2013 Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014-2016 Rovaniemen kaupunki
ROVANIEMI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 TALOUSARVIOESITTELY: kaupunginhallitus 22.10.2012 KÄSITTELY: kaupunginhallitus 29.10.2012 kaupunginhallitus 31.10.2012 kaupunginvaltuusto 12.11.2012 ja 19.11.2012
S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 2 2.1 AVAINLUVUT... 2 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ... 3 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ... 15 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN... 19 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 26 2.6 JULKINEN TALOUS... 27 2.7 ROVANIEMEN KUNNALLISTALOUS... 29 2.8 ROVANIEMEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA... 31 3 KAUPUNKISTRATEGIA 2013 2016... 34 4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS... 42 4.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 44 4.1.1 HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT... 45 4.1.1.1 ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI... 45 4.1.1.2 HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT... 46 4.1.1.3 ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT... 48 4.1.2 LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 50 4.1.2.1 ALUEELLISET PALVELUT... 50 4.1.2.2 LAPSIPERHEIDEN PALVELUT... 51 4.1.2.3 IKÄIHMISTEN PALVELUT... 53 4.1.2.4 TERVEYDENHUOLTOPALVELUT... 55 4.1.2.5 ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT... 57 4.1.2.6 SOSIAALIPALVELUT... 58 4.1.2.7 PERUSOPETUSPALVELUT... 60 4.1.2.8 LUKIOKOULUTUSPALVELUT... 61 4.1.2.9 MUUT KOULUTUSPALVELUT... 63 4.1.2.10 LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT... 64 4.1.2.11 KULTTUURIPALVELUT... 66 4.1.2.12 LIIKUNTAPALVELUT... 69 4.1.2.13 NUORISOPALVELUT... 71 4.1.2.14 TEKNISET PALVELUT... 73 4.1.2.15 YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT... 75 4.1.3 TUOTANT0-OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS... 76 4.1.3.1 SIVISTYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 77 4.1.3.2 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 81 4.1.3.3 TEKNISEN TUOTANTO-OSASTON TOIMINTA JA TALOUS... 85 4.2 TULOSLASKELMAOSA... 89 4.2.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS... 89 4.2.2 TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 94 4.2.3 TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 95 4.3 INVESTOINTIOSA... 96 4.3.1 KAUPUNGINHALLITUS... 98 4.3.2 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA... 99 4.3.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 100 4.4 RAHOITUSOSA... 103 4.4.1 RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 104 4.4.2 RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 105 5 LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS... 105 5.1 NAPAPIIRIN VESI... 106 5.1.1 TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI... 109 5.1.2 RAHOITUS NAPAPIIRIN VESI... 110 5.2 TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 111 5.2.1 TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS... 113
5.3 TILALIIKELAITOS... 114 5.3.1 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 119 5.3.2 RAHOITUS TILALIIKELAITOS... 120 6 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 121 6.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 121 6.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 121 6.1.2 ROVANIEMEN ENERGIA OY... 123 6.1.3 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 125 6.1.4 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 126 6.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 128 6.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 128 6.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 129 6.2.3 ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ... 131 6.2.4 MUUT... 133
1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Maailman ja Euroopan taloustilanne on edelleen epävarma. Tämä estää Suomen talouden kasvun ja on lisännyt työttömyyttä. Yritysten odotukset tulevaisuudelle ovat varovaisia. Suomen talouden odotetaan olevan tulevan vuoden aikana vain hieman positiivinen ja työttömyys lisääntyy jossain määrin. Lapissa kaivosteollisuus, malminetsintä, energiatuotanto ja niiden kerranvaikutukset alihankintaan ja palveluihin ovat luoneet uutta kasvua kuluvana vuonna. Myös matkailu on ollut hienoisessa kasvussa. Talouden epävarmuus heijastuu myös valtion rahoitukseen. Viime vuosina suotuisasti kehittyneisiin valtionosuuksiin tuleva leikkaus aiheuttaa noin 38 miljoonan vajeen Rovaniemen kaupungin osalta vuosina 2012-2015. Valtion taholta ei ole odotettavissa juurikaan elvyttäviä toimia lähivuosille. Rovaniemen kaupunki jatkaa väestömääräistä kasvuaan. Elokuun lopussa 2012 rovaniemeläisiä oli 60 662 henkilöä. Vuosi sitten väestömäärä oli noin 400 henkilöä alempi. Kuitenkin verrattuna viime vuoden vastaavaan kehitykseen väestönkasvu on ollut hitaampaa. Se johtuu kuntien välisen ja maahanmuuton negatiivisemmasta kehityksestä. Kuluvana vuonna syntyvyys on ollut edelleen ilahduttavan korkea. Uusia kaupunkilaisia on syntynyt liki 500 lasta. Rovaniemen väestö on kuitenkin myös ikääntymässä. Muutostekijät edellyttävät palveluiden lisäystä ja aiheuttavat kustannusten nousua. Rovaniemen kaupungin kehittämisen kolme tukijalkaa ovat asukkaiden riittävät ja laadukkaat palvelut, menestyvä yritystoiminta ja elinkeinoelämä sekä kolmantena tasapainoinen kuntatalous. Rovaniemi on vastannut kasvavan asukasmäärän ja ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelutarpeiden kasvuun samoin kuin palvelutarpeisiin, joita luo yhä uusia palveluja ns. subjektiivisina oikeuksina edellyttävä lainsäädäntö. Lisääntyvät palvelutarpeet näkyvät lasten päivähoidossa, jossa on ollut reilut 60 lasta/kk keskimäärin enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotihoidontuen kuntalisällä ei ole tuonut riittävää toivottua vaikutusta kunnallisen päivähoidon kysynnän vähentymiseen. Määrällistä kasvua on myös ikäihmisten kotihoitopalveluissa ja palveluasumisessa. Työttömyysasteen keskiarvo tammi-elokuussa 2012 oli 13,0 %, kun koko viime vuoden keskiarvo oli 12.3 %. Rovaniemi ja Ranua on hyväksytty työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä kuntakokeiluun, jossa tavoitteena on mm. selkeyttää työnjakoa toistuvais- ja pitkäaikaistyöttömien palveluissa valtion ja kuntien kesken. Pitkäaikaistyöttömien määrän pysyminen korkealla tasolla on muodostunut pysyväksi ongelmaksi myös Rovaniemellä. Elinkeino- ja matkailuohjelmia on toteutettu em. ohjelmien mukaisesti. Nettoyrityskanta kasvoi vuoden alkupuoliskolla noin 50-60 yrityksellä. Kansainväliset yöpymisvuorokaudet kasvoivat tammi-elokuussa 2,5 % kokonaiskasvun ollessa 0,5 % (338 500 yöpymistä yhteensä). Kehitysmielessä voidaan todeta, että Rovaniemen kuntaliitoksen kasvusysäys on aikalailla hyödynnetty. Tämän vuoden talousarviota on jouduttu kasvattamaan ilman katetta 15,5 miljoonaa euroa menoylitysten vuoksi. Tammi-elokuun aikana nettomenojen kasvu on ollut n. 9 %. Kaupungin taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät edellyttävät voimakkaita uudistamistoimia. Talouden tasapainotus vaatii muutoksia toiminnallisissa rakenteissa, palvelutuotannossa ja hallinnossa. Leikkautuvat valtionosuudet on katettava uudistuksilla, säästöillä ja veronkorotuksilla. Toimenpiteet on käynnistettävä heti ensi vuodesta lähtien ja niihin on sitouduttava koko valtuustokaudeksi. Osallisuushankkeen kautta on pyrittävä edistämään kansalaisten omavastuisuutta kumppanuutena kaupungin kanssa. Perinteinen 6-7 prosentin vuotuinen nettomenojen kasvu on puristettava vuonna 2013 enintään 3,2 prosenttiin ja suunnittelukautena muutoin 2 prosenttiin. Käytännössä kasvua voi olla vain sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä päivähoidossa. Sopimusohjausjärjestelmää on tehostettava ja kevennettävä niin luottamushenkilö- kuin hallintorakenteidenkin osalta. Henkilöstöä eläköityy noin 120 työntekijää vuodessa, mikä osaltaan mahdollistaa joustoa työtehtävien uudistamiseen. Menojen hillinnän ohella on tärkeää muistaa myös kaupungin tulokehitykseen vaikuttaminen. Kaupungin maapolitiikka, maankäytönsuunnittelu ja kaavoitus ovat avainvälineitä niin kaupungin vetovoiman lisäämisessä kuin kaupungin talouden perustan turvaamisessa. Kaupungin omaisuuden taloudellinen jalostaminen on oltava vahva tavoite. Taloudellisen tasapainon löytämiseksi suunnittelukaudelle kaupunginhallituksen esitys on korottaa tuloveroa sekä vuodelle 2013 että vuodelle 2014 0,5 %-yksikköä ja lakkauttaa kehittämis- ja investointirahasto. Rahaston pääomasta (37 miljoonaa euroa) osa voidaan käyttää alijäämien kattamiseen. Esitetty investointitaso huomioiden kaupungin lainamäärät kasvavat, jääden tavoitteellisesti alle 2500 euroa/asukas vuonna 2016. Rovaniemi on erinomainen pohjoinen kaupunki, jolla on merkittävät kehitysmahdollisuudet. Pohjoiset alueet kasvattavat maailmanlaajuisesti rooliaan. Tässä kehityksessä Rovaniemen tulee olla vahvasti mukana. Edessä on uusi aika. Meidän on rakennettava sitä yhdessä tuorein ja rohkein toimenpitein kaikkien rovaniemeläisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kehittämiseksi! Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 1
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Alalukuihin 2.1-2.4 on koottu keskeisimmät väestönmuutos- ja työllisyysindikaattorit sekä yhdyskuntarakentamisen tilastot. 2.1 AVAINLUVUT Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus 2 Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2011 7 582 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2011 88,7 84,3 Väestö Väkiluku 31.12.2011 60 637 5 401 267 Väkiluvun muutos, % 2010-2011 0,9 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 16,9 16,5 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 67,4 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 15,7 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 2,3 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011-3 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011 307 9 376 Perheiden lukumäärä 31.12.2011 16 067 1 460 570 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 23 507 25 520 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 28 994 2 556 068 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2010 35,4 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 52,8 54,4 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 4 175 492 713 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 71,8 67 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2010 29,2 27,8 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 25 264 2 325 679 Työllisyysaste, 15-64-vuotiaista, 31.12.2010 60,9 65,1 Työttömyysaste, keskiarvoprosentti 1.1-31.12.2011 (TEM:n tilasto) 12,3 9,1 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä 31.12.2010 25 004 2 325 679 Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % 31.12. 2010 91,1 66,6 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 2,5 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 14,2 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 82,1 72,9 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 1,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti 31.12.2010 1,26 1,2 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2010 21,6 23,8 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2011 3 278 348 805
2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestömäärä ylitti 60 000 asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2011 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut 2 802 henkilöä. 3
Kuvio 2. Väestönkehitys. Lähde: Tilastokeskus Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), nettosiirtolaisuus (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) ja kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) Luonnollinen väestönlisäys nousi vuonna 2011 jälleen yli kolmeensataan henkilöön. Positiivisen syntyvyyden lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. Vuonna 2011 muuttotappio kuitenkin pieneni merkittävästi verrattuna vuoteen 2010. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti 22-30 -vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikehdintää selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. 4
Kuvio 3. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja Rovaniemen kaupunki Toimintaympäristökatsauksessa esitettävissä väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatimaa arviota tulevista väestönmuutoksista. Ennusteet pohjautuvat aina laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja niiden luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Kuvioon on laskettu myös väestökehitykseen perustuva trendi, joka pohjautuu viiden edellisen vuoden väestökehitykseen Rovaniemellä. Kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa sovelletaan Tilastokeskuksen ennustetta. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on 63 000 asukkaan kaupunki vuoden 2016 loppuun mennessä. 5
Kuvio 4 ja taulukko 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Muutos 0-6 7-14 15-64 65-74 75-84 85-2011 - 2040 280 901 519 1 098 3 532 2 650 Yllä olevassa kuviossa on esitetty Rovaniemen väestönmuutosennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa. Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2030 saakka. Yläkouluikäisten nuorten määrä pysyttelee tasaisena lähitulevaisuudessa, mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä 2020-luvulla. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten ikäryhmässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Työikäisten määrä on kuitenkin laskusuunnassa. Vuonna 2020 ikäryhmä on 40 000 asukkaan suuruinen. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Rovaniemen väestöennusteen tarkasteluvälillä 2011-2040. Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. 6
Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Vuodesta 2006 vuoteen 2010 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt tasaisena. Tavoitteena on, että Rovaniemen taloudellinen huoltosuhde on alle 140:n vuonna 2016. Koska eläkeläisten määrä kasvaa huomattavasti lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta tavoite saavutetaan. Kuvio 5. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on pysynyt viime vuosina tasaisena. Se kuitenkin kasvaa jo lähivuosina radikaalisti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. 7
Aluelautakuntajako Kartta 1. Rovaniemen aluelautakuntamallin alueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 8
Taulukko 3. Aluelautakuntamallin kylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Aluelautakuntamallin kylät ja niiden väestö 31.12.2011 Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi 26 Hirvas 746 Tiainen 72 Rautiosaari 643 Ylinampa 99 Pisa 54 Alanampa 62 Muurola 1 039 Perunkajärvi 68 Leipee 62 Misi 71 Petäjäskoski 185 Vikajärvi 187 Jaatila 171 Vika 24 yht. 2 900 Olkkajärvi 129 Ranuantien suunta yht. 738 Taipale 271 Yläounasjoki Välijoki 137 Lohiniva 71 Narkaus 168 Porokari 48 Siikakämä 42 Jääskö 20 Saarikämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 yht. 618 Meltaus 175 Yläkemijoki Marrasjärvi 79 Pajulampi 54 Patokoski 159 Pirttikoski 107 yht. 669 Autti 111 Alaounasjoki Juotasniemi 136 Marraskoski 168 Pekkala 97 Tapionkylä 280 Vanttauskoski 220 Sinettä 631 Vanttausjärvi 87 Mäntyjärvi 32 Viirinkylä 99 Sonka 218 Tennilä 103 Lehtojärvi 280 yht. 1 014 yht. 1 609 Taulukko 4. Rovaniemen väestö Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestö 31.12.2011 Väestö % Palvelukyläalueiden väestö yhteensä 7 548 12,4 Muut alueet 53 089 87,6 Koko Rovaniemi 60 637 100,0 9
Kartta 2. Rovaniemen suuralueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Väestö on lisääntynyt Rovaniemen keskuksen ja Alakemijoen suuralueilla. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 10
Taulukko 5. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla Lähde: Tilastokeskus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2005-2011 Rovaniemi 0-6 4 417 4 439 4 495 4 662 4 806 4 917 5 063 646 7-15 6 686 6 512 6 426 6 269 6 125 5 946 5 891-795 16-19 3 220 3 321 3 437 3 446 3 478 3 420 3 312 92 20-29 8 550 8 643 8 851 9 042 9 193 9 285 9 496 946 30-64 26 773 26 651 26 992 27 166 27 307 27 472 27 375 602 65-74 4 693 4 819 4 815 4 900 4 944 4 918 5 201 508 75-84 2 843 3 006 3 051 3 069 3 135 3 205 3 293 450 85-653 708 758 799 860 927 1 006 353 Yhteensä 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 2 802 Suuralue Rovaniemen keskus 0-6 3 839 3 887 3 966 4 107 4 261 4 361 4 475 636 7-15 5 630 5 477 5 433 5 304 5 208 5 076 5 049-581 16-19 2 772 2 893 3 020 3 072 3 072 3 036 2 953 181 20-29 7 866 7 971 8 203 8 364 8 476 8 585 8 778 912 30-64 22 379 22 342 22 673 22 885 23 048 23 161 23 155 776 65-74 3 659 3 802 3 799 3 896 3 953 3 961 4 208 549 75-84 2 199 2 352 2 402 2 447 2 509 2 566 2 642 443 85-522 596 636 659 712 767 853 331 Yhteensä 48 866 49 320 50 132 50 734 51 239 51 513 52 113 3 247 Sodankyläntien suuralue 0-6 29 28 28 28 21 35 35 6 7-15 76 78 72 56 48 40 42-34 16-19 24 23 30 23 27 22 27 3 20-29 41 41 35 35 38 45 46 5 30-64 422 419 419 400 392 386 386-36 65-74 123 122 119 127 123 120 119-4 75-84 57 62 67 62 65 69 70 13 85-11 10 9 9 10 14 13 2 Yhteensä 783 783 779 740 724 731 738-45 Ounasjoen suuralue 0-6 157 145 122 120 123 123 147-10 7-15 279 288 275 262 248 232 229-50 16-19 108 95 94 85 86 81 82-26 20-29 146 127 114 126 149 131 129-17 30-64 1 250 1 197 1 203 1 187 1 157 1 159 1 119-131 65-74 304 320 320 311 309 308 336 32 75-84 170 184 184 178 186 195 199 29 85-21 23 27 35 37 35 37 16 Yhteensä 2 435 2 379 2 339 2 304 2 295 2 264 2 278-157 11
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2005-2011 Alakemijoen suuralue 0-6 218 225 235 254 255 260 265 47 7-15 368 367 361 360 361 353 330-38 16-19 165 163 169 155 159 150 133-32 20-29 238 246 242 250 233 235 236-2 30-64 1 366 1 366 1 401 1 391 1 395 1 441 1 421 55 65-74 276 268 274 268 258 251 256-20 75-84 202 196 195 191 183 180 189-13 85-52 45 49 55 64 70 70 18 Yhteensä 2 885 2 876 2 926 2 924 2 908 2 940 2 900 15 Ranuantien suuralue 0-6 48 46 45 52 56 54 54 6 7-15 113 102 91 86 77 59 63-50 16-19 42 42 38 35 46 44 38-4 20-29 42 48 46 48 47 47 41-1 30-64 354 348 341 338 326 326 323-31 65-74 63 57 59 62 67 63 60-3 75-84 32 37 32 32 30 33 32 0 85-3 5 7 5 3 4 7 4 Yhteensä 697 685 659 658 652 630 618-79 Yläkemijoen suuralue 0-6 99 91 87 81 74 69 68-31 7-15 176 162 157 161 150 142 141-35 16-19 79 75 58 50 58 54 55-24 20-29 98 98 86 88 87 82 97-1 30-64 821 802 772 770 764 746 736-85 65-74 254 239 231 228 224 206 213-41 75-84 158 166 161 154 159 159 157-1 85-24 23 27 32 30 33 24 0 Yhteensä 1 709 1 656 1 579 1 564 1 546 1 491 1 491-218 Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla 31.12.2005-31.12.2011 noin 6,6 prosenttia. Eniten asukkaitaan on menettänyt Yläkemijoen suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla 11,3 prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt 4,8 prosenttia. 12
Kuvio 7. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2005 vuoteen 2011 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Väestö lisääntyi myös joillakin maaseutumaisilla alueilla. Vanhan kaupungin alueella sijaitsevat Karinrakan, Pöykkölän ja Lapinrinteen tilastoalueet menettivät väestöä. Rovaniemen 1. kaupunginosa muuttui tilastojaossa keskustatoimintojen alueeksi vuonna 2009 ja siihen liitettiin alueita Rantaviirin ja Saarenkylän tilastoalueilta. Ratantaus puolestaan laajeni entisen 1. kaupunginosan alueelle Lainaanrannassa. Tilastoalueiden muutoksilla on vaikutusta kuviossa esitettyyn väestönkehitykseen. 13
Alla olevan taulukon jako perustuu tilastokeskuksen pienaluejakoon. Mukaan on otettu keskustan ulkopuoliset alueet. Näiden alueiden asukasmäärä on kokonaisuudessaan hieman noussut yhdistyneen Rovaniemen aikana; väestömäärän kasvu oli 854 henkilöä. Huomattavaa kuitenkin on, että väkiluku on kasvanut lähempänä kaupungin keskustaa olevilla alueilla ja vähentynyt etenkin pienimmissä ja etäämpänä kaupunkikeskustasta olevissa kylissä. Suurinta kasvu on ollut Vennivaaran alueella, 709 henkilöä. Taulukko 6. Väestönkehitys keskustan ulkopuolisilla pienalueilla. Lähde: Tilastokeskus Alue 31.12.2005 31.12.2011 Ero Alakorkalo 788 834 46 Alanampa 51 62 11 Autti 130 111-19 Hirvas 659 746 87 Häkinvaara 864 854-10 Jaatila 195 171-24 Juotasniemi 149 136-13 Jääskö 30 20-10 Kauko 550 609 59 Koskenkylä 767 839 72 Koulurinne 1087 1182 95 Kylväjäntie 355 327-28 Lehtojärvi 304 280-24 Leipee 42 62 20 Lohiniva 93 71-22 Marrasjärvi 98 79-19 Marraskoski 180 168-12 Meltaus 198 175-23 Misi 90 71-19 Muurola 1074 1039-35 Mäntyjärvi 37 32-5 Napapiiri 403 617 214 Narkaus 189 168-21 Niesi 26 26 0 Nivankylä 563 533-30 Nivavaara 1242 1178-64 Norvajärvi 144 218 74 Oikarainen 487 477-10 Olkkajärvi 122 129 7 Pajulampi 61 54-7 Patokoski 190 159-31 Pekkala 123 97-26 Perttaus 43 42-1 Perunkajärvi 68 68 0 Petäjäskoski 229 185-44 Pirttikoski 154 107-47 Pisa 54 54 0 Porokari 50 48-2 Rautiosaari 632 643 11 Saarenkolmio 1156 1175 19 Saarenkylä 1289 1445 156 Siikakämä 42 42 0 Sinettä 608 631 23 Someroharju 151 125-26 Sonka 194 218 24 Syväsenvaara 935 836-99 Taipale 318 271-47 Tapionkylä 322 280-42 Tennilä 124 103-21 Tiainen 87 72-15 Tikanperä 845 746-99 Tolonen 88 75-13 Vaarala 360 372 12 Vanttausjärvi 101 87-14 Vanttauskoski 234 220-14 Vennivaara 611 1320 709 Viirinkylä 146 99-47 Vika 26 24-2 Vikajärvi 199 187-12 Vitikanpää 280 282 2 Välijoki 148 137-11 Ylikylä 1494 1620 126 Ylinampa 114 99-15 Ylipää 733 843 110 14
2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 8. Työttömät ja työttömyysaste. (vuoden keskiarvo) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Yllä olevasta kuviosta selviää työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys vuosina 2006 2011. Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä on laskenut. Tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna 2016. 15
Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on yhä korkea, vaikka onkin kääntynyt lievään laskuun vuoden 2010 aikana. Pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu on huolestuttavaa. Kaupungin tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa seuraaviin yhteistyöhankkeisiin. Osallistutaan syyskuussa 2012 käynnistyneeseen kuntakokeiluun, jonka tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilu kestä 2012 2015. Osallistutaan Pakaste II-hankkeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon hanke, jossa kehitetään mm. palveluprosessia, niiden henkilöiden osalta, jolla ei ole sosiaalisia tai/ja terveydellisiä edellytyksiä työllistyä. Kokeilu kestää 1.12.2011 30.10.2013. 16
Kuvio 10. Työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset, kuten bruttokansantuotteen pieneneminen. Valtioneuvosto linjasi hallitusohjelmassa tavoitteeksi valtakunnallisen työllisyysasteen noston 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä (Lähde: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011, Valtioneuvosto). Rovaniemen tavoite on, että työllisyysaste on vähintään 63 % vuoden 2016 loppuun mennessä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Työllisyysaste on laskettu 15-64 - vuotiaiden ikäluokasta. 17
Vuoden 2008 lopussa Rovaniemellä oli 24 848 työpaikkaa, mutta vuonna 2009 määrä putosi 24 479 työpaikkaan. Vuonna 2010 työpaikkoja oli yhteensä 25 264. Tavoitteena on, että työpaikkojen kasvu ylittää 50 000 asukkaan kaupunkien keskitason. Kuvio 11. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3 000 yrityksen rajan vuonna 2008. Vuonna 2011 yrityksiä oli 3 278, kasvua edelliseen vuoteen oli 3,5 %. Uusia yrityksiä Rovaniemellä aloitti vuonna 2008 yhteensä 361. Vuonna 2009 määrä putosi 287:ään. Vuonna 2011 uusia yrityksiä aloitti 320. (Lähde: Tilastokeskus) Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Rovaniemellä vuonna 2011; ensimmäisellä puoliskolla 10,1 % ja jälkimmäisellä puoliskolla 6,9 %. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 10,9 % prosenttia verrattuna vuoden 2011 tammimaaliskuuhun. (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu) Kuvio 12. Työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus 18
2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Kuvio 13. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi vuonna 2010 jälleen nousuun vuoden 2009 taloudellisen taantuman jälkeen. Vuonna 2011 kasvoi erityisesti kerrostaloasuntojen määrä, joita valmistui 325. Kaavoituspolitiikan osalta kaupungin tavoite on, että asemakaavoilla varmistetaan kahden vuoden pientalotonttivaranto ja kerrostaloasuntovaranto vuosittain (220 asunnon tonttivaranto ja n. 690 kerrostaloasunnon kapasiteetti). Teollisuustonttien osalta tulee kaavoituksen osalta varautua n. 38 tonttiin vuodessa ja liiketonttien osalta n. 10 tonttiin. Asuntotilaston tiedot on kerätty Rovaniemen kaupungin rakennustilastosta, mistä johtuen tiedot poikkeavat hieman aiemmista tilastoinneista. Tilastokeskuksen ja Rovaniemen kaupungin tilastot poikkeavat puolestaan hieman toisistaan uusien asuntojen määrän suhteen. 19
Taulukot 7. Tietoa kaavoista. Lähde: Rovaniemen kaupunki AO,AP AR AK, AL LIIKE, K, KM TEOLLISUUS, T YLEISET, Y RM, RL EN, ET tontit/ kpl tontit/ kpl as.(kpl) /tontit (kpl) 1. KAUPUNGINOSA Keskusta 231/2 16950 5 29045 1 32 500 k-m2 tontit/ kpl 10-kortteli/tontit 8,10,11,12 35/0 2 650 2 15 910 1-39, Kulttuuri- ja hallintokeskus 1 32 500 1-37-1, Koskenranta AK/AP 22 2 200 1-12-1-2-3 Aalto Galleria 35 2 400 1 550 1-12-4 ja 6 84/2 5500 0 1385 1-253, Vesalankulma 55 4 200 1 800 1-23-15,17,LP 2 10400 3. KAUPUNGINOSA Radantausta 4 12 865 77 240 1 4 100 3-318-10, Kairatie 200 16 000 3-259-1. Siljotie 100 7 840 3-306- 3-5, Rajavartioston alue 4 12 545 52 000 1 4 100 3-98-1, Evakkotie 20 1 400 4. KAUPUNGINOSA Pullinpuoli 8 1 48 3 160 1 850 1 988 4-211-7, Ounasvaarantie 15 1 850 4-735, Poropolku 48 3 160 1 988 4-298, 480, Pullinranta 8 1 5. KAUPUNGINOSA Viirinkangas 1 8. KAUPUNGINOSA Karinrakka 7 38000 Jääskeläinen 7 38 000 k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 9. KAUPUNGINOSA Teollisuuskylä 31 105 744 37 142 178 3 15 698 Alakorkalo, osa-alue 2 1 2 544 7 16 659 9-9013-5, Prisman alue 1 23 000 20
9-9016- 3,5, Viitakiinetistöt 2 21 200 1 0 Lampelankatu-Hallitie-Teollisuustie alue 27 59 000 9022, 9025, 9026-9033, 9042, 9043, 9051 ja 9067-69 30 125 519 2 15 698 10. JA 13. KAUPUNGINOSA Vennivaara ja Ylikylä 131 3 120/5 9 400 3 6 400 3 4 200 Ylikylä-Vennivaara 131 3 120/5 9 400 3 6 400 3 4 200 18. KAUPUNGINOSA Napapiiri 15 31 200 4 2 189 8 22 000 Napapiiri 15 31 200 4 2 189 8 22 000 23. VAARALA 313 1 Vaarala (uudet ja vanhat yhteensä) 222 Vartioniemi 91 1 YHTEENSÄ 456 18 1 264 / 7 106 750 56 173 239 48 182367 6 41 788 8 22 000 3 15698 UUSIA VIREILLE LAITETTUJA ASEMAKAAVOJA Tontit (arvio) Koskenkylän asemakaava 225 Pöykkölän alueen laajennus 100 Ylikylän asemakaavan laajennus 300 Rovaniemen kaupungissa oli 20.8.2012 vireillä 93 asemakaavaa ja 15 yleiskaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Edellä esitettyyn taulukkoon on koottu merkittävien kaavojen tunnuslukuja. Tunnusluvut kuvaavat ainoastaan kaavan prosessin aikaisia tunnuslukuja ja lopulliset tunnusluvut vahvistuvat vasta hyväksytyssä ja lainvoiman saaneessa kaavassa. Taulukkoon on otettu mukaan myös sellaisia kaavoja, joilla ei muodostu ainoastaan uusia tontteja vaan tunnusluku voi sisältää kaava-alueella olemassa olevat ja uudet tontit tai pelkästään olemassa olevat tontit, joiden käyttötarkoitus muutetaan asemakaavalla toiseksi. AO AP AR AK AL K KM T Y RM RL EN ET Erillispientalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue Leirintäalue Energiahuollon alue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue 21
LAINVOIMAN SAANEET KAAVAT (tilanne ennen 3/2012) AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI RM, RL EN, ET kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 3. KAUPUNGINOSA Radantausta 500 31 250 2 400 300 Lapinaukea 500 31 250 2 400 300 5. KAUPUNGINOSA 1 5-595, Eteläranta 1 1 9. KAUPUNGINOSA 3 56 608 5 169 628 Voimalaitos 1. osa-alue 3 56 608 5 169 628 YHTEENSÄ 1 500 31 250 2 400 3 56 608 300 5 169 628 MUUT KAAVAT (KV hyväksynyt, muutoksenhaku kesken) AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y ENERGIAHUOLTO kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 1.KAUPUNGINOSA Keskusta 500 34 885 1 1300 1 4350-33,34, Kiela 2011 340 22 750 1 4350 10-kortteli/tontit 5,6,13 160 12 135 1 1 300 8. KAUPUNGINOSA Karinrakka 94 146 834 1 6 446 Isoaapa-Jääskeläinen 94 146 834 1 6 446 VIREILLÄ OLEVAT OSAYLEISKAAVAT (ei arviota) Sinettä Kivitaipale Ounasvaara LAINVOIMAISET YLEISKAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 HIRVAS 307 22
Kartta 3. Kaupunginosat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 23
Taulukko 8. Yleiskaavojen mitoitus Yleiskaavojen mitoitus Kaava-alue/ vuosi Rakennuspaikat yhteensä Rakennetut Uudet Uudet / yhteensä (%) Koskenkylä/2000 360 190 170 47 % Lehtojärvi/2000 214 105 109 51 % Oikarainen,Jyrhämäjärvi/2001 349 195 154 44 % Narkaus/2002 162 64 98 60 % Sonka/2004 235 141 94 40 % Norvajärvi/2005 345 203 142 41 % Vikajärvi 2007 248 141 107 43 % Tapionkylä 2009 313 206 107 34 % Hirvas 2010 379 233 146 39 % Keskiarvo 2 605 1 478 1127 44 % Edellä esitetyssä taulukossa on kuvattu voimassa olevien yleiskaavojen kaavan mukaiset rakennuspaikat. Yleiskaavojen oikeusvaikutukset vaihtelevat kaava-alueen sisällä, joten rakennuspaikan rakentaminen voi edellyttää yleiskaavan lisäksi jonkin seuraavista päätöksistä: Kuvio 14. Uudet rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 1) Rantarakentamista ei ole ratkaistu MRL 72 :n mukaisesti: poikkeaminen rantasuunnittelun tarpeesta; toimivalta ELYkeskuksella 2) Ranta-alueen/-vyöhykkeen ulkopuolella rakentaminen pääsääntöisesti vaatii MRL 16 :n ja 136 :n mukaisesti suunnittelutarveratkaisun; toimivalta kaupungilla. 3) Asemakaavoitettavilla alueilla/ suunnittelutarvealueilla tarvitaan ranta-alueella/ - vyöhykkeellä MRL 72 :n mukainen poikkeamispäätös ja muulla alueella MRL 16 :n ja 136 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu. 24
Kartta 4. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 25
2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Rovaniemen kaupunki arvioi muun muassa suurten investointi- ja kaavoitushankkeiden yhteydessä ympäristövaikutuksia ja mahdollisia ympäristöriskejä. Näin on tehty esimerkiksi keskustan osayleiskaavatyön ja muidenkin sosiaalisilta, ekologisilta ja taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävien kaavatöiden osalta. Samoin merkittäviin investointien valmisteluprosessiin kuuluu ympäristövaikutusten arviointi. Merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Lämpötilan nousulla tulee olemaan monia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös ihmisen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja talouteen. Pohjois-Suomen luonto ja sen asukkaat ovat nykytiedon mukaan erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Rovaniemen kaupunkiin valmistui loppuvuodesta 2011 ilmasto-ohjelma, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 28.11.2011 372. Ohjelman pohjalta tehtiin erillinen kaupunkilaisille suunnattu Rovaniemeläisen ilmasto-opas -julkaisu. Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteen, joiden avulla Rovaniemi pyrkii vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Suunnitelmakaudella jokainen toimielin omalta osaltaan ryhtyy toteuttamaan ohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä. Ilmasto-ohjelman päätavoite: Rovaniemi on ilmastoasioissa maakunnan edelläkävijä. ilmastonmuutos on keskeinen tekijä kaupunkikonsernin päätöksenteossa. Toiminnan pitkäjänteisyys ja ennakointiajattelu tuovat myös taloudellista kestävyyttä. Asukasta kohti lasketut kasvihuonekaasupäästöt kääntyvät laskuun. Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Suosituksen mukaan tämä tavoite toteutuu esim. laatimalla osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Ilmasto-ohjelma sisältää useita ympäristön tilasta kertovia tunnuslukuja. Näitä tullaan käyttämään mm. kirjanpitolain mukaiseen velvoitteeseen vastaamisessa. Kaupunginhallitus on 10.4.2012 151 päättänyt, että ympäristöraportointi otetaan osaksi kaupungin hyvinvointikertomusta. Rovaniemen kaupunginhallitus on 10.9.2007 tekemässään aloitteessa esittänyt, että Lapin liitto ryhtyy valmistelemaan tulvadirektiivin mukaisen Kemi-Ounasjokien tulvansuojelun, hoidon ja käytön kokonaissuunnitelman valmistelut. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut tulvaryhmät kaikille vesistöalueille, jolle on nimetty yksi tai useampia tulvariskialueita. Kemijoen vesistöalueella merkittäviä tulvariskialueita ovat Rovaniemen lisäksi Kemijärven keskusta ja Kittilän kirkonkylä. Kemijoen tulvaryhmä koostuu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, maakuntaliiton, kuntien ja pelastustoimen edustajista. Tulvaryhmät mm. asettavat tulvariskien hallinnan tavoitteet sekä hyväksyvät tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen ja siihen sisältyvät toimenpiteet. Työryhmä on käynnistänyt työskentelyn 30.05.2012. 26
2.6 JULKINEN TALOUS KANSANTALOUS Suomen kansantalous on hiipumassa taantumaan. Vienti vähenee, investointeja siirretään ja yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut. Kasvua tänä vuonna on arveltu saatavan vain prosentin verran ja sama hiljainen kasvu jatkuu myös ensi vuonna. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen vasta 2014. Taloustilanne Suomessa on heikentynyt Euroopan velkakriisin myötä. Olennaista tulevien vuosien kehitykselle onkin se, kuinka saamme oman taloutemme hallintaan. Edessä on todennäköisesti pitkä hitaan kasvun aika. Kuluttajahintaindeksin arvioidaan vuonna 2012 kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,5 prosenttia. Vuonna 2013 inflaation arvellaan kiihtyvän edelleen maltillisesti 2,5 prosenttia. Vuodelle 2012 Kuntaliitossa ennustetaan keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,6 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna niukasti. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuodelle 2013 valtionvarainministeriö arvioi 8,1 prosenttia. KUNTATALOUS Kunta-ala on kovassa murroksessa seuraavan suunnittelukauden aikana. Hitaan talouskasvun lisäksi verorahoitusta heikentävät jo päätetyt mittavat valtionosuusleikkaukset. Tulojen romahtaminen edellyttää voimakkaita säästötoimia kunnissa. Lisäksi on varauduttava veronkorotuksiin, joilla valtionosuusleikkauksia ja efektiivisen veroasteen laskua väistämättä joudutaan kompensoimaan. Lisää tuskaa aiheuttavat poistosuunnitelmien tarkistamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka huonontavat osaltaan kuntien heikkeneviä taseita. Vuoden 2011 syksyllä saavutettiin vuosille 2012 2013 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja päättyy 28.2.2014. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 prosenttia kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 prosenttia. Vuonna 2013 ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 2,3 prosenttia ja palkkasumman kasvu jäänee samalle tasolle. Kuntatyönantaja sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Vuosina 2013 2016 niiden arvellaan säilyvän lähes nykyisen tasoisina eli keskimäärin 30 prosentissa. Sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,12 prosenttia ja voi hieman laskea ensi vuonna. Työttömyysvakuutusmaksun arvellaan säilyvän entisellään eli noin 3,06 prosentissa keskimäärin. KuEL maksu on vuosina 2010 2012 säilynyt keskimäärin 23,6 prosentissa palkkasummasta. Tämän arvellaan säilyvän. Opettajien keskimääräinen VaEL alenee tämän vuoden 19,8 prosentista ja on ensi vuonna 19,6 prosenttia. Aleneminen jatkuu suunnittelukaudella. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 3,3 prosenttia. Tänä vuonna kasvu on hidastunut. Vuonna 2013 sen arvellaan olevan 2,3 prosenttia. 27
Verorahoituksen kehitys Vuonna 2011 verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kunnallisverot kasvoivat keskimäärin kolme prosenttia. Yhteisöverojen tilitykset kasvoivat lähes 20 prosenttia. Kiinteistöverot kasvoivat vain kaksi prosenttia. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisää ansiotulojen lähes neljän prosentin kasvu. Lisäksi kunnat nostivat veroprosenttejaan keskimäärin 0,09 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25. Tilityksiä kuitenkin pienensivät kunnallisveron vähennyksiin tehdyt muutokset. Tänä vuonna tilitysten arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,8 prosenttia. Vuonna 2013 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan 4,2 prosenttia. Tämän hetken arviot lähtevät siitä, että yhteisöveroa tilitetään vuonna 2012 kokonaisuudessaan 1,3 miljardia eli 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Tilityksiin vaikuttaa valtion jako-osuuden pienentäminen viidellä prosenttiyksiköllä. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitysten arvioidaan säilyvän lähes tämän vuoden tasolla. Myös kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2012. Vuonna 2013 verojen arvellaan kasvavan maltillisesti. Valtionvarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa suunnitellaan kiinteistöverotuksen uudistamista. Marraskuussa 2012 tehtävä verotulojen oikaisu tulee olemaan tavallista suurempi. Tällöin kunnilta oikaistaan verovuodelta 2011 tilitetyt verot ja vähennetään verovelvollisille vuodelta 2011 maksettavien veronpalautusten osuus. Valtionosuuksien kasvu jäänee koko suunnittelukaudella keskimäärin 2,5 prosentin tasolle, mikäli valtio toteuttaa suunnitellut leikkaukset täysimääräisinä. Taulukko 9. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: VM, Taloudellinen katsaus, syyskuu) Muuttuja 2009 2010 2011 2012 2013 (%-muutos) Tuotanto (määrä) -8,5 3,3 2,7 1,0 1,0 Palkkasumma -1,1 2,3 4,5 3,1 2,5 Ansiotaso 4,0 2,6 2,7 3,5 2,6 Työllisyys (määrä) -2,9-0,4 1,1 0,1-0,4 Inflaatio 0,0 1,2 3,4 2,6 2,4 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,8 7,6 8,1 Verot/ BKT 42,7 42,4 43,3 43,2 43,8 Julkiset menot/bkt 56,1 55,8 54,8 55,0 55,4 Rahoitusjäämä/BKT -2,7-2,8-0,9-1,7-1,2 Julkinen velka/bkt 43,5 48,6 49,1 53,0 54,9 Vaihtotase/BKT 2,0 1,6-1,1-1,5-1,4 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 0,6 0,6 10 vuoden korko, % 3,7 3,0 3,0 1,8 1,7 28
2.7 ROVANIEMEN KUNNALLISTALOUS Rovaniemen kaupunki on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti koko uuden kaupungin olemassaolon ajan. Kasvua siivittivät hyvin kasvaneet valtionosuudet ja verotulot, joita vielä tarkistettiin vuosina 2008 ja 2010. Yhdistymistilanteessa asetetut tavoitteet saavutettiin jopa alkuperäistä aikataulua nopeammin. Talous oli tasapainossa tilinpäätöksessä 2010. Kattamattomia alijäämiä ei ollut ja velkamäärä oli kasvanut kohtuullisesti. Merkittävää oli yritysten ja työpaikkojen määrän hyvä kasvu. Voitiin myös todeta, että kaupunki oli kyennyt järjestämään hyvät palvelut arvioitua paljon nopeammin kasvaneelle asukasmäärälle. Vuonna 2011 kasvu jatkui edelleen vahvana. Myös rakentaminen vilkastui taantuman jälkeen hyvin. Hyvän vuoden jälkeen Rovaniemellä oli vahva kassa, eikä uusia lainoja tarvinnut nostaa. Ongelmaksi vuonna 2011 muodostui menojen voimakas kasvu, joka ylitti selvästi verorahoituksen kasvun. Jouduttiin tekemään lisätalousarvio, joka sekin ylitettiin ja tulos painui 2,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vaikka alijäämä voitiin kattaa aikaisempien vuosien ylijäämästä, oli selvää, että talouden suunta oli kääntynyt, eikä helpotusta tilanteeseen ollut näkyvissä. Rovaniemen väestökehitys on jatkunut myönteisenä myös kuluvana vuonna. Erityisesti on merkille pantava syntyvyyden korkea taso. Rovaniemi on pystynyt toistaiseksi vastaamaan lisääntyneen asukasmäärän mukanaan tuomaan palvelutarpeiden kasvuun sekä lainsäädännön muutosten lisäämiin uusiin haasteisiin. Vuonna 2012 tilanne on kuitenkin talouden osalta muuttunut ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Nopeasti kasvavat menot ylittävät selvästi verorahoituksen ja lisätuskaa ovat aiheuttaneet uudet lomapalkkavarauksen laskentaan liittyvät määräykset. Erityisenä ongelmana tänä vuonna ovat olleet erityissairaanhoidon yli 10 prosenttia kasvaneet kustannukset. Talousarviota on muutettu, ja odotettavissa on noin 16 miljoonan euron alijäämä, joka vie taseesta jäljellä olevan ylijäämän. Tulevaan talousarviovuoteen ja alkavaan taloussuunnittelukauteen ollaan lähdössä tilanteesta, jossa kaupungin nettomenojen kasvu on kaksinkertainen tulevaan tulotasoon verrattuna. Alkavan taantuman johdosta odotetaan verotulojen kasvun jäävän alhaiselle tasolle. Lisäksi Rovaniemi menettää Valtion päättämien leikkausten johdosta arviolta 38 miljoonan euron valtionosuustulot vuoteen 2015 mennessä. Tulevalla suunnittelukaudella on varauduttava merkittävään säästökuuriin, otettava lisää lainaa ja korotettava veroja. Investoinneissa on pitäydyttävä tiukasti suunnitelmassa olevaan kokonaiskehykseen. Tavoitteena on, että suunnittelukauden lopussa vuonna 2016, ei ole kattamattomia alijäämiä ja lainamäärä on alle 2500 /asukas. Tässäkin tilanteessa on kaupungin huolehdittava palvelujen järjestämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevalla suunnittelukaudella on kuitenkin palveluihin, niiden järjestämistapaan ja hallintomalliin tehtävä muutoksia. Vain näin toimien kyetään talouden tavoitteet saavuttamaan. Taulukko 10. Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, saamatta jäävä valtionosuus yhteensä vuosina 2012-2015 Valtakunta Leikkaus/as. Rovaniemi v. 2012 631 000 000 117 7 121 267 v. 2013 756 000 000 141 8 531 977 v. 2014 881 000 000 164 9 942 688 v. 2015 1 131 000 000 211 12 764 109 Yht. 2012-2015 3 399 000 000 633 38 360 041 Lähde: Suomen kuntalehti 10/2012, Rovaniemen osuus suhteutettu kaupungin väkilukuun. 29
Taulukko 11. Rovaniemen kunnallistalous. Lähde: Tilastokeskus Koko kaupungin taloustietoja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toimintakate, milj. euroa -210,2-227,4-241,7-249,7-263,4-281,6 Toimintatuotot, % toimintakuluista 20,0 19,7 19,3 19,2 18,3 17,5 Verotulot, milj. euroa 156,7 170,1 184,3 186,9 199,3 204,4 Verotulot, euroa / asukas 2 697 2 892 3 105 3 122 3 316 3 371 Valtionosuudet, milj. euroa 59,0 62,1 69,9 75,5 83,0 85,0 Valtionosuudet yhteensä, euroa / asukas 1 015 1 057 1 177 1 261 1 381 1 402 Vuosikate, milj. euroa 9,7 8,0 14,5 15,2 22,4 11,3 Vuosikate, euroa / asukas 166 137 244 254 372 186 Vuosikate, % poistoista 84,3 64,1 119,7 121,5 165,1 83,3 Tilikauden yli/alijäämä, milj. euroa -1,7-4,4 2,5 2,2 6,9-2,2 Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas 3 859 4 126 4 334 4 463 4 702 Lainakanta, milj. euroa 63,6 71,0 75,5 76,4 75,3 72,1 Lainakanta, euroa / asukas 1 096 1 208 1 272 1 277 1 253 1 190 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 40,7 41,3 39,9 40,7 38,9 37,7 Omavaraisuusaste, % 68,8 66,6 65,7 64,9 65,4 65,4 Konsernin taloustietoja 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Konsernilainakanta, milj. euroa 128,5 140,4 148,9 146,2 144,0 138,4 Konsernin lainat, euroa/asukas 2 212 2 387 2 508 2 443 2 397 2 282 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 56 54 49 48 48 45 Omavaraisuusaste, % 56 54 55 57 58 59 30
2.8 ROVANIEMEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA JOHDANTO Valtioneuvoston 24.2.2009 kannanoton mukaan kaksikymmentä suurinta kuntaa velvoitetaan laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan kuntien ja valtion yhteistyönä. Tavoitteena on palveluiden uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen, lisäksi kuntien tulee panostaa palveluiden kehittämiseen. Tuottavuusohjelma sisältää seuraavat kehittämistyöalueet: - henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi - palvelujärjestelmä, prosessit ja sähköiset palvelut - palveluverkko ja toimitilat - organisaatio ja rakenteet - hankinnat - johtamisjärjestelmä - tuottavuusmittareiden kehittäminen, tutkimus- ja kehitystyö sekä innovaatiot - tuottavuusohjelman toteutus ja seuranta Lähtökohtaisesti valtion ja 20 suurimman kunnan osallistuminen korostaa ohjelman merkitystä ja tahtotilaa. Ohjelma sisältyy talousarvioon ja suunnitelmaan. Ohjelman linjaukset ohjaavat kehittämistyötä. Tavoitteena on jäntevöittää kaupunkistrategiaa. Ohjelma toteutetaan suunnittelukauden aikana ja sen tuloksena kaupunkistrategian toteutuminen varmistuu siten, että pystytään: - parantamaan kannattavuutta tilikausien 2013-2016 positiivisen tuloksen saavuttamiseksi HENKILÖSTÖ, OSAAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöltä edellytetään sitoutumista kehittämään toimintaa, omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä valmiutta siirtyä uusiin tehtäviin. Rekrytoinneissa pyritään siihen, että henkilöstötuottavuus paranee. Palvelujen järjestämissuunnitelmien mukaan toimialoille ja tuotantoyksiköihin laaditaan tehtäväalueittain ja palvelukeskuksittain henkilöstötarpeesta selvitys ja henkilöstösuunnitelma suunnittelukausittain. Suunnittelukaudella kaupunkiorganisaatiosta eläkkeelle jääminen hyödynnetään henkilöstötuottavuutta nostamalla. Eläkkeelle jäämisen vuoksi kaupunkiorganisaatiosta poistuu n. 120 henkilötyövuotta. Kaikkien vapautuvien vakanssien täyttöä tarkastellaan kriittisesti. Tavoite on, että henkilöstömäärä vähenee suunnittelukaudella talouden tasapainottamistavoitteiden edellyttämällä tavalla. Kaupungin palvelussuhteiden ehtojen tulee olla kaikilta osin kilpailukykyiset. Tukipalveluissa pääsääntöisesti ei täytetä eläkkeelle jäämisen johdosta vapautuvia vakansseja ja tarvittavat palvelut kilpailutetaan palveluhankintastrategian mukaisesti. Rekrytointeja ohjaavat palvelujen järjestämissuunnitelmien perusteella laaditut henkilöstösuunnitelmat. Niiden pohjalta määritetään täytettävät tehtävät ja niissä vaadittava osaaminen. Olemassa olevan henkilöstön osaamista hyödynnetään ja tarjotaan mahdollisuuksia urakehitykseen. Hallinto- ja johtosääntöä muutetaan siten, että työsopimussuhteisten tehtävien osalta sisäinen haku on mahdollinen rekrytointimuoto. Työnantaja sitoutuu kehittämään toimintaa, henkilöstön osaamista sekä tukee henkilöstön valmiutta siirtyä uusiin tehtäviin. Henkilöstöä ja työyhteisöjä kannustetaan kehittämään jatkuvasti työtään ja yhteistoimintaansa sekä tuottavampia työtapoja. Koulutuksen kautta valmennetaan esimiehet käyttämään valittuja toimintatapoja. 31
Työlähtöisillä menetelmillä kannustetaan koko henkilöstöä kiinnittämään huomiota työyhteisön hyvinvointiin. Henkilöstön on oltava vahvasti mukana kaikessa kehittämistyössä. Työhyvinvointia edistetään aktiivisen varhaisen tuen toimintatapojen avulla. Toimintatapa opastaa ja velvoittaa esimiehiä havaitsemaan henkilöstön työkyvyn heikkenemisen ajoissa. Osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin suunnitelma laaditaan palvelujen järjestämissuunnitelmiin ja henkilöstösuunnitelmiin pohjautuen. ASIAKASPALVELUJÄRJESTELMÄ, PROSESSIT JA SÄHKÖISET PALVELUT Prosesseja arvioidaan uudestaan; onko kaikille toiminnoille tulevaisuudessa tarvetta ja voidaanko prosesseja automatisoida. Kotihoidossa (vanhus-, mielenterveys- ja vammaispalvelut) toteutetaan uusiin teknologioihin perustuva työmalli, jolla lisätään välittömän asiakastyön osuutta. Kaupungin asiakaspalvelua, asiakasohjausta ja asiakasmaksujen hoitoa keskitetään siten, että toiminta resursoidaan nykyisistä palvelutehtävää hoitavista henkilöistä. Toimintaa tehostetaan tietotekniikkaa hyödyntämällä. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään vuonna 2013 laajentamalla palvelusetelijärjestelmän käyttöä esimerkiksi lasten päivähoidossa. PALVELUVERKKO JA TOIMITILAT Toimitilastrategia laaditaan ja toteutetaan. Tilojen energiatehokkuuden ja käyttöasteen parantamista edistetään. Toimitilastrategiatyöryhmä selvittää, mikä osa tiloista voidaan vuokrata ulkopuolelle ja ulkopuolelta, miten palveluaikoja voidaan uudistaa ja yhteiskäyttöä lisätä aina, kun tilojen käyttötarkoitus antaa mahdollisuudet. Peruskoulutilojen perusparannusten edetessä ja evakkokoulujen poistuessa syntyy edelleen mahdollisuuksia käyttöasteen nostamiseen. Lähivuosina kasvuun kääntyvä alakouluikäisten määrä nostaa käyttöastetta. Kouluinvestoinnille haetaan vaihtoehtoista ratkaisua koulutuskuntayhtymältä mahdollisesti vapautuvista tiloista. Opetuksen järjestämissuunnitelmat tarkistetaan ja toimintaa tehostetaan. Sairaanhoitopiirin kanssa käynnistetään projekti, jossa selvitetään mahdollisuus siirtää akuuttisairaanhoito keskussairaalan yhteyteen. Tässä yhteydessä arvioidaan uudelleen terveydenhuollon lähipalveluverkko. Vanhustenhuollossa siirrytään kaupunkistrategian ja valtakunnallisen ikäihmisten hoidon laatusuositusten mukaisesti raskaista hoitomuodoista kevyempiin. Epätarkoituksenmukaisia toimitiloja tulee joko peruskorjata tai korvata uudisrakentamisella, joka tukee perustoiminnan tehokasta ja laadukasta toteuttamista. Tässä tarkoituksessa omaa palveluasumistuotantoa voidaan jatkossa kehittää tarvittaessa myös ulkoa vuokratuissa tiloissa. Lisäpalvelu ostetaan tarvittaessa. Terveydenhuollon tukipalveluita pyritään jatkossa yhä enemmän yhdistämään sairaanhoitopiirin toiminnan kanssa. Päivähoidossa tehostetaan omaa tuotantoa käyttöasteen parantamiseksi. Päivähoidon lisääntyvä tarve hankitaan ja omia investointeja korvataan palvelusetelijärjestelmää laajentamalla. Toimitilat, joita kaupungin hallinto tai palvelutuotanto ei tarvitse, myydään, vuokrataan tai puretaan heti. ORGANISAATIO JA RAKENTEET Kaupunginvaltuusto linjaa kaupunkistrategiassa sekä talousarviossa ja suunnitelmassa kaikki ne tavoitteet ja reunaehdot, joiden mukaan kaupunki toteuttaa perustehtäväänsä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Organisaatiota uudistetaan asiakkaan palvelutarpeista lähtien joustavaksi. Organisaation kehittämisessä moniportaista hierarkkista rakennetta puretaan ja selkeytetään yhdistämällä lautakuntia ja johtokuntia sekä tiivistämällä sekä hallinto-organisaation että palvelu-organisaation rakenteita. Tuo- 32