Haastavista tilanteista myönteisen käyttäytymisen tukemiseen Tornio &

Samankaltaiset tiedostot
- Kohti myönteisen käyttäytymisen tukemista Osaava-hanke

Kasvatuksellinen kuntoutus - autismin kirjo ja haastava käyttäytyminen

IHMINEN ON KANNATETUN KASVATUKSEN LAJI

AAIDD(2010): Toimintakyvyn Moniulotteinen Malli

MIELENTERVEYS. Jokihelmen opisto, Haapavesi Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mielenterveys voimavarana

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Opetusalan turvallisuusfoorumi MAPA riskityöpajan yhteenveto. Lilja Palo, Minna Nikula

Mielenterveys voimavarana

Koulunkäyntikyky, opetuksen järjestäminen ja haastavat tilanteet

Hoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Mielenterveys voimavarana

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Vastuuhenkilö: Laadittu:

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Lapsen haastava käyttäytyminen.

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Alakouluhanke Workshop

Kaveritaidot -toiminta

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

NUORTEN MIELENTERVEYSONGELMAT JA MASENTUNEISUUS

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Psyykkinen toimintakyky

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Unelma hyvästä urheilusta

Erityislapset partiossa

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi projekti

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Liikkuva amis jaksaa painaa!

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Lappeen hyvinvointimalli

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

Transkriptio:

Haastavista tilanteista myönteisen käyttäytymisen tukemiseen Tornio 26.10 & 27.10.2015 Anna-Kaisa Sipilä KT, ohjaava opettaja Psykoterapeutti (YET) anna-kaisa.sipila@tervavayla.fi 029 5294 593 1

1 / 2007 Valtion yleissivistävien erityiskoulujen palveluverkosto Haastava käyttäytyminen - syitä - muutoksen mahdollisuuksia Kyllikki Kerola & Anna-Kaisa Sipilä Kuvat Virpi Väisänen Graafinen toteutus Kati Järvitalo 2

YKSILÖ KÄYTTÄYTYMISENSÄ JA TUNTEIDENSA HALLITSIJANA 3

Haastava käyttäytyminen Määrittely sosiaalinen tapahtuma Aiemmin häiriö- tai ongelmakäyttäytyminen, käyttäytymishäiriö, sopeutumattomat, pahantapaiset, aggressiiviset, kurittomat Haastava käyttäytyminen on aina kommunikaatiota se HAASTAA aikuisen etsimään syytä ja kasvatuksellisia keinoja muutokseen, virittää TOIVOA MUUTOS tulee uuden oppimisesta 4

Oma kokemus oppilaan haastavasta käyttäytymisestä -hetken keskustelu naapurin kanssa 5

Haastavan käyttäytymisen muotoja lyö toisia lintsaa Kieltäytyy työskentelystä hakkaa päätä seinään, lattiaan puree lyö itseä tarttuu toisten silmälaseihin ja heittää menemään Puree itseään tekee asiattomuuksia painaa silmiään tai korviaan läträä syljellä heittelee tavaroita ärisee oksentaa potkii karkailee kieltäytyy puhumasta riisuu itsensä alastomaksi pitkin päivää sylkee huutaa särkee paikkoja ei nuku öisin syö mitä sattuu raapii puhuu asiattomuuksia kahmii ruokia kaiken aikaa tuhrii ulosteella ja syö sitä llopettaa kaiken syömisen puhuu jatkuvasti kyselee koko ajan samaa Haastava käyttäytyminen on analysoitava ja pohdittava mahdollisia syitä. Katse eteenpäin kohti ratkaisua. 6 Huomio uusiin toimintatapoihin, joilla haastava käyttäytyminen voitetaan ja muutetaan myönteiseksi.

Haastavan käyttäytymisen tilanteessa tunnelataus Stressi huipussaan kaikilla, jotka kuulevat, näkevät, tietävät tapahtuman - oppilas itse - opettaja, muu henkilökunta - toiset oppilaat, sivulliset ja muut satunnaiset ohikulkijat Sivullinen 7

Stressi aina mukana haastavassa käyttäytymisessä vaikuttaa koko elimistöön, kaikkeen olemassaoloon tarttuu henkilöstä toiseen Keinoja stressin hallintaan ja haastavan käyttäytymisen ehkäisyyn - tietoinen rentoutumisen opettelu - tietoisuustaitojen harjoittelu (mindfulness) - itsesäätelytaitojen harjoittelu - yhdessä toimimisen, sosiaalisten taitojen harjoittelu - järkevien toimintatapojen suunnittelu yhteistyönä - ympäristön jäsentäminen haastavasti käyttäytyvälle henkilölle turvalliseksi - haastavien tilanteiden purkaminen ja analysointi jälkeenpäin 8

Toimintamme vaihtelee Kun on pakko puuttua VARMA TURVALLINEN RAUHALLINEN EPÄVARMA UHKAAVA PROVOSOIVA Omaa osuuttaan tilanteessa aikuinen voi kehittää, reflektoida, ennakoida, harjoitella stressin hallintaa, rentoutumista, tietoisuustaitoja Tee selkeä tilanneanalyysi >>>>>>> Suunta parempaan 9

Syiden etsintä hetken keskustelu naapurin kanssa, mistä oppilaasi haastava käyttäytyminen mahtaa johtua 10

Jäävuorimalli Väsymys Kipu, sairaus Kehitysvaihe Turhautuminen Omien ja muiden tunteiden ymmärtämisen pulmat Sosiaalisten suhteiden ymmärtämisen pulmat Hormonaaliset muutokset Itseen tai tilanteeseen liittyvä epävarmuus Traumat Itsetunnon vähäisyys/puute Struktuurin puute Oikeiden toimintamallien osaamisen puute Poikkeavat aistikokemukset eri aistialueilla - näkö, kuulo, haju, maku -tunto, liike, sisäiset aistimukset Kommunikoinnin ongelmat Jotain ihan muuta? 11

Haastava käyttäytyminen kutsuu yhteistyöhön Eikka lyö, puree ja sylkee! Kukaan ei ole väkivaltainen huvikseen! 12

Yhteiset pelinsäännöt Lapsi, nuori tai aikuinen - joka ei pysty ohjaamaan käyttäytymistään - joka ei sopeudu sosiaaliseen yhteisöönsä tarvitsee toisen, osaavamman henkilön tuen Hän hämmentyy entistä enemmän, jos ihmisten odotukset ja toiminta kohdistuvat häneen mielivaltaisesti vaihdellen Miten rakentaa yhteiset, kaikille henkilöä ohjaaville samaa tarkoittavat pelinsäännöt? 13

Ohjelmia ja menetelmiä koulun käyttöön Turvallisuutta ja hallittua fyysistä rajoittamista Mapa (Management of Actual or Potential Aggression) Avekki (suomalainen sovellus) Taitojen opettelua, yhdessä toimimista Askeleittain Kiva koulu Friends Verso Kasvatuskeskustelut

Strukturointi Tärkein haastavan käyttäytymisen tyrehdyttämisen keino on jäsentäminen/strukturointi - mitä olen tekemässä nyt - mitä tämän jälkeen, kuinka kauan - kenen kanssa - miten 15

Rentoutumisesta oman kehon & mielen yhteispeliin ja itsesäätelyyn Haastava käyttäytyminen aiheuttaa aina stressiä kaikille osapuolille Stressin vastakohta on rentoutuminen Rentoutumista voi opetella ja opettaa Kehon ja mielen reaktioita voi opetella tunnistamaan ja ohjaamaan 16

Ympäristön muuttaminen Toiseen tilaan ohjaaminen Huomion ohjaaminen uuteen tekemiseen, näkemiseen, kuulemiseen Istumapaikan huomioiminen Tilan selkeyttäminen, strukturointi, rauhoittaminen? 17

Vuorokausirytmin selkiinnyttäminen Kodin ja koulun yhteistyö on välttämätöntä 18

Aistitoimintojen erilaisuuden huomioiminen Neurologisiin ja neuropsykiatrisiin oireyhtymiin liittyy usein sensorisen integraation häiriöitä Miten se huomioidaan opetuksessa ja asumisessa? Näkö, kuulo, tunto, maku, tasapaino sisäiset aistimukset 19

Sopimukset ja säännöt Yksinkertaisimmillaan visualisoitu sopimus: ensin - sitten Ensin Työtehtävät Sitten Musiikin kuuntelu Kaikki järjestyneessä yhteiskunnassa perustuu sopimuksiin. Kasvatuksellisessa kuntoutuksessa sopimus tehoaa, jos se tehdään visuaalisesti, molemmin puolin sitoutuen. 20

Ennakointi Jokainen tarvitsee tietoisuuden omista tulevista tapahtumistaan voidakseen toimia tarkoituksenmukaisesti. Mitä tämä tarkoittaa sinun avainhenkilösi elämässä? 21

Riittävästi mielekästä toimintaa Turhautuminen Jatkuva odottaminen Tylsistyminen Mielekkään tekemisen puute Liian vaikeat tehtävät Liian helpot tehtävät Haastava käyttäytyminen Työstä ja toiminnasta mielihyvää, itsetuntoa, onnistumisen kokemusta, pätevyyden ja arvokkuuden tunnetta 22

Kommunikoinnin kehittäminen Kommunikoinnissa aina kaksi osapuolta Viestin lähettäminen viestin ymmärtäminen Oppilaan sujuva puhe voi usein hämätä AAC puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointikeinot 23

Visualisointi Monet oppilaat oppivat/muistavat paremmin näkemällä Mitä kouluopetuksessa voi selkiinnyttää nähtäväksi? koulupäivä, tunnin kulku, välitunnit, toimintaohjeet erityisiin/poikkeaviin tilanteisiin Entä asumisen ja vapaa-ajan toimintojen selkeys? 24

Piirtäminen Kynä ja paperi oiva apu haastavan käyttäytymisen tilanteiden ennakointiin, selvittelyyn Tilanne muuttuu uhkaavasta lupaavaksi 25

Sosiaalinen tarina kuvin ja sanoin Kasvatuspuheen visualisointia Yksilöllinen, yksittäisiin tilanteisiin kohdistuva Myönteinen, ohjaava, palkitseva, hauska Sosiaalisia tilanteita ja tunnetaitoja opettava 26 Piirros Kyllikki Kerola

Terveyden hoitaminen Miten haastavasti käyttäytyvä oppilas voi? Miten perustarpeet on tyydytetty? Turvallisuudentunne Terveydentilan kartoittaminen Sairauksien hoito Lepo / uni Ravinto Seksuaaliset tarpeet Liikunta Mielekäs tekeminen Päivärytmi Sosiaaliset suhteet 27

Palkitsevuus Ulkoinen palkitsevuus tarroja, toimintaa, makupaloja, palkkaa ja bonuksia Sisäinen palkitsevuus tyytyväisyyttä tehtävän tekemisestä, iloa onnistumisesta, turvaa omasta pärjäämisestä Toimintamme perustuu palkitsevuuteen. Kasvatuksellisissa palkkioissa: Suunnitelmallisuus, ennakoitavuus, oikea ajoitus 28

Kouluyhteisön voimapankin saldo vaihtelee Yksilön ja yhteisön voimavarat tässä ja nyt Konkreettiset toimintamallit Yhteisen työn vaikeat tilanteet MITEN NIISTÄ SELVITÄÄN? Yksilön vuorovaikutustaidot, asenteet, arvostukset ja ammatilliset taidot, toimintamallit ja tavoitteet Yhteisön asenteet, arvostukset, ammatilliset taidot ja kirjoittamattomat toimintamallit ja tavoitteet

Mielenterveyden aaltoliikettä koulussa Mitä mielenterveys on? Psyykkistä hyvinvointia - riittävää sopeutumista sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön (suomen kielen sanakirja) Elämän kivijalka - tukee arjessa jaksamista elämän hallintaa - auttaa selviytymään vastoinkäymisistä - elinvoimaisuutta - henkistä vastustuskykyä & voimavaraa (terveysnetti.fi, vahvistamo.fi)

Hyvä mielenterveys mielen ja ruumiin tasapainoa & hyvinvointia Kykyä - olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa - ilmaista tunteitaan - leikkiä ja käydä koulua - nauttia elämästä - sietää pettymyksiä ja vastoinkäymisiä Riittävää itsetuntoa ja omanarvontuntoa Toisten ihmisten arvostamista (peda.net)

Häiriötyyppejä Sukupuolijakauma Jokin mielenterveyden häiriö 15 25 T > P Mielialahäiriöt 5-10 T > P Ahdistuneisuushäiriö 5 15 T > P Päihdehäiriöt 5 10 T < P Käytöshäiriö 5 10 T < P Syömishäiriöt 5 T > P T = tyttö P = poika

Mielenterveyden ongelmien ilmeneminen tilapäisesti tai ajoittain, pitkäaikaisesti tai melko pysyvästi joka neljännellä jossain elämänsä vaiheessa mielenterveysongelmia vakavaakin sairastumista on mahdotonta ennakoida nuoruus ja opiskeluaika muutoksineen ja haasteineen ovat riskiaikoja Muuttunut käyttäytyminen herättäköön keskusteluun

Psyykkiseen oireiluun voi liittyä mm. voimakkaat ja yhtäkkiset muutokset nuoren käytöksessä vetäytyminen häiriökäyttäytyminen (erityisesti pojilla) sensitiivisyys, herkkyys kritiikille itkuherkkyys selkeät keskittymisvaikeudet ja jatkuva levottomuus voimakkaat mielialan vaihtelut väsymys ja aloitekyvyttömyys opintomenestyksen heikkeneminen poissaolot ongelmat suhteissa ikätovereihin somaattinen oireilu, huoli terveydestä hygienian heikkeneminen (thl.fi)

Mielenterveysongelmat eivät välttämättä vaikuta opiskeluun vaikeuksia voi kuitenkin olla esimerkiksi muistin, keskittymisen ja tarkkaavuuden alueella voi olla vaikeaa sulkea pois ympäristön ärsykkeitä, jos omat asiat painaa mieltä voi olla hankalaa suunnitella työskentelyään sekä keskittyä pitkään yhtäjaksoisesti lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, kuten keskittymisvaikeuksia, levottomuuden tunnetta tai väsymystä

Riskitekijöitä perintötekijät traumat hylkäämiskokemus turvattomuus krooniset sairaudet ja vammat vanhemmuuden ongelmat Oireita: levottomuus, keskittymiskyvyn pulmat, stressiherkkyys, vihamielisyys, ilkivalta, valehtelu, lintsaus ym. matala ärsyyntymiskynnys vireystila - kireystila passiivisuus vetäytyminen, kaveripiirin vaihtuminen ym. HOX! Normaaliin kehitykseen liittyvät vaihtelut ja kuohunnat sekä mielialavaihtelut ja oireiden epämääräisyys vaikeuttavat tunnistamista ja hoitoon ohjautumista 36

Koulun konsteja tukea mielenterveyttä Hyvinvointia ja terveyttä lisäävän tiedon jakaminen Mielenterveyteen liittyvien haasteiden normalisoiminen Tukimuodoista kertominen Suojaavien tekijöiden vahvistaminen yhteisössä Yhteisöllisyys ja osallisuuden tunne Vahvuudet ja voimavarat Positiiviset ihmissuhteet Mielenterveyttä tukevien ja ongelmia ehkäisevien menetelmien käyttö Oman arvon ja ainutlaatuisuuden löytämisen tukeminen

Koulun paras keino tukea mielenterveyttä on ennustettavuus Se luo kaikille turvallisuutta Vaatimukset voinnin mukaan Selkeä ympäristö Olemisen ja oppimisen struktuuri Tieto päivän kulusta Mitä, missä, milloin? Rakasta rutiineja niistä saat turvaa Koulun sisällä olevasta tukihenkilöstä hyviä kokemuksia

Muutama toive kouluyhteisöön: Armollisuutta itseä ja muita kohtaan Joustoa ja sitkoa Iloa ja tyytyväisyyttä työstä ja kohtaamisista + ripaus huumoria Entä mitä sinä toivot? 39