Toimintaympäristön tilastot Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tilastot 2018 Rovaniemen kaupunki

2 Sisältö 1. Avainluvut 3 2. Väestö Väestökehitys Väestön sijoittuminen Työelämä ja elinkeinorakenne Työttömät Elinkeinot ja työpaikat Taloudellinen huoltosuhde Yhdyskuntarakentaminen Vyöhykejako ja rakentaminen Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto Tuleva yhdyskuntarakenne Asuminen Asuntokunnat Asuntojen pinta-alat 51 Liitteet 52 Toimintaympäristön tilastoissa tarkastellaan menneiden ja mahdollisuuksien mukaan tulevien vuosien väestö-, työllisyys- ja elinkeinorakennetta sekä yhdyskuntarakentamista ja asumista. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ).

3 1. AVAINLUVUT Rovaniemi Koko maa Väestö Väkiluku, Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, ,3 0, vuotiaiden osuus väestöstä, %, ,5 16, vuotiaiden osuus väestöstä, %, ,9 62,5 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %, ,5 21,4 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, ,2 5,2 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, %, ,5 4,5 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, Syntyneiden enemmyys, Perheiden lukumäärä, Asuminen Taajama-aste, %, ,7 85,6 Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %, ,8 32,2 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, %, ,6 39,7 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, ,8 71,3 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, ,0 30,4 Työmarkkinat Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, Työllisyysaste (18-64-vuotiaista laskettuna), % ,2 68,6 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, %, ,0 66,4 Työttömien osuus työvoimasta (18-74-vuotiaista laskettuna), %, 2016 Huom. Tilastokeskuksen luvut perustuvat 15,0 13,5 otantaan, joten ne poikkeavat TEM:n luvuista. Eläkeläisten osuus väestöstä, %, ,9 25,3 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat sataa työllistä kohti), ,1 141,8 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %, ,1 3,2 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,5 20,5 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,2 75,1 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %, ,2 3 1,2

4 2. Väestö 2.1 Väestökehitys 2.2 Väestön sijoittuminen

5 2.1 Väestökehitys HENKILÖÄ ROVANIEMEN VÄKILUVUN KEHITYS Väkiluvun kehitys Rovaniemen väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. Vuoden 2006 lopusta vuoden 2017 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut yli henkilöllä. Tilastokeskuksen väestöennustetta on käytetty viime vuosina kaupungin ja maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 22) mukaisena perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella E E E

6 2.1 Väestökehitys Väkiluvun muutos ja väkiluku kunnittain 2017 Vuonna 2017 Seinäjoki ohitti Rovaniemen väkiluvussa.,

7 2.1 Väestökehitys Väestön prosentuaalinen muutos VÄESTÖN PROSENTUAALINEN MUUTOS ROVANIEMELLÄ VUOSINA % 14,7 90 % 14,7 14,8 14,9 15,1 15,7 16,1 16,6 17,2 17,7 18,0 18,5 80 % Ikäihmisten osuus on lisääntynyt Rovaniemellä 3,8 prosenttiyksikköä vuodesta 2006 vuoteen Työikäisten osuus on puolestaan laskenut -2,9 prosenttiyksikköä ja alle 15-vuotiaiden osuus -0,9 prosenttiyksikköä. 70 % 60 % 50 % 67,8 68,2 68,1 68,1 68,0 67,4 67,0 66,5 65,9 65,6 65,3 64,9 40 % 30 % 20 % 10 % 17,5 17,1 17,1 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 16,9 16,8 16,6 16,5 0 %

8 2.1 Väestökehitys Väestöennuste (väestö lukumäärittäin) Rovaniemen väestönkasvu ikäluokittain Tilastokeskuksen ennusteessa on esitetty Rovaniemen väestönmuutokset ikäryhmittäin vuoteen 2030 saakka. Päivähoitoikäisten lasten määrä pienenee hieman lähivuosina, mutta pysyttelee kuitenkin noin 5000 lapsen lukemissa Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ei tapahdu suuria muutoksia Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee lievästi 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa Työikäisten (16-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin asukkaan suuruinen ja vuonna 2030 työikäisiä on jo alle , kun tällä hetkellä heitä on noin Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 Muutos yht

9 2.1 Väestökehitys Väestöennuste (prosentuaalinen osuus) Väestöennuste Muutos vuodesta E2018 E2019 E2020 E2025 E ,2 8,3 8,4 8,5 8,4 8,2 7,9 8,1 8,0 7,9 7,9 7,7 7, ,9 9,7 9,6 9,6 9,6 9,7 9,8 9,9 10,1 10,2 10,2 10,0 9, ,7 5,5 5,3 5,1 4,8 4,6 4,6 4,5 4,5 4,4 4,4 4,8 4, ,5 15,7 15,5 15,4 15,4 15,4 15,5 14,9 14,6 14,4 14,2 13,0 13, ,7 45,1 45,1 44,9 44,7 44,4 44,2 43,9 43,6 43,4 43,1 41,8 40, ,2 8,6 8,8 9,1 9,4 9,9 10,0 10,6 10,9 11,3 11,8 12,1 11, ,3 5,4 5,5 5,7 5,7 5,7 5,9 5,9 6,0 6,0 6,0 7,6 9,3 85-1,5 1,7 1,8 1,9 2,0 2,1 2,2 2,3 2,3 2,3 2,4 2,9 3,1 Yhteensä , vuotiaat 66,9 66,3 65,9 65,4 64,8 64,5 64,3 64,3 62,8 62,2 61,6 59,6 58,4 9

10 2.1 Väestökehitys Henkilöä Vaihtoehtoiset ennusteet Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin yhdyskuntarakentamiseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Viereiseen kuvioon on laskettu Tilastokeskuksen (TK) virallisen, vuoden 2015 väestöennusteen, lisäksi Venni-työkalulla erilaisia skenaarioita väestönkasvusta pitkällä tähtäimellä. Laskelmat on tehty Vennin koekäytön aikana. Laskelmat ottavat huomioon menneen kehityksen ja tulevan asuntorakentamisen sekä Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen. Itse malli on sama kaikille skenaarioille, mutta eroja syntyy parametrien muuntelun kautta. Skenaarioista: A Trendi perustuu mallin laskemaan trendiennusteeseen. Se on laadittu menneen kehityksen / TK:n vuoden 2012 ennusteesta saatujen kuolleisuus/hedelmällisyys/nettomuuttokertoimien avulla. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 95 % ja hedelmällisyyden 90 %. B Tavoite on se skenaario, johon kaupunki aktiivisesti tähtää. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 100 % ja hedelmällisyyden 95 %. C Nopea perustuu kerrointen kasvattamiseen. Tämä toteutuu, mikäli esimerkiksi elinkeinojen positiivinen kehitys tuo Rovaniemelle muuttoon kasvua. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 105 % ja hedelmällisyyden 100 %. Venni-työkalun alueittaisia väestöennusteita voidaan lisäksi hyödyntää alueittaista väestökehitystä arvioitaessa ja Venni Vaihtoehtoiset väestöennusteet vuoteen E 2020 E 2025 E 2030 Tilastokeskuksen ennuste A Trendi B Tavoite C Nopea

11 2.1 Väestökehitys Väestöennuste, indeksit Väestönlisäys suhteessa vuoteen 2017 ikäluokittain (vuosi 2017=100) 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90, Alle 15-vuotiaat Koko maa vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Kuviossa on esitetty väestönkasvu suhteessa vuoden 2017 tilanteeseen indeksien avulla, mikä mahdollistaa vertailun koko maan tasoon. Jos indeksi olisi esimerkiksi 150, olisi kyseinen ikäluokka 1,5 kertainen vuoden 2017 tilanteeseen nähden kyseisenä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. 11

12 2.1 Väestökehitys 105,0 105,0 102,6 104,3 104,2 103,0 94,2 105,1 104,6 93,1 87,0 90,0 99,6 98,6 97,0 114,0 119,1 118,9 104,9 135,8 167,6 112,0 134,0 149,2 Väestöennuste, indeksit Väestökehitys ikäluokittain suhteessa vuoteen 2017 (indeksi 2017 = 100) Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 12

13 2.1 Väestökehitys Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde, Rovaniemi ja koko maa Toteuma 2017 Ennuste 2020 Ennuste 2025 Kaupungin oma tavoite Sotkanet ja Tilastokeskus, Rovaniemi Koko maa (SOTKAnet ja Tilastokeskus) Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ero koko maan tasoon kaventuu. Huoltosuhde on laskettu sekä Tilastokeskuksen ennusteesta että Rovaniemen strategian perusteella asetetun tavoitetason mukaisena. 13

14 2.1 Väestökehitys Väestöllinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde Huom. Eri asteikko Lähde: Rovaniemen kaupunki 14

15 2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Väestönmuutos Rovaniemellä vuosina Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2017 yhteensä 43 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys on perustunut viime vuosina maahanmuuttoon. Vuonna 2017 kuntien välinen muutto oli negatiivinen. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. Luonnollinen väestölisäys = elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = kunnasta ulkomaille muuttaneiden ja ulkomailta kuntaan muuttaneiden erotus *Ennakkotieto * Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys 15

16 2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

17 2.1 Väestökehitys Väestönmuutos Väkiluvun muutos Väkiluvun muutos 2016 Väkiluvun muutos

18 2.1 Väestökehitys Kaupungin sisäinen muuttoliike Rovaniemen kaupungin sisällä muutti vuonna 2017 yhteensä 8710 henkeä. Kaupungin sisäisten muuttojen määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta yli 500 kappaleella. Rovaniemen keskuksen sisäisiä muuttoja oli 7597 kappaletta eli noin 87 prosenttia kaikista muutoista. Rovaniemen keskusta oli ainoa muuttovoittoa saanut suuralue. Ranuantien-suuraluella ei ollut muuttovoittoa eikä tappiota, mutta muut suuralueet kärsivät muuttotappiosta. Eniten asukkaita sisäisen muuton vuoksi menetti Ounasjoen suuralue, -59 asukasta. Suuralueiden sisäisiä muuttoja oli yhteensä kappaletta eli noin 89 prosenttia kaikista muutosta. Suuralue Lähtömuuttoja Tulomuuttoja Erotus (muuttovoitto/ muuttotappio) Rovaniemen keskus Sodankyläntie Ounasjoki Alakemijoki Ranuantie Yläkemijoki Yhteensä Lähde: Väestörekisterikeskus

19 2.1 Väestökehitys venäjä muu kieli arabia saame englanti kiina ruotsi persia, farsi vietnam saksa kurdi thai eesti, viro ranska turkki espanja somali bengali portugali italia urdu puola latvia, lätti japani unkari hollanti ukraina albania makedonia nepali Kieli ja kansalaisuudet Rovaniemeläiset, joilla muu kieli kuin suomi äidinkielenä vuosina Ulkomaankansalaiset kunnittain vuonna Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien määrä oli vuonna 2016 Rovaniemellä yhteensä 1965 henkilöä (sis. ruotsin ja saamen) 19

20 2.2 Väestön sijoittuminen Väestö suuralueittain Rovaniemen väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,8 % ( asukasta) asui vuoden 2016 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2016 Ranuantiellä 0,9 % (581 asukasta). Liitteenä ovat tarkemmat väestötiedot suur-, tilasto- ja pienalueittain sekä aluelautakunta-alueittain. 20 Lähde: SYKE/YKR, Rovaniemen kaupunki

21 2.2 Väestön sijoittuminen 100 % Väestö suuralueilla ikäluokittain vuonna % Yht. 80 % Rovaniemi % Väestö suuralueittain Rovaniemen väestön ikäluokkien osuudet suuralueilla vuonna 2016 (%) 2,2 2,1 2,8 2,8 2,9 0,7 2,9 5,9 5,6 6,5 6,1 12,0 9,6 11,4 10,0 9,4 11,3 12,6 17,4 15,5 20,2 0,0 1,1 5,2 50,5 Suuralue Rovaniemen keskus % 44,2 43,6 47,8 50,6 Sodankyläntien suuralue % 47,1 48,7 Ounasjoen suuralue % 48,9 Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Tuntematon % 20 % 10 % 0 % 15,5 16,7 4,6 4,8 9,8 9,9 7,9 8,0 Rovaniemi Suuralue Rovaniemen keskus 4,5 2,3 5,1 4,2 Sodankyläntien suuralue 4,6 3,8 8,2 7,1 4,8 7,2 2,6 11,3 12,6 6,6 8,6 7,2 Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue 5,5 3,2 8,1 25,8 3,1 8,2 4,5 6,0 Yläkemijoen suuralue Tuntematon

22 2.2 Väestön sijoittuminen Kaupunki-maaseutuluokitus % % % % 60 % % 40 % 30 % 20 % % Asuminen on lisääntynyt erityisesti sisemmällä kaupunkialueella eli lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Uloimmalla kaupunkialueella asuvien osuus on puolestaan pienentynyt. Toinen kasvanut alue on ollut kaupungin kehysalue. Maaseudulla asuvien osuus on pienentynyt. Kaupunki-maaseutu-luokituksella voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa. Tarkastelun pohjana on paikkatietoaineisto, jossa maa on jaettu 250 x 250 metrin ruudukkoon ja jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä kaupunki- ja maaseutualueluokasta. Rovaniemen kohdalla käytössä on viisi luokitusta. Kartta luokittelusta löytyy seuraavalta sivulta % Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Koordinaattitieto puuttuu

23 3. Työelämä ja elinkeinorakenne 3.1 Työttömät 3.2 Elinkeinot ja työpaikat 3.3 Taloudellinen huoltosuhde

24 3.1 Työttömät Työttömyys Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä ,0 % ,2 % ,4 % 12,3 % ,0 % ,3 % ,3 % ,0 % 14,7 % 15,3 % 15,5 % 15,5 % ,3 % 20,0 % 15,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Työttömiä Työttömyysaste Kuviossa on esitetty työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä kasvoi. Loppuvuodesta 2016 alkaen työttömyys on laskenut. Lähde: ToimialaOnline Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 12,5 % vuonna 2021 ja enintään 10 % vuonna

25 3.1 Työttömät Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Työttömyys Työttömyysaste Työttömät työnhakijat Lähde: ToimialaOnline

26 3.1 Työttömät Työttömyyden muutos (helmikuu). Työttömyys Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. (helmikuu 2017) Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä. (helmikuu 2017) Rovaniemellä työttömyyden lasku on ollut useimpia kuntia suurempi. Rovaniemellä pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on suuri. Rovaniemellä pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on maan keskitasoa. 26

27 3.1 Työttömät Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys (ka.) Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) on pienentynyt viime vuosina. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut tarkastelujaksolla, mutta kääntyi vuoden 2017 aikana laskuun. Lähde: ToimialaOnline 27

28 3.1 Työttömät Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Lähde: ToimialaOnline

29 3.1 Työttömät Rakennetyöttömyys Rakennetyöttömyys (ka.) Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Rakennetyöttömyys on ollut tarkastelujaksollakasvussa erityisesti yli 25-vuotiaiden ikäluokissa, mutta vuosien 2016 ja 2017 aikana tapahtui kuitenkin pientä laskua kokonaismäärässä. Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. (ToimialaOnline) 29 Lähde: ToimialaOnline

30 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyysaste Virallinen työllisyysaste Rovaniemellä vuosina % 60% 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 62,3 % 61,8 % 62,9 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työllisyysaste kasvoi vuonna 2016 eli työllisten osuus koko väestöstä kasvoi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. 30

31 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyysaste Työllisyysaste vuotiaista laskettuna Työllisyysaste miehet Työllisyysaste naiset Työllisyysaste molemmat sukupuolet 75,0 % 70,0 % 65,0 % 64,2 % 65,7 % 65,4 % 63,5 % 64,5 % 65,7 % 65,3 % 64,9 % 65,5 % 65,0 % 66,2 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 70,0 % 69,1 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 64,9 % 65,0 % 63,5 % 63,3 % 20,0 % 15,0 % 60,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Useissa lähteissä työllisyysaste on laskettu virallisen luokituksen lisäksi myös vuotiaiden ikäluokasta, mikä antaa todellisemman kuvan työllisten osuudesta, sillä mukana ei ole alaikäisten ikäluokkia, joista suurin osa on 2. asteen opiskelijoita. Tässä tarkastelussa Rovaniemen työllisyysaste on hieman suurempi kuin virallisessa luokituksessa. Kehityskulku on kuitenkin samankaltainen virallisen laskelman kanssa. Yläpuolisen kuvioon on kuvattu vuotiaiden työllisyysasteen lisäksi työllisyysaste sukupuolittain. Merkillepantavaa on, että vuoden 2006 jälkeen naisten työllisyysaste on selkeästi kasvanut, kun taas miesten työllisyysaste on pienentynyt. Vuonna 2016 Rovaniemellä oli työllistä; työllisten määrä kasvoi lähes 550 henkilöllä edellisestä vuodesta. 31

32 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työllisyys Työllisyysaste 2016 Työllisten määrän muutos Vasemmanpuoleisessa kartassa on esitetty vuotiaista laskettu työllisyysaste. Työllisyysaste on Rovaniemellä kohtuullinen, mutta ei yllä kasvukeskusten lukemiin. Oikeanpuoleisessa kartassa on esitetty työllisten määrän muutos Muutos työllisten määrässä oli Rovaniemellä positiivinen. 32

33 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työpaikat Työpaikat työnantajasektore ittain Rovaniemellä Vuosina (tuntemattomat sisältyvät yhteismäärää n) Yksityinen sektori Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yrittäjät Vuonna 2015 työpaikkoja oli yhteensä ; laskua edelliseen vuoteen 194 työpaikkaa. Erityisesti yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen Vuonna 2015 Rovaniemen työpaikoista noin 50 prosenttia oli yksityisellä sektorilla. Kuntatyöpaikkojen osuus oli hieman alle 30 prosenttia. Valtiolla tai valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työskenteli noin 15 prosenttia Rovaniemellä työssäkäyvistä ja yrittäjiä oli noin yhdeksän prosenttia. 33

34 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Työpaikat Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon Suurin osa Rovaniemen työpaikoista on yhteiskunnallisten palvelujen ja yksityisten palvelujen työpaikkoja. Muiden palvelujen työpaikkojen määrä on kasvanut ja jalostuksen työpaikkojen määrä on laskenut eniten. 34

35 3.2 Elinkeinot ja työpaikat 3,1 % 2,1 % 0,2 % 0,2 % 12,4 % 4,9 % 0,5 % 1,0 % 0,5 % 0,2 % 6,3 % 6,1 % 11,2 % 10,6 % 5,5 % 5,4 % 3,6 % 4,1 % 3,8 % 2,6 % 1,9 % 1,1 % 0,9 % 1,1 % 5,6 % 4,8 % 6,7 % 8,2 % 4,9 % 8,5 % 6,8 % 9,1 % 16,4 % 21,8 % 1,9 % 2,4 % 2,8 % 2,7 % 1,7 % 2,2 % Työpaikat Työpaikkojen jakauma koko maassa ja Rovaniemellä vuonna 2015 Koko maa Rovaniemi Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat Rovaniemen merkittävin työllistäjä. Niiden työpaikkojen osuus Rovaniemen työpaikoista on noin viidennes. Eroa koko maan keskimääräiseen tasoon on yli viisi prosenttiyksikköä. Teollisuuden työpaikkojen osuus työpaikoista on Rovaniemellä koko maan tasoa alhaisempi 35

36 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Toimipaikat, henkilöstö ja yrittäjät Toimipaikat 2017 Henkilöstö/toimipaikat 2016 Yrittäjien osuus työllisistä 2016 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,0-60,0 60,1-70,0 70,1-80,0 80,1-176,0 Kartassa on esitetty toimipaikkojen määrä tuhatta asukasta kohti eri kunnissa. Kartassa on esitetty henkilöstömäärä/toimipaikka eri kunnissa. Kartassa on esitetty yrittäjien osuus työllisistä eri kunnissa. 36

37 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Suhdannekehitys Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 8,7% prosenttia vuonna Liikevaihto kasvoi eniten teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Viime vuosista poiketen myös henkilöstömäärä kasvoi selkeästi. (, suhdannepalvelu). Rovaniemen seutukunnan suhdannekehitys 2017: Liikevaihto Henkilöstömäärä Vuosimuutos % Vuosimuutos % A-X Kaikki toimialat 8,7 3,6 C Teollisuus 18,1 4,8 F Rakentaminen 17,0 11,4 G Tukku- ja vähittäiskauppa 2,5 0,1 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 12,9 3,7 37

38 3.2 Elinkeinot ja työpaikat Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan koko maassa 2016 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Rovaniemellä % % % % 75 0 % % % % % % % % % % Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat Työlliset Työttömät vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Eläkeläiset Muut työvoiman ulkopuolella olevat

39 3.3 Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemi Koko maa Vuodesta 2006 vuoteen 2016 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena. Rovaniemen taloudellinen huoltosuhde laski vuonna 2016 koko maan huoltosuhdetta pienemmäksi. Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). 39

40 4. Yhdyskuntarakentaminen 4.1 Vyöhykejako ja rakentaminen 4.2 Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys 4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto 4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne

41 4.1 Vyöhykejako ja rakentaminen Vyöhykejako Yhdyskuntarakenne on jaoteltu eri vyöhykkeisiin, jotka kuvaavat mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja alueella. Vyöhykkeet on karkeasti jaoteltu jalankulkuvyöhykkeisiin, joukkoliikennevyöhykkeisiin sekä autovyöhykkeisiin. Rovaniemellä jalankulkuvyöhyke sijaitsee ydinkeskustassa. Joukkoliikennevyöhyke sijaitsee keskustan ulkopuolisilla alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennemahdollisuudet. Autovyöhyke sijaitsee joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolella, jossa pääasiallisena liikkumismuotona on henkilöauto. 41 Lähde: SYKE/YKR, MML, ESRI Finland, (osittain EMTLA, MMM, MML, VRK)

42 4.2 Joukkoliikenteen reitistö ja asukastiheys Asukastiheys ja joukkoliikenne Joukkoliikenteen järjestäminen kannattaa alueilla, joissa asukastiheys on riittävän suuri. Rovaniemellä joukkoliikenteen palvelutaso on houkutteleva lähinnä keskustan, Korkalovaaran ja Ounasrinteen välisillä reiteillä. Muilla alueilla palvelutaso on tätä heikompi. Lähde: SYKE, YKR, Rovaniemen kaupunki 42

43 4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto Valmistuneet asunnot Rovaniemellä on valmistunut vuosien välillä asuntoja keskimäärin 443 kappaletta eli kuukausittain uusia asuntoja valmistuu keskimäärin noin 37 kappaletta. Näistä kerrostaloasuntoja on ollut vuosittain noin 245 kpl (55,4% kaikista asunnoista), rivitaloasuntoja 41 kpl (9,2%) ja erillispientaloasuntoja 157 kpl (35,5%) Rovaniemellä valmistuneet asunnot vuosina Vuonna 2017 asuinrakennuksia on valmistunut yhteensä 605 kappaletta. Kasvua on erityisesti asuinkerrostaloihin valmistuneissa asunnoissa. Vuonna 2017 valmistui noin 150 kerrostaloasuntoa enemmän kuin vuonna ASUNTOJA Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Lähde: Rovaniemen kaupunki

44 4.3 Toteutunut asunto- ja rakennustuotanto Valmistuneet rakennukset Valmistuneet rakennukset Asuinrakentamisen lisäksi Rovaniemellä on rakennettu paljon esimerkiksi liike- ja vapaa-ajanrakennuksia. Vuodet 2011 ja 2017 ovat olleet vilkkaita rakentamisessa. Viereisessä kuviossa olevat luvut eivät sisällä asuinrakennuksia eikä ns. muita rakennuksia, jotka voivat olla jotain pienempiä rakennelmia tonteilla esim. kota, kuistin laajennus tai varasto Vapaa-ajan asuinrakennukset Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Hoitoalan rakennukset Kokoontumisrakennukset Opetusrakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Palo- ja pelastustoimen rakenn. Maatalousrakennukset 44 Lähde: Rovaniemen kaupunki

45 4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne Tuleva asemakaavoitus Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Vuosittain tavoitteena on jakaa 100 erillispientaloasuntoa, 50 rivitaloasuntoa ja 400 kerrostaloasuntoa. Elinkeinoelämälle varattuna tontteja on tavoitteena jakaa vuosittain 36 teollisuustontin ja viiden liiketontin verran. Elinkeinoelämälle tarkoitettuja tontteja on erityisesti Jääskeläisen alueelle ja eteläkeskuksessa. Matkailuun keskittyvät tontit sijaitsevat Ounasvaaralla ja Napapiirin alueilla. Tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista tonteista löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta Lähde: Rovaniemen kaupunki 45

46 4.4 Tuleva yhdyskuntarakenne Tuleva yleiskaavoitus Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa on yleiskaavoilla on tavoitteena tuottaa vuosittain 10 uutta rakennuspaikkaa. Tarkemmat tiedot löytyvät maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta valtuustokaudelle /Palvelut/Kuntainfo/Strate giat-ja-ohjelmat 46 Lähde: Rovaniemen kaupunki

47 5. Asuminen 5.1 Asuntokunnat 5.2 Asuntojen pinta-alat

48 5.1 Asuntokunnat Asuntokuntien määrä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan Vuosien asuntokuntien määrä on kasvanut noin asuntokunnalla. Vuosittain asuntokuntien määrä on kasvanut keskimäärin noin 340 asuntokunnalla. Vuonna 2016 asuntokuntia oli yhteensä kappaletta. Yhden ja hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2015 yhden ja kahden hengen asuntokuntia oli 77 % kaikista asuntokunnista. Vuonna 1994 vastaava luku oli 61,4 %. 30 % 20 % 10 % 0 % 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä 48

49 5.1 Asuntokunnat Asuntokuntien määrän kehitys talotyypeittäin Asuntokuntien määrän kehitys talotyypeittäin Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Vuosien asuntokuntien määrä on kasvanut erityisesti kerrostaloissa. Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut kyseisellä ajanjaksolla noin asuntokunnalla. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin 4000 asuntokunnalla ja rivitaloissa yli 2200 asuntokunnalla. 49

50 5.1 Asuntokunnat AKSELIN OTSIKKO Asuntojen hallinta Asuntokunnat hallintoperusteen mukaan Suurin osa asuntokunnista asui vuonna 2016 omistusasunnoissa, yhteensä asuntokuntaa (60,5 %). Vuokralla joko yksityisellä vuokranantajalla tai Arava- tai korkotukivuokraasunnoissa asui yhteensä asuntokuntaa, 35,6 % kaikista asuntokunnista. Vuosien välillä Arava ja korkotukivuokra-asuntojen määrä asuntokunnista on vähentynyt. Vuonna 2009 osuuden oli 15,7 % kaikista asuntokunnista ja 2016 vastaava osuus oli 10,5%. Vastaavasti muiden (vapaarahoituksen) vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on lisääntynyt noin kappaleella Muu tai tuntematon hallintaperuste Asumisoikeusasunnot Muu vuokra-asunto Arava tai korkotukivuokra-asunto Kaikki omistusasunnot

51 5.2 Asuntojen pinta-ala Asuntojen pinta-alan muutos Asuntojen pinta-alan muutos ja ennuste ,600 80,000 Asuntojen pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut vuosien välissä melkein 10 neliöllä Vuonna 2016 asuntopinta-ala oli 39,7 m² ja asuntokuntaa kohden 78,6 m². Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pintaala on Rovaniemellä arviolta noin 80 m² ja henkilöä kohden 44,8 m², mikäli menneiden vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään ,700 44, Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² 51

52 Liitteet

53 Rovaniemen suuralueet ja aluelautakunta-alueet Suuraluejako Aluelautakuntajako Tarkemmat kartat osoitteessa: 53 Lähde: Rovaniemen kaupunki

54 Väestö suuralueilla Väestö suuralueilla Rovaniemen keskus Muutos-% , , , , , , , , ,9 Sodankyläntien suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,9 Ounasjoen suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,0 Alakemijoen suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,9 54

55 Väestö suuralueilla Ranuantien suuralue Muutos-% , , , , , , , , ,8 Yläkemijoen suuralue* Muutos-% , , , , , , , , ,7 *Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi** Muutos-% , , , , , , , , ,6 ** Sisältää myös tuntemattomat 55

56 Väestö aluelautakunta-alueilla Sodankyläntien suunta Alakemijoki Niesi Hirvas Tiainen Rautiosaari Ylinampa Pisa Alanampa Muurola Perunkajärvi Leive Misi Petäjäinen Vikajärvi Jaatila Vika Yhteensä Olkkajärvi Yhteensä Ranuantien suunta Kivitaipale Yläounasjoki Välijoki Lohiniva Narkaus Porokari Siika-Kämä Jääskö Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen Yhteensä Meltaus Marrasjärvi Yläkemijoki Patokoski Pajulampi Yhteensä Pirttikoski Autti Alaounasjoki Juotasniemi Marraskoski Pekkala Tapionkylä Vanttauskoski Sinettä Vanttausjärvi Mäntyjärvi Viirinkylä Sonka Tennilä Lehtojärvi Yhteensä Yhteensä Aluelautakuntakylien väestö yhteensä ja osuus koko Rovaniemen väestöstä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % 7 352, 11,9 % 7 254, 11,7 % ,5 % 56

57 Rovaniemen tilastoalueet Tilastoaluejako, koko Rovaniemi Tilastoaluejako, keskusta-alueet Lähde: Rovaniemen kaupunki Tarkemmat kartat osoitteessa: 57

58 Väestö tilastoalueilla Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue *Pohjoiskeskuksen siirto keskustatoimintojen tilastoalueesta saarenkylän tilastoalueeseen huomioitu tilastoissa. Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue

59 Väestö tilastoalueilla Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue *Pohjoiskeskuksen siirto keskustatoimintojen tilastoalueesta saarenkylän tilastoalueeseen huomioitu tilastoissa. Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue

60 Väestö tilastoalueilla Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue

61 Väestö tilastoalueilla Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue Tuntematon

62 Rovaniemen pienalueet Pienaluejako, koko Rovaniemi Pienaluejako, keskusta-alueet Tarkemmat kartat osoitteessa: Lähde: Rovaniemen kaupunki 62