PARKANON KAUPUNKI KAAVOITUSLAUTAKUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2011 Kaava- ja ympäristöpalvelu Järvinen 19.5.2011
SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN... 3 3 MAAKUNTAKAAVOITUS... 4 3.1 SEUTUKAAVA... 4 3.2 MAAKUNTAKAAVA... 4 3.2.1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto)... 5 3.2.2 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka)... 5 4 YLEISKAAVOITUS... 6 4.1 YLEISTÄ... 6 4.2 VOIMASSA OLEVAT YLEISKAAVAT... 6 4.3 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT... 7 4.3.1 Parkanon asemanseudun oikeusvaikutteinen osayleiskaava... 7 4.3.2 Parkanon keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava... 9 4.3.3 Parkanon rantaosayleiskaavan muutos... 10 5 ASEMAKAAVOITUS... 11 5.1 VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVAT... 11 5.2 VIREILLÄ OLEVAT JA VIREILLE TULEVAT ASEMAKAAVAT... 11 6 RANTA-ASEMAKAAVOITUS... 13 6.1 VOIMASSA OLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT... 13 6.2 VIREILLÄ OLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT... 13 7 YHTEYSTIEDOT... 14 LIITTEET... 14 LIITE 1. RANTAOSAYLEISKAAVAN VESISTÖT... 14 2
1 YLEISTÄ Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti Parkanon kaupungissa nyt vireillä olevat ja lähiaikoina (2011-2012) vireille tulevat kaavahankkeet sekä muut maankäyttöön vaikuttavat suunnitelmat. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-alueista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Parkanon kaupungissa kaavoitustyöhön keskeisesti osallistuva hallintokunta on kaavoituslautakunta. Kaavoitukseen liittyvien asioiden valmistelua hoidetaan kaupungin teknisellä osastolla ja kaavat laaditaan konsulttitöinä. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät katsauksen lopusta. Kuntalaisten osallistumismahdollisuus kaavoitukseen on turvattu maankäyttö- ja rakennuslailla. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Tässä suunnitteluohjelmassa esiteltävien kaavojen vireille tulosta ja osallistumisja arviointisuunnitelmien (OAS) nähtäville asettamisesta tiedotetaan erikseen kunkin kaavan yhteydessä. 2 KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen tekemällä aloitteita ja osallistumalla kaavoitusta koskevaan keskusteluun ja yksittäisistä kaavoista järjestettäviin esittely- ja neuvottelutilaisuuksiin. Virallisesti kaavoihin voi vaikuttaa esittämällä mielipiteitä ja muistutuksia kaavan ollessa nähtävillä. Asukkailla, maanomistajilla ja kaikilla niillä, joiden oloihin maankäyttöratkaisuilla voi olla vaikutusta, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osalliset), tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Parhaiten kaavahankkeeseen voidaan vaikuttaa heti hankkeen alkuvaiheessa. Alussa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, johon on tiivistetty hankkeen tavoitteet, lähtökohdat, aikataulu, laadittavat 3
selvitykset ja vaikuttamismahdollisuudet. Hankkeen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutetaan virallisesti. Parkanossa kaikki kuulutukset julkaistaan Ylä-Satakunta lehdessä. Kaavaluonnosvaiheessa kaavakartta ja siihen liittyvä kaavaselostus asetetaan julkisesti nähtäville kaupungintalon ilmoitustaululle. Aineistoa löytyy myös kaupungin kotisivuilta. Luonnoksesta voi esittää kirjallisesti mielipiteensä. Luonnoksen ja siitä saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Kaavoituslautakunnan puoltama kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Nähtävillä oloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on tilaisuus esittää muistutuksensa asiasta. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto lukuun ottamatta vähäisiä asemakaavan muutoksia, jolloin hyväksyjänä voi olla kaupunginhallitus. Hyväksymispäätökseen tyytymätön voi valittaa asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 3 MAAKUNTAKAAVOITUS 3.1 Seutukaava Maakuntakaava on vahvistettu 29.3.2007 ja se on kumonnut ympäristöministeriön 6.6.1997 vahvistaman Pirkanmaan 3. seutukaavan. 3.2 Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on lainvoimainen. Maakuntakaava hyväksyttiin Pirkanmaan maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaavasta tehdyt valitukset, ja näin ollen kaava pysyi valtioneuvoston vahvistuksen mukaisena. Maakuntakaava ja siihen liittyvä muu aineisto löytyvät Pirkanmaan liiton kotisivuilta: www.pirkanmaa.fi/pirkanmaan_1_kaava.html Kaava on laadittu kattamaan koko Pirkanmaan ja se sisältää kaikki alue- ja yhdyskuntasuunnittelun kannalta tärkeät osa-alueet. Tällainen kokonaisvaltainen alueidenkäyttösuunnitelma on tarpeellinen maakunnan yleisen kehittämistyön sekä kuntien ja alueellisten viranomaisten yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjaksi ja yhteensovittamiseksi. Maakuntahallitus päätti joulukuussa 2007 että Pirkanmaan 1. 4
maakuntakaavan täydentämiseksi käynnistetään vaihemaakuntakaavoitus. Tällä hetkellä käynnissä olevat vaihemaakuntakaavat ovat Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka). 3.2.1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) Vaihemaakuntakaavoitus käynnistettiin keväällä 2008 mm. Pirkanmaan energiaohjelman toteuttamiseksi ja maakunnan energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan turvetuotantoa sekä tuotannon että ympäristön kannalta sopiville alueille. Tuotanto pyritään sovittamaan yhteen luontoarvojen ja vesien hyvälle tilalle asetettujen tavoitteiden kanssa. Pirkanmaan vaihemaakuntakaavaehdotus (turvetuotanto) oli nähtävillä 28.6-13.8.2010 ja hanke on nyt loppusuoralla. Lisätietoa löytyy Pirkanmaan liiton kotisivuilta: www.pirkanmaa.fi/turvetuotanto.html 3.2.2 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavoitus käynnistettiin marraskuussa 2008. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan hyväksymisen jälkeen tehdyt selvitykset ovat osoittaneet että maakuntakaavassa osoitettuun liikenneverkkoon ja liikennejärjestelmään kohdistuu sellaisia kehittämistarpeita, että maakuntakaavan päivittäminen on tarpeen. Vaihemaakuntakaavalla täydennetään ja tarkistetaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan merkintöjä jo toteutuneiden liikennehankkeiden ja lähivuosien kehittämistarpeiden osalta. Alueellisesti kaava laaditaan kattamaan koko Pirkanmaa. Vaihemaakuntakaavaan sisältyvät valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkala lentoaseman alue, Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Kaavaluonnos ja valmisteluvaiheen aineisto olivat julkisesti nähtävillä 29.11.2010-7.1.2011. Lisätietoa löytyy Pirkanmaan liiton kotisivuilta: www.pirkanmaa.fi/liikenne_logistiikka.html 5
4 YLEISKAAVOITUS 4.1 Yleistä Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti yleiskaavan keskeiset valmisteluvaiheet ovat seuraavat: - aloitusvaihe / perusselvitykset - tavoitevaihe - valmistelu- ja luonnosvaihe - ehdotusvaihe - hyväksymisvaihe 4.2 Voimassa olevat yleiskaavat Kaupungin alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 24.7.1991, korkein hallinto-oikeus päätös 27.4.1992 n:o 1508 hyväksymä, oikeusvaikutukseton Parkanon keskusta yleiskaava 2001. Yleiskaavan mitoitus on liian suuri asukasmäärältään ( 35 000 asukasta) ja pinta-alaltaan. Uutta keskustan osayleiskaavaa ollaan laatimassa. Uuden yleiskaavan laatiminen on kaikilta osin tarpeellista. Vanhentunut ja ylimitoitettu yleiskaava on haittana nykyiselle asemakaavoitukselle, koska perusselvitykset puuttuvat kokonaan. Rantaosayleiskaava osalle Parkanon järviä on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.1.2000 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavaalue käsittää 33 järveä tai lampea. Liite 1. Rantaosayleiskaavan vesistöt 6
4.3 Vireillä olevat yleiskaavat 4.3.1 Parkanon asemanseudun oikeusvaikutteinen osayleiskaava Parkanon rautatieaseman seudulle laaditaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Alun perin Parkanon rautatieaseman ja Kaitojen vesien osayleiskaavoitus käynnistyi, kun alueelle oli tarkoitus sijoittaa pienehkö yksityis-sairaala, pientaloasutusta ja teollisuutta (KH 2.4. 2002 106). Kaavoituksen yhteydessä tehdyt lisäselvitykset osoittivat kuitenkin sairaalan sijainnin taloudellisesti kalliiksi ja kaavoitus keskeytettiin ehdotusvaiheeseen. Alueen suunnittelun lähtökohdat ovat muuttuneet huomattavasti, joten osayleiskaavasuunnittelu aloitettiin alusta vuonna 2008. Kaava on nyt ehdotusvaiheessa. Kaavaehdotus oli ensimmäisen kerran nähtävillä 5.11-4.12.2009. Koska aluetta laajennettiin pohjoiseen päin, kaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville 22.11-22.12.2010. Ote kaavaehdotuksesta on kuvassa 2. Suunnittelualue sijaitsee Parkanon kaupungin keskustasta noin 6,5 km koilliseen. Suunnittelualue sijoittuu Parkanon rautatieaseman ympäristöön Seinäjoki-Tampere pääradan molemmin puolin. Etelässä aluetta rajaa Porin rata ja lännessä rajana on Riuttasjärvi. Alueen pinta-ala on noin 460 hehtaaria. 7
Kuva 1. Kaavaehdotus, joka oli nähtävillä 22.11-22.12.2010. Kaavan tavoitteena oli saada asemanseudusta houkutteleva toimintaympäristö yritysten ja mahdollisesti asumisen sijoittumiseksi alueelle. Myös matkailuun liittyviä mahdollisuuksia tutkittiin. Yleiskaavassa (kuva 1) on osoitettu teollisuudelle ja muille työpaikkatoiminnoille aluevaraukset rautatien ja maantien yhteyteen ja samalla osoitettu asuinaluevaraus, joka tukeutuu työpaikkatoimintoihin, hyviin liikenneyhteyksiin ja luonnonympäristöön. Kaavan pääpaino on teollisuuden ja työpaikka-alueiden varaamisessa, uusia asuinaluevarauksia on kokonaisuuden kannalta vähän. Parkanon kaupungin puolesta työtä ohjaavat kaupunginjohtaja Jarkko Malmbrg, tekninen johtaja Jarmo Kyösti sekä projektipäällikkö Jaakko Blomqvist (Kehitysparkki OY). Suunnittelutyötä tehdään Air-IX Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 8
4.3.2 Parkanon keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Parkanon keskustan alueella on aloitettu oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen kesäkuussa 2009. OAS asetettiin nähtäville kesällä 2010. Luonnosvaiheessa kaksi rakennemallivaihtoehtoa asetettiin nähtäville 13.12.2010-28.1.2011 väliseksi ajaksi. Nähtävillä olleet rakennemallit ovat kuvassa 2. Rakennemallivaihtoehdot nimettiin kaupunkirakenteellisten kasvusuuntien perusteella Järvi-Parkanoksi ja Joki-Parkanoksi. Rakennemallit sisältävät kasvuvarauksen, että keskustan asukasmäärä voi kasvaa vuoteen 2025 mennessä 1000-2000 uudella asukkaalla. Osa alueista on suunniteltu varaalueiksi, jotka on tarkoitus toteuttaa vasta jos varsinaiset asuinalueet osoittautuvat riittämättömiksi. Näiden rakennemallivaihtoehtojen, niistä saadun palautteen ja selvitysten perusteella laaditaan yhdistelmä, josta työstetään keskustan osayleiskaavaehdotus. Kuva 2. Luonnosvaiheen rakennemallivaihtoehdot, Järvi-Parkano ja Joki-Parkano, jotka olivat julkisesti nähtävillä 13.12.2010-28.1.2011 Keskusta osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 km². Se kattaa keskustan asemakaavoitetun alueen lähiympäristöineen ja asemanseudun osayleiskaava-alueen. Idässä alue rajautuu Pitkäjärveen. Suunnittelutyöstä vastaa FCG Planeko Oy ja työtä ohjaavat Parkanon kaupungin puolesta kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja tekninen johtaja Jarmo Kyösti. 9
4.3.3 Parkanon rantaosayleiskaavan muutos Metsähallitus, Laatumaa on käynnistänyt Parkanon rantaosayleiskaavan muutoksen laadinnan Metsähallituksen hallinnassa oleville ranta-alueille. Muutosalueet sijoittuvat Iso-Madesjärvelle, Nivusjärvelle ja Jänisjärvelle sekä Liesijärvelle. Rantaosayleiskaavan muutoksen tarkoituksena on siirtää yhteensä 12 omarantaista lomarakennuspaikkaa Iso-Madesjärveltä, Nivusjärveltä ja Jänisjärveltä Liesijärvelle. Muutettavat alueet, joilta poistetaan rakennusoikeudet osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaisina alueina (M) sekä retkeily- ja ulkoilualueina (VR). Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 24.8-24.9.2010. Suunnittelutyöstä vastaa Insinööritoimisto Poutanen Oy ja työtä ohjaavat Parkanon kaupungin puolesta kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg ja tekninen johtaja Jarmo Kyösti. Kuva 3. Kaavaehdotus, joka oli julkisesti nähtävillä 24.8-24.9.2010. 10
5 ASEMAKAAVOITUS 5.1 Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavoja on 80 kpl (sisältää 2 rakennuslain mukaista rakennuskaavaa) ja asemakaavan muutoksia 86 kpl. Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon jälkeen asemakaavoja ovat myös rakennuslain aikaiset rakennuskaavat ja rantakaavat. 5.2 Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaavat Valtatien 3 kehittämiseen liittyvät asemakaavamuutokset ELY-keskus (Tiehallinto) viimeistelee parhaillaan tiesuunnitelmaa valtatien 3 parantamiseksi yhteysvälille Alaskylä - VT23 eritasoliittymä. Valtateiden 3 ja 23 risteysalueella tiejärjestelyjen toteuttaminen tiesuunnitelman mukaisesti edellyttää vähäistä asemakaavan muutosta ja laajennusta. Kaavahanke tuli vireille syksyllä 2009. Kaavaluonnos (kuva4) oli nähtävillä 30.3 30.4.2010. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville yhdessä tiesuunnitelman kanssa. Tiesuunnitelmaa odotetaan valmistuvaksi keväällä 2011. Kuva 4. Kaavaluonnos, joka oli julkisesti nähtävillä 30.3-30.4.2010. Suunnittelutyöstä vastaa Kaava- ja ympäristöpalvelu Järvinen ja työtä ohjaa Parkanon kaupungin puolesta tekninen johtaja Jarmo Kyösti. 11
Hanke liittyy laajempaan kokonaisuuteen valtatien 3 liikenteen sujuvuuden liikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä tavoitenopeustason 100 km/h saavuttamiseksi. Tiejärjestelyjen toteuttamiseksi myös muille Parkanon keskustaajaman asemakaavoitetuille risteysalueille tullaan laatimaan asemakaavan muutoksia. Kaavamuutokset tulevat kohdentumaan lähinnä seuraaviin risteysalueisiin: Shellin lähettyvillä Pahkalankadun ja Niementien risteysjärjestelyt, Keskuskadun risteysjärjestelyt sekä Karviantien ja valtatien 3 kohdan risteysjärjestelyt. Liikennealueisiin liittyviä kortteleita saatetaan joutua ottamaan jossakin määrin mukaan kaavamuutoksiin. Kaavoituspäätöksiä ei ole vielä tehty. Kaavoitus etenee rinnakkain tiesuunnitelmien kanssa. Pentinrannan asemakaavan muutos ja laajennus Alueen kaavoittamisen päätavoitteena on muodostaa vetovoimainen pientaloalue keskustan tuntumaan ja vastata tonttikysyntään, jota on erityisesti suurista järvimaisematonteista. Kaavaluonnos oli nähtävillä 13.12.2010-21.1.2011. Kuva 5. Kaavaluonnos, joka oli julkisesti nähtävillä 13.12.2010-21.1.2011. Suunnittelutyöstä vastaa Suunnittelutalo S. Anttila Oy ja työtä ohjaa Parkanon kaupungin puolesta tekninen johtaja Jarmo Kyösti. 12
Pahkalanniemen leirintäalueen asemakaavan muutos Alueen kaavoittaminen on aloitettu keväällä 2010. Voimassa olevaa asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että alueen käyttö on mahdollista asuinalueena. Liito-oravakartoitus tehtiin ennakkoon vuonna 2006 ja sitä täydennettiin luontoselvityksellä keväällä 2010. Suunnittelutyöstä vastaa Suunnittelutalo S. Anttila Oy ja työtä ohjaa Parkanon kaupungin puolesta tekninen johtaja Jarmo Kyösti. Pappilan ja rantakodon alueen asemakaavan muutos Alueen kaavoitus on aloitettu keväällä 2010. Voimassa olevaa asemakaavaa on tarkoitus muuttaa korttelissa 4013 mahdollistamaan tiivis asuminen ja samassa yhteydessä tarkistetaan ympäröivän alueen kaavoitukselliset tarpeet. Luontoselvitys tehtiin keväällä 2010. Suunnittelutyöstä vastaa Kaava- ja ympäristöpalvelu Järvinen ja työtä ohjaa Parkanon kaupungin puolesta tekninen johtaja Jarmo Kyösti. Lystilän asemakaavan muutos Kaupunki on hankkinut alueen omistukseensa keväällä 2011 ja alueen kaavoittaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2011. 6 RANTA-ASEMAKAAVOITUS 6.1 Voimassa olevat ranta-asemakaavat Voimassa olevia ranta-asemakaavoja on yhteensä 52 kpl. Lisäksi Lannetan ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on hyväksytty 28.3.2011, mutta kaava ei ole vielä lainvoimainen. 6.2 Vireillä olevat ranta-asemakaavat Lepomäen ranta-asemakaavan muutos Kuivasjärvellä on käynnistynyt keväällä 2011 Lepomäen rantaasemakaavan muutos, jolla on tarkoitus muuttaa tilan Luisenniemi II lomarakennustontit (RA) asuinrakennustonteiksi (AO), muuttaa tonttien sijaintia ja lisätä rakennusoikeutta. Suunnittelutyöstä vastaa Insinööri- ja kiinteistötoimisto Havanka Oy ja työtä ohjaa Parkanon kaupungin puolesta tekninen johtaja Jarmo Kyösti. 13
7 YHTEYSTIEDOT Kaavoitusta koskeviin tiedusteluihin vastaa: Jarmo Kyösti, tekninen johtaja puh. 044 786 5601 sähköposti: jarmo.kyosti@parkano.fi Mielipiteet ja muistutukset kaavoista: Parkanon kaupunki Kaavoituslautakunta Käyntiosoite: Parkanontie 37, Parkano Postiosoite: PL 14, 39701 PARKANO Lisätietoa: www.parkano.fi LIITTEET Liite 1. Rantaosayleiskaavan vesistöt 14
15