Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa Tutkimusyksiköiden ja yliopistojen Tekes-suunnittelukokous Tervetuloa!

Samankaltaiset tiedostot
Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa

Teemaan liittyvät kouluhankkeet ovat Riihimäen Pohjolanrinteen koulu sekä Ruoveden Kirkonkylän koulu.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa -hanke

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Tietoa, tahtoa ja tunnetta tarvitaan tulevaisuuden koulun kehittämisessä!

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Suomalaisen koulun kehittäminen

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Virtuaaliluokkahankkeen kokous

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Ropeka. Taustakysymykset

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

INTO Tieto- ja viestintätekniikka teknologiakasvatuksessa Joutsenon yläkoulu (Joutseno)

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia)

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Avustuksen käyttötarkoitus: Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Pedagogiset iltapäivät

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

ALUEELLINEN TVT - HANKE Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

Koulu 3.0. Sosiaalisen median hyödyntäminen perusopetuksessa

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA KOULUN ARJESSA HANKE Toimintasuunnitelma (päivitetty )

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa

Pedagogiset iltapäivät

Ammatillinen opettajankoulutus uudistuu Mitkä ovat sosiaali- ja terveysalan erityistarpeet?

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Nakkilan kunnan M -suunnite lma alkae n. Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta.

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK)

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Unesco-koulujen seminaari

Transkriptio:

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa 2008-2010 Tutkimusyksiköiden ja yliopistojen Tekes-suunnittelukokous 28.1.2009 Tervetuloa!

Päivän agenda 28.1. klo 10-12 1. Tvt koulun arjessa hankkeen esittely 2. Tekes-hankkeen tutkimusteemat 3. Yliopistojen teemat 4. Hankkeen organisointi 5. Budjetti 6. Miten eteenpäin ja aikataulut sanna.vahtivuori@helsinki.f

Ovi on avoin, on vain astuttava sisää ään. n. kiinalainen sananlasku sanna.vahtivuori@helsinki.fi

Kohti tulevaisuuden koulua opiskelu- ja oppimisympäristöjen kehittäminen verkostoyhteiskunnassa elämyksellisyys, yhteisöllisyys, 2008) autenttiset havainnollisuus oppimisessa ja opiskelussa aktiivinen osallistuminen ja omaehtoinen toimijuus (vrt. Gee kompleksiset ongelmat (Cohen et al 1990) innovatiivisuus, luovuus tulevaisuuden työelämävalmiudet lapsen, nuoren ja aikuisen turvallinen suhde pysyy kasvatus ja koulutustarpeet muuttuvat yhteiskunnan kehittymisen myötä

Kohti yhteisöllistä toimintakulttuuria unelma visio kysymykset LUOVUUS RIKASTAVA pelotyhteisö LUOTTAMUS haasteet resurssit pelot Vrt. Pekka Himanen 2009

Megatrendejä 1. suljetusta kohti avointa: verkkoympäristöt, verkostot, oppimateriaalit, rajapinnat 2. pehmeät arvot vihdoin kunniaan slow-ajattelun nousu - tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median hyödyntäminen osana kestävää elämäntapaa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria 3. langattomien ja mobiileiden välineiden uusi aalto mahdollisuudet opetuksessa, opiskelussa ja oppimisessa 4. informaalin ja formaalin lähentyminen, kuilu tvt:n koulukäytön ja arkikäytön välillä pienenee

Tieto ja viestintätekniikka koulun arjessa hankkeen esittely

Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa hankkeen visio ja tavoite Visio Yhteisöllinen ja viestinnällinen tulevaisuuden koulu, jossa tieto- ja viestintätekniikka ja media on luonteva osa arkea ja opetus opiskelu oppimisympäristöä Vuonna 2011 Suomen kouluilla on levitettävissä olevia innovatiivisia ja luovia toimintamalleja ja käytänteitä ja suunta kohti Euroopan kärkeä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä ja sähköisen median hyödyntämisessä Tavoite Tulevaisuuden koulu tuottaa kouluille ja kuntien opetustoimelle uutta tietoa ja yhdistää osaamista tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisen median monipuolisessa hyödyntämisessä opetuksessa, opiskelussa ja oppimisympäristöjen suunnittelussa Uudet toimintamallit mahdollistavat kaikille tasa-arvoiset edellytykset opettaa, opiskella ja oppia infrastruktuuri ja tvt innovaatiot tiimityö yhteisöllisyys pedagogiset rakenteet ja mallit

Tulevaisuuden koulun kivijalat

Finnish Future School -konsepti strategia infrastruktuuri opp.ympäristöt ja pedamallit sisällöt ja materiaalit toimintakulttuuri Yritysyhteistyö asiantuntijuus teknologiat koulutus Toimintamallit ja hyvät käytänteet KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK KK 12 kehittämistiimiä: kärkikoulut, yritykset ja tutkijat

Kärkikoulut Espoo Koulumestarin koulu: Innokas koulumestari - hankkeen tavoitteena on luoda tvt:aa hyödyntävä, myös oppilaiden vanhemmat yhteistyöhön mukaan ottava, kouluyhteisö, jossa opettajien ja oppilaiden oppimis- ja opiskeluympäristö laajenee muun muassa Opit-ympäristöä ja kannettavia tietokoneita käyttäen. Helsinki: Kuninkaantien molemmin puolin -hankkeessa kehitetään alueellisesti yhtenäistä peruskoulua, monipuolistetaan opetusta tvt:n avulla, tuetaan tvt:n avulla kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä hyödynnetään uutta teknologiaa (SmartUs) liikunnassa ja oppimisessa. Joutsenon yläkoulu: INTO, tieto- ja viestintätekniikka teknologiakasvatuksessa -hankkeessa rakennetaan teknologiakasvatuksen kokonaismallia Lappeenrannan alueelle sekä testataan tvt:n soveltumista perus- ja lukio-opetukseen ja eri oppiaineisiin integroituvana aihekokonaisuutena. Kauniaisten suomenkielinen perusopetus: Unelmakoulu - hankkeessa muun muassa tuetaan oppijoiden kokonaisvaltaista oppimista ja kasvua, kokeillaan tutkivan oppimisen soveltamista minikannettavilla sekä hyödynnetään monikanavapalveluita koulun rutiinitoiminnoissa ja koulun ja kodin yhteistyössä.

Kärkikoulut Larsmo Holm skola: Kommunikation som ringar på vatten - hankkeessa kehitetään tieto- ja viestintätekniikkaa (muun muassa oppilaiden itsearviointi ja koulun arjen dokumentointi) sekä eritasoisia yhteistyömuotoja hyödyntävää opetus- ja oppimiskulttuuria. Oulun Oulujoen koulu: Tulevaisuuden koulun osaajat Oulujoelta -hankkeen tavoitteina ovat mm. oppimisen yhteistoiminnallisuus (Web 2.0 sovellukset) sekä Opit-ympäristön monipuolinen hyödyntäminen koulun arjessa. Koulussa on hyvin tuloksin kokeiltu minikannettavia ja opettajien samanaikaisopetusta. Punkalaitumen yhteiskoulu: Oppiaineittain yhteistyöhön sosiaalisessa mediassa - hankkeessa kehitetään sosiaalisen median hyödyntämistä opetuksessa ja opettajien verkostoitumisessa sekä luodaan yhteisöllisen tuottamisen ja kehittämisen malli ilmaisten ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien välineiden, ohjelmien ja palveluiden hyödyntämiseksi opetuksessa. Riihimäen Pohjolanrinteen koulu: TAHTO, Teknologia Arjen Hyödyksi ja Tueksi Oppimisessa -hankkeessa kehitetään koulun tvt-välineiden pedagogista käyttöä eri oppiaineissa ja koulun toimintakulttuuria ongelmalähtöistä ja yhteisöllistä oppimista tukevaksi sekä haetaan ratkaisuja opettajien innostamiseen ja motivoimiseen.

Kärkikoulut Rovaniemen Saaren koulu: Virtuaalikoulu -hanke perustuu koulun hyviin kokemuksiin saksan etäopetuksesta. Hankkeessa halutaan kehittää muiden koulujen käyttöön siirrettävissä oleva etäopetusmalli ja monimuoto-opetuksen malleja monikulttuurisuuden ja tasavertaisen opetustarjonnan mahdollistamiseksi. Ruoveden Kirkonkylän koulu: Tuhkasta Timantti -hankkeen tavoitteena on haltuun ottaa koulun uudet tvt välineet matalan kynnyksen toiminnalla, innostaa ja motivoida opettajat sekä varmistaa laitteiden niiden tehokas opetuskäyttö Tampereen kaupunki: Epun mediareppu, Tieto- ja viestintätekniikka esi- ja alkuopetuksen pedagogiikassa -hankkeessa haetaan uudenlaisia pedagogisia yhteistyö- ja toimintamalleja esi- ja perusopetuksen nivelvaiheeseen sekä suunnitellaan tarkoituksenmukainen, pedagoginen ja kustannustehokas laiteympäristö esi- ja perusopetusta tarjoaville kouluille. Turun Puropellon koulu: Toimivat tekniset ja pedagogiset ratkaisut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisessä -hankkeessa rakennetaan opetustilanteita ja -kokonaisuuksia, joissa tvt on luonteva osa oppimista, kokeillaan minikannettavia ja oppimisaihioita sekä tuetaan opettajia tvt:n opetuskäytössä.

Tutkijoiden rooli ja hyödyt tutkimuslaitoksille asiantuntijan, tutkijan, kouluttajan ja kehittäjän rooli tutkijoita kutsutaan mukaan tarjoamaan tietämystään alan uusimmasta tutkimustiedosta ja sen sovellusmahdollisuuksista (pelitutkimus, pedagoginen orkestrointi) tutkimus- ja kehittämishankkeisiin yhteistyössä koulujen ja yritysten kanssa kouluttamaan ja käymään dialogia välineiden pedagogisesta käytettävyydestä ja opetus-opiskelu-oppimisprosessista kehittämään yhdessä yritysten ja koulujen kanssa koulun arkeen soveltuvia innovatiivisia ratkaisuja, median käyttötapoja, pedagogisia malleja ja välineiden käytettävyyttä Tekes-konsortioyhteistyö, hakemuksen yhteinen työstäminen 01-2/09, aineistoa omien tieteellisten ongelmien ratkaisuun

Millä tavalla tutkimus on mukana? tutkimuksellinen seuranta ja arviointi ja levittäminen uusiin toimintamalleihin ja tutkimustuloksiin perustuva innovointi mitkä toimintamallit ovat levitettäviä (ammattimainen tuotantomalli) laitteiden ja käytettävyyden tutkimus Arjen tarpeet, koulun tarpeet, opettajien tarpeet ei pakotettu ylhäältäpäin tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus-opiskelu-oppimisprosessi opetettavuus opiskeltavuus opittavuus (pedagoginen käytettävyys) yhteisöllisyys verkossa palvelukonseptit, innovaatiot, toimintamallit ja pedagogiset käytänteet miten tieto- ja viestintätekniikka jalkautetaan yrityksillä esim. käytettävyystutkimus, käyttöönotto, digitaalinen julkaisuprosessi innovatiiviset tvt:tä hyödyntävät tutkimusmenetelmät Jalkauttamisen näkökulmat Ohjelmointiopetus, tehtäväpankki, vertaistukikoulutus

Hankkeen eteneminen TP1 Kouluverkko käyntiin 12/08- TP2 Kärkikoulujen seuranta ja tuki (Tekes-hanke ja vierailut käyntiin 1/09 2/09) TP3 Toimintamallit ja hyvät käytänteet, joita kootaan ja kehitetään tutkimuksen ja seurannan keinoin (4/09 8/10) 3.1 Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot 3.2 Oppimisympäristöt ja pedagogiset mallit ja käyttötavat 3.3 Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit 3.4 Kouluyhteisön kehittäminen ja toimijoiden ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen 3.5 Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön liittyvät toiminta- ja rahoitusmallit TP4 Disseminaatio: seminaarit, työpajat ja yleisötilaisuudet, wiki, hankeblogi, muut media TP5 Opettajankouluttajat osaajiksi toimintamallien kehittäminen TP6 Arviointi

Hankkeen tuotokset Strategia tulevalle hallituskaudelle Tieto- ja viestintäteknisiin välineisiin, infrastruktuuriin, käytettävyyteen liittyvät toimintamallit ja suositukset Opetukseen ja opiskeluun, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseen sekä median hyödyntämiseen ja käyttöön liittyvät pedagogiset mallit ja periaatteet Mediakulttuuuriin ja informaaleihin ja formaaleihin opiskeluympäristöihin liittyvät toimintamallit ja suositukset Opiskeluun, mediavälitteiseen vuorovaikutukseen ja tiimityöhön liittyvät tiedonluomisen mallit ja suositukset

Tekes-hakemuksen valmistelu

Tekes-rahoituksen hakeminen julkiseen tutkimukseen 1. Tekes rahoittaa julkisten tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja 2. Rahoituksen tavoitteena on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin 3. Rahoitus on tarkoitettu 1. yksittäisiin tutkimusprojekteihin 2. kansainvälisiin projekteihin ja niiden valmisteluun 3. ohjelmien projekteihin Ohjelmien ulkopuolinen julkisen tutkimuksen rahoituksen kevään hakuaika päättyy 27.2.2009 DM 450381 1 /2009 Copyright Tekes

Tekesin hankeprosessi Hakijan projekti Alustavat keskustelut SUUNNITTELU HAKEMUKSEN LAATIMINEN Arviointiryhmän valinta Esitysvalmistelu Esitys Hakemus PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN Rahoituspäätöksen tekeminen Päätös Ilmoitus Päätösdokumenttien tekeminen Projektin toteutuman seuranta Raportti PROJEKTIN TOTEUTUS Rahoituksen maksaminen Maksatus PROJEKTIN PÄÄTTÄMINEN Projektien jälkiseuranta Raportti TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN DM 450381 1 /2009 Copyright Tekes

Tutkimusteemat 1. Infrastruktuuri, laitetekniikka ja ohjelmistot 2. Oppimisympäristöt ja pedagogiset mallit ja käyttötavat 3. Sisällöntuotanto ja oppimateriaalit 4. Kouluyhteisön kehittäminen, ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen

Yleiset kysymykset 1 Hanke hakee tutkimuksen keinoin vastauksia ja toimintamalleja seuraaviin kysymyksiin hankkeeseen valittujen kärkikoulujen avulla : 1 Tekninen infrastruktuuri, ohjelmistot ja pedagoginen tuki ja vahvaksi Millaisia resursseja, edellytyksiä ja välineitä koulu tarvitsee tieto- ja viestintätekniikkaa ja mediaa hyödyntävän toimintakulttuurin kehittämiseen? Opettajan työkalupakki? Miten tuki tulisi järjestää? Miten kehitetään opetukseen soveltuvien välineiden teknistä ja pedagogista käytettävyyttä? 2 Oppimisympäristöt ja pedagogiset mallit ja käytänteet Iloa, toimintaa ja elämyksiä opiskeluun ja oppimiseen tieto- ja viestintätekniikan avulla opetus-opiskelu-oppiminen verkossa ja tvt-ympäristöissä Miten hyödyntää uusia medioita elämyksellisen ja kokemuksellisen opiskelun tukena miten esim. pelillisyyden keinoin voidaan tukea tavoitteellista ja mielekästä opiskelua ja oppimista? Miten tuetaan tieto- ja viestintätekniikan ja median ja ympäröivän mediakulttuurin avulla yksilön luontaisia tapoja oppia ja opiskella Oppilaan arkimedia osaksi kouluopetusta ja opiskelua Millaisia mahdollisuuksia ja hyötyä oppilaille informaalista ympäristöstä tutut sähköisen median sovellukset tarjoavat formaalissa oppimis- ja opiskeluympäristössä? Millaisia oppilaille tuttuja ja luontaisia käyttötapoja voidaan hyödyntää koulussa?

Yleiset kysymykset 2 3 Oppimateriaalit ja sisällöt sähköisen materiaalin julkaisuprosessit oppilaiden tuottaminen, talkootyö (crowdsourcing), sosiaalinen media 4 Kouluyhteisön kehittäminen, ammatillisen kasvun ja yhteistyön tukeminen Miten mahdollistetaan koulu, jossa vanhemmat ja opettajat ja koko kouluyhteisö yhdessä tukevat lasten kasvua ja koulun opetustehtävää median ja tieto- ja viestintätekniikan tarjoamien innovaatioiden avulla? Kohti verkostomaista ja yhteisöllistä tapaa toimia Miten tuetaan koulujen kehittymistä asiantuntijuutta jakaviksi, verkostoituneiksi ja yhteisöllisiksi työyhteisöiksi?

Kohti toimintamalleja Miten tuetaan koulutuksen, opetuksen kehittämistä, palvelukonseptien ja osaamisen levittämistä? tarvitaan uudenlaisia rahoitus- ja toimintamalleja, jotka tekevät tämän mahdolliseksi Miten osaamista voidaan kohdentaa uusiin toimintamalleihin koulun kontekstissa ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotossa? Miten saadaan osaaminen leviämään yksityiseltä sektorilta eli yrityksistä kouluihin ja päinvastoin?

Alustava budjetti 1.6.-31.12. 2009 1.1.-31.12. 2010 1.1.-28.2. 2011 Yhteensä Rahapalkat 97 099 170 285 28 381 295 765 Henkilösivukulut 51 560 90 421 15 070 157 051 Palkkakustannukset yhteensä 148 659 260 706 43 451 452 816 Yleiskustannukset 145 685 255 492 42 582 443 760 Matkat 29400 55 400 3000 87 800 Aineet ja tarvikkeet 6000 10 000 5000 21 000 Ostettavat palvelut 7500 15 000 15000 37 500 Muut kustannukset 7500 15 000 5000 27 500 Kokonaiskustannukset 344 744 611 599 114 034 1 070 376 Rahoittajan (Tekes) osuus 80% 275 795 489 279 91 227 856 301 Yritysten osuus 15% 51 712 91 740 17 105 160 556 Oma rahoitusosuus 5% 17 237 30 580 5 702 53 519 Rahoitus yhteensä 344 744 611 599 114 034 1 070 376

Kokonaiskustannukset 344 744 611 599 114 034 1 070 376 Rahoittajan (Tekes) osuus 80% 275 795 489 279 91 227 856 301 Yritysten osuus 15% 51 712 91 740 17 105 160 556 Oma rahoitusosuus 5% 17 237 30 580 5 702 53 519 Rahoitus yhteensä 344 744 611 599 114 034 1 070 376