Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus

Samankaltaiset tiedostot
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Lääkkeet muistisairauksissa

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri. Timo Erkinjuntti, HY/HUS. Timo Erkinjuntti, HY/HUS

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairaudet

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Muistisairauksien uusia tuulia

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

Muistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Muistisairauksien diagnosointi

Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö

TERVETULOA MUISTISAIRAUKSIEN ENSITIETOPÄIVILLE! Sirkku Lavonius Geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Geriatrinen osaamiskeskus PHHYKY

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Muistisairaudet työiässä

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Alzheimerin taudin ehkäisy

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Muistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Huolehdi muististasi!

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Diabetes (sokeritauti)

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta

Ikääntyvän kognitio ja liikkuminen

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Asiakaslähtöinen muistisairaiden hoito haaste vanhustyön johtamisessa. Geriatri Riitta Matero

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Muistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.

Muistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.

Muistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

Transkriptio:

Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus 18.4.2012

DEMENTIA TILA, JOSSA USEAT ÄLYLLISET TOIMINNAT OVAT HEIKENTYNEET RAJOITTAEN SOSIAALISTA JA AMMATILLISTA SELVIYTYMISTÄ SELVÄ HEIKENTYMINEN AIEMMASTA HYVÄSTÄ TASOSTA

KANSANTAUTI Joka kolmas >65v. ilmoittaa muistioireita 120.000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta on heikentynyttä 35.000 sairastaa lievää dementiaa ja 85.000 vähintään keskivaikeaa dementiaa 13.000 uutta tapausta vuodessa Dementia potilaista työikäisiä vajaat 10.000

Yleisimmät muistisairaudet Alzheimerin tauti 70%(AT) Verenkiertoperäinen 15-20%(AVH) Vanhemmilla ikäryhmillä usein AT+AVH, ehkä yleisin muoto tulevaisuudessa Lewyn kappale tauti (LKT) 10-15% Muita: frontotemporaalinen dementia, Parkinsonin tautiin liittyvä dementia MCI mild cognitive impairment, kehittyy aika usein dementiaksi

Diagnostiikka Muistisairauden syy tulee selvittää Kliininen haastattelu, testit CERAD, MMSE, CDT Läheiskyselyt antavat hyvää informaatiota Lab tutkimukset(tsh,ca,b12,krea, ALAT, apo-e, jne) Selkäydinneste tutkimukset: fosfo tau matala ja A-beta 1-42 koholla Alzheimerin taudissa, lähinnä tutkimuksissa Pään kuvantaminen MRI, TT Jos todetaan lievä heikentyminen MCI on syytä seurata tilanteen kehitystä 6-12 kk välein

Muistisairauksien vaaratekijät Korkea ikä Sukuhistoria Matala koulutustaso Tupakointi Korkea verenpaine Diabetes Ylipainoisuus ApoE alleeli e4

Vaaratekijöitä Runsas alkoholinkäyttö Vähäinen fyysinen aktiivisuus Masennus Yksinäisyys Ruokavalio, runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja Hyperlipidemia keski-iässä Insuliiniresistenssi, MBO

Suojaavia tekijöitä Hyvä koulutus Henkinen aktiivisuus, myönteinen elämänasenne Sosiaalinen aktiivisuus Säännöllinen liikunta Kohtuullinen alkoholin käyttö Hormonikorvaus hoito naisilla? Kohonneen verenpaineen hoito Tulehduskipulääkkeet, ASA

Ehkäisymahdollisuudet Kun huolehdit sydämen terveydestä huolehdit myös aivoistasi Liikunta Verenpaine Tupakointi, hyperlipidemia, diabetes Liika alkoholin käyttö Ylipaino ongelma, keski-ikäisistä vain 1/3 normaalipainoisia Riskimittari (Mia Kivipelto Kuopion Yliopisto)

Riskimittari Ikä <47 0 47-53 3 >53 4 Koulutusaika >10v 0 7-9 2 0-6 3 Sukupuoli nainen 0 mies 1

Riskimittari Systolinen RR <140 0 >140 2 Painoindeksi BMI <30 0 >30 2 Kokokonaiskolesteroli <6.5 0 >6.5 2 Liikunta aktiivinen 0 Ei-aktiivinen 1

Laske pisteesi, riski sairastua seuraavan 20 v. aikana Yhteispisteet Muistisairauden riski(%) 95% luottamusväli 0-5 1.0 0.0-2.2 6-7 1.9 0.2-3.5 8-9 4.2 1.9-6.4 10-11 7.4 4.1-10.6 12-15 16.4 0.7-23.1

Muistisairauden parannettavia syitä syitä Psykiatriset häiriöt Aineenvaihdunnan häiriöt Puutostilat Keskushermosto infektiot Masennus, uupumus, ahdistuneisuus Hypo- ja hypertyreoosi, hypo- ja hyperparatyreoosi, maksan tai munuaisen vajaatoiminta, hyponatremia, hypoglycemia, lisämunuaisen toimintahäiriöt B-12 vitamiini, B-1 vitamiini, foolihappo, nikotiinihappo (niasiini) Lues, tbc, borrelioosi, HIV, Herpes Kallonsisäiset syyt Aivojen hypoksemia ja iskemia Lääkkeet ja CNS-myrkyt Meningeooma, subduraalihematooma, normaalipaineinen hydrokefalia,aivokasvaimet COPD, uniapnea, hypotensio, vaikea anemia, polysytemia Antikolinergit,sedatiivit,org.liuottimet,

Muistisairauksien varhaislöydökset Muistisairaus Tärkeimmät varhaislöydökset Alzheimerin tauti Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohko rappeuma Normaalipaineinen hydrokefalia Episodisen muistin heikkeneminen Neurologisen tutkimuksen löydökset normaalit Toiminnanohjauksen heikkeneminen Paikallisia neurologisia löydöksiä Tarkkaavuuden ja vireyden säätelyn sekä toiminnanohjauksen häiriö, näköharhat, Parkinson oireet Käytösoireet, toiminnanohjauksen heikentyminen, kielelliset ongelmat, neurologisen tutkimuksen tulos normaali Virtsanpidätys ongelmat, kävelyn apraksia

Alzheimerin tauti Yleisin muistisairaus >70% Alkuvaiheessa lähimuistin heikentyminen, muistilaput, tavarat hukassa, omatoimisuus heikentyy, uusia taitoja ei opita, samoja asioita toistellaan ja kysellään MRI ohimolohkojen mediaaliset rakenteet, hippokampus ja entorinaalinen kortex surkastuvat Aivoihin kertyy amyloidi-plakkeja, neurofibrilli kimppuja, amyloidi angiopatiaa AD-patologiaa tavataan muissakin neurologisissa tiloissa

Alzheimerin tauti Etenee vähitellen Lievä aste MMSE 18-26, lähinnä lähimuisti ongelmana, usein masennusta Keskivaikea aste MMSE 10-22,puheen tuotto heikkenee, hahmotushäiriöitä, desorientaatiota, eksymisiä, sairaudentunto häviää, käytösoireita: harhoja, vaeltelua, levottomuutta Yksin asuminen alkaa olla vaikeaa kotiavun turvin

Alzheimerin tauti Vaikea aste MMSE 0-12 Arkitoimet eivät suju ilman apua Puheen tuotto ja ymmärtäminen heikkoa, levottomuutta, agressioita, virtsan- ja ulosteen karkailua Liikuntakyky heikkenee Uni-valve rytmi sekaisin

Vaskulaarinen dementia Heterogeeninen oireyhtymä Pienten suonten tauti (subkortikaalinen dementia) yleisin, aivojen valkeassa aineessa laajat muutokset, lacuna-infarkteja Suurten suonten tauti( moni-infarkti dementia) Kriittisen alueen infarkti (thalamus alue) Etenee usein portaittain Neurologisessa statuksessa usein löydöksiä

Lewyn kappale tauti Aivoihin kertyy solunsisäisiä Lewyn kappaleita, puolella mukana myös Alzheimer muutoksia Miehillä naisia yleisempi Tarkkaavuus vaihtelee, MMSE tulos vaihtelee Yksityiskohtaiset näköharhat Parkinson tyyppiset oireet, jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus Kaatuilu taipumus Herkkyys neurolepteille

Parkinsonin tautiin liittyvä dementia Kognitiivisia muutoksia todetaan taudin edetessä 60-70% Dementia lievempi kuin Alzheimerin taudissa Suomessa arviolta 3000 Parkinson dementia potilasta Aivoissa todetaan Lewyn kappaleita, useilla myös Alzheimer patologiaa Rivastigmiini (Exelon) kapselimuoto on peruskorvattava

Alzheimerin taudin lääkehoito Tavoite ylläpitää toimintakykyä, hidastaa taudin etenemistä, mahdollistaa kotona asuminen pitempään, estää käytösoireita AKE-lääkkeet (asetyylikoliiniesteraasi inhibiittorit) Donepetsiili( Doneratio, Donepezil,Aricept) Galantamiini (Reminyl, Galantamin) Rivastigmiini (Exelon)

Memantiini ( Ebixa) Poistaa aivoista taustakohinaa Hyvä siedettävyys Kerran päivässä annostelu, aloitus 5mgx1, viikottain annoslisäys 10mg->15mg ja ylläpitona 20mgx1. Aloitetaan, jos AKE ei sovi Usein yhdistelmälääkitys, kun tauti on keskivaikea tai vaikea Auttaa käytösoireisiin myös vaikeassa dementiassa Hidastaa taudin etenemistä paremmin kuin AKE Hinta 20mg 98 tbl 378e

MUISTI LÄÄKKEET Donepetsiili 5-10mgx1 Rivastigmiini Exelon 4.6-9.5 Galantamiini Reminyl 16-24 Memantiini Ebixa 20mgx1 Muisti ja älylliset toiminnot Paranee Säilyy noin 1 v. Paranee Säilyy noin 1 v. Paranee Säilyy noin 1 v. Paranee Säilyy noin 1 v Päivittäinen toimintakyky Paranee Paranee Paranee Paranee Käytösoireet Vähenevät Vähenevät Vähenevät Vähenevät Hoitajan ajankäyttö Vähenee Vähenee Vähenee Vähenee Muuta Annostelu,hyvä siedettävyys, Vähän erilainen vaik.mekanis- Annostelu, siedettävyys, jos mukana Hyvä siedettävyys, myös vaikeassa

Hoitovaste AKE lääkkeillä pysytään 6-12 kk lähtötilannetta paremmalla tasolla Memantiinilla samoin Yhdistelmälääkitys tehokkain? Memantiini mukaan kun AKE vaikutus alkaa hiipua ja tauti etenee Mutu: ¾ potilaista hyötyy, pienellä osalla hyvä vaste > 2 vuotta (10-20%) Yksinasuva selviää kotona 12 kk pitempään lääkittynä.

Masennusoireiden hoito SSRI lääkkeet esim. sertraliini tai sitalopraami Mirtatsapiini, etenkin jos univaikeutta, voi aiheuttaa painonnousua Vältä trisyklisiä masennuslääkkeitä, antikolinerginen sivuvaikutus. Esim. Triptyl, Noritren, Klotriptyl Dementian edetessä mielialalääkkeiden teho masennus oireiden hoidossa heikkenee Niitä voidaan käyttää estämään käytösoireita

Unilääkkeistä Vältä liian pitkävaikutteisia kuten diatsepaami, nitratsepaami, vaikutus ad 24 h, kaatumisvaara jne. Vältä tosi lyhytvaikutteisia kuten midatsolaami (Dormicum) Jos pitkäaikainen tarve antidepressiiva kuten mirtatsapiini voi olla sopiva Sopivampia esim oksatsesepaami(opamox,oxamin), tsopikloni (Imovane, Zopitin jne). Unen tarve lyhenee ikääntyessä

Käytösoireista Taudin edetessä käytösoireita esiintyy jossain vaiheessa 50-90%:lla Pitkäaikaishoito laitoksissa vaikeita käytösoireita 5-20%:lla asukkaista Lääkkeetön hoito : hyvä somaattisten sairauksien hoito, muistelun käyttö, lelut?, musiikki-laulaminen, liiketerapia, hyvä ympäristö Lääkehoidossa käytä pieniä annoksia esim. risperidonia 0.25-1.0mgx1-2, ketiapiinia 12.5-25mg x1-2, olantsapiinia 2.5mg-5mgx1-2 Akuutissa tilanteessa haloperidolia 1-2mg

Käytösoireita voivat laukaista Infektiot, esim. VTI Kipu, usein vaikea tuoda esille Epämukava olo: märät vaipat jne. Matala verenpaine Väärä lääkitys Väärä kohtelu Lewyn kappale tauti

Erilaisia käytösoireita Harhaluulot Aistiharhat Levottomuus Agressiivisuus Masennus Apatia Estottomuus Motorinen levottomuus, vaeltelu Huutelu jne

Käytösoireiden hoito Usein kovin haastavaa Selvitä onko laukaisevia tekijöitä AKE lääkkeet ja memantiini Atyyppiset neuroleptit esim. risperidoni, ketiapiini (Ketipinor, Seroquel),olantsapiini (Zyprexa), aripipratsoli (Abilify) Vältä vanhoja neuroleptejä Käytös oireet usein ohimeneviä, jos oire väistyy yritä lopettaa lääkitys Rauhallinen ympäristö, läheisyys

Lääkitys ongelmia Varo antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä, useimmat virtsankarkailu lääkkeet, trisykliset antidepressiivat, osa sydänlääkkeistä ( esim disopramidi ) Varo liika lääkitystä, ovatko kaikki lääkkeet tarpeen, yhteisvaikutukset jne. Diureetteja usein liikaa, samoin pitkävaikutteisia nitro-valmisteita->hypotonia (mittaus seisten!) AKE lääkkeet voivat joskus aiheuttaa sydän ongelmia, bradykardiaa jne., silloin vaihda memantiiniin

Tulevaisuuden visioita Amyloidin kertymistä estävät lääkkeet Rokotushoidot Kantasolu terapia Hermokasvu tekijä hoito Kymmeniä uusia lääkkeitä tutkimusvaiheessa Väestön ikääntyminen suuri haaste Parempi koulutustaso on eduksi HYVÄÄ KESÄN ODOTUSTA!