ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA Lukuvuosi 2014-2015 (Perusopetusasetus 852/1998 9) PÄIVÄKODIN NIMI: Satuniityn päiväkoti ESIOPETUSRYHMÄN NIMI: Haitulit KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksynyt Pvm ESIKOULULAISTEN MÄÄRÄ 14 josta tyttöjä 9 TUNTIMÄÄRÄ Esiopetuksen tun tikehys Päivittäinen työaika 700 9 13 ESIOPETUKSEN HENKILÖSTÖ Esiopettaja Lähihoitaja Janina Luoto Leena Hautala LUKUVUODEN TYÖAJAT Työ- ja lomapäivien osalta noudatetaan Länsi-Turunmaan kaupungin koulutoimen keskitettyä päätöstä. Syyslukukausi 12.8.-19.12.2014 Syysloma 16.-17.10.2014 Joululoma 20.12.2014-6.1.2015 Kevätlukukausi 7.1.-29.5.2015
Talviloma 16.-22.2.2015 Pääsiäisloma 3.-6.4.2015 Muut lomapäivät 1.5., 14.5.2015 VIIKKO-OHJELMA Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Esikoulukirjan tehtävät, kielellisiä harjoituksia. Lisäksi leikkejä ja lauluja Liikuntaa: syys- ja kevätkaudella useimmiten metsässä, joskus Axxellin kentällä, talvikaudella sisäliikuntaa tai luistelu / hiihto Askartelua ym. pienryhmätoimintaa, tunnetaitoja Kevät- ja syyskaudella toiminnallista matematiikkaa ja ympäristötietoutta metsässä, talvikaudella matikkatehtäviä sisällä Lelu- ja leikkipäivä, yhteisiä ulkoleikkejä PÄIVÄOHJELMA Kello 5.30-8 Tervetuloa vuorohoito-osastolle, aamu-unet ja leikit, siirtyminen omalle osastolle 8-8.30 Aamiainen 8.30-9 Loputkin eskarilaiset saapuvat, rauhallisia puuhia pöydässä yms. 9.00-10.30 Esikoulutoimintaa: ks. viikko-ohjelma 10.30-11 Ulkoilu tai toiminta jatkuu jos olemme metsässä 11-11.20 Piirihetki: kalenteri ja lorut, riimit, laulut tai tunnetaidot 11.20-12.10 Ruokailu 12.10-12.45 Lepo ja satuhetki 12.45-14 Ulkoilu tai sisäleikit 14-14.30 Välipala 14.30-15.30 Sisäleikit 15.30- Ulkoilu ja kotiin (tai ohjelma jatkuu vuorohoidon aikataulun mukaan)
PAINOPISTEALUEET Kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet ja menetelmät Tärkeimpinä tavoitteina ryhmässä toimimisen taidot (minä ja muut olemme kaikki tärkeitä) sekä oppimisen ilo ja oppimaan oppiminen (minä pystyn oppimaan ja innostun yrittämään) Ensisijaisesti toiminnallinen oppiminen lapsille mielekkäässä muodossa; kielellisen tietoisuuden vahvistaminen arjen lorutteluissa, lauluissa ym., matemaattisten taitojen harjoittelu metsässä, liikunnassa, askarteluissa ym., sosiaaliset taidot kaikessa yhdessäolossa. Pienryhmätyöskentelyä viikoittain. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen suunnitelma Havainnointi yleisen tuen oppimissuunnitelman avulla, elto ryhmässä viikoittain, keskustelut arjen tilanteista vanhempien, Leenan ja elton kanssa sekä tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä. Näiden pohjalta toiminnan suunnittelu ja tarvittaessa laajempi tuki lapselle. YHTEISTYÖ Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muodot Päivittäiset eteiskeskustelut, lisäksi reissuvihko ja sähköposti viestintäkanavina. Vanhempainvartit lukukausittain, syksyllä vanhempainilta, lisäksi joulu- ja kevätjuhlat. Tarvittaessa järjestetetään lisää tapaamisia vanhempien kanssa. Koulun kanssa tehtävän yhteistyön muodot Kevätkaudella mahdollisuuksien mukaan kaksi-kolme luokkavierailua alkuopetukseen. Tarvittaessa yhteistyö oppilashuoltoryhmän, erityisopettajan ja / tai koulukuraattorin kanssa. Muu yhteistyö Tarvittaessa yhteistyö eri asiantuntijatahojen, kuten puheterapeutin ja psykologin kanssa. Lisäksi osallistuminen seurakunnan, kotiseutumuseon ym. paikallisten toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin / tapahtumiin. Kevötkaudella yhteistyötä Merituulen esikoululaisten kanssa esim. ulkoleikkien muodossa. ESIKOULUN ULKOPUOLELLA TAPAHTUVA TOIMINTA Retket (retkikohteet pääpiir teittäin) Bläsnäsin rannan niemeke Kirjasto ja muu kaupunkiympäristö ( kotikaupunki tutuksi ) Folkhälsanin uimahalli Päivämäärä viikoittain syys- ja kevätkaudella pari-kolme kertaa lukukaudessa kolmisen kertaa lukukaudessa
Keskuspuisto Jäähalli Hiihto golfkentällä tai pulkkamäki lähimäessä Kirkkokäynnit kevätkaudella talvikaudella 2 krt./kk talvikaudella säiden salliessa kerran syys- ja kevätkaudella sen mukaan, mitä seurakunta järjestää Kotiseutumuseo ja senioritupa mahdollisia kohteita, kevätretkikohteesta ei vielä tietoa ESIOPETUKSEN ARVIOINTI Lasten kanssa Arjessa kiinnitetään lasten huomio jo opittuihin asioihin: Minä osaan! Pohditaan, mitä taitoja vielä tarvitaan. Vanhempien kanssa Oppimissuunnitelmalomakkeen pohjalta keskustelut syksyllä (lähtötilanne) ja keväällä (mitä olemme oppineet) Työyhteisön jäsenten kanssa Elton kanssa keskusteluhetki viikoittain sinä päivänä, kun elto ryhmässä, samoin viikoittain reflektointikeskustelut Leenan kanssa. Tarvittaessa keskustelut päiväkodin johtajan kanssa. Muiden yhteistyötahojen kanssa Keskustelut tarvittaessa LUKUVUODEN AIKATAULU/AIHEKOKONAISUUDET Kielellinen tietoisuus Kieli kaikessa toiminnassa (riimittelyt, laulut, sadutus, lorut, sadut, huomio kirjoitettuun kieleen) läpi vuoden. Eskarikirjassa syyskaudella painopiste kielellisissä tehtävissä. Draamaa ja viestintää painotetaan alkuvuodesta 2014, ekapeli intensiivijaksoina syys- ja kevätkaudella Sosiaaliset taidot: minä ja muut Tutustuminen ja kuuntelemaan oppiminen etenkin alkuvaiheessa, sadutus aiheeseen liittyen, vuorovaikutustaidot, oikeudenmukaisuus, kunnioitus ja muut huomioivat käytöstavat kaikessa toiminnassa. Tunnetaitoja viikoittaisissa askeleittain-tuokioissa. Ristiriitatilateista selviäminen keskustellen, kaikkia osapuolia kuunnellen. Ympäristö- ja luonnontieto Metsäretket; metsässä on mukavaa, metsässä on kivaa leikkiä. Kunnioittava suhtautuminen
luontoon. Luonnossa tapahtuvien muutosten havaitseminen (sadonkorjuu, ruska, kevään merkit ym.) ja niiden kautta oppiminen. Luonnon materiaalien käyttö askarteluissa. Lisäksi kalenteri ja ajan seuraaminen koko vuoden. Kierrätyksen merkitys arjessa ruokajärjestäjä huolehtii paperi- ja kartonkijäteastioiden tyhjennyksestä. Avaruus aihekokonaisuutena keväällä 2014. Matemaattinen ajattelu Painotus konkreettisessa, toiminnallisessa oppimisessa; numero-lukumäärävastaavuuden havaitseminen esim. metsäretkillä, lukujonotaidot esim. liikuntatuokioissa, matemaattiset käsitteet, kuviot, vertailut (yhtäsuuri, enemmän jne.) retkillä ja leikeissä, askartelujen suunnittelu matemaattiset mahdollisuudet mielessä pitäen jne., aina tiettyä aihealuetta kerralla painottaen. Talvikaudella matematiikkatehtäviä sisällä niin kirjaa tehden kuin toiminnallisestikin. Kevätkaudella raha ja ostokset isompana aihekokonaisuutena. Kulttuuri Kalenterijuhlien viettäminen (musiikki, askartelut, sadut apuna) ja niistä keskusteleminen, kirkon järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen. Saaristokulttuurin huomioiminen; metsäpaikka veden äärellä, ympäristön tarkastelu kävelyretkillä (esim. veneet, vesi, linnut ym.) ja näistä keskusteleminen, saaristo askerteluaiheena, kalakamut Terveys ja liikunta Monipuolinen liikkuminen sisällä ja ulkona; retket (liikkuminen luonnossa), ohjatut liikuntahetket (metsässä, kentällä, salissa, talviliikunta ym.), liikkuminen kävellen päiväkodin ulkopuolella, liikkumaan rohkaiseminen ulkoleikeissä -> liikkuminen on kivaa ja tärkeää. Samalla terveydestä huolehtimisen merkitys. Itsestä ja muista huolehtiminen; olemme kaikki tärkeitä. Siisteys, oman toiminnan merkitys. Kaverin ja aikuisten auttaminen arjessa (esim. ruokajärjestäjätoiminta) samalla työkasvatus: pienten tehtävien suorittaminen (minä osaan ja olen tärkeä) Käden taidot Askartelut ja erilaiset käsityöt viikoittain: hienomotoristen taitojen harjoittelu ja luovuus. Erilaiset materiaalit, myös luonnosta itse keräten lapsia kiinnostavien aiheiden ja vuodenajan huomioiminen töissä. Monipuolisesti askartelu- ja käsityömaterialeeja, muovailuvahaa ym. lasten vapaassa käytössä. Musiikki Laululeikkejä viikoittain. Päivittäisiin satuhetkiin liittyy aina musiikki. Lisäksi musiikki esim. eskarikirjatyöskentelyssä: piristysruiske ja liikkumismahdollisuus kynätyöskentelyä tauottamaan. Spontaanit laulelut kaikessa toiminnassa.