ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

1. Analyysin tausta

Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015 Ysiväylä kulkee halki Suomen!

KEHITYSKÄYTÄVÄ - SANASTOA KEHITYSKÄYTÄVÄ (Corridor)= Kaupunkiseutujen välillä oleva passiivinen väylä, joka perustuu usein olemassa oleviin liikennekäytäviin KEHITYSVERKOSTO (Network) = Kehityskäytävän varrella olevien kaupunkiseutujen keskeisten toimijoiden välistä yhteydenpitoa, vaikuttamista ja visiontia yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden perusteella KEHITYSVYÖHYKE (Zone) = Talouden kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamista kehityskäytävän varrella olevien kaupunkiseutujen kesken hyödyntämällä niiden luontaisia vahvuuksia ja tukeutumista kaupunkiseutuja yhdistävään liikenneinfrastrukturiin. Lähde: mukaillen Jussi Jauhiainen (2011)

Ysiväylän pitäisi kuuluu tähän joukkoon KEHITTÄMISVYÖHYKKEIDENTUNNUSPIIRTEITÄ: Ylittävät perinteiset maantieteelliset, hallinnolliset ja ohjelmalliset rajat Tukeutuvat vahvasti sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikennekäytäviin ja -infrastruktuuriin. Vahva tieyhteys, rautatie tai vesiväylä muodostaa vyöhykkeen rungon, johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita Kehitystä pyritään ohjaamaan vyöhykemäisesti yhdistämällä talouden kasvuun, alueen elinvoimaan ja tasapainoiseen aluekehitykseen liittyviä tekijöitä Esimerkkejä kehittämisvyöhykkeistä 1. Jäämeren käytävä 2. Tornionlaakson käytävä 3. Barentsin käytävä 4. Perämerenkaari 5. OuKa-vyöhyke 6. Keskipohjola 7. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski 8. Iisalmi-Kuopio-Varkaus 9. Lounaisrannikko 10. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT-vyöhyke) 11. Etelä-Karjalan laatukäytävä 12. E18-vyöhyke 2 4 1 3 Kehityskäytävät voivat yhdistää sekä kasvukeskuksia että kaupunkiseutuja nauhamaisesti toisiinsa: yksi keino tukea monikeskuksista kehitystä! 5 Mahdollistaa verkostojen solmupisteiden kehittämisen lisäksi fyysisten ja toiminnallisten verkostojen yhdistämisen eri tavoitteiden taakse: kasvava edunvalvontaan ja aktiiviseen edunajamiseen liittyvä merkitys 9 6 10 7 8 11 12

Kaupungistuminen ja keskittyminen korostavat kehityskäytävien merkitystä Kaupungistuminen on globaali ja kansallinen trendi Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat muun muassa: tuottavuuskehitys korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen keskittymien, solmupisteiden syntyminen kilpailu ja luova tuho väestönlisäys ja muuttoliike, jotka luovat kasvavaa palvelukysyntää Kaupunkien ydinalueet, kehysalueet ja kaupunkien läheinen maaseutu lisäävät väestöosuuttaan ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun kustannuksella

Lisääntyvä liikkuvuus muovaa aluerakennetta vyöhykkeiseksi ja nauhamaiseksi Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat liikennekäytäviin perustuvia kaksoiskaupunkeja, nauhoja ja vyöhykkeitä. Alueiden ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, erityisesti nopeat maantie- ja rautatieyhteydet, nousevat yhä korostuneemmin alueiden menestymisen tai menestymättömyyden kynnyskysymyksiksi Kaupunkiseutujen sisällä korostuvat sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin juna kaltaiset konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin. Matkaetäisyyden rinnalle noussee aikaetäisyyteen liittyvä kilpailuetu. Jalankulku- ja joukkoliikenevyöhykkeen kehittäminen keskiöön suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

Toiminnalliset alueet laajenevat pendelöinnin ja muuttoliikkeen seurauksena Lähde: Suomen ympäristökeskus Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

Ysiväylä muodostaa liikenneverkon perusteella yhden kansallisen kehityskäytävän

Rautatie-, lento- ja laivaliikenteen kotimaanmatkat vuonna 2011 Lähde: ALLI-kartasto

Kotimaan tiekuljetukset HENKILÖLIIKENTEEN MUUTOSSUUNTIA: Ajankäyttöön ja asumiseen, arvoihin, asenteisiin ja elämäntapoihin liittyvät muutokset Ikärakenteen muutosten heijastuminen liikkumistarpeisiin Vapaa-ajan liikkumisen monimuotoisuus Työssäkäyntialueiden ja vaikutusalueiden laajeneminen Yritysverkostot ja matkailu lisäävät rajat ylittävää liikennettä: kansainvälisten yhteyksien kehittäminen ja priorisointi nousee aiempaa tärkeämmäksi sekä lentoliikenteen merkitys kasvaa Lähde: Hanna Kalenoja 2014 Lähde: ALLI-kartasto

Analyysin toteuttaminen Analyysin kohteena olivat kaikki Ysiväylän varrella olevat 13 kaupunkiseutua yksittäisten kuntien sijaan. Maantie- ja rautateiden merkitys on keskeinen alueiden kehitykselle ja menestymiselle. Keskeisiin liikenneväyliin liittyvät sijaintiedut eivät rajoitu vain niiden varrella oleviin kuntiin, vaan heijastuvat niiden läheisyydessä olevalle vaikutusalueelle. Tämän vuoksi analyysissä päädyttiin seutukuntakohtaiseen analyysiin yksittäisen kuntien sijaan. Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tilastot vuosien 2000-2014 välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty viisi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys- ja työpaikkakehitys, vetovoima, osaaminen ja TKI-toiminta ja yritysdynamiikka). Jokaisen teeman kohdalla analyysiin on nostettu useampia muuttujia, joita analysoidaan absoluuttisen ja suhteellisen muutoksen näkökulmasta. Analyysin tavoitteena oli nostaa eri teemojen ja muuttujien avulla esille Ysiväylän varrella olevan 13 kaupunkiseudun kansantaloudellinen merkitys suhteessa koko maahan. Analyysissä verrattiin sekä Ysitien varrella olevia 13 kaupunkiseutua toisiinsa että kaikkia Ysitien kaupunkiseutuja suhteessa koko maahan. Analyysin aikajänne käsittää vuosien 2000-2014 välisen kehityksen. Noin 10-15 vuoden ajanjakso on optimaalinen alueen muutos- ja kehitysdynamiikan tunnistamiseksi. Keskipitkä aikajakso mahdollistaa alueen kehityksessä tapahtuneen muutosdynamiikan tunnistamisen suhteessa koko maan kehitykseen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tiedot esitetään karttoina, kuvioina ja taulukkoina. Jokaisen graafin rinnalla on ns. selitepallo keskeisistä havainnoista.

Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana

Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

2. Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla

2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka 4. Väestödynamiikka Ysitien elinvoimaa voidaan analysoida useasta näkökulmasta 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 7. Muu dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

2a. Aluetalousdynamiikka

BKT euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2012 BKT euroa asukasta kohden ylittää koko maan keskiarvon vain Turun ja Tampereen seuduilla vuonna 2012 BKT:n erot asukasta kohden ovat jopa kaksinkertaiset Ysiväylän alueen sisällä seutujen välillä 42000 39000 36000 33000 30000 27000 24000 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0 Koko maan keskiarvo 2012 BKT 2000 BKT 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

BKT:n muutos euroa asukasta kohden vuosina 2000-2012 BKT:n muutos euroa asukasta kohden ylitti Turun, Kuopion, Tampereen ja Pieksämäen seuduilla koko maan keskiarvon Toimialakohtaisten rakennemuutosten syvyys näkyy voimakkaasti eräiden seutujen 2000- luvun kehityksessä 14000 13000 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Koko maa 10.445 /as. BKT:n muutos /asukas abs. 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

BKT euroa per asukas indeksi vuonna 2000 ja 2012 (koko maa = 100) Vuonna 2000 koko maan indeksin ylittivät Jämsän ja Tampereen seudut Vuonna 2012 koko maan indeksin ylittivät Tampereen ja Turun seudut 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Koko maan indeksi 2000 ja 2012 2000 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

BKT:n muutos % vuosina 2000-2012 BKT:n muutos % vaihteli erittäin merkittävästi Ysitien alueen seutujen sisällä vuosina 2000-2012 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 39,4 39,7 42,6 44,0 47,7 54,3 58,4 63,9 68,4 35,0 Yli puolella Ysiväylän seuduista BKT:n muutos ylitti suhteellisesti koko maan keskiarvon vuosien 2000-2012 välisenä aikana 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2,4 14,8 22,0 24,9 25,3 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2012 Suhdeluku osoittaa työllisten suhteen ei-työllisten määrään: mitä alhaisempi suhdeluku, sitä parempi Turun Tampereen Kuopion KOKO MAA Loimaan Jyväskylän 1,26 1,27 1,31 1,32 1,38 1,38 Etelä-Pirkanmaan 1,47 Joensuun 1,56 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Turun, Tampereen ja Kuopion seuduilla vuonna 2012 Pieksämäen Jämsän Varkauden Sisä-Savon Koillis-Savon Keski-Karjalan 1,62 1,69 1,75 1,82 1,88 1,89 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

Kunnallisverotettavat tulot euroa per asukas vuosina 2000 ja 2013 Kaikkien Ysiväylän seutujen verotulot asukasta kohden jäivät koko maan keskiarvon alapuolella vuonna 2013 Verotulot asukasta kohden vaihtelevat Sisä- Savon seudun 2799 eurosta Turun seudun 3744 euroon 4100 3900 3700 3500 3300 3100 2900 2700 2500 2300 2100 1900 1700 1500 Verotulot euroa per asukas 2000 Verotulot euroa per asukas 2013 2894 2901 2799 3091 3097 3116 3307 3693 3741 3744 3787 3598 3460 3462 Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET

Kunnallisverotettavien tulojen muutos % asukasta kohden vuosina 2000-2013 Lähes kaikkien Ysiväylän seutujen verotulot kasvoivat koko maan keskiarvoa enemmän vuosina 2000-2013 Kuopion Sisä-Savon Pieksämäen Loimaan Koillis-Savon Keski-Karjalan 63,0 62,0 61,6 60,9 60,2 71,0 Tampereen 59,1 Jyväskylän 58,4 Pohjois-Savossa verotulojen kehitys oli selvästi keskimääräistä ripeämpää vuosina 2000-2013 Joensuun Turun KOKO MAA Etelä-Pirkanmaan Varkauden Jämsän 57,0 55,2 51,9 51,5 50,6 45,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 Lähde: THL, tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNET

2b. Työpaikka- ja työllisyyskehitys

Työpaikkojen määrä Ysitien seuduilla vuonna 2000 ja 2012 Ysiväylän seuduilla oli yhteensä noin 563 000 työpaikkaa vuonna 2000 SEUTUKUNTA TYÖPAIKKAMÄÄRÄ VUONNA 2000 TYÖPAIKKAMÄÄRÄ VUONNA 2012 Tampereen 146 769 169 242 Turun 130 410 139 557 Jyväskylän 63 919 73 617 Kuopion 49 120 57 335 Joensuun 44 606 48 146 Etelä-Pirkanmaan 16 177 14 246 Loimaan 13 641 13 605 Neljä viidestä Ysiväylän työpaikasta oli alueen suurilla kau-punkiseuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Varkauden 13 878 11 735 Pieksämäen 12 139 11 309 Jämsän 10 731 9 192 Keski-Karjalan 7 653 6 291 Sisä-Savon 5 020 4 646 Koillis-Savon 4 716 4 088 YSITIEN TYÖPAIKKA- MÄÄRÄ YHT. 518 779 563 009

Työpaikkojen määrän absoluuttinen muutos vuosina 2000-2012 Työpaikkojen muutos abs. 2000-2012 Työpaikkojen määrä kasvoi Ysiväylällä yhteensä noin 44 000:lla vuosina 2000-2012 Tampereen Jyväskylän Turun Kuopion Joensuun 3540 9698 9147 8215 22473 Loimaan -36 Sisä-Savon -374 Tampereen seudun työpaikkalisäys oli puolet koko Ysiväylän lisäyksestä 2000-2012 Koillis-Savon Pieksämäen Keski-Karjalan Jämsän Etelä-Pirkanmaan Varkauden -628-830 -1362-1539 -1931-2143 -4000-2000 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 22000 24000 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työpaikkojen määrän muutos % vuosina 2000-2012 Kuopion 16,7 Työpaikkojen määrä lisääntyi Ysiväylän alueella keskimäärin 8,5 % (koko maa 5 %) Tampereen Jyväskylän Joensuun Turun KOKO MAA 5,0 7,0 7,9 15,3 15,2-0,3 Loimaan -6,8-7,5 Pieksämäen Sisä-Savon Työpaikkojen määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Kuopion seudulla vuosina 2000-2012 -11,9 Etelä-Pirkanmaan -13,3 Koillis-Savon -14,3 Jämsän -15,4 Varkauden -17,8 Keski-Karjalan -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina 2000-2012 35,0 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi Ysiväylän alueella 11,5 % (koko maa 7,8 %) 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 3,9 5,3 7,8 10,6 13,0 17,0 17,9 19,2 29,9 Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät suhteellisesti eniten Kuopion seudulla 2000-2012 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0-18,3-16,9-13,3-6,4-0,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti -25,0

Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista vuonna 2000 ja 2012 65,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Ysitien alueella 57,1 % (koko maa 58,1%) 60,0 55,0 50,0 45,0 44,4 46,7 48,8 49,8 51,0 51,6 52,0 52,4 55,5 58,1 58,3 58,8 61,1 61,2 40,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli neljällä seudulla korkeampi kuin keskimäärin koko maassa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 35,0 30,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista 2000 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista 2012

Työllisyysaste (%) vuosina 2000-2012 Työllisyysasteen erot olivat suuria Ysiväylän seutujen välllä: vaihteluväli Loimaan 73 %:sta Keski- Karjalan 60,1 %:iin 76 74 72 70 68 66 64 Koko maa 69,6 % vuonna 2012 Työllisyysaste 2000 Työllisyysaste 2012 63 63,1 65,5 65,7 66,1 68,4 68,8 69,2 69,5 73 62 60 60,1 60,8 61,3 Loimaan seutu oli ainoa Ysiväylän seuduista, jonka työllisyysaste ylitti koko maan keskiarvon vuonna 2012 58 56 54 52 50 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2012 7 Työllisyysaste kohentui kaikilla Ysiväylän seuduilla 2000- luvun aikana 6,5 6 5,5 5 4,5 5,4 5,5 6,3 6,4 4 3,8 3,5 Työllisyysaste kohentui eniten 2000-luvun aikana Pohjois- Savon seuduilla 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 1,2 1,2 1,7 1,8 2,1 2,2 2,4 2,5 2,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

2c. Vetovoima

Asukasluvun muutos % vuosina 2000-2014 Muutos % 2000-2014 Asukasluku kasvoi 6:lla ja väheni 7:llä seudulla vuosina 2000-2014 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 8,3 9,5 15,0 18,0 4,0 2,0 0,0-0,3 2,5 2,6-2,0-4,0 Asukasluku kasvoi Ysiväylän alueella 8,3 % vuosien 2000-2014 välisenä aikana (koko maa 5,7 %) -6,0-8,0-10,0-12,0-14,0-16,0-18,0-20,0-18,4-17,3-13,6-13,3-12,3-11,4-22,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Ysitien seutujen nettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus) vuosina 2000-2013 Tampereen 40909 Ysiväylän seudut saivat yhteenlaskettuna muuttovoittoa noin 73 000 hlöä 2000-2013 Turun Jyväskylän Kuopion Joensuun Etelä- Pirkanmaan 4536 2080 1745 13420 20173 Loimaan 770 Sisä-Savon -569 Tampereen, Turun ja Jyväskylän seudut saivat muuttovoittoa Joensuun asukasluvun verran vuosina 2000-2013 Koillis-Savon -1152 Jämsän -1719 Keski-Karjalan -2337 Varkauden -2461 Pieksämäen -2466-8000 -4000 0 4000 8000 12000 16000 20000 24000 28000 32000 36000 40000 44000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Kuntien välinen nettomuutto promillea seudun 1000 asukasta kohden per vuosi vuosina 2000-2013 10,0 Kuntien välinen nettomuutto 1000 asukasta kohden 2000-2013 per vuosi Ysiväylän seuduista Tampereen ja Keski- Karjalan seutu olivat maassamuuton ääripäät 8,0 6,0 4,0 2,0 1,2 1,5 2,5 2,9 4,8 5,8 8,2 0,0 Tampereen muuttovoitto 1000 asukasta kohden huomattavan korkea 2000-2013 -2,0-4,0-6,0-8,0-8,2-5,8-5,2-5,1-4,7-2,5-10,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013 Suhdeluku osoittaa 15-64-vuotiaan työvoiman osuuden suhteessa alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65- vuotiaisiin eläkeläisiin Sisä-Savon Koillis-Savon Jämsän Keski-Karjalan Loimaan Pieksämäen 0,73 0,71 0,7 0,69 0,68 0,66 Etelä-Pirkanmaan 0,65 Varkauden 0,63 Väestöllinen huoltosuhde oli viidellä seudulla koko maan osuutta alhaisempi vuonna 2013 KOKO MAA Joensuun Turun Tampereen Kuopion Jyväskylän 0,52 0,52 0,52 0,51 0,56 0,55 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 0,75 0,8 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

Ysiväylän seutukuntien asukasluvun muutos % väestöennusteen mukaan vuosina 2013-2030 Muutos % 2013-2030 Väestöennusteen mukaan Ysitien seutujen asukasluku kasvaa 7,8 % 2030 mennessä (koko maa 7,2 %) Tampereen Jyväskylän Turun Kuopion Etelä-Pirkanmaan 6,8 6,7 8,7 12,2 14,4 Joensuun 3,0 Loimaan 1,0-7,1 Sisä-Savon Väestöennusteen mukaan Tampereen, Jyväskylän ja Turun seutujen asukasluku kasvaa eniten -8,3 Koillis-Savon -10,2 Varkauden -11,1 Jämsän -11,3 Pieksämäen -13,8 Keski-Karjalan -20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

2d. Osaaminen ja innovaatiot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2013 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden vaihtelee merkittävästi seutujen välillä 2700 2400 2100 1800 1500 Koko maa ka. 2013 1226 /as. TK-menot /as. 2000 TK-menot /as. 2013 2319 1200 1079 1195 Tampereen seutu ylittää ainoana koko maan keskiarvon: Tampereen ero Jämsään 37 kertainen. 900 600 300 0 62 64 73 76 99 315 330 515 672 859 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos % euroa asukasta kohden vuosina 2000-2013 T&K-menojen suhteellisiin muutoksiin suhtauduttava varauksella useiden seutujen alhaisen lähtötason ja rakenteen erilaisuuden vuoksi Loimaan Sisä-Savon Joensuun Pieksämäen Kuopion Etelä-Pirkanmaan 76,0 70,1 61,2 56,1 90,2 115,8 KOKO MAA 43,6 Varkauden 33,5 Joensuun ja Kuopion seutujen muutos positiivinen, Keski- Suomen suunta laskeva 2000- luvun aikana -57,9 Turun Tampereen Keski-Karjalan -3,5 Jyväskylän -33,1 Jämsän Koillis-Savon 9,0 29,9 26,7-70,0-50,0-30,0-10,0 10,0 30,0 50,0 70,0 90,0 110,0 130,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

Yritysten osuus (%) tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuosina 2000-2013 Ysiväylän alueen seuduilla yritysten osuus kaikista TKmenoista oli 61 % vuonna 2013 Keski-Karjalan Koillis-Savon Loimaan Etelä-Pirkanmaan Varkauden 100,0 100,0 99,9 97,5 93,7 Tampereen 77,6 KOKO MAA Pieksämäen 68,9 66,4 Yritysten osuus T&K-menoista korkea Tampereen seudulla, alhainen Jyväskylän, Joensuun ja Kuopion seuduilla Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Jämsän 61,7 Turun 51,8 Jyväskylän 36,1 Sisä-Savon 24,4 Joensuun 22,9 Kuopion 20,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina 2000-2013 Ysiväylän alueella korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 21,2 % vuonna 2013 Ysiväylän seutujen väliset erot rakenteen vuoksi suuria: Koillis-Savon 14,4 %:sta Tampereen 32,7 %:iin Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 36,0 34,0 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 31,2 31,4 32,4 32,7 29,3 26,2 23,8 24,0 20,6 20,8 21,5 16,8 18,0 14,4 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 Korkea-asteen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2013

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina 2000-2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla seuduilla 2000-2013 Tampereen Jyväskylän Joensuun Turun KOKO MAA Kuopion Etelä-Pirkanmaan 6,1 6,0 5,9 5,9 5,7 6,5 7,2 Pieksämäen 4,6 Korkeakouluseutujen suhteellinen ero kasvoi edelleen muihin verrattuna 2000- luvulla Loimaan Varkauden Keski-Karjalan Sisä-Savon Koillis-Savon Jämsän 4,4 4,4 4,2 4,1 3,8 3,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

2e. Yritysdynamiikka

Yritysten nettoperustanta (aloittaneet-lopettaneet) vuosina 2005-2012 Yritysten nettoperustanta 2005-2012 Ysiväylän alueen yritysten nettoperustanta oli yhteensä noin 17 000 yritystä vuosina 2005-2012 Tampereen Turun Jyväskylän Kuopion Joensuun 1061 981 2196 4754 5919 Loimaan 619 Etelä-Pirkanmaan 363 Pieksämäen 277 Yritysperustanta oli positiivinen kaikilla seuduilla vuosien 2005-2012 välisenä aikana Jämsän Varkauden Keski-Karjalan Koillis-Savon Sisä-Savon 191 173 156 92 67 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 6500 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Yritysten nettoperustannan muutos % suhteessa yrityskantaan vuosina 2005-2012 Yritysten nettoperustannan vaikutus yrityskantaan oli Ysiväylän alueella +25,3 % 2005-2012 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 11,4 13,3 14,2 15,1 16,4 17,8 17,9 19,4 24,1 24,3 27,9 28,8 30,9 Yritysperustannassa erottuu suurten seutujen lisäksi erityisesti Loimaan seutu 10,0 5,0 0,0 7,3 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Yritysten määrä promilleina tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden oli Ysiväylän alueella 6,3 %o (koko maa 6,5 %0) Ysiväylän alueen yritysten nettoperustanta oli yhteensä noin 17 000 yritystä vuosina 2005-2012 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4,94 5,09 5,13 5,32 5,53 5,69 5,91 5,93 6,10 6,45 6,50 6,85 7,13 8,47 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

3. Yhteenveto

Ysiväylä on neljännes Suomesta! YSITIEN TUNNUSLUKUJA: 13 kaupunkiseutua 25 % koko maan väkiluvusta 23 % koko maan BKT:sta 24,1 % koko maan työpaikoista 25,6 % koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista 25,3 % koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 23,2 % koko maan yrityskannasta Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

BKT:n suhteellinen muutos% seuduittain vuosina 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan BKT:sta vuosina 2000 ja 2012 Ysiväylän seutujen osuus oli yli viidennes koko maan BKT-osuudesta vuonna 2000 ja 2012 SEUTUKUNTA BKT-OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA VUONNA 2000 BKT-OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA VUONNA 2012 Tampereen 6,61 7,27 Turun 5,18 5,90 Jyväskylän 2,43 2,79 Kuopion 1,87 2,16 Joensuun 1,85 1,84 Etelä-Pirkanmaan 0,67 0,54 Varkauden 0,65 0,49 BKT-osuus kasvoi suurilla kaupunkiseuduilla 2000- luvun aikana ja laski teollisuusvetoisilla sekä pienillä seuduilla 2000-luvun aikana Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Loimaan 0,47 0,47 Pieksämäen 0,40 0,41 Jämsän 0,59 0,38 Keski-Karjalan 0,27 0,20 Koillis-Savon 0,24 0,18 Sisä-Savon 0,15 0,15 YSITIEN OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA 21,41 22,78

Työpaikkojen määrän muutos seuduittain vuosina 2000-2012 Niirala Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan työpaikoista vuosina 2000 ja 2012 Ysitien seutujen osuus noin neljännes koko maan työpaikoista vuonna 2012 SEUTUKUNTA TYÖPAIKKAOSUUS (%) KOKO MAAN TYÖPAIKOISTA VUONNA 2000 TYÖPAIKKAOSUUS (%) KOKO MAAN TYÖPAIKOISTA VUONNA 2012 Tampereen 6,4 7,2 Turun 5,7 6,0 Jyväskylän 2,8 3,1 Kuopion 2,1 2,5 Joensuun 1,9 2,1 Loimaan 0,6 0,6 Etelä-Pirkanmaan 0,7 0,6 Ysitien suuret kaupunkiseudut, erityisesti Tampereen seutu kasvattivat työpaikkaosuuttaan koko maan työpaikoista vuosina 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Varkauden 0,6 0,5 Pieksämäen 0,5 0,5 Jämsän 0,5 0,4 Keski-Karjalan 0,3 0,3 Sisä-Savon 0,2 0,2 Koillis-Savon 0,2 0,2 YSITIEN OSUUS (%) KOKO MAAN BKT:STA 22,7 24,1

Väestömuutos seuduittain vuosina 2000-2014 Niirala Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Väestömuutos seuduittain väestöennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Niirala Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan asukasluvusta vuosina 2000 ja 2014 Ysitien seutujen osuus neljännes koko maan väestöstä vuonna 2000 ja 2014 SEUTUKUNTA VÄESTÖOSUUS (%) KOKO MAAN VÄES- TÖSTÄ VUONNA 2000 VÄESTÖOSUUS (%) KOKO MAAN VÄEST- ÖSTÄ VUONNA 2014 Tampereen 6,39 7,14 Turun 5,62 5,82 Jyväskylän 3,01 3,28 Kuopion 2,37 2,43 Joensuun 2,34 2,27 Etelä-Pirkanmaan 0,81 0,79 Loimaan 0,72 0,68 Väestöosuus kasvoi suhteessa koko maan väestöosuuteen vain neljällä seudulla: Tampereen kasvu ripeintä 2000-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Varkauden 0,69 0,58 Pieksämäen 0,69 0,56 Jämsän 0,54 0,44 Keski-Karjalan 0,43 0,33 Sisä-Savon 0,32 0,27 Koillis-Savon 0,29 0,23 YSITIEN OSUUS % KOKO MAAN ASUKASLUVUSTA 24,24 24,83

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä ja muutos seuduittain vuosina 2000-2013 Niirala Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan tutkimus- ja tuotekehitysmenoista vuosina 2000 ja 2013 Ysiväylän seutujen osuus hieman yli neljännes koko maan T&Kmenoista SEUTUKUNTA OSUUS (%) KOKO MAAN TK-MENOISTA VUONNA 2000 OSUUS (%) KOKO MAAN TK-MENOISTA VUONNA 2013 Tampereen 13,7 13,4 Turun 6,1 5,7 Jyväskylän 3,9 2,9 Kuopion 1,5 1,7 Joensuun 1,0 1,2 Etelä-Pirkanmaan 0,3 0,3 Varkauden 0,2 0,2 Tampereen seudun osuus T&Kmenoista kolmanneksi suurin koko maassa Oulun ja Helsingin jälkeen Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Sisä-Savon 0,1 0,1 Loimaan 0,0 0,1 Pieksämäen 0,0 0,0 Jämsän 0,1 0,0 Keski-Karjalan 0,0 0,0 Koillis-Savon 0,1 0,0 YSITIEN OSUUS % KOKO MAAN TK- MENOISTA 27,0 25,6

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja osuuden muutos vuosina 2000-2013 Niirala Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

Ysiväylän seutujen osuus (%) koko maan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudesta vuosina 2000 ja 2013 Ysiväylän seutujen osuus neljännes koko maan korkeaasteen tutkinnon suorittaneista SEUTUKUNTA OSUUS (%) KORKEA- ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEISTA KOKO MAASSA 2000 OSUUS (%) KORKEA- ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEISTA KOKO MAASSA 2013 Tampereen 7,0 7,9 Turun 6,2 6,3 Jyväskylän 3,3 3,6 Kuopion 2,6 2,6 Joensuun 2,0 2,1 Etelä-Pirkanmaan 0,6 0,6 Varkauden 0,6 0,5 Ysiväylän viidellä korkeakouluseudulla asuu 22,5 % koko maan korkea-asteen suorittaneista Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne Loimaan 0,5 0,5 Pieksämäen 0,5 0,4 Jämsän 0,4 0,3 Keski-Karjalan 0,2 0,2 Sisä-Savon 0,2 0,2 Koillis-Savon 0,1 0,1 YSITIEN OSUUS % KOKO MAASTA 24,3 25,3

Kriittisiä kysymyksiä Ysiväylän kehityskäytävän yhteiseen edunajamiseen liittyen 1 (2) Miten painopiste kyetään siirtämään hallitusti nykyisten kasvukeskusten, kaupunkiseutujen tai maakuntien hallitsemasta ajattelumallista aidosti monikeskuksisuuteen perustuvaan aluekehittämismalliin? Nykyisestä väljästä yhteistyöverkostojen aktiivisuuteen ja vuorovaikutukseen perustuvasta toimintamallista konkreettiseen tekemiseen ja edunajamiseen on matkaa Kehityskäytävä(t) on ollut toistaiseksi enemmän potentiaalinen kokeellisen ja strategisen aluekehittämisen malli tai visio kuin konkreettinen ja tavoitteellinen toimintatapa. Kehityskäytävien konkretisoitumista hidastavia tekijöitä ovat esimerkiksi Jauhiaisen (2007) mukaan olleet vyöhykkeiden fyysisen rakenteen hajanaisuus, vyöhykkeiden kehittämisen perustuminen lähes pelkästään julkisen sektorin toimijoihin sekä konkreettiseen toimintaan suunnattujen resurssien vähäisyys. Miten hidastavat tekijät ratkaistaan Ysitien alueella? Kehityskäytävien nähdään näkökulmasta riippuen joko vahvistavan tai heikentävän kaupungistumiskehitystä: miten yhdistetään vahvojen keskuskaupunkien, kaupunkien kehysalueen ja maaseutumaisten pienten seutujen intressit?

Kriittisiä kysymyksiä Ysiväylän kehityskäytävän yhteiseen edunajamiseen liittyen 2 (2) Hyväksyvätkö kaikki alueen keskeiset toimijat lähtökohdaksi sumean kehittämisen ja kokeilukulttuurin periaatteet eli sen että Ysiväylään kytkeytyvät konkreettiset tavoitteet täsmentyvät ja hioutuvat vasta matkan varrella? Voisiko Ysitien alueet toimia kokeellisen aluekehittämisen pilottialueena tulevalla hallituskaudella? Ysiväylän seudut ovat keskenään kaikkien keskeisten elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen perusteella hyvin erilaisia ja hajanaisia. Alueen maakunnilla ja seuduilla ei ole luonnollista toiminnallista yhteyttä eikä yhteisiin tavoitteisiin sitoutunutta toimintatapaa. Miten ja millaisen prosessin kautta tunnistetaan ja tunnustetaan yhteiset kehittämisen ja edunajamisen kohteet? Yhteiseen Ysiväylään perustuvat kehittämissuunnitelmat ja rakenteet joutuisivat väistämättä ristiriitaan suhteessa olemassa olevan aluekehittämisen ja ohjelmien puitteisiin (vrt. kaupunkiseutujen sopimusmenettelyt versus maakuntaliittovetoinen aluekehittäminen). Jos ei ole minkäänlaista juridista perustaa selkärankana, niin miten yhteinen toimijoita sitouttava tahtotila luodaan ja varmistetaan Onko Ysiväylän kehittäminen kytkettävissä laajempaan kansalliseen tilannekuvaan ja linjauksiin aluekehittämisestä sekä aluerakenteen tilasta tulevaisuudessa?

Ysiväylän edunvalvontatavoitteiden varmistaminen Aika/v 20 Suuret, pitkän aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D 8 4 Pienet, lyhyen aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D Keskisuuret, lyhyen aikavälin tavoitteet: Tavoite A Tavoite B Tavoite C Tavoite D Hallituskausien ohjelma (4-8 -vuotta Suunnittelutarpeet 30-40 v +maakuntakaavavaraukset + esisuunnitteluohjelma Hallituskauden tai kausien ohjelmat 1-20 vuotta) 1 Hallituskauden toimintaohjelmat (1-4 -vuotta)

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro timokaro@gmail.com www.timoaro.fi @timoaro 045 6577890