MATTILAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2 Johdanto Varhaiskasvatussuunnitelma on sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline. Stakesin (nyk. THL) muiden asiantuntijatahojen kanssa yhteistyössä laatimat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet valmistuivat 30.9.2003. Toinen tarkistettu painos ilmestyi 2005. Perusteiden pohjana ovat valtioneuvoston periaatepäätöksenä 28.2.2002 hyväksymät Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset, jotka sisältävät yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen painopisteet. Tuusulan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma julkaistiin 14.6.2005. Suunnitelmaa on päivitetty 15.6.2011. Mattilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu valmistui 23.5.2007 ja sitä on päivitetty 31.5.2010. Vasulla haluamme kertoa toiminnastamme, etenkin 1-5- vuotiaiden lasten ryhmissä. Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa, jonka pohjalta opetushallitus on laatinut esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Tuusulan kunnan esiopetuksen suunnitelma ja päiväkotimme esiopetuksen työsuunnitelma ohjaavat esiopetustoimintaamme. 1.Mattilan päiväkoti Päiväkotimme on Tuusulan varhaiskasvatuspalveluiden kunnallinen päivähoitoyksikkö. Noin sadan lapsen talossa toimii seitsemän lapsiryhmää: Pisarat (1-vuotiaat) Kastehelmet (2-vuotiaat) Kultapilvet (2-3- vuotiaat) Kuunsirpit (3-4- vuotiaat) Tähdenlennot (4-5- vuotiaat) Sateenkaaret (4-5- vuotiaat) Esiopetusryhmä läheisellä Kirkonkylän koululla Lasten parissa työskentelee reilut 20 kasvatus- sekä muuta henkilöä. Päiväkodinjohtaja vastaa päiväkotimme toiminnasta. Ryhmäkohtaisen toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat lastentarhanopettajat yhteistyössä lastenhoitajien kanssa. Lisäksi päiväkodissamme työskentelee henkilökunnan loma-aikoina kiertävä varahenkilö sekä alan opiskelijoita työssäoppimisjaksoillaan.
3 Ruokahuollostamme vastaa kunnan ruokapalvelun emäntä ja tilojen siisteydestä ostopalveluna SOL. Kiinteistönhuollosta vastaa kunnan huoltomies. 2. Toimintamme peruspilareita Päiväkotipäivästä muodostuu hyvä kun kannustamme lasta. Huolehdimme, että lapsen päivä on turvallinen. Mielestämme lapsella on oikeus elää lapsuuttaan luottavaisena ja lapsenomaisena. Haluamme antaa lapsen yksilölliselle kasvulle aikaa; emme hoputa lasta olemaan ikäistään taitavampi. Lapsi kohtaa päiväkotiin tullessaan uuden, perheen ulkopuolisen yhteisön. Lapsen persoonan rakentuessa harjoitellaan samalla taitoa olla yhdessä muiden kanssa. Leikki, jossa myös näitä taitoja harjoitellaan, on meille tärkeä osa hyvää päiväkotipäivää. Haluamme antaa lasten leikille hyvät ja turvalliset puitteet. Leikinomaisuus siivittää myös päivän oppimistilanteita. Olemme ammattitaitoisesti vanhempien tukena. Otamme lapsen hyvinvointiin ja kasvuun liittyvät pulmatilanteetkin esille luottamuksellisesti ja vanhemmuutta arvostaen.
4 Mattilan päiväkodissa on jo usean vuosikymmenen ajan kasvanut ja kasvaa edelleen mukavia muksuja maailmalle! 3. Kasvatuskumppanuus Vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan välinen yhteistyö on ollut keskeistä Mattilan päiväkodissa koko sen kolmekymmenvuotisen olemassaolon ajan. Järjestämme vanhemmille ja vanhempien kanssa monenlaista toimintaa. Vanhempien innostus vanhempainkerhoon kartoitetaan vuosittain toimintakauden ensimmäisessä vanhempainillassa. Tavoitteenamme on rohkaista vanhempia keskustelemaan ja pohtimaan asioita sekä henkilöstön että toisten vanhempien kanssa. " Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja - vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä taas vastaavasti koulutuksen antama tieto ja osaaminen sekä vastuu yhteistyön edellytysten luomisessa." (Stakes -03:56/-05)
5 Vanhempien ja henkilökunnan päivittäiset keskustelut luovat pohjaa yhteisille kasvatustavoitteille. Päivittäiset keskustelut luovat turvallisuudentunnetta: lapsi huomaa, että hänen asioistaan puhutaan ja häntä autetaan yhdessä. Yhteistyö vanhempien kanssa alkaa jo ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidon. Kun vanhemmat ovat ilmoittaneet ottavansa hoitopaikan vastaan, lapsen oma aikuinen (lastenhoitaja tai lastentarhanopettaja) soittaa vanhemmille sopiakseen tutustumisaikataulusta. Tutustumisaika on vanhemman ja lapsen yhteistä tutustumista päiväkotiin. Päiväkodissa voi alkuun viipyä lyhyen ajan ja myöhemmin pidempään. Tutustuminen on aina yksilöllistä. Oman aikuisen kanssa voi sopia päivän, jolloin lapsi jää päiväkotiin ilman vanhempaa. Oma aikuinen kuuntelee vanhempien ajatuksia liittyen päivähoidon aloittamiseen. Oman aikuisen avulla perheen ja lapsen on sujuvampi sopeutua uuteen tilanteeseen. Oma aikuinen on alkuun myös lapsen ja vanhemman välisen suhteen kannattelija hoitopäivän aikana. Tutustumisaikana myös päiväkodin johtaja tapaa vanhempia palvelukeskustelun merkeissä. 4. Lapsen vasu Lapsen vasu- keskustelu käydään oman aikuisen (lastenhoitaja tai lastentarhanopettaja) kanssa noin kahden kuukauden kuluttua päivähoidon aloittamisesta. Vanhemmat täyttävät vasulomakkeeseen omat havaintonsa lapsesta, lapsen oppimisesta ja muista lapselle ja perheelle ajankohtaisista asioista. Oma aikuinen tuo puolestaan keskusteluun lapsiryhmän henkilökunnan havaintoja lapsesta. Lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseen liittyvät tavoitteet ja sopimukset kirjataan oman aikuisen ja lapsen vanhempien välisessä keskustelussa. Laadittu lapsen vasu on perheen ja henkilökunnan käytössä. Sitä päivitetään toimintavuosittain ja silloin kun lapsi siirtyy toiseen ryhmään. Jos mahdollista, oma aikuinen siirtyy lasten mukana ryhmää vaihdettaessa. Mikäli tämä ei toteudu järjestämme siirtokeskustelun, jossa mukana ovat vanhemmat sekä lapsen vanha ja uusi oma aikuinen.
6 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 5.1. Kasvatuksemme päämääriä Kasvatuspäämääränämme on lapsen hyvinvointi ja kasvamisen sekä oppimisen ilo. Voidakseen hyvin lapsi tarvitsee selkeän päiväjärjestyksen, monipuolista ruokaa sekä riittävästi ulkoilua ja lepoa. Kasvaakseen omaksi itsekseen ja yhteisön jäseneksi tarvitsee lapsi myös rajat ja rakkautta. Selvitämme kaikki erimielisyydet ja kiusaamiset. Tavoitteenamme on toiset huomioon ottava lapsi. Iän karttuessa opetuksen osuus kasvaa. Oppiakseen lapsi tarvitsee mahdollisuuden oivaltamiseen. Oppimis- ja toimintatuokioissa lasta kannustetaan kokeilemaan. Ajattelemme, että ei ole virheitä on vain erilaisia tapoja oppia. Positiivisella palautteella tuemme lapsen itsetuntoa ja minäkuvan muodostumista. Ohjaamme lapsia omatoimisuuteen antamalla heille vastuuta esimerkiksi omista tavaroistaan ja leikkien siivoamisesta. Yhteisiä leikkejä siivotessaan he oppivat yhteisvastuuta. Positiivisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä lapsen on helppo suoriutua päivän askareista.
7 5.2. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Asetamme tavoitteita kaikelle toiminnallemme. Lapsen ja lapsiryhmän tavoitteet ja käytännöt sovimme toimintavuosittain. Jatkuvan oman arvioinnin avulla kehitämme päivittäistä toimintaa, varhaiskasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä lapsen ja lapsiryhmän tarpeisiin. Toivommekin vanhemmilta palautetta toiminnastamme. Palautteelle tarkoitetut postilaatikot ovat ryhmien eteisissä. Asiakastyytyväisyyskysely järjestetään joka toinen vuosi. Päiväkodin käsikirja toimintaohjeineen helpottaa arkemme sujumista. Toimintaohje on yhteisesti sovittu tapa toimia päiväkodissamme (esimerkiksi ulkoleikkisäännöt). Erityisen tärkeitä ovat ohjeet, jotka määrittävät tapaa toimia kriisitilanteessa esimerkiksi tapaturman tai tulipalon sattuessa. Harjoittelemme näiden tilanteiden varalle vuosittain. Kouluttaudumme myös jatkuvasti, jotta kasvatuksellinen toimintamme pysyisi vireänä. Koulutuksiin osallistuminen on suunnitelmallista, niihin osallistuneet välittävät tiedon myös muulle kasvatushenkilökunnalle. 5.3. Toimintaympäristömme Päiväkodissa on isompien ja pienempien lasten puoli erillisine pihoineen. Perinteikästä päiväkotiamme on peruskorjattu vuonna 2004 ja remontoitu 2011. Mattilan alueen lapsimäärän kasvaessa on ryhmätiloja otettu tehokkaammin käyttöön, liikuntasali on kuitenkin jäänyt yhteisesti käytettäväksi. Esiopetusryhmälle olemme saanet tilat Kirkonkylän koululta. Tarkoituksenamme on muokata perinteikästä leikki- ja oppimisympäristöämme aina lasten kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Toisinaan uudistamme koti- ja kauppaleikkinurkkauksia joskus taas käytettävissä olevien roolivaatteiden vaihtaminen houkuttelee lapsia uusiin leikkeihin.
8 5.4. Leikkiminen ja liikkuminen on lapselle ominainen tapa toimia Leikki on lapsen elämää. Tehtävänämme on tukea lapsen leikkiä antamalla sille tilaa, aikaa ja vapautta. Seuraamme lasten leikkiä. Joskus leikki vaatii ohjausta, jolloin tehtävänämme on luoda rakenteita sekä osallistua leikin toteutukseen. Mielestämme esinepaljous ei ole tärkeää vaan se, että ympäristö on toimiva ja leikkivälineet sopivat lapsen sen hetkiseen kehitystasoon. Tavoitteenamme on, että jokainen lapsi saa päivittäin mahdollisuuden keskeytymättömään ja monipuoliseen leikkiin. Lapset käyttävät leikkinsä eväinä elettyä elämäänsä. Leikkiessään lapsi saa kokemuksia, jotka ovat tärkeitä sosiaalisten taitojen, tunne-elämän, itsetunnon, mielikuvituksen ja muun kehityksen kannalta. Leikki on keskeisessä asemassa myös lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen oppimisessa.
9 Monipuolinen, päivittäinen liikunta on välttämätön lapsen terveydelle ja tasapainoiselle kehitykselle. Positiivisilla varhaislapsuuden liikuntakokemuksilla on suuri merkitys myöhemmälle liikunnallisuudelle. Leikkiessään lapsi liikkuu. Liikkuessaan lapsi myös oppii esimerkiksi uusia käsitteitä kuten ylös, alas, rivi, jono, pari. Tämä tukee mm. kielen ja matematiikan valmiuksia. Liikuntavälineistä huolehtiminen opettaa lapselle vastuullisuutta.
10 Tavoitteenamme on tuottaa lapsille uusia kokemuksia ja onnistumisen iloa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Ohjatun liikunnan lisäksi lapsilla on mahdollisuus vapaaseen liikuntaan ja leikkiin. Toimintaamme sisältyvät erilaiset sisä- ja ulkoliikuntamuodot, pelit, leikit ja retket. Liikunnassa hyödynnämme läheisiä leikkipuistoja ja metsiä. 5.5. Lapsi on taiteilija, tutkija ja kokeilija Mattilan päiväkoti on mukana Tuusulan kunnan varhaiskasvatuksen Taikatuuli - taideprojektissa, jonka tavoitteena on tukea lapsen luovuuden, mielikuvituksen ja itseilmaisun kehittymistä sekä tehdä tutuksi suomalaista ja tuusulalaista kulttuuriperinnettä. Haluamme antaa kaikille lapsille mahdollisuuden iloita taiteen kokemisesta, näkemisestä ja tekemisestä musiikin, kuvallisen ilmaisun ja draaman keinoin. Taiteen tekemisen ja vastaanottamisen lisäksi lapset oppivat erilaisten tekniikoiden ja välineiden käytön. Lapselle on tärkeää saada kokea onnistumisen iloa, oppia luottamaan omiin kykyihinsä ja arvostamaan sekä omaa että toisen tekemää taidetta. Musiikkikasvatuksen tavoitteena on herättää lapsissa kiinnostus musiikkiin. Lapsia rohkaistaan laulamaan, soittamaan ja liikkumaan musiikin tahdissa. Tärkeää on myös osata kuunnella ja olla hiljaa.
11 Kuvataidekasvatuksen tavoitteena on opettaa lapsia havainnoimaan ympäristöään, suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa työtään alusta loppuun. Lapsille annetaan mahdollisuus piirtää, maalata ja muovailla. Draamakasvatuksen tavoitteena on opettaa lapsille esiintymistä ja luovaa ilmaisua. Draaman keinoin on turvallista käsitellä vaikeitakin asioita ja tunteita. Roolileikit, erilaiset teatteriesitykset sekä omat sadut ja tarinat kuuluvat lasten arkeen. Askartelut ja erilaiset käsityöt ovat tärkeä osa taidekasvatusta. Niillä on suuri vaikutus myös muuhun lapsen kehitykseen. Esimerkiksi leikkaaminen, ompelu ja naulaaminen kehittävät käden ja silmän yhteistyötä. 5.6. Varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot Opetus on läsnä kaikessa kasvatuksessa. Arkitoimista esimerkiksi ruokailu- ja pukemistilanteet ovat oivallisia opetustilanteita. Opetuksen tavoitteena on suunnitelmallinen tietojen ja taitojen lisääminen lapsen kasvaessa. Opetus ei kuitenkaan tarkoita minkään oppiaineen opiskelua. Kasvattaja tekee valintoja siten, että lapsella on mahdollisuus tutustua ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla eri sisältöalueisiin. Vuodenkierto ja suomalainen kulttuuri heijastuvat kaikkeen toimintaan.
12 5.6.1. Kieli ja vuorovaikutus Kieli on vastavuoroisen kanssakäymisen perusväline, jonka avulla pystymme ilmaisemaan ajatuksiamme ja tunteitamme. Vastavuoroiseen vuorovaikutukseen kuuluu olennaisena osana selkeän ja monipuolisen ilmaisun lisäksi kuunteleminen, jota harjoittelemme päiväkodissa päivittäin. Kehittyessään lapsi kykenee käyttämään kieltä monipuolisemmin, tämä näkyy esimerkiksi leikissä. Leikki monipuolistuu, siihen tulee sekä eettisiä että moraalisia sisältöjä. 5.6.2. Matemaattinen orientaatio Matematiikkamme on arkipäivän tilanteiden innoittamaa. Ruokaa tarjoillessamme voimme laskea perunoiden määrää tai opetella käsitteitä vähän tai paljon. Peleissä ja leikeissä voidaan vertaamme, luokitellemme, päättelemme ja mittaamme. Lasten kanssa käyttämämme materiaalit ovat tuttuja, konkreettisia ja heitä kiinnostavia. Luomme mahdollisuuden tutkia ja löytää sekä säilyttää lasten luontainen uteliaisuus. Lasta kannustetaan pohtimaan sekä kertomaan ratkaisustaan.
13 5.6.3. Luonnotieteellinen orientaatio Tutustumme luontoon ja lähiympäristöön retkeilemällä. Retkien tarkoituksena on antaa elämyksiä ja opettaa lasta havainnoimaan, ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä. Lapsia opetetaan kantamaan vastuuta omista teoistaan ja toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla. 5.6.4. Uskonnollis-katsomuksellinen ja historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Tiedustelemme perheen toiveita ja lapsen osallistumista esimerkiksi pyhäkouluun päivähoidon alkaessa. Tuusulan seurakunnan lastenohjaajat järjestävät kerran kuukaudessa päiväkodilla pyhäkoulun. Seurakunta kutsuu päiväkotilapsia myös pääsiäis- tai joulukirkkoon. Alunperin uskonnolliset juhlapyhät ovat kuitenkin osa suomalaista juhlaperinnettä. Niistä kertominen on myös kulttuuriimme kasvattamista. 5.6.4.Eettinen ja esteettinen orientaatio Eettinen kasvatus on mukana kaikessa päiväkodin toiminnassa ja pohjana kaikelle kasvatustyölle. Opettelemme erilaisuuden hyväksymistä, yhteisten sääntöjen noudattamista sekä toisten ihmisten ja ympäristön kunnioittamista. Mietimme ja teemme sääntöjä yhdessä lasten kanssa. Keskustelemme lasten kanssa hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Eettisiä asioita opetetaan myös laulujen, kertomusten ja draaman avulla. Lapsia autetaan ja ohjataan ristiriitatilanteiden selvittämisessä
14 heidän ikätasonsa mukaisesti. Esteettinen näkökulma on läsnä kun lapsi pyrkii hahmottamaan maailmaa. 6. Tuettu varhaiskasvatus Havainnoimme lapsia päivittäisissä toiminnoissa sekä tekemällä erilaisia yksilö- ja ryhmätehtäviä. Saamme näin tietoa lapsen vahvuuksista, taidoista ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Kun tuen tarvetta ilmenee, kannattaa lasta auttaa ajoissa. Varhainen tuki yleensä estää ongelmien kasaantumisen ja lapsi saa näin paremmat mahdollisuudet selvitä myöhemmin koulussa ja elämässä. Konsultoiva erityislastentarhanopettajamme (kelto) tapaa lapsia ja henkilökuntaa viikottain. Hän osallistuu lapsiryhmän toimintaan, konsultoi henkilökuntaa sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä vanhempiin tuen tarpeen kartoittamiseksi. Mahdollinen tapaaminen sovitaan vanhempien, oman aikuisen ja kelton välille. Jos lapsen ja perheen kanssa työskentelee jo muita yhteistyökumppaneitamme, kuten esimerkiksi puheterapeutti, kutsutaan heidät mukaan tapaamiseen. Tarvittaessa laadimme lapselle toiminnanohjaussuunnitelman (TOS) käytännön työvälineeksi. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet sekä tuen tarve, tavoitteet, menetelmät ja edistymisen seuranta ja arviointi. Autamme lasta myös pienentämällä ryhmäkokoa tai käyttämällä koulutettua ryhmä- tai henkilökohtaista avustajaa. Toimintamme pienryhmissä sekä viittomien ja kuvien käyttö on hyödyksi kaikille lapsille. 7. Erilaisista kulttuureista tulevat lapset Perhettä arvostava ja heidän kasvatustehtäväänsä tukeva kumppanuus on lähtökohtamme kaikkien perheiden kanssa. Ymmärtääksemme eri kieli- ja kulttuuritaustasta tulevaa lasta haluamme tutustua perheeseen ja heidän kulttuuriinsa. Tehtävänämme täällä päiväkodissa on tutustuttaa lapsi uuteen kieleen ja kulttuuriin kunnioittaen lapsen omaa kulttuuritaustaa. Tavoitteenamme on riittävä suomen kielen taito ennen kouluun menoa. Vanhempien vastuulla taas on perheen äidinkielen ja kulttuurin välittäminen.
15 8. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumo Varhaiskasvatuksen kokonaisuus rakentuu varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmat on puolestaan kirjoitettu jatkumoksi. Mattilan päiväkodissa on toiminut esiopetuksen ryhmiä jo vuosikymmenten ajan. Esiopetuksesta kouluun siirtymisen prosessia ja yhteistyötä lähikoulun kanssa on viime aikoina kehitetty kasvun ja oppimisen palveluissa. Yhteisenä tavoitteenamme on turvallinen ja sujuva koulun aloitus. Kunnan esiopetuksen suunnitelma 9. Verkostoyhteistyö Teemme yhteistyötä lasta ja hänen perhettään lähellä olevien tahojen kanssa, joita ovat mm. lastenneuvola, kasvatus- ja perheneuvola, neuvolapsykologi, puheterapia ja sosiaali- ja perhetyö. Perhelinkki on moniammatillinen tiimi, jota voimme konsultoida (nimettömänä) lapsen ja perheen asioissa. Perhelinkkiin on mahdollisuus myös vanhempien tulla hakemaan neuvoa ja näkökulmaa perheen arjen ja kasvattamisen vaihtuvissa tilanteissa. Esitteitä saat halutessasi päiväkodin henkilökunnalta. Neuvolan kolme- ja viisivuotistarkastuksen yhteydessä vanhemmat voivat halutessaan välittää neuvolaan päiväkodin työntekijän havaintoja ja vastaavasti neuvola antaa vanhempien luvalla palautteen päiväkotiin. Olemme yhteistyössä myös Tuusulan evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Päiväkotimme vastuuhenkilö suunnittelee yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa kirkkovuoden tapahtumia ja pyhäkoulua. Pyrimme osallistumaan kulttuuritoimen järjestämiin museotyöpajoihin ja teatteritapahtumiin vuosittain. Kirjastoauton palveluita käytämme ahkerasti. Mattilan alueen asukasyhdistyksen kanssa olemme järjestäneet aiemmin kirpputoritapahtumia ja huolehtineet Mattilan alueen siisteydestä. Suunnitteilla on yhteistyötä alueen senioreiden kanssa. Asukasyhdistys kokoontuu myös tiloissamme samoin kuin 4H-kerho.