Käppärä Musa -asemakaavan liikenteellinen tarkastelu, Pori Raportti

Transkriptio

1 Käppärä Musa -asemakaavan liikenteellinen tarkastelu, Pori Raportti TRa, TAa, ARä / Sito

2 (37) SISÄLTÖ 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET SUUNNITTELUALUE JA LIIKENTEELLISET LÄHTÖKOHDAT Sijainti ja nykytila Liikennemäärät Maankäyttö Liikenne-ennuste Huomioitavat verkkomuutokset TARKASTELLUT VAIHTOEHDOT TOIMIVUUSTARKASTELUT Menetelmät Nykytilanne VE VE 1; eteläisempi ramppiliittymä kiertoliittymä, pohjoinen valo-ohjaamaton VE 2; ramppiliittymät valo-ohjatuin liittymin VE 3; hajautetut rampit pohjoisessa ramppiliittymässä Lisätarkastelut VE 0+; vain rinnakkaiskatu toteutettuna Maantiekadun kiertoliittymän lisäkaistat Valtatiekäytävän ramppivälit TOIMIVUUSTARKASTELUJEN YHTEENVETO KEHITTÄMISPOLKU Toimenpiteet Toteutuksen vaiheistus LIITTEET LIITE 1: PORIN PYÖRÄILY-YHTEYDET KÄPPÄRÄ-MUSA -ALUEELLA LIITE 2: TOIMIVUUSTARKASTELUJEN MITTARIEN MÄÄRITELMÄT LIITE 3: LIITTYMÄMITOITUS... 36

3 (37) 1 Työn tausta ja tavoitteet Porin kaupunki laatii parhaillaan asemakaavaa Käppärä Musa väliselle alueelle. Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa valtatien 2 (8) uuden rinnakkaisyhteyden toteutus Maantiekadun ja Tommilantien väliselle osuudelle. Rinnakkaisyhteyden toteutuksen tavoitteena on vähentää läpikulkuliikennettä Käppärän ja Musan asuinalueiden katuverkolta sekä parantaa Länsi-Porin nykytilanteessa puutteellisia yhteyksiä valtatieverkolle. Kuvassa 1.1 on esitetty ehdotusvaiheen asemakaava-alue. Kuva 1.1. Asemakaava-alueen rajaus. Asemakaavan liikenneselvityksen tavoitteena on selvittää kaavan liikenteelliset vaikutukset lähialueen liikenneväylien liikennemääriin ja liikenteen sujuvuuteen. Erityisesti työssä tutkitaan valtatien nykyisten ja suunniteltujen ramppiliittymien liikenteellistä toimivuutta. Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet Porin kaupungin ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksen edustajat.

4 (37) 2 Suunnittelualue ja liikenteelliset lähtökohdat 2.1 Sijainti ja nykytila Suunnittelualue sijaitsee Porin keskustan länsipuolella Musan ja Käppärän kaupunginosissa. Valtatie 2 (8) kulkee suunnittelualueen halki. Valtatie rajautuu molemmin puolin kapeahkoon puistovyöhykkeeseen, jonka jälkeen alkaa Käppärän ja Musan asuinalueet. Työssä tarkasteltu liikenteellinen vaikutusalue on esitetty kuvassa Liikennemäärät Kuva 2.1. Liikenteellinen tarkastelualue. Tarkastelualueen tärkeimmät kokoojakadut ovat Maantiekatu alueen pohjoisreunassa ja Tommilantie ja Eteläväylä alueen eteläreunassa. Molemmat ovat myös Länsi-Porin suunnan bussiliikenteen reittejä. Kevyen liikenteen yhteydet mukailevat katuverkkoa molemmin puolin valtatietä. Tarkastelualueella on kolme valtatien alikulkua: Maantiekadulla, Eteläväylällä ja alueen puolivälissä Rajatien ja Kielokadun välissä. Kartta alueen tärkeimmistä pyöräily-yhteyksistä on esitetty liitteessä 1. Nykyisen tie- ja katuverkon liikennemäärien selvittämiseksi alueella suoritettiin liikennelaskennat keväällä Liikennelaskentojen (poikkileikkaus- ja liittymälaskennat) tulosten perusteella muodostettiin liikenteen nykytilan kuvaus. Poikkileikkauslaskentapisteitä oli yhteensä 10 kpl, ja huipputuntien liittymälaskentoja toteutettiin 6 kpl. Suunnittelualueen läpi kulkee valtatie 2 (valtatie 8), jonka keskiarkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) suunnittelualueella on nykytilanteessa ajon./vrk. Katuverkolla suurimmat liikennemäärät ovat suunnittelualueen pohjoisreunalla kulkevilla Maantiekadulla ( ajon./vrk) ja Vähäraumantiellä ( ajon./vrk) sekä suunnittelualueen eteläreunalla kulkevalla Tommilantiellä ( ajon./vrk).

5 (37) 2.3 Maankäyttö Kuva 2.2 Nykytilanteen keskiarkivuorokausiliikennemäärät Muista suunnittelualueen kaduista liikennemääriltään merkittävimpiä ovat Eteläväylä (KAVL ajon./vrk), Rauhanpuisto ( ajon./vrk), Korpraalintie (5000 ajon./vrk) sekä Kalevanpuisto (4000 ajon./vrk). Suunnittelualueen nykytilanteen keskiarkivuorokausiliikennemäärät on esitetty kuvassa 2.2. Kuvassa 2.3 on esitetty Porin väestön sijoittuminen vuonna Kuvasta nähdään, että suunnittelualueen länsiosassa väestöntiheys on n as./km 2 ja itäosassa n as./km 2. Porin keskustan tiheämmin asuttu alue on suunnittelualueen itäpuolella.

6 Käppärä Musa -asemakaavan liikenteellinen tarkastelu, Pori (37) Kuva 2.3 Porin väestön sijoittuminen Asukasmäärä Keskusta Pohjois Pori Itä Pori Länsi Pori Vuosi Kuva 2.4 Porin asukasmäärän kehittyminen osa-alueittain Kuvassa 2.4. on esitetty Porin väestön kasvu vuosina osa-alueittain. Suurinta väestön kasvu on Länsi-Porissa, johon ennusteen mukaan tulee n uutta asukasta (+ 18 %). Myös Porin keskustan asukasluku kasvaa n uuden asukkaan verran (+ 7 %). Näiden alueiden maankäytön kasvu vaikuttaa suoraan suunnittelualueen liikennemääriin.

7 (37) 2.4 Liikenne-ennuste Vuoden 2035 ennustetilanteessa oletetaan liikennemäärien kasvavan suunnittelualueella noin 24 % nykytilanteeseen nähden. Liikenne-ennuste on laadittu nykytilan liikennemäärien ja maankäytön kasvuennusteen perusteella. Kuvassa 2.5 on esitetty vuoden 2035 ennustetilanteen keskiarkivuorokausiliikennemäärät vaihtoehdossa 0, eli jos rinnakkaiskatuyhteyttä ei toteuteta (nykyinen liikenneverkko). Liikennemäärät nousevat tulevaisuudessa lähelle tie- ja katujaksojen maksimivälityskykyä erityisesti Eteläväylän ja Rauhanpuiston liittymässä sekä Luvianpuistokadun sekä valtatien 2 liittymässä. Kuva 2.5 Vuoden 2035 ennustetilanteen keskivuorokausiliikennemäärät (KAVL) vaihtoehdossa 0. Kuvassa 2.6 on esitetty vuoden 2035 ennustetilanteen keskiarkivuorokausiliikennemäärät vaihtoehdoissa 1 ja 2, eli jos rinnakkaiskatu on toteutettu. Ennusteliikennemäärät ovat eteläisessä osassa verkkoa selvästi 0-vaihtoehtoa alhaisemmat, mutta tarkastelualueen pohjoisosassa (Maantiekatu) liikennemäärät ovat samalla tasolla 0- vaihtoehtoon verrattuna. Ympäröivien asuinalueiden kokoojakatujen (mm. Kalevanpuisto, Musantie) liikennemäärät laskevat noin % 0-vaihtoehtoon verrattuna.

8 (37) Kuva 2.6 Vuoden 2035 ennustetilanteen keskivuorokausiliikennemäärät (KAVL) vaihtoehdoissa 1 ja 2. Kuvassa 3.1 on esitetty valtatien 2 uuden rinnakkaiskatuyhteyden avaamisesta johtuvat liikennemäärien muutokset yön yli -tilanteessa. Uusi katuyhteys tarjoaa suoremman ajoyhteyden Eteläväylältä Vähäraumantielle ja vähentää näin kuormitusta Musatiellä, Rauhanpuistossa ja Kalevanpuistossa. Uudelle kadulle siirtyisi eteläpäässä noin 6000 ajon/vrk ja pohjoispäässä noin 3000 ajon./vrk. Katuyhteyden rakentaminen keventäisi kuormitusta erityisesti Tommilantiellä Eteläväylän ja Rauhanpuiston välillä ( 6000 ajon./vrk). Myös valtateiden 2 ja 8 eritasoliittymän ramppien liikennemäärät pienenevät selvästi. Arvioiden mukaan uusi rinnakkaisyhteys siirtää tehokkaasti ajoneuvoliikennettä sekä ympäröivältä katuverkolta että valtatien eritasoliittymien välillä. Muutoksen vaikutuksesta liikenne jakautuu tasaisemmin eri katuosille ja liikenneverkon kuormitus laskee muutoksen johdosta erityisesti tarkastelualueen eteläpäässä.

9 (37) Kuva 2.7 Uuden valtatien rinnakkaisväylän rakentamisesta seuraavat liikennemäärien muutokset. Kuvissa 2.8 ja 2.9 on esitetty vuoden 2035 ennustetilanteen iltahuipputunnin liikennemäärät (vaihtoehdoissa 1 ja 2). Iltahuipputunnin liikennemäärä vastaa myös ennustetilanteessa mitoittavaa liikennemäärää, ja liikennemäärää on käytetty lähtökohtana toimivuustarkasteluissa ja liikenneverkon simuloinneissa.

10 (37) Kuva 2.8. Vuoden 2035 ennustetilanteen iltahuipputunnin liikennemäärät alueen pohjoisosassa. Kuva 2.9. Vuoden 2035 ennustetilanteen iltahuipputunnin liikennemäärät alueen eteläosassa.

11 (37) 2.5 Huomioitavat verkkomuutokset Suunnittelut ja osin jo toteutuksessa olevat liikenneverkon parannustoimenpiteet Länsi-Porissa tulevat vaikuttamaan liikennevirtoihin myös Musan ja Käppärän välisellä alueella. Vaikutuksiltaan tärkeimmät tulevat olemaan valtatien 8 liittymämuutokset (Isomäentien ja Yläruukintien liittymien katkaisut) sekä läntisen kehäyhteyden avaaminen (kuva 2.10). Nämä hankkeet toteutuvat tavoitteiden mukaan jo lähivuosina. Uusi kehätie vähentää asuinalueiden mm. Musan läpi kulkevan liikenteen määrää, mutta toisaalta samaan aikaan valtatien liittymäjärjestelyjen johdosta osalla kulkureitit pitenevät ja osa autoilijoista käyttänee Eteläväylää aiempaa enemmän keskustaan ja valtatielle pohjoiseen suuntautuvilla matkoilla. Mahdollinen valtatien 11 jatkaminen valtatielle 8 saakka vaikuttaa myös liikenteen suuntautumiseen koko eteläisen Porin alueella. Alustavan arvion mukaan hanke kuitenkin mieluummin keventää valtatien 2 liikennemääriä, kuin kasvattaa niitä. Hankkeiden lopullinen vaikutus liikenteen suuntautumiseen ja reittien muutoksiin riippuu monista tekijöistä. Tarkemmin verkkomuutosten vaikutuksia olisi mahdollista tutkia laajemmalla koko kaupunkiseudun liikennemallilla. Tässä työssä em. kehityshankkeiden vaikutus liikennemääriin Musan/Käppärän alueella on huomioitu tehdyillä herkkyystarkasteluilla, minkä voidaan olettaa kattavan ainakin osan liikenteen siirtymien vaikutuksista. Kuva Porin läntinen kehätieyhteys Alaruukintien jatkeena.

12 (37) 3 Tarkastellut vaihtoehdot Tässä työssä tutkittiin kolme erilaista ramppijärjestelyvaihtoehtoa uudeksi eritasoliittymäksi valtatielle 2. Uusi rinnakkaisyhteys yhdistää ramppiliittymät toisiinsa valtatien alikulun kautta. Tutkitut vaihtoehdot olivat: ve1: rinnakkaistien ramppiliittymät valo-ohjaamattomia ve2: rinnakkaistien valo-ohjatut ramppiliittymät ve3: hajautetut rampit Verkollisesti tarkasteltuna vaihtoehdot eroavat toisistaan vain vähän, mutta liikenteellisen toimivuuden näkökulmasta eroja syntyy. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa perustuvat kaavaehdotuksen mukaiseen ratkaisuun (havainnekuva, kuva 3.1), jossa molemmin puolin valtatietä on ns. lohenpyrstö- eli suuntaisliittymä. Vaihtoehdossa 1 uuden rinnakkaistien ramppiliittymät olivat valo-ohjaamattomia (kiertoliittymä ja kolmihaara) ja vaihtoehdossa 2 ramppiliittymät olivat valo-ohjattuja kolmihaaraliittymiä kaistaratkaisuin. Kuvassa 3.2 on esitetty vaihtoehdon 1 kehitetty versio siten, että erkanemisjärjestelyä valtatien etelän tulosuunnassa on parannettu erkanemiskaistaa pidentämällä. Samoin Maantiekadun kiertoliittymään on lisätty vapaat oikeat lännen ja etelän tulosuunnille. Kuva 3.1. Havainnekuva, vaihtoehto 1 (Porin kaupunki).

13 (37) Vaihtoehdossa 3 (kuva 3.3) on valtatieltä etelästä saapuva ajosuunta eriytetty ajosuuntien osalta kahdeksi rampiksi niin, että vasemmalle kääntymistä ei tapahdu rampeilla lainkaan. Kuva 3.2. Vaihtoehto 1 jatkokehitettynä.

14 (37) Kuva 3.3. Vaihtoehto 3.

15 (37) 4 Toimivuustarkastelut 4.1 Menetelmät 4.2 Nykytilanne Liikenteelliset toimivuustarkastelut on tehty hyödyntämällä Synchro/Simtraffic mikrosimulointiohjelmaa liikennejärjestelyjen mallinnuksessa. Toimivuustarkastelujen liikenteellisten tunnuslukujen määritelmät löytyvät liitteestä 2. Toimivuustarkastelut on suoritettu nykytilanteen ja vuoden 2035 ennustetilanteen iltahuipputunnin liikennemäärillä. Tuloksissa esitetyt palvelutasot on määritetty kolmen kolmenkymmenen minuutin mittaisen simulaation tulosten keskiarvon perusteella. Valo-ohjatuissa liittymissä liikennevalojen vaihekaaviot on optimoitu siten, että ne tuottavat mahdollisimman hyvät tulokset nykytilanteessa. Ennustetilanteissa on käytetty samoja vaihekaavioita. Tarkastelualueen liikenne on jo nykyisin (2015) huipputunteina vilkasta, mutta kokonaisuutena tie- ja katuverkon palvelutaso on vähintään tyydyttävä. Nykytilanteen simulointien kalibrointi on tehty silmämääräisesti vastaamaan mahdollisimman hyvin maastossa havaittua liikennetilannetta. Liikenteen huipputunteina kuormittuvat lähinnä Maantiekadun ja Eteläväylän liittymät, sekä valtatien 2 ja 8 eritasoliittymän rampit. Nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana tarkastelluista liittymistä kuormittunein on Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymä (65 %). Liittymän kuormitus on tällöin tyydyttävä. Suurimmat viiveet nykytilanteen tarkastelussa muodostuvat Kalevanpuiston ja Maantiekadun liittymässä Kalevanpuistosta vasemmalle kääntyvälle liikenteelle, keskimäärin n. 35 sekuntia. Ajosuunnan palvelutaso on tällöin välttävän ja huonon rajalla. Muuten suunnittelualueen liikenne on nykytilanteen tarkasteluissa sujuvaa, palvelutason ollessa kaikilla ajosuunnilla vähintään hyvä. Koko tarkastelualueella liikennevaloohjattuja liittymiä on vain kaksi: Vähäraumantien ja Musantien liittymä, sekä Luvianpuistokadun ja vt 2:n ramppiliittymä. Kuva 4.1 Kuormitusasteet ja palvelutasot nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana suunnittelualueen pohjoisosassa

16 (37) 4.3 VE 0 Kuva 4.2 Kuormitusasteet ja palvelutasot nykytilanteessa iltahuipputunnin aikana suunnittelualueen eteläosassa Suunnittelualueen eteläpuolella olevan Raumantien (vt 8) ja Rauhanpuiston liittymässä etelästä valtatien 2 rampilta vasemmalle kääntyvän ja Luvianpuistokadulta suoraan jatkavan ja vasemmalle kääntyvän liikenteen palvelutaso on välttävä (D). Raumantien eteläisen ramppiliittymän valtatien 2 pohjoishaaralta tulevan vasemmalle kääntyvän liikenteen palvelutaso on nykytilanteessa huono (E). Kuvissa 4.3 ja 4.4 on esitetty liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa nykyverkolla iltahuipputunnin aikana. Tarkastelluista liittymistä neljässä ainakin yhden ajosuunnan palvelutaso on huono (E) tai erittäin huono (F). Suunnittelualueen eteläosassa Rauhanpuiston ja Luvianpuistokadun liittymässä itähaaran suoraan menevän liikenteen kaista on ylikuormittunut (103 %) ja ajosuunnan palvelutaso on erittäin huono. Vasemmalle kääntyvän liikenteen palvelutaso on välttävä liittymän länsi-, etelä- ja itähaaralla. Etelänhaaran vasemmalle kääntyvän kaistan kuormitusaste on 97 %. Raumantien (vt 8) ja valtatien 2 luoteesta tulevan liikenteen rampin liittymässä rampilta tulevan liikenteen palvelutaso on huono oikealle kääntyvän liikenteen kaistan ollessa ylikuormittunut (108 %). Rampilta vasemmalle kääntyvän kaistan toimivuus on huono kuormituksen ollessa 85 %. Pääsuunnan liikenteen palvelutaso on erittäin hyvä kuormituksen ollessa hyvä tai tyydyttävä. Tarkastelualueen pohjoisosassa Maantiekadun ja Kalevanpuiston liittymässä Kalevanpuiston liittymähaara on pahasti ylikuormittunut (154 %) ja liittymähaaran palvelutaso on erittäin huono. Maantiekadun itähaaralta vasemmalle kääntyvän liikenteen palvelutaso on tyydyttävä pääsuunnan suoraan menevän liikenteen ollessa sujuvaa. Vähäraumantien ja Musantien liittymässä Korpraalintien liittymähaaran vasemmalle kääntyvän liikenteen palvelutaso on huono (keksimääräinen odotusaika noin 60 sekuntia) ja suoraan menevän sekä oikealle kääntyvän liikenteen palvelutaso välttävä (keskimääräinen odotusaika noin 45 sekuntia). Muilla ajosuunnilla palvelutaso on hyvä tai tyydyttävä (alle 35 sekunnin keskimääräinen odotusaika). Liittymän kuormitus on tyydyttävä.

17 (37) Kuva 4.3 Kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 0 suunnittelualueen pohjoisosassa. Kuva 4.4 Kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 0 suunnittelualueen eteläosassa. Muissa tarkastelluissa liittymissä kaikkien ajosuuntien palvelutaso on vähintään tyydyttävä. Korkein kuormitus on Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymässä (74 %), jonka toimivuus on välttävä. Keskimääräiset odotusajat liittymässä ovat kuitenkin kaikilla liittymähaaroilla alle 25 sekuntia. Myös molemmissa Tommilantien kiertoliittymissä toimivuus on välttävä liittymien kuormituksen ollessa %. Vähäraumantien ja Kraftmanintien sekä Tommilantien ja Rajatien liittymien toimivuus on hyvä. 4.4 VE 1; eteläisempi ramppiliittymä kiertoliittymä, pohjoinen valo-ohjaamaton Kuvissa 4.5 ja 4.8 on esitetty liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa vaihtoehdossa 1 iltahuipputunnin aikana. Vaihtoehdossa 1 kuormitus lisääntyy vaihtoehtoon 0 nähden Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymässä sekä Tommilantien ja Eteläväylän kieroliittymässä. Kuormitus

18 (37) vähenee Maantiekadun ja Kalevanpuiston, Tommilantien ja Rauhanpuiston, Rauhanpuiston ja Luvianpuistokadun sekä Raumantien ja valtatien 2 ramppien liittymissä. Muissa tarkastelluissa liittymissä ei tapahdu muutoksia vaihtoehtoon 0 nähden. Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymän kuormitus on 77 % ja liittymän toimivuus on välttävä. Keskimääräinen odotusaika on pisin liittymän pohjoishaaralla, noin 25 sekuntia, jolloin liittymähaaran palvelutaso on välttävä. Muiden liittymähaarojen palvelutaso on tyydyttävä. Maantiekadun ja Kalevanpuiston liittymän kuormitus on 61 %. Kalevanpuistosta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 65 sekuntia ja ajosuunnan palvelutaso on erittäin huono. Kalevanpuistosta oikealle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 30 sekuntia ja ajosuunnan palvelutaso on välttävä. Pääsuunnan liikenne on sujuvaa. Kuva 4.5 Kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 1 suunnittelualueen pohjoisosassa Molempien uuden katuyhteyden ramppiliittymien toimivuus on hyvä ja kaikkien ajosuuntien palvelutaso on erittäin hyvä. Jonot eivät ulotu liittymistä valtatielle asti (kuva 4.6). Valtatielle 2 liittyminen on molempiin suuntiin sujuvaa.

19 (37) Kuva 4.6. Jonopituudet vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 1 Kuva 4.7. Kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdoissa 1 ja 2 suunnittelualueen eteläosassa Eteläväylän ja Tommilantien kiertoliittymän kuormitus on 68 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Eteläväylän liittymähaaran palvelutaso on tyydyttävä keskimääräisen odotusajan ollessa noin 15 sekuntia. Muiden liittymähaarojen palvelutaso on erittäin hyvä. Tommilantien ja Rauhanpuiston kiertoliittymän kuormitus on 53 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Kaikkien ajosuuntien keskimääräinen odotusaika on alle 10 sekuntia. Rauhanpuiston ja Luvianpuistokadun liittymän kuormitus on 69 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Liittymän itähaaran suoraan menevän liikenteen kaistan kuormi-

20 (37) tus on 104 % ja keskimääräinen odotusaika noin 80 sekuntia ajosuunnan palvelutaso on erittäin huono. Luvianpustokadulta ja Raumantieltä vasemmalle kääntyvän liikenteen palvelutaso on välttävä. Muiden ajosuuntien palvelutaso ja toimivuus ovat vähintään tyydyttäviä. Raumantien ja valtatien 2 ramppien liittymän kuormitus on 65 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Luoteesta tulevan rampin oikealle kääntyvän kaistan kuormitus on 82 % jolloin toimivuus ja palvelutaso ovat välttäviä. Vasemmalle kääntyvän kaistan palvelutaso on tyydyttävä. Pääsuunnan palvelutaso on erittäin hyvä. 4.5 VE 2; ramppiliittymät valo-ohjatuin liittymin Kuvissa 4.8 ja 4.11 on esitetty liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa vaihtoehdossa 2 iltahuipputunnin aikana. Vaihtoehdossa 2 kuormitus lisääntyy vaihtoehtoon 0 nähden Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymässä sekä Tommilantien ja Eteläväylän kieroliittymässä. Kuormitus vähenee Maantiekadun ja Kalevanpuiston, Tommilantien ja Rauhanpuiston, Rauhanpuiston ja Luvianpuistokadun sekä Raumantien ja valtatien 2 ramppien liittymissä. Muissa tarkastelluissa liittymissä ei tapahdu muutoksia vaihtoehtoon 0 nähden. Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymän kuormitus on 77 % ja liittymän toimivuus on välttävä. Keskimääräinen odotusaika on pisin liittymän pohjoishaaralla, noin 25 sekuntia, jolloin liittymähaaran palvelutaso on välttävä. Muiden liittymähaarojen palvelutaso on tyydyttävä. Maantiekadun ja Kalevanpuiston liittymän kuormitus on 61 %. Kalevanpuistosta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 65 sekuntia ja ajosuunnan palvelutaso on erittäin huono (F). Kalevanpuistosta oikealle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 30 sekuntia ja ajosuunnan palvelutaso on välttävä. Pääsuunnan liikenne on sujuvaa.

21 (37) Kuva 4.8 Kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 2 suunnittelualueen pohjoisosassa Molempien uuden katuyhteyden ramppiliittymien toimivuus on hyvä ja kaikkien ajosuuntien palvelutaso on hyvä tai erittäin hyvä. Pohjoisemmassa liittymässä jono ylettää valtatielle asti iltahuipputunnin aikana noin 5 % ajasta, kuitenkin vain lyhyelti kääntymiskaistalle (kuva 4.9). Valtatielle 2 liittyminen on molempiin suuntiin sujuvaa.

22 (37) Kuva 4.9 Jonopituudet vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 2. Eteläväylän ja Tommilantien kiertoliittymän kuormitus on 68 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Eteläväylän liittymähaaran palvelutaso on tyydyttävä keskimääräisen odotusajan ollessa noin 15 sekuntia. Muiden liittymähaarojen palvelutaso on erittäin hyvä. Tommilantien ja Rauhanpuiston kiertoliittymän kuormitus on 53 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Kaikkien ajosuuntien keskimääräinen odotusaika on alle 10 sekuntia. Kuva 4.10 Kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 2 (= ve 1) suunnittelualueen eteläosassa.

23 (37) Rauhanpuiston ja Luvianpuistokadun liittymän kuormitus on 69 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Liittymän itähaaran suoraan menevän liikenteen kaistan kuormitus on 104 % ja keskimääräinen odotusaika noin 80 sekuntia ajosuunnan palvelutaso on erittäin huono (F). Luvianpuistokadulta ja Raumantieltä vasemmalle kääntyvän liikenteen palvelutaso on välttävä (D). Muiden ajosuuntien palvelutaso ja toimivuus ovat vähintään tyydyttäviä. Raumantien ja valtatien 2 ramppien liittymän kuormitus on 65 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Luoteesta tulevan rampin oikealle kääntyvän kaistan kuormitus on 82 % jolloin toimivuus ja palvelutaso ovat välttäviä. Vasemmalle kääntyvän kaistan palvelutaso on tyydyttävä. Pääsuunnan palvelutaso on erittäin hyvä. 4.6 VE 3; hajautetut rampit pohjoisessa ramppiliittymässä Kuvissa 4.11 ja 4.13 on esitetty liittymien kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa vaihtoehdossa 3 iltahuipputunnin aikana. Vaihtoehdossa 3 kuormitus lisääntyy vaihtoehtoon 0 nähden Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymässä sekä Tommilantien ja Eteläväylän kieroliittymässä. Kuormitus vähenee Maantiekadun ja Kalevanpuiston, Tommilantien ja Rauhanpuiston, Rauhanpuiston ja Luvianpuistokadun sekä Raumantien ja valtatien 2 ramppien liittymissä. Muissa tarkastelluissa liittymissä ei tapahdu muutoksia vaihtoehtoon 0 nähden. Maantiekadun ja Tikkulantien kiertoliittymän kuormitus on 77 % ja liittymän toimivuus on välttävä. Keskimääräinen odotusaika on pisin liittymän pohjoishaaralla, noin 25 sekuntia, jolloin liittymähaaran palvelutaso on välttävä. Muiden liittymähaarojen palvelutaso on tyydyttävä. Maantiekadun ja Kalevanpuiston liittymän kuormitus on 61 %. Kalevanpuistosta vasemmalle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 65 sekuntia ja ajosuunnan palvelutaso on erittäin huono. Kalevanpuistosta oikealle kääntyvän liikenteen keskimääräinen odotusaika on noin 30 sekuntia ja ajosuunnan palvelutaso on välttävä. Pääsuunnan liikenne on sujuvaa.

24 (37) Kuva Kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 3 suunnittelualueen pohjoisosassa Molempien uuden katuyhteyden ramppiliittymien toimivuus on hyvä ja kaikkien ajosuuntien palvelutaso on erittäin hyvä. Jonot eivät veny liittymistä valtatielle asti (kuva 4.12). Valtatielle 2 liittyminen on molempiin suuntiin sujuvaa. Kuva Jonopituudet vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa 3.

25 (37) 4.7 Lisätarkastelut Kuva Kuormitusasteet ja palvelutasot vuoden 2035 ennustetilanteessa iltahuipputunnin aikana vaihtoehdossa3 suunnittelualueen eteläosassa Eteläväylän ja Tommilantien kiertoliittymän kuormitus on 68 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Eteläväylän liittymähaaran palvelutaso on tyydyttävä keskimääräisen odotusajan ollessa noin 15 sekuntia. Muiden liittymähaarojen palvelutaso on erittäin hyvä. Tommilantien ja Rauhanpuiston kiertoliittymän kuormitus on 53 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Kaikkien ajosuuntien keskimääräinen odotusaika on alle 10 sekuntia. Rauhanpuiston ja Luvianpuistokadun liittymän kuormitus on 69 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Liittymän itähaaran suoraan menevän liikenteen kaistan kuormitus on 104 % ja keskimääräinen odotusaika noin 80 sekuntia ajosuunnan palvelutaso on erittäin huono. Luvianpuistokadulta ja Raumantieltä vasemmalle kääntyvän liikenteen palvelutaso on välttävä. Muiden ajosuuntien palvelutaso ja toimivuus ovat vähintään tyydyttäviä. Raumantien ja valtatien 2 ramppien liittymän kuormitus on 65 % ja liittymän toimivuus on tyydyttävä. Luoteesta tulevan rampin oikealle kääntyvän kaistan kuormitus on 82 % jolloin toimivuus ja palvelutaso ovat välttäviä. Vasemmalle kääntyvän kaistan palvelutaso on tyydyttävä. Pääsuunnan palvelutaso on erittäin hyvä VE 0+; vain rinnakkaiskatu toteutettuna Työssä tutkittiin myös Ve 0+, jossa oletetaan toteutetuksi valtatien rinnakkaisyhteys ilman ramppiliittymiä valtatielle 2 (kuva 4.14). Tässä vaihtoehdossa uuden rinnakkaisyhteyden liikennemäärä jää alle puoleen (noin KAVL) verrattuna ramppiliittymälliseen (ve1, ve2 tai ve3) verkkovaihtoehtoon. Rinnakkaiskatu vähentää Musan ja Käppärän alueiden sisäistä läpikulkuliikennettä hieman, mutta siltäkin osin vaikutus jää muita vaihtoehtoja pienemmäksi. Valtatien eritasoliittymien kuormitukset eivät merkittävästi muutu 0-vaihtoehtoon verrattuna, mutta vt 2 / Luvianpuistokadun valo-ohjattu ramppiliittymä kuormittuu lisää ja viivytykset kasvavat entisestäänkin heikosti toimivassa liittymässä. Liikennevalo-

26 (37) ohjattu liittymä tarvitsee lisäkaistoja useammalle tulosuunnalle, jotta palvelutaso saadaan vähintään tyydyttäväksi. Kuva Vaihtoehto 0+ liikenne-ennuste Maantiekadun kiertoliittymän lisäkaistat Tarkasteluun liitettiin myös selvitys Maantiekadun/Tikkulantien kiertoliittymän vapaiden oikeiden vaikutuksesta kiertoliittymän välityskykyyn. Kiertoliittymään voidaan toteuttaa vapaat oikeat lännen ja etelän tulosuunnista, ilman että nykyistä katualuetta tarvitsee laajentaa. Kuvassa 4.15 on esitetty jonopituudet iltahuipputunnin 2035 simuloinnissa, kun vapaat oikeat on toteutettu ja pohjoinen ramppiliittymä on valo-ohjaamaton (ve1). Jonopituus tippuu merkittävästi läntisellä tulosuunnalla (Vähäraumantie) ja vapaa oikea tehostaa merkittävästi tulosuunnan toimivuutta. Kaikilla muilla tulosuunnilla jonopituudet pysyvät lähellä tilannetta, jossa vapaita oikeita ei ole. Etelän tulosuunta (vt2 suunta) jonopituus pysyy ennallaan, vaikka vapaa oikea Maantiekadun suuntaan on toteutettu. Etelästä oikealle kääntyvien ajoneuvojen määrä on verrattain pieni, eikä lisäkapasiteetti vaikuta vasemman kaistan jonopituuteen mainittavasti.

27 (37) Kuva Jonopituudet vuoden 2035 iltahuipputunnin aikana, kun Maantiekadun kiertoliittymään on lisätty vapaat oikeat Valtatiekäytävän ramppivälit Työssä tehtiin myös tarkastelu koskien valtatie 2 (8) ramppivälejä Porin keskustan kohdalla. Ramppien nokkavälit ja kiihdytys- ja erkanemiskaistojen väliset minimietäisyydet on määritelty kullekin tietyypille ja nopeusrajoitusalueelleen erikseen. Tarkastelu perustuu Liikenneviraston Perusverkon eritasoliittymät suunnitteluohjeessa esitettyihin mitoitusarvoihin. Tarkastelujen perusteella laadittiin koontikuvat liittymien mitoituksista nykytilanteessa (2015) ja ennustetilanteessa (2035) jossa uusi rinnakkaisyhteys on toteutettu valtatielle. Kuvat on esitetty liitteessä 3. Lisäksi kuvissa 4.16 ja 4.17 on esitetty tiivistetysti puutteelliset kaistapituudet ramppiliittymissä nyky- ja ennustetilanteessa. Tarkastelujen tuloksena voidaan todeta, että Musa Käppärä -rinnakkaistien rakentaminen ei muuta oleellisesti valtatien 2 (8) liittymäväli-tilannetta. Valtateillä on nykyisin useita kiihdytys- ja erkanemiskaistoja, jotka ovat mitoitusarvoja lyhyempiä. Rinnakkaistien liittymäjärjestelyt eivät huononna nykytilannetta.

28 (37) Kuva Nykytilanteen kaistapituudet liittymissä. Kuva Ennustetilanteen 2035 kaistapituudet liittymissä.

29 (37) 5 Toimivuustarkastelujen yhteenveto Nykytilanteessa liikenneverkko on Käppärän ja Musan alueella kuormittunut Maantiekadun ja Eteläväylän liittymissä. Valtatien ramppiliittymät jonoutuvat ruuhkatunteina Raumantien (vt 8) ja Luvianpuistokadun liittymissä. Liittymäkohtainen palvelutaso on heikoimmillaan tyydyttävän ja välttävän rajalla (Luvianpuistokadun ja vt 2 rampin liittymä). Liikennemäärien kasvuksi vuoteen 2035 mennessä on oletettu keskimäärin 24 % tarkastelualueen tie- ja katuverkolla. Uuden katuyhteyden liikennemäärä vuonna 2035 on ennusteessa (KAVL). Tämä liikennemäärä poistuu lähialueen katuverkolta, erityisesti Eteläväylältä, Rauhanpuistosta, Kalevanpuistosta ja Musantieltä. Samalla vt2/vt8 eritasoliittymän kuormitus tippuu liikenteen siirtyessä käyttämään uutta rinnakkaisyhteyttä ja sen ramppiliittymiä. Ramppiliittymien toimivuus tutkittiin kaikilla vaihtoehtoratkaisuilla erikseen. Seuraavassa on lyhyesti tiivistetty eri vaihtoehtojen toimivuus. Ve 1: (kiertoliittymä + valo-ohjaamaton) toimivuus on hyvä molemmissa ramppiliittymässä, eikä jonoja juuri synny. Kääntymiskaistat tulee olla kaikissa tulosuunnissa (valo-ohjaamaton). Maksimijonopituus on noin 30 m pohjoisessa ramppiliittymässä (rampin tulosuunnalla). Eteläisessä ramppiliittymässä kaikilla tulosuunnilla on alle 25m jonopituudet. Ve 2: (valo-ohjatut ramppiliittymät) toimivuus on hyvä molemmissa ramppiliittymissä, mutta ajoneuvokohtaiset viivytykset kasvavat hieman ve1 verrattuna. Valo-ohjattunakin liittymien palvelutaso on hyvä. Kääntymiskaistat tulee olla kaikissa tulosuunnissa. Liikennevaloihin on mahdollista liittää jonotunnistimet rampeille. Maksimijonopituus liikennevaloin on 40 m pohjoisessa ramppiliittymässä (rampin tulosuunta). Ve 3: (hajautettu pohjoinen ramppiliittymä) toimivuus on hyvä kaikissa ajosuunnissa. Ei tarvetta ramppiliittymien valo-ohjaukselle. Tutkitut vertailuvaihtoehdot (0 ja 0+ -vaihtoehdot) osoittavat, että uusi rinnakkaisyhteys ja siihen liittyvä täydellinen ramppiliittymä vähentävät Käppärä-Musa alueiden läpi kulkevia liikennevirtoja ja vähentävät samalla liikenteellistä painetta erityisesti Eteläväylältä ja Raumantien (vt8) ramppiliittymissä. Vertailuvaihtoehdoissa (0 ja 0+) Raumantien ja Luvianpuistokadun ramppiliittymät toimivat heikosti, ja liikenne jonoutuu selvästi. Vt2/ vt8 eritasoliittymä tarvitsee lisäkapasiteettia jo selvästi ennen ennustevuotta Jonopituudet ylittävät kaistapituudet ja uhkaavat pääsuunnan sujuvuutta ja turvallisuutta ruuhkan pitkittyessä.

30 (37) 6 Kehittämispolku 6.1 Toimenpiteet Uusi rinnakkaiskatu ja siihen liittyvät valtatien ramppiliittymät voidaan toteuttaa työssä esitetyllä tavalla vaarantamatta valtatien pääsuunnan sujuvuutta. Työn tulosten perusteella on annettu esitys rinnakkaiskadun ramppiliittymien kehittämistoimenpiteiksi: Eteläisempi ramppiliittymä voidaan toteuttaa heti kiertoliittymäksi, toimivuus hyvä vähintään 2035 asti (+ 20 % liikennemäärillä edelleen hyvä toimivuus). Kiertoliittymä soveltuu valo-ohjattua liittymää paremmin sujuvuuden ja katugeometrian näkökulmasta. Kiertoliittymän tilavaraus vastaa keskeisiltä osin kääntymiskaistoin toteutetun valoliittymän tilavarausta. Pohjoinen ramppiliittymä voidaan toteuttaa heti valo-ohjaamattomana kolmihaaraliittymänä, niin että kaikissa tulosuunnissa toteutetaan kääntymiskaistat. Samalla toteutetaan ramppiliittymään varaus liikennevaloja varten. Toimivuus on hyvä 2025 asti ja valo-ohjattuna 2035 asti. Vuoden 2035 jälkeen tarvitaan pohjoisen ramppiliittymän välityskyvyn parantamiseksi etelän tulosuunnasta uusi suora ramppi (vaihe 3), jonka jälkeen ramppiliittymän välityskyky on riittävä edelleen vähintään vuotta. Vt2 / Vt8 osalta annetut muut toimenpidesuositukset: Kiihdytyskaistan rakentaminen heti pohjoiseen lähtevälle rampille. Varautuminen kiihdytys- ja erkanemiskaistojen pidentämiseen ja yhdistämiseen valtatien eritasoliittymien välisellä osuudella (välillä Maantiekatu Raumantie). Vt 2 / vt 8 nelikaistaistaminen viimeistään 2030 mennessä. Suositus perustuu valtatien pääsuunnan liikennemäärien kasvuun ja liikenteen vähimmäispalvelutasoon. Työssä ennustettu (KAVL) liikennemäärä ei voi toteutua täysimääräisenä 1+1 kaistaisella valtatieosuudella. Kaikki työssä esitetyt suunnitelmaratkaisut soveltuvat myös nelikaistaiselle valtatieosuudelle. 6.2 Toteutuksen vaiheistus Valtatien rinnakkaisyhteyden toteutuksen vaiheistukseksi esitetään seuraavat vaiheet (kuvat ). Suluissa on esitetty liikenteen välityskyvyn näkökulmasta suositeltu toteutusajankohta. Kuvissa on esitetty myös viitteellinen melusuojauksen (meluaita/seinä, kuvissa musta paksumpi viiva) tarve valtatien itäreunalla ramppijärjestelyjen kohdalla. Melueste tulee sijoittaa osittain puistoalueen puolelle, mutta tarkempi sijainti määritellään jatkosuunnittelussa. - vaihe 1 ( ): molempien ramppiliittymien toteutus, eteläinen kiertoliittymä, pohjoinen kolmihaaraliittymä - vaihe 2 ( ): Maantiekadun kiertoliittymän välityskyvyn parantaminen - vaihe 3 ( ): pohjoisen ramppiliittymän välityskyvyn parantaminen

31 (37) Kuva 6.1. Toteutusvaihe 1.

32 (37) Kuva 6.2. Toteutusvaihe 2.

33 (37) Kuva 6.3. Toteutusvaihe 3.

34 (37) 7 Liitteet LIITE 1: Porin pyöräily-yhteydet Käppärä-Musa -alueella LIITE 2: Toimivuustarkastelujen tunnuslukujen määritelmät LIITE 3: Valtatien liittymämitoitukset

35 (37) LIITE 1: Porin pyöräily-yhteydet Käppärä-Musa -alueella

36 (37) LIITE 2: Toimivuustarkastelujen mittarien määritelmät Liittymien toimivuutta on tarkasteltu seuraavilla tunnusluvuilla: o Kuormitusaste ilmaisee, kuinka suuri osuus liittymän maksimivälityskyvystä on käytössä o Palvelutasolla kuvataan yhden ajoneuvon keskimääräistä odotusaikaa o Mitoitusjonopituus kertoo jonopituuden, jota pidempi jono esiintyy alle 5 % ajasta Kuormitusasteen, toimivuuden, laatutason ja ruuhkautumisen välinen suhde on esitetty alla olevissa taulukoissa. Taulukko 1: Liittymän palvelutason selitys ja suhde odotusaikoihin (HCM 2000) Palvelutaso Kuvaus Valo-ohjatun liittymän keskimääräinen odotusaika / ajoneuvo (s) Valo-ohjaamattoman liittymän keskimääräinen odotusaika / ajoneuvo (s) A erittäin hyvä B hyvä >10 ja 20 >10 ja 15 C tyydyttävä > 20 ja 35 > 15 ja 25 D välttävä > 35 ja 55 > 25 ja 35 E huono > 55 ja 80 > 35 ja 50 F erittäin huono > 80 > 50 Taulukko 2: Valo-ohjatun liittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkaisuuteen Kuormitusaste Toimivuus Laatutaso Ruuhkautuminen < 0,64 hyvä 0,64 0,85 0,85 0,95 0,95 1,05 > 1,05 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono Hyvä Tyydyttävä Matala Heikko, ei hyväksyttävä Heikko, ei hyväksyttävä Hyvä palvelutaso, ei ruuhkia. Liittymä kestää 30 % liikenteen kasvun. Vain pientä ruuhkautumista. Kestää 10 % 20 % kasvun joka suunnalle. Satunnaisia ruuhkia. Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittain pitkiä jonoja. Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja. Taulukko 3: Valo-ohjaamattoman liittymän kuormitusasteen suhde toimivuuteen, laatuun ja ruuhkaisuuteen Kuormitusaste Toimivuus Ruuhkautuminen < 0,5 hyvä Ei ruuhkia 0,5 0,7 tyydyttävä Satunaisia ruuhkia (harkittava valo-ohjausta) 0,7 0,85 välttävä Lyhytaikaisia ruuhkia ja ajoittaisia pitkiä jonoja (valo-ohjauksen tarve) 0,85 1,0 huono Pitkäaikaisia ruuhkia ja jatkuvia pitkiä jonoja (valo-ohjauksen tarve) > 1,0 erittäin huono Ylikuormittunut, pahoja ruuhkia

37 (37) LIITE 3: Liittymämitoitus Nykytilanteen (2015) liittymävälit ja kaistapituudet:

38 (37) Ennustetilanteen (2035) liittymävälit ja kaistapituudet