Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY
|
|
- Heli Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY
2 DEMENTIAN KÄYTÖSOIREITA - psykoosioireita - unihäiriöitä - ruokahalun muutoksia - impulsiivisuus, ärtyisyys, aggressiivisuus - vähentynyt energia, välinpitämättömyys - itsekeskeisyys - sosiaalinen eristäytyminen - seksuaalitoimintojen muutokset - varastelu, piilottelu - pukeminen, riisuminen - vaeltelu, huutelu
3 DEMENTIAPOTILAAN KÄYTÖSOIREET merkki häiriintyneestä havaintokyvystä ja ajattelusta peruspersoonallisuudella on merkitystä erityisesti sairauden alkuvaiheessa ympäristötekijöiden oireita hillitsevä tai niille altistava vaikutus on suuri keskeinen omaisten stressiä lisäävä tekijä vaikuttavat potilaan hoitojärjestelyihin ja ennusteeseen
4 DEMENTIOIDEN EPIDEMIOLOGIAA Insidenssi / vuosi: 1,4/ v, 6,4/ v, 20,5/ v (ECAP) Ikäluokka-insidenssi pysynyt ilm. samana vuosikymmeniä Väestö vanhenee, dementiapotilaiden lukumäärä lisääntyy Alzheimerin (AD) prevalenssi 6-8 % ikäryhmässä % ikäryhmässä 85+ AD 38 %:ssa dementian aiheuttaja nuorimmassa ja 82%:ssa vanhimmassa ikäryhmässä AD hiukan yleisempi naisilla kuin miehillä? (erityisesti kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä)
5 Dementian käytösoireiden esiintyvyys Käytösoireita yli puolella, mutta elämänaikainen riski jopa 90% Agitaatiota joka toisella (Ballard et al, 2001) Psykoottisia oireita joka kolmannella dementiapotilaalla (Ballard et al 1995) Psykoottisten oireiden kumulatiivinen esiintyvyys jopa 80 % (Ballard et al, 1997) Laitoshoidossa Suomessa psykoosioireita puolella ja agitaatiota joka neljännellä (Pitkälä et al 2004)
6 KÄYTÖSOIREIDEN YLEISYYS DEMENTIAPOTILAILLA Masennus 20-80% Apatia 20-90% Levottomuus 20-75% Ahdistuneisuus 20-50% Psykoottiset oireet 5-75% Persoonallisuuden muutos 50-90% Uni -valverytmin häiriöt 60-70% Seksuaaliset käytösoireet 5-15% Syömishäiriöt 30%
7 KÄYTÖSOIREIDEN ESIINTYMISHUIPUT ALZHEIMERIN TAUDIN EDETESSÄ esiintyvyys (% potilaista) sosiaalinen vetäytyminen depressio vainoharhat vrk -rytmin häiriöt ärtyneisyys ahdistuneisuus levottomuus vaeltelu aggressio hallusinaatiot harhaluulot suisidaaliset ajatukset seksuaaliset käytösoireet kk ennen/jälkeen diagnoosin Jost&Grossberg, 1996
8 DEMENTIAN PSYKIATRISEN LÄÄKEHOIDON PERIAATTEET lääkehoito perustuu aina psykiatriseen diagnoosiin tai oiremäärittelyyn lääkeannoksen säätäminen: tehon optimointi, haittavaikutusten minimointi tarkka kliininen seuranta lääkehoidon tarve usein lyhytaikainen
9 MILLOIN DEMENTIAPOTILAAN KÄYTÖSOIRETTA TULISI HOITAA? kun oire vaikuttaa potilaan selviytymiseen kun oire rasittaa potilasta kun oire rasittaa omaista
10 PSYYKENLÄÄKKEIDEN TEHO DEMENTIAN KOHDEOIREISSA kohtuullinen: harhat, masennus, aggressiivisuus mahdollinen: välinpitämättömyys, itsekeskeisyys, sosiaalinen eristäytyminen vaatimaton: seksuaalitoimintojen muutokset, pukeminen, riisuuntuminen, näpistely, piilottelu, vaeltelu, huutelu
11 %:lla Alzheimerin tautia sairastavista on jossain sairauden vaiheessa psykiatrisia oireita - Harhaluuloja n %: (varastamis-, myrkyttämis-, parasiitti-, Capgras) Psykoosioireet Alzheimerin taudissa - Aistiharharhoja n %, näköharhat yleisempiä - Väärintulkinnan ja deluusion tai hallusinaation ero on usein hyvin pieni (aistivajeet) - Agitaatio 50 %:lla, aggressiivisuus %:lla
12 KÄYTÖSOIREET VASKULAARISESSA DEMENTIASSA oiretiedostus säilyy pidempään kuin AD:ssa depressiivisyys: mielialan nopeat vaihtelut orgaanista labiliteettia, pakkoitkua tai naurua yöllistä sekavuutta nopeita tilanvaihteluita, fokaalisia neurologisia oireita
13 Lewyn-kappale dementia fluktuoiva kognitio, näköharhat, parkinsonismi muisti säilyy aluksi paremmin, ongelmia toiminnan ohjauksessa potilaat erityisen herkkiä perinteisten neuroleptien sivuvaikutuksille
14 Dementioiden käytösoireiden kolinerginen lääkehoito asetyylikolinesteraasin estäjät suositusten mukaan ensisijaisia myös Alzheimerin taudin käytösoireissa kun oireita jo on, teho usein vaatimaton ennaltaehkäisyyn(?)
15 Käytösoireiden kolinerginen lääkehoito donepetsiili, rivastigmiini, galantamiiini: vertailututkimuksia kaivataan ryhmän sisällä: saattaa olla eroja hoitovasteessa ja sen ilmaantumisnopeudessa usein toisen polven psykoosilääkkeiden kanssa kolinergiselle lääkehoidolle saattavat reagoida: apatia - agitaatio harha-ajatukset - estottomuus aistiharhat - poikkeava motorinen käytös
16 EXELON INTERNATIONAL LEWY BODY DEMENTIA TRIAL (ENA-INT-03): Behavioural Changes (NPI) 8 most frequently occurring NPI items -mean change from baseline (OC) 0,5 Apathy Hallucinations Anxiety Depression Delusions Agitation Aberrant motor Irritability 0 Improvement -0,5-1 -1,5 Rivastigmine Placebo -2
17 Rivastigmiini Muutos käyt.oireissa: NPI vko Keskimääräinen muutos lähtötasosta (NPI-NH) -4,0-3,5-3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0 * *** ***p<0,001 versus *** *** *** *p<0,05 versus lähtötaso lähtötaso * *** Paraneminen Agitaatio Ärtyneisyys Ahdistuneisuus Levottomuus Apatia Depressio Harhaluulot Estottomuus Aistiharhat Euforia Öinen käyttytyminen Ruokahalu/syöminen * R Anand et al.: The effects of Rivastigmine on Behavioral Symptoms in Severe AD Patients in a Nursing Home Setting Poster presented in World Alzheimer Conference June 2000
18 GAL-USA-10: NPI Scores (Part 1) Mean Change From Baseline in NPI * Aberrant Motor Behavior Agitation/ Aggression Anxiety * Placebo Reminyl (16 and 24 mg/d) Apathy Delusions B-7 Improvement Deterioration *P.05, Reminyl 24 mg vs placebo. P.05, Reminyl 16 mg vs placebo. Reference: Tariot, et al, Neurology, 2000.
19 Psykoosilääkkeiden indikaatiot vanhuksilla skitsofrenia psykoottinen mania psykoottinen depressio harhaluuloisuushäiriö dementian agitaatio psykoottisin oirein toisinaan dementian vaikeassa agitaatiossa ilman psykoottisia oireita Alexopoulos et al. Expert consensus panel for using antipsychotic drugs in older patients. J Clin Psychiatry 2004; 65: 5-99.
20 Psykoosilääke laitoshoidossa Oire Vaeltelua Sanallisesti aggr. Fyysisesti aggr. Sosiaal. häiritsevä Hoitoa vastust. Hallusinaatioita Depressiooireita % psykoosilääke 54.6 % Alanen H ym.
21 Psykoosilääkkeiden käyttö dementiapotilaan käytösoireissa selvitä ajankohtaiset syyt (kipu,delirium, ympäristötekijät, lääkitys) huomioi hoitavan henkilön kuormittuneisuus seuraa käytösoireita riittävän pitkään, sillä osa oireista poistuu itsekseen identifioi kohdeoire mahdollisimman hyvin ja valitse lääke johdonmukaisesti -psykoosioireisiin psykoosilääke keskity hoitamaan lääkkeillä niitä oireita, joihin lääkehoidon tiedetään tehoavan
22 Toisen polven psykoosilääkkeet dementian käytösoireissa Risperidonista, olantsapiinista ja aripipratsolista on tutkimuksia dementioihin liittyvien käytösoireiden hoidossa klotsapiini on huonosti siedetty vanhuksilla (lis. agranulosytoosin riski, sedaatio, asentohypotensio) eikä sitä kannata käyttää dementiapotilailla
23 Risperidoni ja vanhus annostus skitsofreniaan 2-4 mg /vrk parkinsonintaudin psykoosioireisiin mg/vrk dementiaan (2mg) mg/vrk (ainut tppsykoosilääke, jolla virallinen indikaatio) Lewy body-dementian aloitusannostus aina 0.25 mg /vrk maniassa 1-3 mg/vrk + stabilisaattori harhaluuloisuushäiriö 1-2 (3) mg/vrk psykoottinen depressio 1-2 mg annoksen riittävän hidas nosto vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa
24 RISPERIDONI - BPSD julkaistu kaksi 10 v takaista plasebovertailua (Katz et al 1999, De Deyn et al 1999) Katzin ym. (1999): 1mg ja 2mg risperidonia lumetta tehokkaampia kolmannesta viikosta alkaen 2 mg/vrk aiheutti EP-oireiden lisääntymisen 45%-50% potilaista hyötyi aktiivihoidosta De Deyn ym. (1999): sekä risperidoni (1.1 mg/vrk) että haloperidoli (1.2 mg/vrk) olivat merkittävästi lumetta tehokkaampia risperidonilla merkittävä ero lumeeseen 2 vkossa risperidoni paremmin siedetty
25 RIS-USA-63: BEHAVE-AD psychosis Mean change from baseline (± SEM) Time (weeks) Endpoint Placebo Risperidone 0.5mg Risperidone 1mg Risperidone 2mg * ** *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo
26 Ris-USA-63 BEHAVE-AD aggressiveness Mean change from baseline (± SEM) Time (weeks) Endpoint Risperidone Haloperidol Placebo *p=0.01; **p<0.01 vs placebo p=0.05 vs haloperidol ** * **
27 Olantsapiini ja vanhus dementian psykoottiset käytösoireet mg /vrk (ei virallinen indikaatio) annostus skitsofreniaan (30) mg/vrk parkinson potilaille mg harhaluuloisuushäiriö 5-10 mg psykoottinen depressio 5-10 mg lääkkeen vaikutusta kannattaa odottaa 4-8 viikkoa
28 Olantsapiini vs. lume: NPIkokonaispistemäärä (agitaatio, deluusiot ja hallusinaatiot) Mean change from baseline (observed case) * Weeks of double-blind therapy * ** *** * *** Placebo Olanzapine 5mg Olanzapine 10mg Olanzapine 15mg *p<0.05 vs placebo; **p<0.01 vs placebo; ***p vs placebo Street J et al. Arch Gen Psychiatry 2000;57:
29 Ketiapiini ja vanhus ketiapiinilla on erityisen vähäinen EP-oireiden riski ainut lume- ja AKE-kontrolloitu tutkimus on negatiivinen annostus skitsofreniaan (800) mg/vrk dementian psykoottisiin käytösoireisiin (400) mg (ei virallinen indikaatio) parkinsonin taudin psykoottisiin oireisiin mg/vrk harhaluuloisuushäiriö mg psykoottinen depressio mg annoksen riittävän hidas nosto, vaikutusta odoteltava
30 Quetiapine in patients with Alzheimer and psychosis Mean change from baseline (%) BPRS total score Hostility cluster score * * * * Trial week * * * * *p<0.05 vs baseline Median dose 100 mg/day (n=78) Adapted from Schneider et al 1999
31 Aripipratsoli AD-potilaiden käytösoireissa: aripipratsoli vs. lume (n=487) sekä 5 mg/vrk että 10 mg/vrk lumetta tehokkaampia sekä psykoosi- että agitaatio/aggressio-oireissa* dosefinding- tutkimuksessa keskimääräinen päiväannos 10.0 mg ei virallinen indikaatio dementiapotilailla pitkä puoliintumisaika» *Mintzer J et al. 2007
32 TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEIDEN ANNOSTELU KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA Lääke Aloitus Ylläpito Risperidoni 0,25-0,5 0,5-1,5 Olantsapiini 2, Ketiapiini
33 Toisen polven psykoosilääkkeiden pääasialliset metaboliareitit risperidoni: CYP 2D6 olantsapiini: CYP 1A2 ketiapiini: CYP 3A4 aripipratsoli CYP 2D6, CYP 3A4
34 TOISEN POLVEN PSYKOOSILÄÄKKEET JA KUOLEMANVAARA DEMENTIAPOTILAILLA FDA, EMEA: varoitukset toisen polven psykoosilääkkeiden käytöstä dementiapotilailla Riski: Lääke/lume 3,5% vs. 2.3%, OR 1.54 ( , p=0.02) dementiapotilailla syy tyntematon (kardiovaskulaarinen?) ei riskieroja eri lääkkeiden välillä ei eroja suhteessa oireiston vaikeuteen ei eroja riskissä dementiadiagnoosin suhteen
35
36 Dementiapotilaiden kuolleisuus Kolmen psykoosilääkkeen (risperidoni, ketiapiini, olantsapiini) lumevertailun (kesto keskim. 10 vk) tulokset Riskiero lääke vs. lume keskim. 1.9 % (4.5 % vs. 2.6 %) : risperidoni 0.9 %, ketiapiini 2,3 %, olantsapiini 2.0 % (ns.) NNH 52 Onko pidemmän hoidon riski suurempi?» Singh S 2005
37 VANHAT NEUROLEPTIT DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA vain % dementiapotilasta on hyötynyt perinteisistä neurolepteista monen hoito keskeytyy EP-oireisiin ennen toivotun vaikutuksen saavuttamista vanhukset, erityisesti dementiaa sairastavat ovat herkkiä neuroleptien aiheuttamalle parkinsonismille (Lewyn kappale tauti) dementiapotilaat eivät kestä neuroleptien antikolinergisia vaikutuksia TD-riski on hoidettaessa vanhuksia perinteisillä neurolepteilla % / vuosi ja atyyppisillä n. 3-5 % / vuosi
38 TD:n riski: risperidoni versus haloperidoli Patients with tardive dyskinesia (%) Risperidone (n=61) Haloperidol (n=61) Months Peto-Prentice p-value=0.045 Jeste D et al. J Am Geriatr Soc 1999;47:716 19
39 Lääkeaineiden antikolinerginen vaikutus Atropine equivalents (ng/ml) Cimetidine Prednisolone Digoxin Dyazide Lanoxin Dipyridamole Muistihäiriökynnys 2 Theophylline Warfarin Furosemide Nifedipine Isosorbide Codeine Captopril Ranitidine 1 Tune L et al. Am J Psychiatry 1992;149: Miller PS et al. Am J Psychiatry 1988;145:
40 Valproaatti vanhuksella eliminaatio vähenee n. 40 % vanhuksilla interaktiot: ASA, varfariini, fenytoiini, karbamatsepiini, inhiboi lamotrigiinin metaboliaa haittavaikutuksia: pahoinvointi, väsymys, parkinsonismi, hiusten lähtö, maksan ja haiman toiminnan häiriöt, trombosytopenia
41 Valproaatti ja dementiaan liittyvät käytösoireet Käytösoireissa annokset vaihdelleet mg/vrk (tavallisesti mg/vrk) Pitoisuudet voivat antaa vääristyneen kuvan (vapaa / proteiineihin sitoutunut lääkefraktio vanhuksella 17 tutkimuksen meta-analyysi* hoitovaste tuli 77 %:lle potilaista (kun määriteltiin kohdeoireiden 50 % lievittymisenä) toisaalta tuoreen Cochrane-katsauksen** mukaan valproaatti on suhteellisen tehoton dementian ongelmakäyttäytymisen hoidossa gi-oireita, sedaatiota, lihomista *Lindenmayer & Katsaftis 2000 **Lonergan & Luxenberg 2006
42 Muita dementian käytösoireiden lääkehoitoja SSRI: Ongelmana ei-toivottu aktivoituminen Sitalopraami mg/vrk Tratsodoni: mg/vrk, näyttö tapausselostuksien tasoa Asentohypotensio, kaatumiset
43 Muita dementian käytösoireiden lääkehoitoja propranololi mg/vrk gabapentiini mg/vrk selegiliini 10 mg/vrk: Kaikilla näyttö tapausselostusten tai -sarjojen tasoinen
44 DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOITO tue realistisia odotuksia lääkehoidolla: osa oireita lievittyy, osa jää, osa ilmenee uudelleen määrittele seurattavat kohdeoireet: toimintakyky, kognitio, käytösoireet, omaisten kuormittuminen harkitse lääkityksen aloittamisen, jatkamisen ja lopettamisen tarpeellisuus riittävän usein
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?
Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet
LisätiedotMuistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan
LisätiedotVanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti?
Vanhusten kaksisuuntainen mielialahäiriö - sammunut tähti? Valtakunnallinen vanhuspsykiatrian koulutuspäivä 8.10.2009 Tampere LT, ylilääkäri Hanna-Mari Alanen Neuro- ja vanhuspsykiatria, TAYS Yleistä väen
LisätiedotMuistisairauden aiheuttamat käytösoireet. Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA
Muistisairauden aiheuttamat käytösoireet Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Lääketieteen tohtori, MBA 2015 Maailman 1. Alzheimer-potilas rouva Auguste D 51-vuotias rouva Frankfurtista
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva
Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotLääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010
Lääkehoidon kehittyminen vanhuspsykiatriassa Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS-psykiatria Helsinki 8.10.2010 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotMuistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014
Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 6.5.2014 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotPsykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009
Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotMuistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet
Muistisairaudet 1 Perustieto Termejä Yleisimpien muistisairauksien oireet Muistisairauksien hoito Käytösoireet Muistisairauden ennuste Syventävä tieto Riskitekijät CPS vs. MMSE Lääkehoito 2 Muistisairaus:
LisätiedotPsykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS
Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS 11/15/2015 1 Tilastokeskus:7/2012 65 vuotta täyttäneiden määrä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotHaasteellinen. opastan läheisiä?
Haasteellinen käyttäytyminen yttäytyminen ytyminen miten opastan läheisiä? Lääkintöneuvos neuvos Pirkko JänttiJ 25.5.2016 Muistisairaudet ovat erilaisia lzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Vaskulaarinen
LisätiedotEpäluuloinen vanhus. Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja. Harhaluuloisuushäiriö. Skitsoaffektiivinen häiriö. Psykoottinen depressio Mania
Epäluuloinen vanhus 19.3.2009 Eeva Hölttä Geriatrian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS HYKS Vanhuspsykiatria Epäluuloisuuden diagnostisia vaihtoehtoja Harhaluuloisuushäiriö Skitsofrenia Skitsoaffektiivinen
LisätiedotKäytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen
Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen Hoitotyön RAI-seminaari 13.3.2008, Helsinki FT, esh Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija Käytösoireet Behavioral and psychological
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotVANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS
VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä
LisätiedotMuistisairaan potilaan DELIRIUM. Oirekuva, tunnistaminen ja hoito. Jouko Laurila LT, Dos. HUS
Muistisairaan potilaan DELIRIUM Oirekuva, tunnistaminen ja hoito LT, Dos. HUS DE LIRA = pois raiteilta Tarkkaavaisuuden häiriö Muistihäiriö Uni-valverytmin häiriö Puheen häiriö Desorientaatio Psykomotoriikan
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotDEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA
DEMENTIA- JA PSYYKENLÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ DEMENTIAN KÄYTÖSOIREIDEN HOIDOSSA LAURA BESHAR Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos yl Hanna-Mari Alanen, prof. Esa Leinonen
LisätiedotKeskivaikea ja vaikea muistisairaus. Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola
Keskivaikea ja vaikea muistisairaus Geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaat Suomessa THL:n arvion mukaan vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavia
LisätiedotIäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta
Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita
LisätiedotVarhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015
Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkkeet
Alzheimerin taudin lääkkeet Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta biolääketieteen laitos farmakologia Alois Alzheimer (1864-1915) Neurodegeneratiiviset sairaudet Amyloidiplakit Neurofibrillikimput Lewy
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala
Psykoosilääkkeet Antipsykootit Pekka Rauhala 28.8. 2017 Mielenterveyden häiriöitä Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen
LisätiedotAGGRESSIIVINEN VANHUS
AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotPsykoosilääkkeet Antipsykootit
Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2013 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotPekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus
Pekka Tihveräinen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Diacor, Ikäkeskus 18.4.2012 DEMENTIA TILA, JOSSA USEAT ÄLYLLISET TOIMINNAT OVAT HEIKENTYNEET RAJOITTAEN SOSIAALISTA JA AMMATILLISTA SELVIYTYMISTÄ
LisätiedotAlzheimerin tauti ja sen hoito
Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotPsykoosit. Psykoosin määritelmä. Mistä tämä johtuu?
Psykoosit Kliiniset piirteet Etiologia Hoito Jesper Ekelund, LT, dos. Professori, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Psykoosin määritelmä
LisätiedotMuistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015. Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö
Muistisairaudet Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS 13.10.2015 Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö www. muistiliitto.fi Muistisairaudet on kansantauti Neljännes
LisätiedotSuomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija
Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija Aloitin urani työskentelemällä 5v ikäihmisten parissa. Tutkinut väkivallan asteelle
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotAlzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit
Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit Sirpa Hartikainen, LT, Geriatrisen lääkehoidon professori Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Miltä suomalaisen Alzheimerin tautia sairastava
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotTietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen
Tietoa muistisairauksista 18.10.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Luennon sisältö Mitä on muisti ja tiedonkäsittely Mikä muu voi heikentää muistia kuin muistisairaus
LisätiedotOpas lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle. Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet. Raimo Sulkava Petteri Viramo Ulla Eloniemi-Sulkava
Opas lääkäreille ja muulle ammattihenkilöstölle Dementoiviin sairauksiin liittyvät käytösoireet Raimo Sulkava Petteri Viramo Ulla Eloniemi-Sulkava Sisältö Julkaisija: Suomen dementiahoitoyhdistys Arkadiankatu
LisätiedotKehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys
Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet
LisätiedotMuistisairauksien lääkehoito. Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala
Muistisairauksien lääkehoito Risto Vataja Ylilääkäri, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri HUS Kellokosken sairaala Muistisairaudet: määrittelyä Dementian tilalle suositellaan termiä muistisairaus
LisätiedotHAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus HAASTEELLISEN KÄYTTÄYTYMISEN KOKONAISVALTAINEN HOITO Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotOnko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo
Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva
LisätiedotSkitsofreniasta kärsivän tukeminen
Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia
LisätiedotVanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia. Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto
Vanhusten lääkehoidon tyypillisiä ongelmia Kaisu Pitkälä, Yleislääketieteen professori, Helsingin yliopisto Mitä lääkkeitä välttäisit vanhuksilla? Dipyridamoli Oksibutyniini Fluoksetiini Diatsepaami Naprokseeni
LisätiedotJoka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä
MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotLääkkeet ja kuntoutuminen
Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat
LisätiedotMuistisairaudet Diagnostiikka ja hoito. Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö
Muistisairaudet Diagnostiikka ja hoito Raimo Sulkava, professori Geriatrian ja neurologian erikoislääkäri Amialife - Töölö Muistisairaudet Alzheimerin tauti (70%) Vaskulaarinen enkefalopatia (15%) Lewyn
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotVanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012
Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993
LisätiedotMuistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 19.8.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotMuistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta
Muistisairaan lääkityksen toteutus ja seuranta Geriatri Pirkko Jäntti 21.9.2015 Muistisairauden hoidon kokonaisuus - mitä diagnoosin jälkeen? Hoidon onnistumisen edellytyksenä saumaton yksilöllinen hoitoketju:
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotTupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito
Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus
LisätiedotLiite II. Tieteelliset päätelmät
Liite II Tieteelliset päätelmät 14 Tieteelliset päätelmät Haldol, jonka vaikuttava aine on haloperidoli, on butyrofenonien ryhmään kuuluva psykoosilääke. Se on vahva keskeinen tyypin 2 dopamiinireseptorin
Lisätiedot- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA
WORKSHOP - MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA 1.HOIVAKOTIEN LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA - Tulee olla jokaisella toimintayksiköllä - Tarkoitus yhtenäistää monenkirjavia käytäntöjä, selkeyttää vastuunjakoa
LisätiedotTyöikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto
Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu
LisätiedotÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus
ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ DELIRIUM Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Sidonnaisuudet: Mundipharma, Nutricia, Mediverkko,
LisätiedotTupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito
Tupakoinnin lopettamista tukeva lääkehoito Tiina Merivuori, keuhkosairauksien el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry Vaikuttavat vieroitushoidot Yksilöohjaus
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotAlzheimerin taudin lääkehoito
Lääkehoito Raimo Sulkava Alzheimerin taudin oireet saadaan lääkkeillä lievittymään selvästi kahdessa kolmasosassa tapauksista. Suomessa on Alzheimerin taudin hoitoon markkinoilla kolme asetyylikoliiniesteraasin
LisätiedotDementian varhainen tunnistaminen
Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Aripiprazol Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohdeindikaation esiintyvyys ja levinneisyys
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotMUISTISEMINAARI. 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri
MUISTISEMINAARI 23.9.2011, Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri KÄYPÄ HOITO-SUOSITUKSET JA ALUEELLINEN MUISTISAIRAUKSIEN HOITOMALLI MIKÄ IHMEEN KÄYPÄ HOITO? Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotMuistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012
Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti
LisätiedotPotilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma
Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,
LisätiedotKati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka
Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotHIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS
HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 LT, INFEKTIOLÄÄKÄRI TUULA OUTINEN TAYS XVIII VALTAKUNNALLINEN HIV-KOULUTUS 2.2.2017 HIV-LÄÄKKEIDEN YHTEISVAIKUTUKSET, OSA 2 Psyykenlääkkeet Epilepsialääkkeet Alzheimerin
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotNeuroleptien käyttö lapsuusiässä
Neuroleptien käyttö lapsuusiässä 20.3.2009 Helsinki Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö
LisätiedotTunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet Sirpa Hartikainen, Riitta Antikainen / Kirjoitettu 28.5.2018 / Julkaistu 14.8.2018 Lääkkeitä määrätessä
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016
MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista
Lisätiedot4/21/2009. tytöt pojat. 0-4 v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. depress 5 ahdistun käytösh 4 ADHD 3. schizoph 2. PPD/ Aut
Neuroleptien käyttö lapsuusiässä 20.3.2009 Helsinki Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö
LisätiedotTOISEN POLVEN ANTIPSYKOOTTIVALMISTEIDEN PAKKAUSSELOSTEET IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖKULMASTA
TOISEN POLVEN ANTIPSYKOOTTIVALMISTEIDEN PAKKAUSSELOSTEET IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖKULMASTA Hanna Aalto Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
Lisätiedot