosin nykyisellään. Muutosta tulisi lähinnä liikenteen keskimmäisen liittymän yksisuuntaistamisen johdosta.
Länsipuoliset pysäköintilaitokset ovat kolmekerroksiset niin, että ylin kerros on avoin. Ylimmästä kerroksesta on mahdollisuus rakentaa ajoyhteys laitoksesta toiseen. Molempiin laitoksiin on suunniteltu kaksi sisään-/ulosajoa, jotka sijaitsevat laitoksen alimmassa kerroksessa. Laitoksissa on yhtensä noin 1 350 ap. Pysäköintilaitosten liikennöinti perustuu yksisuuntaisiin ajokäytäviin ja niiden varsilla oleviin vinoihin pysäköintipaikkoihin. Laitoksessa on kaksisuuntaiset suorat rampit. Sivu 17 Tutkittuna vaihtoehtona Ilmailunkadun itäpäähän oli suunniteltu kahta pitkää pysäköintilaitosta, joissa oli yhteensä ~2 200 autopaikkaa. Asukkaiden kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen itäpuoliset pysäköintijärjestelyt on päätetty pitää nykyisellään maantasopysäköintinä. Pysäköintipaikkoja nykyisellään on ~1 180 autopaikkaa. Tämän lisäksi Pirkkahallin itäpäädyssä oleville jalkapallokentille on osoitettu ~900 lisäpaikkaa. Alueen liikenteen toimivuuden kannalta on oleellista liikenteen opastus ja ohjaus. Tämän on ajateltu toimivan ajantasaiseen liikennetietoon perustuen muuttuvilla telemaattisilla järjestelmillä. Sen perusteella pysäköintiliikennettä ohjataan eri sisäänkäyntien kautta liikennettä hajauttaen ja varmistaen pysäköintitapahtuman nopeuden ja sitä kautta lyhentäen jonopituuksia ja mahdollisia ruuhkatilanteita Ilmailunkadulla. Muuttuvilla opasteilla voidaan myös varmistaa pysäköintilaitosten autopaikkojen mahdollisimman tehokkaan käytön ja täyttöasteen.