UTBILDNINGSFÖRVALTNINGEN TILLHANDAHÅLLARAVDEL NINGEN S. 1 (9) 2012-10-12 KOULUTUSTOIMI PALVELUOSASTO ESIKOULUN TOIMINNAN LAATUOSOITIN, 2013 Itsearviointi siitä, kuinka esikoulu luo edellytykset lasten kehitykselle ja oppimiselle opetussuunnitelman pohjalta. TAUSTA Esikoulun toiminnan tuloksia täytyy selventää ja ne täytyy tuoda näkyviin. Siksi Tukholman kaupunki päätti vuoden 2009 edellä, että kaikkien kunnallisten esikoulujen on käytettävä tätä aineistoa tehdessään arvioita siitä, kuinka hyvin esikoulun prosessien laatu vastaa opetussuunnitelman vaatimuksia ja tarkoitusperiä. Aineisto on päivitetty vuodeksi 2013. Myös vapaat esikoulut voivat hyvin käyttää sitä. Aineiston toinen tärkeä tarkoitus on edistää omaa toimintaa koskevia keskusteluja ja pohdintoja. Itsearviointityöstä saa myös perustan esikoulun arviointiin ja toiminnan kehittämisalueiden selvittämiseen. Yhdessä muiden perustojen kanssa itsearviointi voi omalta osaltaan vaikuttaa esikoulun tulosten analyysiin ja siten olla järjestelmällisen laatutyön osa. ITSEARVIOINTIPERUSTA Indikaattorin eri alueiden kohdalla annetaan vastaus kuusitasoisen kriteeriasteikon (1 6) perusteella. Laatukriteerit perustuvat progressioon. Laadun katsotaan lisääntyvän siten, että jos toiminnan arvioidaan olevan esimerkiksi tasolla 3, se sekä täyttää tasojen 1 ja 2 laatukriteerit että kehittää niitä. Työtiimin tulee tehdä selväksi, mitkä lähtökohdat ja perusteet johtavat tekeillä olevaan arvointiin. Taso 3 merkitsee, että opetussuunnitelma toteutuu riittävässä määrin, ja taso 5 merkitsee, että opetussuunnitelman tarkoitusperät täyttyvät täysin. TOIMENPITEET JA KEHITTÄMINEN Kun arviointi alittaa tason 5, pitää kaikilta alueilta laatia kuvaus siitä, mitä tulee tehdä, jotta toiminta kehittyisi, tai miksi kyseinen alue ei juuri nyt ole etusijalla. Kun toiminta on arvioinnin mukaan tasoilla 1 2, esikoulun johtajan on laadittava kuvaus toimenpiteistä, joilla toiminnan laatu voidaan kohottaa opetussuunnitelman näkokulmasta hyväksyttävälle tasolle.
SID 2 (9) 1. Pedagoginen ympäristö ja materiaali 1. Erityyppisiin leikkeihin ja oppimiseen on aineistoa. Nämä ovat suurimmaksi osaksi valmiita leluja pääasiassa kodinomaisessa miljöössä ja painopiste on huolenpidossa. Jossakin määrin on tehty selväksi, mitä materiaalia tulee olla tarjolla, ja työtiimi inventoi, onko sitä saatavilla. 2. Materiaalia on myös luovaan toimintaan ja rakennus- ja konstruktioleikkiin ja se on osittain lasten saatavilla. Materiaali valitaan suureksi osaksi aikuisten perspektiivistä ja on selvää, mitä mahdollisuuksia on tarjolla. Dokumentointia on jossakin määrin kuvina, joita voidaan käyttää perustana arviolle siitä, koetaanko ympäristön ja materiaalin toimivan tyydyttävästi. 3. Materiaali on runsasta ja vaihtelevaa ja lähtökohtana ovat opetussuunnitelman tavoitealueet, toiminnan tavoitteet ja lasten mahdollisuudet käyttää sitä. Aineisto rikastaa lasten leikkiä ja sitä käytetään jossakin määrin myös teematyöskentelyssä. Lapset ovat osallisia ympäristön muotoilussa ja aineiston valintaan vaikuttavat lasten tarpeet ja kiinnostuksen kohteet, mikä lisää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Esikoulussa käytetään ICT-tekniikkaa 1. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuoliperspektiivin, tasavertaisen kohtelun ja kulttuurierojen tulee vaikuttaa miljööseen ja materiaaliin. Vanhemmille on kerrottu, millaiseksi ympäristö on luotu. Esikoulussa on dokumentointia, josta näkyy olemassa olevat mahdollisuudet ja jota voidaan käyttää laatutyössä ympäristön ja materiaalin kehittämisessä toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Pedagoginen ympäristö ja aineisto luovat edellytyksiä luovuudelle ja kohtaamisille. Sitä käytetään aktiivisesti toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ja myös teematyöskentelyssä. Tieto- ja viestintätekniikka on lasten käytettävissä ja sitä käytetään osittain eri toiminnoissa. Ympäristö ja materiaali on harkittu tarkoin sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkokulmasta ja kulttuuriset erot ja kulttuurienvälinen suhtautumistapa näkyvät niissä. Vanhemmille on kerrottu ympäristön muotoilun tarkoitus. Dokumentaatio, jossa kuvataan, miten ympäristöä ja materiaalia käytetään, on keskustelujen pohjana ja siitä tulee osa pedagogista dokumentointia. Se vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin ympäristö ja materiaali myötävaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Ympäristö ja materiaali vaikuttavat lasten oppimisen haasteisiin ja edistävät osaltaan eri sisältöalueilla tehtävää tutkimistoimintaa ja teematyöskentelyä. Pedagoginen dokumentointi luo perustaa pohdinnoille siitä, miten ympäristö ja materiaali vaikuttavat lasten oppimisprosesseihin. Lähtökohtana ovat järjestelmällisen laatutyön tietoiset teoreettiset kannanotot. Näin vaikutetaan siihen, että ympäristöä ja materiaalia 1 Tieto- ja viestintätekniikka, se osa tietotekniikkaa, joka rakentuu ihmisten väliseen viestintään.
SID 3 (9) kehitetään siten, että ne taas puolestaan edistävät lasten oppimista. Sekä lapset että heidän vanhempansa ovat osallisia tässä prosessissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja tieteellisiä teorioita perustana, kun se kehittää kriittistä pohdintaa oman käytäntönsä sekä ympäristön ja materiaalin tiimoilta. Analyysi osoittaa, kuinka työmenetelmien tulokset vaikuttavat osaltaan lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pohdintojen lähtökohtana on pedagoginen dokumentointi ja osallisina on myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonasvaltaista kehittämistä. 2. Luova toiminta ja eri ilmaisumuodot 1. Jotkut toiminnot toteutetaan luovan toiminnan ja eri ilmaisumuotojen avulla. Se, mitä materiaalia tulee olla tarjolla, on jossakin määrin tehty selväksi ja työtiimi inventoi, onko materiaali käsillä ja onko toiminnot suoritettu. 2. Eri luovat toiminnot, materiaali ja ilmaisumuodot esitellään lapsille. Lapsilla on jonkin verran mahdollisuuksia kehittää kykyjään itse. Esikoulussa on jonkin verran dokumentointia kuvina, jotka voivat olla pohjana, kun tehdään seurantaa siitä, toimivatko aktiviteetit ja materiaali tyydyttävästi. 3. Luova toiminta ja eri ilmaisumuodot ovat monimuotoisia, toistuvia ja niihin sisältyy rakennus- ja konstruktioleikkiä. Tämä rikastuttaa lasten leikkiä ja sitä käytetään jossakin määrin teemaan suuntautuvassa työtavassa. Lapset kykenevät näin kehittämään kykyjään itse, mikä lisää vaikutusmahdollisuutta. Esikoulussa on myös käytettävissä tieto- ja viestintätekniikkaa. Vanhemmille on kerrottu, mitä aktiviteetteja esikoulussa on. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuoliperspektiivin, tasavertaisen kohtelun ja kulttuurien välisten erojen tulee vaikuttaa toimintaan, ja siellä on dokumentointia, jota voidaan käyttää luovan toiminnan ja muiden ilmaisumuotojen kehittämiseen toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Luovaa toimintaa ja eri ilmaisumuotoja syvennetään, ne vaikuttavat osaltaan lasten luovuuteen ja niitä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teemoihin suuntautuvassa työmenetelmässä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten ulottuvilla ja sitä käytetään jossakin määrin eri toiminnoissa. Työssä lähtökohtana on sukupuoli- ja tasavertaisuusperiaate ja
SID 4 (9) interkulttuurinen suhtautumistapa. Vanhemmille on kerrottu sen tarkoituksesta. Luovasta työstä ja muista ilmaisumuodoista kerätty dokumentointi on keskustelujen pohjana ja siitä tulee osa pedagogista dokumentointia. Se vaikuttaa myös osaltaan arvioon, joka tehdään siitä, kuinka tällä alueella tehtävää työtä voidaan kehittää ja missä määrin se luo edellytykset toiminnan tavoitteiden saavuttamiselle. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Lapset haastetaan luovassa työssä ilmaisemaan itseään eri ilmaisumuodoin. Se edistää lasten oppimista kaikilla alueilla, samoin kuin tutkimisen ja teemoihin suuntautuvan työn kehittämistä edelleen. Pedagoginen dokumentointi luo perustan tietoisista teoreettisista kannanotoista lähtevälle pohdiskelulle. Tämä edistää luovan toiminnan ja eri ilmaisumuotojen kehittymistä ja syventymistä, niin että se voi painaa entistä enemmän leimansa esikoulun toimintaan ja edistää lasten oppimista ja erikoulun tavoitteiden saavuttamista. 6. Työtiimi käyttää tutkimusta ja teorioita pohjana oman käytäntönsä kriittiselle pohdinnalle. Pohditaan, kuinka esteettiset oppimisprosessit ja eri ilmaisumuodot voivat entisestään parantaa lasten oppimista. Pedagoginen dokumentointi luo perustan näille pohdinnoille, joissa myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit ovat osallisina. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. 3. Lasten kielen ja kommunikaation kehitys 1. Lasten ja aikuisten välinen viestintä on suureksi osaksi kehotuksia ja kylläja ei-kysymyksiä. Lasten väliset keskustelut käydään usein aikuisen välityksellä. Kieli on sidoksissa tilanteeseen ja lapsen kielellinen tila on rajallinen. Laulu- ja satuhetkiä on ja useimmat toiminnot toteutetaan suurryhmissä. Joiltakin osin on tehty selväksi, mitä materiaalia tulee olla tarjolla ja työtiimi inventoi, onko aktiviteetit toteutettu ja onko materiaali käsillä. 2. Viestintä on jossakin määrin lasten ja aikuisten välistä ja lasten keskinäistä keskustelua. Jotkut aktiviteetit toteutetaan lyhyinä hetkinä pienissä ryhmissä. Laulua ja lukemista on säännöllisesti ja kerrontaa, riimittelyä ja loruilua on silloin tällöin. Kielen kehittämiseen tarkoitettua materiaalia on käsillä jossakin määrin. Esikoulussa tiedetään, että myös äidinkieltä tulee tukea. Dokumentointia on jossakin määrin kuvina, joita voidaan käyttää
SID 5 (9) perustana keskusteluille siitä, toimivatko aktiviteetit ja materiaali tyydyttävästi. 3. Aikuiset käyttävät rikasta ja vivahteikasta kieltä ja lapsille annetaan enemmän kielellistä tilaa. Kommunkointikyky rikastaa lasten leikkiä. Esikoulu inventoi lasten kielellistä ympäristöä ja toimii jossakin määrin myös lasten äidinkielen tukemiseksi. Lasten kielen ja viestinnän rikastuttamiseksi käytetään erilaisia aktiviteetteja ja työtapoja. Kerronta lähtee lasten omista kokemuksista. Lapsilla on aineistoa, joka kannustaa dialogiin ja viestintään, ja jossakin määrin tieto- ja viestintätekniikkaa, joka lisää heidän vaikutusmahdollisuuttaan. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että kieli ja viestintä tulee nähdä sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ja että sen tulee lähteä interkulttuurisesta asennoitumistavasta. Vanhemmille on kerrottu, miten esikoulu työskentelee tällä alueella. Lasten kieltä koskevaa dokumentointia on jossakin määrin ja sitä voidaan käyttää heidän kielellisen kehityksensä seuraamisessa ja työn kehittämisessä kirjallisesti formuloitujen tavoitteiden pohjalta. 4. Kieli ja symbolit nähdään työkaluina lasten oppimisessa ja eri tavoitealueiden työskentelyssä. Teematyötä käytetään aktiivisesti, jotta lapset pystyisivät kehittämään uusia käsitteitä. Kielelliselle miljöölle on ominaista sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulma ja interkulttuurinen suhtautumistapa, johon sisältyy äidinkielen tukeminen. Lasten kielellistä tietoisuutta edistetään, samoin heidän kiinnostustaan symboleja ja kirjoitusta kohtaan. Tieto- ja viestintätekniikka on lasten käytettävissä ja sitä käytetään osittain eri aktiviteeteissa. Dialogiin, väittelyyn ja neuvotteluun kannustetaan, mikä vahvistaa myös arvopohjatyöskentelyä. Vanhemmille on kerrottu tällä sisältöalueella tehtävän työn tarkoituksesta. Keskustelujen pohjana on lasten kielenkäytön muuttumista koskeva dokumentointi ja siitä tulee jossakin määrin pedagoginen dokumentti. Se vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin tällä alueella tehtävä työ edesauttaa toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja vanhemmat ovat jossakin määrin osallisia siinä prosessissa. 5. Kielelle, viestinnälle ja lukemisen ja kirjoittamisen kehittämiselle annetaan tietoisesti haasteita lasten kiinnostuksen kohteiden ja kykyjen pohjalta ja lähtökohtana ovat kielen eri lajit. Eri tavoitealueilla ja teemapohjaisessa työskentelytavassa käytetään aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Pedagoginen dokumentointi luo perustan pohdinnoille, jotka lähtevät tietoisista teoreettisista kannanotoista. Tämä vaikuttaa siihen, että kieli- ja viestintätyötä kehitetään niin, että se edistää edelleen lasten oppimista ja esikoulun tavoitteiden saavuttamista. Sekä lapset että vanhemmat ovat osallisia seurannassa ja arvioinnissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja teorioita perustana pohtiessaan kriittisesti omaa työkäytäntöään lasten kielen ja viestintätaidon
SID 6 (9) kehittämisessä. Analyysi osoittaa, miten työtapojen tulokset vaikuttavat lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pedagoginen dokumentointi luo lähtökohdan näille pohdinnoille, joissa osallisina on myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Saatu tieto edistää järjestelmällisen laatutyön myötä toiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä. 4. Lasten matemaattisten taitojen kehitys 1. Tiettyä matemaattisiin toimintoihin ja rakennus- ja konstruktioleikkiin stimuloivaa materiaalia on jonkin verran saatavilla. Jossakin määrin on tehty selväksi, mitä aineistoa tulee olla tarjolla, ja työtiimi inventoi, onko materiaali käytettävissä. 2. Materiaalia, joka innostaa lajitteluun ja rakennus- ja konstruktioleikkeihin, on käsillä, mikä lisää lasten vaikutusmahdollisuutta. Lasten huomiota kiinnitetään yhteishetkissä ja rutiinien yhteydessä laskemiseen ja numeroiden ja määrien käyttämiseen. Dokumentointia on kuvina, jotka voivat muodostaa pohjan, kun seurataan matematiikkatyöskentelyn toimimista. 3. Lapsilla on käytössään monimuotoista aineistoa, joka stimuloi leikkimään niin matemaattista ajattelua kuin lajittelua, luokittelua ja vertailua vaativia leikkejä sekä rakennus- ja konstruktioleikkejä. Lukuja ja lukukäsityksiä, samoin kuin muita matemaattisia käsitteitä, otetaan jossakin määrin esiin. Esikoulussa on käytettävissä tieto- ja viestintätekniikkaa. Leikin ja esikoulun arkipäivän puitteissa lapset saavat tilaisuuksia arvioida määriä, vertailla, kuvailla ja pohtia, kuinka tavaroita jaetaan, mitataan, punnitaan jne. Rakennus- ja konstruktioleikkiä käytetään jossakin määrin teematyöskentelyssä ja matematiikka sisältyy osin siihen. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuolinäkökulman, tasavertaisuuden ja kulttuuristen erojen tulee vaikuttaa tämän sisältöalueen työskentelyyn. Vanhemmille on kerrottu, kuinka esikoulussa työskennellään tällä alueella. Esikoulussa on jossakin määrin dokumentaatiota, jota voidaan käyttää, kun lasten matemaattista ajattelua koskevaa työtä kehitetään toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Työtiimi syventää matemaattisiin aktiviteetteihin kohdistuvaa työtä eri vaikeusasteilla lasten kiinnostuksen ja kokemusten pohjalta. Rakennus- ja konstruktioleikkiä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teematyöskentelyssä, johon on nivelletty matematiikkaa. Matemaattisia käsitteitä tuodaan esille
SID 7 (9) ja niitä käytetään aktiivisesti. Lapsia kehotetaan tekemään johtopäätöksiä ja erilaisia päätelmiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten saatavilla ja sitä käytetään jossakin määrin eri toiminnoissa. Työtä tehdään sukupuolija tasavertaisuusnäkökulmasta ja suhtautumistapa on interkulttuurinen. Vanhemmille on kerrottu matematiikkatyöskentelyn tarkoituksesta. Tällä alueella tehdyn työn ja lasten muuttuneen matemaattisen osaamisen dokumentointi muodostaa keskustelujen pohjan ja siitä tulee jossakin määrin pedagoginen dokumentti. Dokumentointi vaikuttaa osaltaan myös arviointiin siitä, missä määrin tämä edistää toiminnan tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja heidän vanhempansa ovat jossakin määrin osallisia tässä prosessissa. 5. Lasten matemaattiselle ajattelulle annetaan aktiivisesti haasteita ja he saavat mahdollisuuden ymmärtää, ratkaista ongelmia ja soveltaa matemaattista ja loogista ajattelua yksilöllisesti ja yhdessä toisten kanssa. Ongelmanratkaisu edistää tutkivan ja teematyöskentelyn kehittämistä. Matemaattisen ajattelun kehittämisessä käytetään tietoisesti eri ilmaisumuotoja. Pedagoginen dokumentointi luo pohjan tietoisista teoreettisista kannanotoista lähtevälle pohdinnalle. Se myötävaikuttaa siihen, että työskentelyä matematiikan parissa kehitetään niin, että se edistää edelleen lasten oppimista ja esikoulun tavoitteiden saavuttamista. Lapset ja heidän vanhempansa ovat osallisia tässä prosessissa. 6. Työtiimi käyttää myös tutkimusta ja teorioita lähtökohtana, kun se kehittää lasten matemaattisen kehityksen hyväksi tekemäänsä työtä oman käytäntönsä kriittisen pohdinnan avulla. Analyysi osoittaa, kuinka työmenetelmien tulokset edistävät lasten kehittymistä ja oppimista. Pedagoginen dokumentointi luo perustan näille pohdinnoille, joissa myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit ovat osallisina. Saadut tiedot vaikuttavat järjestelmällisen laatutyön avulla toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 5. Luonnontieteet ja tekniikka 1. Lapsille tarjotaan aktiviteetteja, joista he saavat jonkin verran kokemuksia luonnosta. Esikoulussa on jonkin verran materiaalia, joka myötävaikuttaa siihen. Työtiimi inventoi, onko aktiviteetit toteutettu. 2. Luontoa käytetään kasvien, eläinten ja luonnonilmiöiden havainnoimiseen. Luonnonmateriaalia käytetään täydentämään esikoulussa olevaa
SID 8 (9) materiaalia. Lapset saavat tehdä tiettyjä kokeiluja ja heillä on käytettävissään rakennus- ja konstruktiomateriaalia. Dokumentointia on kuvina, jotka voivat olla perustana luontokäyntejä ja aktiviteetteja koskevassa seurannassa. 3. Lapsilla on hyvät mahdollisuudet tutkia luontoa, kasveja, eläimiä ja luonnonilmiöitä sekä arkipäivän ilmiöitä ja arkipäivän tekniikkaa mm. tekemällä kokeiluja, mikä rikastuttaa myös lasten leikkiä. Aktiviteetit sisältyvät osittain teematyöskentelyyn. Lapsilla on käytettävissään erilaisia työkaluja tutkimuksiin ja monipuolista rakentelu- ja konstuktiomateriaalia, mikä samalla lisää heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Esikoulussa olevaa materiaalia täydennetään luonnonmateriaalilla. Esikoulussa on mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikkaan. Kaikki tämä yhdessä lisää tietoja luonnosta ja ihmisten ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen sekä yksinkertaisen tekniikan ymmärtämistä. Vanhemmille on kerrottu, kuinka esikoulussa työskennellään tällä alueella. Esikoulussa ollaan tietoisia siitä, että sukupuolinäkökulman, tasavertaisuuden ja kulttuurierojen tulee vaikuttaa tällä alueella tehtävään työhön. Esikoulussa on tiettyä dokumentaatiota, jota voidaan käyttää luonnontieteellisen ja tekniikan hyväksi tehtävän työn kehittämisessä toiminnan tavoitteiden pohjalta. 4. Luonnontieteellisten ilmiöiden ja teknisten ratkaisujen parissa tehtävää työtä syvennetään ja sitä käytetään aktiivisesti tutkivassa ja teematyöskentelyssä. Tieto- ja viestintätekniikkaa on lasten käytettävissä ja sitä käytetään jonkin verran eri aktiviteeteissa. Työtä tehdään sukupuoli- ja tasavertaisuusnäkökulmasta ja suhtautumistapa on interkulttuurinen. Vanhemmille on kerrottu, mikä tällä alueella tehtävän työn tarkoitus on. Dokumentaatiota käytetään keskustelujen pohjana ja se on osa pedagogista dokumentointia. Sitä käytetään arvioitaessa, missä määrin tämä myötävaikuttaa toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat joiltakin osin osallisia prosessissa. 5. Lasten ajatuksille luonnontieteellisistä ilmiöistä, yhteyksistä ja tekniikasta annetaan haasteita aktiivisesti. Luonnontieteellinen työtapa ja siihen liittyvä kriittinen ajattelu vievät osaltaan teematyöskentelyyn liittyvää tutkimista eteenpäin. Pedagoginen dokumentaatio luo perustan tietoisista teoreettista kannanotoista lähteville pohdinnoille Tämä myötävaikuttaa siihen, että luonnontieteisiin ja tekniikkaan suuntautuva työ kehittyy niin, että se vaikuttaa entistä enemmän lasten oppimiseen ja toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Lapset ja heidän vanhempansa ovat osallisia prosessissa. 6. Työtiimi käyttää tutkimusta ja teorioita lähtökohtana, kun se pohtii kriittisesti omaa käytäntöään ja työtään luonnontieteiden ja tekniikan alueella. Analyysistä ilmenee, kuinka työtapojen tulokset vaikuttavat lasten kehitykseen ja oppimiseen. Pedagoginen dokumentointi luo perustan pohdinnoille, joissa osallisina ovat myös ulkopuoliset yhteistyökumppanit.
SID 9 (9) Saadut tiedot myötävaikuttavat järjestelmällisen laatutyön kautta toiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.