Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Transkriptio

1 2012 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

2 ROVANIEMI TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIOESITTELY: kaupunginhallitus KÄSITTELY: kaupunginhallitus kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto Kannen kuvat: Uutela Petri Pée Annett Torvinen Aarno

3 S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ YHDYSKUNTARAKENTAMINEN YMPÄRISTÖTEKIJÄT JULKINEN TALOUS KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO- JA VIRANOMAISTOIMINNOT ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI HALLINTO- JA VIRANOMAISPALVELUT ELINKEINO- JA ALUEKEHITTÄMISPALVELUT LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS ALUEELLISET PALVELUT LAPSIPERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITOPALVELUT SOSIAALIPALVELUT PERUSOPETUSPALVELUT LUKIOKOULUTUSPALVELUT MUUT KOULUTUSPALVELUT LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUT KULTTUURIPALVELUT LIIKUNTAPALVELUT NUORISOPALVELUT TEKNISET PALVELUT YMPÄRISTÖVALVONTA- JA PELASTUSPALVELUT TUOTANT0-OSASTOJEN TOIMINTA JA TALOUS SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TEKNISEN JOHTOKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAN SELOSTUS ROVANIEMEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA TULOSLASKELMA PERUSKUNTA INVESTOINTIOSA KAUPUNGINHALLITUS LIIKUNTALAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA PERUSKUNTA LIIKELAITOSTEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN VESI TULOSLASKELMA NAPAPIIRIN VESI RAHOITUS NAPAPIIRIN VESI TYÖTERVEYSPALVELUT TULOSLASKELMA TYÖTERVEYSLIIKELAITOS TILALIIKELAITOS TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS RAHOITUS TILALIIKELAITOS

4 6 KOKO KAUPUNGIN TALOUS KOKO KAUPUNGIN TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS NAPAPIIRIN RESIDUUM OY ROVANIEMEN ENERGIA OY ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY ROVANIEMEN KEHITYS OY MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUSSÄÄTIÖ MUUT

5 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Uusi Rovaniemi on kasvanut Suomen viidenneksitoista suurimmaksi kaupungiksi. Väestömäärä oli elokuun lopussa yli asukasta. Syntyvyys on edelleen ilahduttavan korkealla tasolla. Maahan muutto on positiivista. Kuntien välinen nettomuutto on negatiivinen johtuen valmistuvien opiskelijoiden muutosta paikkakunnalta. Ensimmäiset viisi vuotta ovat olleet kasvun aikaa mm. väestön, työpaikkojen, yritysten ja asuntokannan määrät ovat kasvaneet vuosittain. Myös valtiontalous on tukenut kasvua ja kaupungin talouden tasapainoa. Nyt olemme uuden tilanteen edessä. Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet ja epävarmuus on heijastunut reaalitalouteen. Mm. Suomen Pankki on muuttanut kuluvan ja seuraavan vuoden maailmantalouden kasvuennustetta heikommaksi. Euroalueen valtioiden velkakriisin jatkuminen on alkanut heikentää rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Edellisen vuoden 2008 taantumaa elvytti mm. Rovaniemellä merkittävät julkiset investoinnit ja valtion tukitoimenpiteet kunnille. Nyt tilanne on toinen. Rovaniemen kaupungin talousarvio vuodelle 2012 ja taloussuunnitelma vuosille on rakennettu nykyisen palvelurakenteen ja nykyisen verotason mukaiseksi. Tämä merkitsee veroilla rahoitettavien nettomenojen kasvua yli neljällä prosenttiyksiköllä ja lähes 12 miljoonalla eurolla. Menojen kasvun kattamiseen tarvitaan verotulojen kasvun lisäksi myös valtionosuuksien kasvua, mikä lähivuosina on todennäköisesti olematonta. Niinpä hyvinvointimenojen kasvun rahoitus on entistä enemmän alueellisen taloudellisen kasvun varassa. On pysyttävä erityisen tarkasti hyväksytyssä budjetissa kaikissa toiminnoissa ja toimielimissä. Uusia menonlisäyksiä kaupungin talouden tasapaino ei kestä, pikemminkin päätöksiä kiinteiden kustannusrakenteiden purkamisesta. Kaupungin hyvinvoinnin takuu on alueen taloudellisen kasvun varassa. Rovaniemi on vahva pohjoisen Euroopan keskus ja voi pärjätä omillaan. Yritystoiminnan mahdollisuudet on turvattava ja käytettävä hyödyksi pohjoisen alueen ja Rovaniemen vahvuudet. Uuden Rovaniemen tavoite oli lisätä työpaikkojen määrä tuhannella vuoteen 2010 mennessä ja tavoite toteutui ja vahvisti kaupungin veropohjan kasvua. Vaikka Rovaniemen yrityskanta on kasvanut yli 3100 yrityksen muutaman vuoden takaisesta alle 3000 yrityksen tasosta, ei työpaikkojen määrä ole enää viimeisen tilaston mukaan kasvanut. Työpaikkojen määrä oli vuonna 2009 vajaa ja työllisyysaste vajaa 60 %. Rovaniemen tavoitteena tulee olla työpaikkojen määrän nostaminen työpaikkaan jo vuoteen 2015 mennessä ja työllisyysaste 62 %:iin vuoteen 2013 mennessä. Tällä kehityksellä voimme parantaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta ja kaupungin kehitystä. Tuhannen työpaikan lisäyksen voidaan arvioida tuovan yhden veroprosentin verran verotuloja hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen. Lisäksi kasvun tuomat muut verotulot, kuten kiinteistöverotulot ja yhteisöverotulot lisäävät kunnallisen itsehallinnon rahoituspohjaa merkittävästi. Rovaniemen vahvuus on sen sijainti. Jo lähitulevaisuudessa Lappi ja Pohjoinen Suomi tullevat olemaan Suomen elinkeinoelämän kehityksen kärjessä. Rovaniemellä ja sen elinkeinoelämällä on erinomainen mahdollisuus vahvistaa asemaansa Lapin pääkaupunkina tulevassa kehityksessä. Kaupungin on rohkeasti ennakoitava tuleva kehitys mm. kaavoitusratkaisuissa. Rovaniemelle halutaan jo nyt sijoittaa yksityisiä pääomia mm. matkailuelinkeinoihin. Kaupungin ei tule omilla toimenpiteillä asettaa esteitä tälle työpaikkoja lisäävälle kehitykselle. Kemi- ja Ounasjoki rantoineen, lukuisat elävät kylät, laajat erämaiset alueet, Ounasvaara, Napapiiri sekä kaupungin keskusta, ovat Rovaniemen vahvuuksia joihin halutaan sijoittaa ja sille tulee antaa mahdollisuus. Näin turvaamme kaupungin asukkaiden hyvinvointipalvelut ja viihtyvyyden. Rovaniemellä on pitkällä tähtäimellä mahdollisuus kasvaa yli työpaikan hyvinvointikeskukseksi ja se merkitsisi, että työllisyysaste nousisi yli kansallisesti tavoitellun 70 %:n ja voisimme näin hoitaa tulorahoituksella laadukkaasti ikärakenteen muutoksesta johtuvat kaupunkilaisten välttämättä tarvitsemat palvelutarvelisäykset. Kaupunginjohtaja Mauri Gardin 1

6 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Alalukuihin 2.1, 2.2 ja 2.3 on koottu keskeisimmät väestönmuutos- ja työllisyysindikaattorit sekä yhdyskuntarakentamisen tilastot. Toimintaympäristön kuvauksen laajempi tilasto-osio on oma kirjansa. 2.1 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestömäärä ylitti asukkaan rajan vuoden 2010 viimeisten kuukausien aikana. Positiivinen väestönkehitys on jatkunut vuodesta 2003 lähtien, jolloin Rovaniemien yhteenlaskettu väestömäärä alkoi kasvaa vuosituhannen vaihteen muuttotappiovuosien jälkeen. 2

7 Kuvio 2. Väestönkehitys. Lähde: Tilastokeskus Väestönlisäystä selittää: luonnollinen väestölisäys (elävänä syntyneet ja kuolleet), nettosiirtolaisuus (ulkomaille muutto ja ulkomailta muutto kuntaan) ja kuntien välinen nettomuutto (kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto) Luonnollinen väestönlisäys laski vuonna 2010 hieman edellisten vuosien lukemista, mutta pysyi edelleen hyvänä. Positiivisen syntyvyyden lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Vuonna 2007 väestölisäyksen merkittävin osatekijä oli kotimainen muuttovoitto. Vuosina 2008 ja 2009 yhdistyneen Rovaniemen vetovoima on riittänyt pitämään kotimaisen muuttotaseen tasapainotilassa, mutta vuonna 2010 kuntien välinen muuttotappio oli jo 216 henkilöä. Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuo erityisesti alle 20-vuotiaiden ikäryhmä, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti vuotiaiden ryhmästä. Kyseistä muuttoliikehdintää selittää todennäköisesti se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. 3

8 Kuvio 3. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja Rovaniemen kaupunki Toimintaympäristökatsauksessa esitettävissä väestöennusteissa on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2009 laatimaa arviota tulevista väestönmuutoksista. Ennusteet pohjautuvat aina laatimishetkellä meneillään olevaan väestökehitykseen ja niiden luotettavuus heikkenee selvästi tarkasteltaessa kaukana tulevaisuudessa olevia ajankohtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä. Ennuste on vuodelta 2009, ja siinä on vuoden 2010 lähtötaso 237 henkilöä toteutunutta suurempi. Yllä olevaan kuvioon on laskettu myös väestökehitykseen perustuva trendi, joka pohjautuu viiden edellisen vuoden väestökehitykseen Rovaniemellä. Kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa sovelletaan Tilastokeskuksen ennustetta. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Kasvulla on vaikutuksia niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Tavoitteena on, että Rovaniemen kaupunki on asukkaan kaupunki vuoden 2015 loppuun mennessä. 4

9 Kuvio 4 ja taulukko 1. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Muutos Yllä olevassa kuvioissa on esitetty Rovaniemen väestönmuutosennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2040 saakka. Päivähoitoikäisten lasten määrä on ennusteen mukaan kasvussa Rovaniemellä. Ala-asteikäisten lasten määrä kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2025 saakka. Yläasteikäisten ja perusasteelta valmistuneiden ikäluokkien koko pienenee lähitulevaisuudessa. Mutta kasvaa taas myöhemmin uusien ikäluokkien myötä. Työikäisten ikäryhmässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Työikäisten määrä on kuitenkin laskusuunnassa. Vuonna 2020 ikäryhmä on pudonnut alle asukkaan, mutta ylittää kyseisen rajan jälleen vuonna Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Rovaniemen väestöennusteen tarkasteluvälillä Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Kehitys tapahtuu ennusteiden mukaan valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että taloudellinen huoltosuhde on alle 1,4:n vuonna (*Vuoden 2010 tieto on toteuma.) 5

10 Kuvio 5. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2005 vuoteen 2010 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Väestö lisääntyi myös joillakin maaseutumaisilla alueilla. Vanhan kaupungin alueella sijaitsevat Karinrakan, Pöykkölän ja Lapinrinteen tilastoalueet menettivät väestöä. Rovaniemen 1. kaupunginosa muuttui tilastojaossa keskustatoimintojen alueeksi vuonna 2009 ja siihen liitettiin alueita Rantaviirin ja Saarenkylän tilastoalueilta. Ratantaus puolestaan laajeni entisen 1. kaupunginosan alueelle Lainaanrannassa. Tilastoalueiden muutoksilla on vaikutusta kuviossa esitettyyn väestönkehitykseen. 6

11 Alla olevan taulukon jako perustuu tilastokeskuksen pienaluejakoon. Mukaan on otettu keskustan ulkopuoliset alueet. Näiden kylien asukasmäärä on kokonaisuudessaan hieman noussut yhdistyneen Rovaniemen aikana; väestömäärän kasvu oli vuosien 2006 ja 2010 välillä 634 henkilöä. Huomattavaa kuitenkin on, että väestön määrä on kasvanut lähempänä kaupungin keskustaa olevilla alueilla ja vähentynyt etenkin pienimmissä ja etäämpänä kaupunkikeskustasta olevissa kylissä. Väestökehitys keskustan ulkopuolisilla pienalueilla vuosina Kylä Muutos Vennivaara Napapiiri Ylikylä Saarenkylä Ylipää Koulurinne Norvajärvi Kauko Hirvas Alakorkalo Saarenkolmio Leipee Sinettä Häkinvaara Alanampa Sonka Muurola Vaarala Vanttauskoski Rautiosaari Olkkajärvi Perunkajärvi Pisa Porokari Niesi Vika Perttaus Siikakämä Mäntyjärvi Vitikanpää Jääskö Jaatila Pajulampi Ylinampa Narkaus Kylväjäntie Tolonen Meltaus Juotasniemi Marrasjärvi Misi Tiainen Välijoki Autti Vikajärvi Marraskoski Lohiniva Tennilä Vanttausjärvi Oikarainen Pekkala Pirttikoski Lehtojärvi Taipale Patokoski Petäjäskoski Someroharju Tapionkylä Nivankylä Viirinkylä Nivavaara Tikanperä Syväsenvaara Yhteensä Taulukko 2. Väestönkehitys pienalueittain. Lähde: Tilastokeskus 7

12 Väestönkehitys Rovaniemen suuralueilla vuosina Rovaniemen keskus Muutos Yhteensä Sodankyläntien suuralue Muutos Yhteensä Ounasjoen suuralue Muutos Yhteensä Alakemijoen suuralue Muutos Yhteensä

13 Ranuantien suuralue Muutos Yhteensä Yläkemijoen suuralue Muutos Yhteensä Taulukko 3. Väestönkehitys ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Väestö on lisääntynyt Rovaniemen keskuksen ja Alakemijoen suuralueilla. Seuraavalla sivulla on esitetty kartta suuraluejaosta. 9

14 Kartta 1. Rovaniemen suuralueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 10

15 2.2 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 6. Työttömät ja työttömyysaste. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski vuoden 2010 aikana. Myönteinen kehitys on jatkunut myös vuoden 2011 puolella. Yllä olevasta kuviosta selviää työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys vuosina Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. 11

16 Kuvio 7. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) on yhä korkea, vaikka onkin kääntynyt lievään laskuun vuoden 2010 aikana. Oma vaikutuksensa vähenemiseen on varmasti ollut nuorisotyöttömyyteen kohdennetuilla erityistoimenpiteillä, kuten Sanssi korttilla sekä nuorten harjoittelu- ja palkkatukitoimenpiteillä (Lähde: Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ). Pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu on huolestuttavaa. 12

17 Kuvio 8. Työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset, kuten bruttokansantuotteen pieneneminen. Valtioneuvosto linjasi hallitusohjelmassa tavoitteeksi valtakunnallisen työllisyysasteen noston 72 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä (Lähde: Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma , Valtioneuvosto). Rovaniemen tavoite on, että työllisyysaste on vähintään 63 % vuoden 2015 loppuun mennessä. (Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön vastaavista lukuarvoista. *Vuoden 2009 tieto on ennakkotieto. Työllisyysaste on laskettu vuotiaiden ikäluokasta.) 13

18 Kuvio 9. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus Yritystoiminta alkoi elpyä koko Lapin alueella osittain jo vuoden 2009 aikana ja erityisesti keväällä On kuitenkin olemassa yhä epävarmuutta siitä, mihin suuntaan taloustilanne ja markkinat aidosti kehittyvät. Toipuminen on lisäksi ollut toimialakohtaista, eikä kaikilla toimialoilla ole vielä näkyvissä oleellista kasvua. (Lähde: Lapin liitto, Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja Lapin suhdanteet vuosi 2010) Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3000 yrityksen rajan vuonna 2008 ja kasvoi taantumasta huolimatta vuonna 2009 jo 3101:een. Uusia yrityksiä Rovaniemellä vuonna 2008 aloitti yhteensä 361. Vuonna 2009 määrä putosi 287:ään. Vuonna 2010 uusien yritysten määrä lähti taas nousuun, kun yrityksiä aloitti 336. (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen seutukunnan (Rovaniemi ja Ranua) kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto supistui vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä noin 1,5 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä liikevaihto kääntyi noin seitsemän prosentin kasvuun, ja kiihtyi loka-joulukuussa jo 15,3 prosenttiin verrattuna vuodentakaiseen. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä laski vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kasvoi vuoden viimeisen neljänneksen aikana 2,4 prosenttia edellisestä vuodesta. (Lähde: Lapin liitto, Lapin suhdanteet vuosi 2010) Vuoden 2008 lopussa Rovaniemellä oli työpaikkaa, mutta vuonna 2009 määrä putosi työpaikkaan. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa Rovaniemellä on työpaikkaa. 14

19 2.3 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Kuvio 10. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Valmistuneiden asuntojen määrä kääntyi jälleen vuonna 2010 nousuun vuoden 2009 taloudellisen taantuman jälkeen. Erityisesti kasvoi uusien kerrostaloasuntojen määrä. Niitä valmistui kuitenkin lähes sata vähemmän kuin vielä vuonna Maapolitiikan tavoitteena on, että kaupungin tonttitarjonta vastaa asunto-, liike- ja teollisuusrakentamisen kysyntään. Noudatettavalla maapolitiikalla on merkittävä vaikutus väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttamisessa. Kaavoituspolitiikan osalta kaupungin tavoite on, että asemakaavoilla varmistetaan kahden vuoden pientalotonttivaranto ja kerrostaloasuntovaranto vuosittain (220 asunnon tonttivaranto ja n. 690 kerrostaloasunnon kapasiteetti). Teollisuustonttien osalta tulee kaavoituksen osalta varautua n. 38 tonttiin vuodessa ja liiketonttien osalta n. 10 tonttiin. 15

20 Merkittävien kaavojen tunnuslukuja AO,AP AR AK LIIKE, K, KM TEOLLISUUS, T YLEISET, Y RM, RL EN, ET 1. KAUPUNGINOSA Keskusta tontit/ kpl tontit/ kpl as./kpl k-m2 tontit/ kpl k-m2 10-kortteli/tontit 5,6, kortteli/tontit 3,8, , Koskenranta AK/AP , Vesalankulma KAUPUNGINOSA Radantausta Siljotie , Rajavartioston alue , Evakkotie KAUPUNGINOSA Pullinpuoli tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl k-m , Ounasvaarantie , Poropolku , 480, Pullinranta KAUPUNGINOSA Viirinkangas 5-595, Eteläranta KAUPUNGINOSA Karinrakka Jääskeläinen KAUPUNGINOSA Teollisuuskylä tontit/ kpl k-m2 tontit/ kpl Isoaapa-Jääskeläinen Voimalaitos osa-alue Alakorkalo, osa-alue , Prisman alue ,5, Viitakiinetistöt , Kulttuuri- ja hallintokeskus Lampelankatu-Hallitie- Teollisuustie alue 9022, 9025, , 9042, 9043, 9051 ja k-m2 16

21 10. JA 13. KAUPUNGINOSA Vennivaara ja Ylikylä Ylikylä-Vennivaara KAUPUNGINOSA Napapiiri Napapiiri VAARALA Vaarala (uudet ja vanhat yhteensä) YHTEENSÄ Rovaniemen kaupungissa oli vireillä 77 kaavaa. Kaavojen tavoitteet ja kaavoitettavan alueen laajuus vaihtelevat merkittävästi. Edellä esitettyyn taulukkoon on koottu merkittävien kaavojen tunnuslukuja. Tunnusluvut kuvaavat ainoastaan kaavan prosessin aikaisia tunnuslukuja ja lopulliset tunnusluvut vahvistuvat vasta hyväksytyssä ja lainvoiman saaneessa kaavassa. Taulukkoon on otettu mukaan myös sellaisia kaavoja, joilla ei muodostu ainoastaan uusia tontteja vaan tunnusluku voi sisältää kaava-alueella olemassa olevat ja uudet tontit tai pelkästään olemassa olevat tontit, joiden käyttötarkoitus muutetaan asemakaavalla toiseksi. Seuraavan sivun kartassa on esitetty kaupunginosajako. LAINVOIMAN SAANEET KAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI 3. KAUPUNGINOSA kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 Radantausta Lapinaukea MUUT KAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI 3. KAUPUNGINOSA kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 Radantausta 1-33,34, Kiela YLEISKAAVAT AO,AP AR AK LIIKE, K TEOLLISUUS, T YLEISET, Y HOTELLI HIRVAS kpl kpl as. kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 kpl k-m2 307 Taulukot 4 ja 5. Kaavoitus. Lähde: Rovaniemen kaupunki 17

22 Kartta 2. Kaupunginosat. Lähde: Rovaniemen kaupunki 18

23 Kuvio 11. Uudet rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki Yleiskaavojen mitoitus Rovaniemellä vuosina KAAVA-ALUE/ VUOSI RAKENNUSPAIKAT YHTEENSÄ RAKENNETUT UUDET UUDET/YHTEENSÄ (%) Koskenkylä/ % Lehtojärvi/ % Oikarainen,Jyrhämäjärvi/ % Narkaus/ % Sonka/ % Norvajärvi/ % Vikajärvi % Tapionkylä % Hirvas ehdotus % Keskiarvo % Taulukko 6. Yleiskaavojen mitoitus. Lähde: Rovaniemen kaupunki Edellä esitetyssä taulukossa on kuvattu voimassa olevien yleiskaavojen kaavan mukaiset rakennuspaikat. Yleiskaavojen oikeusvaikutukset vaihtelevat kaava-alueen sisällä, joten rakennuspaikan rakentaminen voi edellyttää yleiskaavan lisäksi jonkin seuraavista päätöksistä: 1) Rantarakentamista ei ole ratkaistu MRL 72 :n mukaisesti: poikkeaminen rantasuunnittelun tarpeesta; toimivalta ELY-keskuksella 2) Ranta-alueen/-vyöhykkeen ulkopuolella rakentaminen pääsääntöisesti vaatii MRL 16 :n ja 136 :n mukaisesti suunnittelutarveratkaisun; toimivalta kaupungilla. 3) Asemakaavoitettavilla alueilla/ suunnittelutarvealueilla tarvitaan ranta-alueella/ - vyöhykkeellä MRL 72 :n mukainen poikkeamispäätös ja muulla alueella MRL 16 :n ja 136 :n mukainen suunnittelutarveratkaisu. Seuraavan sivun kartassa on esitetty Rovaniemen kaavoitustilanne

24 Kartta 3. Kaavoitustilanne. Lähde: Rovaniemen kaupunki 20

25 2.4 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Rovaniemen kaupunki arvioi mm. suurten investointi- ja kaavoitushankkeiden yhteydessä ympäristövaikutuksia ja mahdollisia ympäristöriskejä. Näin on tehty mm. keskustan osayleiskaavatyön ja muidenkin sosiaalisilta, ekologisilta ja taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävien kaavatöiden osalta. Samoin merkittäviin investointien valmisteluprosessiin kuuluu ympäristövaikutusten arviointi. Merkittävin ympäristöön vaikuttava tekijä on ilmastonmuutos. Lämpötilan nousulla tulee olemaan monia vaikutuksia. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia myös ihmisen terveyteen, sosiaalisiin olosuhteisiin ja talouteen. Pohjois-Suomen luonto ja sen asukkaat ovat nykytiedon mukaan erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Rovaniemen kaupunkiin valmistellaan ilmasto-ohjelmaa. Ohjelman on tarkoitus valmistua syksyn 2011 aikana. Ohjelmassa esitetään ne konkreettiset toimenpiteen, joiden avulla Rovaniemi osaltaan pyrkii vaikuttamaan ilmastonmuutokseen ja sen haitallisiin vaikutuksiin. Ilmasto-ohjelman tavoitteena on 1. koostaa yksiin kansiin eri hallinnonaloilla jo tehtävät ilmastonmuutosta hillitsevät toimet 2. sisältää konkreettisia esityksiä tavoitteista ja toimenpiteistä hillinnän ja sopeutumisen suhteen jatkossa 3. tuoda kansallisen ja maakunnallisen tason ilmastotavoitteet konkreettisesti Rovaniemen kaupungin arkeen 4. toimia ohjeistuksena käytännön ilmastotyölle Rovaniemellä. Ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan sekä kysymyksiin, joihin voidaan kunnallisesti vaikuttaa. Kohderyhmänä on ensivaiheessa pääasiallisesti kaupunkikonserni. Kirjanpitolain mukaan kunnan on esitettävä tunnusluvut ja muut tiedot ympäristöstä. Suosituksen mukaan tämä tavoite toteutuu esim. laatimalla osana tilinpäätöstä erillinen ympäristöraportti. Ilmasto-ohjelma tulee sisältämään useita ympäristön tilasta kertovia tunnuslukuja. Näitä tullaan käyttämään mm. kirjanpitolain mukaiseen velvoitteeseen vastaamisessa. 21

26 2.5 JULKINEN TALOUS KANSANTALOUS Suomen kansantalous oli viiden prosentin kasvussa alkuvuonna Loppuvuodesta kasvu hiljeni kolmen prosentin tasolle. Heikot maailmantalouden näkymät ovat muuttaneet kasvuarvioita edelleen huonompaan suuntaan. Ilmassa ovat taantuman merkit ja tilannetta verrataan syksyyn Kuluttajahintaindeksin arvioidaan vuonna 2011 kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 prosenttia. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan tänä vuonna samaan kuin vuonna 2010 eli 2,5 prosenttiin. Vuoden 2012 lopulliset sopimukset ovat vielä tätä kirjoitettaessa avoinna. Valtionvarainministeriön laskelmissa ansiotasoindeksin muutokseksi arvioidaan 3,2 prosenttia. Vuoden 2008 jälkeen on työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi. Työttömyysaste oli vuoden 2009 lopussa 8,2 %. Vuonna 2010 se heikkeni edelleen, mutta kääntyi parempaan suuntaan vuonna Vuodelle 2012 Kuntaliitossa ennustetaan keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,5 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. KUNTATALOUS Vuonna 2010 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu hidastui neljään prosenttiin. Henkilöstömenot kasvoivat 2,8 prosenttia, mutta tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät jopa seitsemän prosenttia. Vuonna 2011 toimintamenojen kasvun arvioidaan kasvavan 4,1 prosenttia ja kasvun olevan samaa tasoa myös vuonna Kunta-alan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksi perusteella voitaisiin päätellä. Syynä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä eräät muut palkkasummaan vaikuttavat tekijät. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuEL-palkkasumma on lisääntynyt tammi-elokuussa 4,3 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2012 kunta-alan palkkasumman arvioidaan nousevan kutakuinkin ansiotasoindeksin verran eli noin kolme prosenttia. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet pysyvät lähes samalla tasolla kuin tänä vuonna. sairausvakuutusmaksu on tänä vuonna 2,12 prosenttia ja säilynee samansuuruisena myös vuonna Työttömyysvakuutusmaksu on tänä vuonna ollut keskimäärin 3,05 % ja ensi vuonna sen arvioidaan olevan 3,25 prosenttia. Kuntatyönantajan KuEL-maksu on ollut vuosina samansuuruinen eli noin 23,6 prosenttia palkkasummasta. Tämän hetken tiedon mukaan maksu säilyy samansuuruisena vuosina Opettajien keskimääräinen VaEL-maksu alenee tämän vuoden 20,65 prosentista ensi vuonna 0,79 prosenttiyksikköä ja on siis 19,86 prosenttia vuonna Verotulojen kehitys Verotulojen tilitykset kasvoivat vuonna 2010 yllättävä hyvin siihen nähden kuin oli varauduttu. Nopea palautuminen taantumasta nosti erityisesti yhteisöveron kovaan kasvuun. Kunnallisveron tilityksiä paransivat paitsi ansiotulojen lisäys myös kuntien jako-osuuden kohoaminen. Kuntaliiton julkaisemassa veroennustekehikossa on arvioitu kunnallisveropohjan kasvavan 4,6 prosenttia vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan hieman tätä enemmän. Kasvua on myös eläketuloissa ja muissa ansiotuloissa. Kunnallisveron tilitysten kasvu on vuoden 2011 tammi-syyskuussa ollut noin seitsemän prosenttia. Lopullinen kasvuprosentti jäänee kuitenkin reiluun neljään prosenttiin johtuen hidastuneesta talouskasvusta ja viime vuoden loppukuukausien suurista tilityseristä. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia. Kasvua vähentävät maltillinen ansiotasokehitys sekä veroperustemuutokset, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa arviolta 236 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksissa. Tilityksiin voivat vaikuttaa lisäksi muutokset kunnan ja valtion välisessä jako-osuudessa sekä tilitysten aikataulutus. 22

27 Yhteisöverojen tilitykset ovat olleet mukavassa kasvussa vuonna Kuntaliiton tilitysarvio on15 prosenttia viime vuotta suurempi. Vuonna 2012 jako-osuutta supistetaan viidellä prosentilla tämän vuoden tasoon nähden. Lisäksi yhteisöverokantaa alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Kokonaisuutena yhteisöverojen tilitysten arvioidaan laskevan kahdeksan prosenttia. Kiinteistöverojen kasvuksi tänä vuonna arvioidaan saatavan kolme prosenttia ja ensi vuonna kasvun arvioidaan jäävän 1,7 prosenttiin. Useat kunnat kuitenkin suunnittelevat korottavansa kiinteistöveroprosenttejaan. Kokonaisuutena verotulojen tilitysten kasvun arvioidaan vuonna 2012 jäävän 0,6 prosenttiin. Valtionosuudet ovat viime vuosian kasvaneet lähinnä niihin sisällytettyjen erilaisten kompensaatioerien avulla. Kokonaisuutena valtion osallistuminen kuntien palvelujen rahoittamiseen ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin kuntien velvollisuudet ja niistä aiheutuneet kustannukset ovat kasvaneet. Vuonna 2012 valtionosuudet sisältävät kustannusten jälkeen jääneisyyden korjaamista, mutta myös mittavan 631 miljoonan euron leikkauksen. Valtionosuuksiin lisätään myös uusien veroperustemuutosten aiheuttamat menetykset kunnille. Kokonaisuutena valtionosuudet kasvavat jonkin verran. Pääosin kasvu on peräisin indeksikorotuksista ja verotulokompensaatiosta. Yleinen taloudellinen tilanne (Lähde: Kuntaliitto ) Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) -8,2 3,6 3,5 1,8 Palkkasumma -1,1 2,2 5,0 3,8 Ansiotaso 4,0 2,6 2,6 3,2 Työllisyys (määrä) -2,9-0,4 1,1 0,5 Inflaatio 0,0 1,2 3,5 3,3 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,2 8,4 7,9 7,6 Verot/ BKT 42,5 42,1 42,8 42,9 Julkiset menot/bkt 55,9 55,3 54,2 54,1 Rahoitusjäämä/BKT -2,7-2,8-1,1-0,8 Julkinen velka/bkt 43,3 48,3 48,7 50,3 Vaihtotase/BKT 2,1 1,9 0,7 1,2 Euribor 3 kk, % 1,2 0,8 1,4 1,9 10 vuoden korko, % 3,7 3 3,1 3,4 23

28 3 KAUPUNKISTRATEGIA VISIO LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ROVANIEMI ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS ARVOT Rovaniemen kaupungin arvot ovat yhteisöllisyys, luovuus, ympäristötietoisuus ja vastuullisuus. Kaupungin toiminnassa arvot tarkoittavat seuraavaa: LUOVUUS: VASTUULLISUUS: Arvostamme jatkuvaa kehittämistä. Etsimme uusia tapoja toimia tavoitteena tasapainoinen ja kestävä muutos. Toimimme tavalla, joka uudistaa ja voimistaa kuntaamme. Hyödynnämme rohkeasti toimintaympäristön muutosten kehitysvoiman. Asetamme asukkaiden hyvinvoinnin, alueen elinkeinoelämän menestymisen ja kestävän kehityksen edistämisen kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Toimimme pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Kannamme yhteisvastuuta, mutta kannustamme myös omavastuisuuteen. YHTEISÖLLISYYS: Edistämme yhtäläisiä hyvän elämän mahdollisuuksia. Toimimme luottamusta, turvallisuutta ja tasa-arvoisuutta edistäen. Arvostamme avoimuutta, yhdessä tekemistä ja kansalaiskeskustelua. Rakennamme kumppanuutta ja verkostoidumme. Hyväksymme erilaisuuden. YMPÄRISTÖTIETOISUUS: Toimimme ympäristötietoisesti. Turvaamme myös tulevien sukupolvien mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvään elämään tasapainoisella ja kestävällä muutoksella. Arvostamme historiaamme, kulttuuriamme ja ympäristöämme. 24

29 PÄÄMÄÄRÄT Vision toteutumista edistävät päämäärät ovat ASUKKAIDEN ROVANIEMI Rovaniemi järjestää asukkaille riittävät ja laadukkaat peruspalvelut ja luo edellytykset muille hyvinvointipalveluille. Asukkaille tarjotaan viihtyisä elinympäristö ja hyvät kuulluksi tulemisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. YRITYSTEN ROVANIEMI Rovaniemi tarjoaa elinkeinotoiminnalle monimuotoisen ja monialaisen kehitysympäristön sekä hyvät menestymisen ja työllistämisen edellytykset. KYLIEN ROVANIEMI Rovaniemen keskustaa lähiöineen ja maaseutua kylineen kehitetään luonnonläheisenä, elinvoimaisena ja vireänä kokonaisuutena. MAAKUNNAN ROVANIEMI Rovaniemi on kehittyvä, yhteistyö- ja muutoskykyinen, kansainvälinen ja omaleimainen maakunta- ja palvelukeskus. MENESTYSTEKIJÄT Menestystekijät ovat niitä asioita tai tavoitteita, joissa kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta kaupunki kehittyy vision ja strategisten päämäärien suuntaan. Menestystekijät on jaoteltu neljään eri näkökulmaan. I II III IV ASUKKAIDEN JA YRITYSTEN NÄKÖKULMA 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus 4. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus 5. Palvelujärjestelmän tuloksellisuus RAKENTEIDEN JA -PROSESSIEN NÄKÖKULMA 6. Asiakas- ja palveluprosessien sujuvuus ja laatu 7. Ohjausjärjestelmän toimivuus HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Johtamisen, henkilöstöpolitiikan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen 25

30 I A S U K K A I D E N JA Y R I T Y S T E N N Ä K Ö K U L M A Rovaniemen kaupungin toiminta ja palvelut perustuvat kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen palvelutarpeisiin. Palvelutoimintaa ja kaikkia asiakasryhmiä koskevia poikkileikkaavia tavoitteita ovat - kulttuurisen identiteetin ja kulttuurisesti moniarvoisen ilmapiirin vahvistaminen - kuulluksi tulemisen ja osallisuuden tukeminen asioiden valmistelussa ja niiden päätöksenteossa - varhainen ja avoin yhteistyö - terveyden edistämisperiaatteen toteuttaminen - ennakoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta palveluita järjestettäessä - ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan uudistaminen - kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien toteutuminen - että kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan, erityisesti palveluiden järjestämisessä ja asuinympäristön suunnittelussa, erityisryhmät, kuten opiskelijat, maahanmuuttajat ja vammaiset 1. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Rovaniemen kaupunki järjestää lakisääteiset peruspalvelut. Muita hyvinvointia edistäviä palveluja järjestetään eri väestöryhmien tarpeiden ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Asukkaiden hyvinvointi turvataan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenteen toteuttamiseen varaudutaan keskustan osayleiskaavan aluevarauksilla ja palvelukylien lähipalvelujen määrittelyllä seuraavien periaatteiden mukaisesti. Keskustan alueella tavoitteena on ikäihmisten asumisen, hoivan ja hoidon yhdistäminen lähelle palveluja ja muuta asumista. Lapsiperheiden palvelujen kokoamista perhepalveluskeskus-mallin mukaisesti jatketaan. Nuorisopalvelujen osalta tavoitteena on kaupungin ja järjestöjen yhteinen nuorisokeskus. Perusterveydenhuollon akuuttisairaanhoidon siirtäminen keskussairaalan yhteyteen selvitetään ja samanaikaisesti selvitetään Sairaalakadun terveysaseman vastaanottotoiminnan järjestäminen. Palvelukyläalueiden lähipalvelujen määrittelyssä otetaan huomioon myös sähköisten ja liikkuvien palvelujen kehittäminen. Kaupungin palveluhankintaa ohjaa valtuuston hyväksymä palveluhankintastrategia. Strategian tavoitteena on mm edistää alueellisten palveluyritysten syntymistä ja kehittymistä sekä toimivia palvelumarkkinoita. Palveluhankinnassa syvennetään alueellista yhteistyötä. Rovaniemi verkostoituu sekä perustaa yhteistyöorganisaatioita. Terveyden ja sosiaalihuollon lainsäädännön tulevat muutokset ohjaavat osaltaan palveluiden järjestämistä. Palvelusetelien käyttöä laajennetaan hyvinvointipalveluissa palvelujärjestelmän monipuolistamiseksi ja asiakkaiden oman valinnanvapauden lisäämiseksi. Myönteinen väestö- ja työpaikkakehitys on kaupungin elin- ja vetovoiman ja väestön hyvinvoinnin ehdoton edellytys. Eri toimenpitein tätä jo pitkään jatkunutta kasvua pidetään edelleen yllä. Ennakoivaa maanhankintaa ja kaavoitusta toteutetaan kaavoitusohjelman mukaisesti alueilla, joissa kunnalliset palvelut ovat hyödynnettävissä. Alue- ja yhdyskuntarakennetta eheytetään ja rakennetun infrastruktuurin käyttöastetta nostetaan. Alueiden vetovoimaisuutta vahvistetaan kaavoituksessa osoittamalla kunkin alueen vetovoimatekijät. Rovaniemen keskusta tiivistyy, kaupunkirakenne eheytyy ja kaupunkikuva modernisoituu. Keskustan toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet määritellään keskustan osayleiskaavassa. Rovaniemen päätavoite ilmasto-asioissa on, että Rovaniemi on ilmastoasioissa maakunnan edelläkävijä. Ilmastonmuutos on keskeinen tekijä kaupunkikonsernin päätöksenteossa. Tavoitteen toteuttamisessa toimitaan pitkäjänteisesti ja ennakoiden. Tämä tuo etua myös taloudellisen kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena on, että asukasta kohden lasketut kasvihuonepäästöt kääntyvät laskuun. Maaseudun palveluja ja elinvoimaisuutta edistetään erityisesti palvelukylissä ja palvelukyläverkostolla palvelualueineen tuetaan myös kyliä ympäröivän maaseudun elinvoimaisuutta. Palvelukylien tonttitarjonnasta huolehditaan siten, että jokaisessa palvelukylässä on kaavoitettuja kaupungin tontteja tai rakennuspaikkoja tarjolla. Palvelukyläalueiden tonttimarkkinointi toteutetaan osana kaupungin muuta tonttimarkkinointia niin, että palvelukyläalueilla olevat kaikki kaupungin tontit ja rakennuspai- 26

31 kat laitetaan tonttipörssiin ja ilmoitetaan lehti-ilmoituksilla maaseutualueilta tontteja ja rakennuspaikkoja tarjolle. Liikennejärjestelmää ja siihen liittyen joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä kehitetään niin, että ne tukevat aluerakenteen ja elinkeinotoiminnan kehittämistavoitteita ja palvelujen saatavuutta. Kaupunki laatii yhteistyössä eri toimijoiden kanssa maaseutuohjelman. Lapset, nuoret ja perheet Perheille, lapsille ja nuorille turvataan hyvä ja yhdenvertainen asumis-, kasvu-, oppimis- ja työympäristö. Lapsiperheitä tuetaan eri elämäntilanteita vastaavilla palveluilla. Toiminnan vaikuttavuutta lisätään perhekeskeisyyden ja vanhemmuuden tukemisella. Ennalta ehkäisevällä työotteella, varhaisella avoimella ja moniammatillisella yhteistyöllä estetään ongelmien syntymistä ja niiden vaikeutumista. Eri toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä vaikutetaan nuorisotyöttömyyden vähentymiseen. Erityisenä tavoitteena on tehostaa lasten ja nuorten palveluita, resursoimalla oppilashuoltoa ja panemalla täytäntöön neuvola-asetuksessa edellytetyt toimenpiteet. Opiskelijat Rovaniemen kaupunki on houkutteleva ja opiskelijamyönteinen kaupunki, jossa on hyvät edellytykset asumiselle opiskeluiden aikana ja työllistymiselle opiskeluiden jälkeen. Kaupunki tukee toimenpiteillään opiskelijoiden hakeutumisesta Rovaniemelle. Rovaniemi tarjoaa opiskelijoille mielekästä tekemistä, hyvät harrastusmahdollisuudet ja monipuolisen kulttuuritarjonnan. Opiskelijoiden moninaisuus huomioidaan ja opiskelijoiden hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Opiskelijoiden liikkumiseen (joukkoliikenne ja kevyenliikenteen väylät) panostetaan. Kaupunki edistää omalla toiminnallaan oppilaitosten, yritysten ja opiskelijayhteisöjen yhteistyötä. Työikäinen väestö Työikäisen väestön hyvinvoinnin perusta on työ ja siitä saatava toimeentulo. Elinkeino- ja yritystoiminnan edistämisellä sekä monipuolisella palvelutarjonnalla lisätään kaupungin vetovoimaa yritysten sijoittumispaikkana. Työikäisten hyvinvointia edistetään laadukkailla palveluilla, joissa huomioidaan terveyden edistämisen näkökulma. Panostetaan erityisesti kansantautien ehkäisyyn, seulontaan ja hoitoon. Kohdennetuilla palveluilla parannetaan asukkaiden työ- ja toimintakykyä sekä elämänhallintaa yleisille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vaikutetaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Kaupunki tukee niitä toimenpiteitä, joiden avulla ennakoidaan ja turvataan koulutetun työvoiman saantia yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin. Ikäihmiset Kaupunki edistää ikäihmisten elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista omaehtoista toimintaa ja tätä tukevaa esteetöntä ja turvallista elinympäristöä. Toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi tavoitteena on lisätä ikäihmisten liikuntaharrastusta ja muita ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja, muistisairauksien hoitoa ja kuntoutuksen muotoja. Ikäihmisille kohdennetuissa palvelussa tuetaan ensisijaisesti kotona asumista ja tarvittaessa tarjotaan laadukkaat ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito. Ympärivuorokautisesta hoivasta kehitetään kodinomaisen asumisen ja palvelujen muodostamaa kokonaisuutta 27

32 Tavoite Mittari/tietolähde Lapset, nuoret ja perheet: Lapsiperheiden hyvinvointi Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Hyvinvointikatsauksen mittarit Nuorten hyvinvointi Terveydentila ja terveystottumukset paranevat Kouluterveyskyselyn tulokset (v.2010 ja v.2012) Nuorten työmarkkinatilanne Nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu 100 %:sti Yhteiskuntatakuun toteutumisaste Opiskelijat Yhä useampi opiskelija siirtää kirjansa Rovaniemelle ja työllistyy alueelle. Kirjoilla olevien osuus opiskelijoiden kokonaismäärästä, opiskelijoiden työllistymisselvitys. Työikäiset: Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä vähenee prosenttiyksikön vuodessa Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä Työikäisten terveydentila Pitkäaikaissairastavuus vähenee Kansantautien summaindeksi Ikäihmiset: Ikäihmisten hyvinvointi Hyvinvointi lisääntyy verrattuna aikaisempaan ja suhteessa vertailukaupunkeihin Hyvinvointikatsauksen mittarit Asuminen ja maankäyttö: Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumisviihtyvyys ja yhdyskuntateknisten palvelujen taso on hyvä (vähintään 3, kun asteikko on 1-5) Asukaskysely kaudella Kaavoitusohjelma Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa Kaavoitusohjelman toteutuminen/ kaavoituskatsaus 28

33 2. Yritysten ja Rovaniemen alueen kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Kaupunki vahvistaa omalla toiminnallaan alueen elinvoimaa sekä edistää ja monipuolistaa alueen yritystoimintaa. Rovaniemi pitää alueellista kilpailukykyään yllä huolehtimalla asuin- ja elinympäristön laadusta, koulutustarjonnan monipuolisuudesta, verkostoihin kuulumisesta, yhteistyön sujuvuudesta sekä laadukkaasta elinkeinoelämää ja muutakin toimintaa palvelevasta infrastruktuurista ja palvelutarjonnasta, kuten esim. kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Rovaniemi on vahva osaaja ja suunnannäyttäjä mm. koko maakuntaa palvelevien kulttuuri- ja osaamispalveluiden järjestäjänä. Liikennejärjestelmällä ja sen kehittämisellä on merkittävä vaikutus kaupungin vetovoimaan yleensä ja yritysten kiinnostukseen kehittää ja laajentaa toimintaansa. Kaupungille ja sen tulevaisuudelle on merkityksellistä erityisesti se, että valtatie 4:ää koskevat toimenpiteet saadaan täytäntöön ja että kaupungin saavutettavuutta, mm. raide- ja ilmaliikennettä, kehitetään kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Rovaniemellä on monia mahdollisuuksia menestyä. Tämä edellyttää aitoa kansainvälistä yhteistyötä eri maiden alueiden, kaupunkien, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten välillä. Tämän vuoksi kaupunki osallistuu valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin niin kaupungin omien toimintojen kuin yritysten kansainvälisen toimintaympäristön kehittämiseksi. Rovaniemen alueen kasvuyritykset laajentavat toimintaansa hallitusti ja lisäävät työpaikkojensa määrää. Alueelle tulee saada sijoittumaan uusia suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä niin että yritysten lukumäärä kasvaa. Kaivostoimintaan, energiatuotantoon ja puuraaka-aineen hyödyntämiseen liittyvät hankkeet tarjoavat Lapille ja myös Rovaniemelle erinomaiset tulevaisuuden näkymät. Kaupunki tukee ja luo osaltaan edellytyksiä Lapin suurten mega-hankkeiden toteutumiselle. Rovaniemen pitkän aikavälin tavoite on raideliikenteen jatkuminen Rovaniemeltä Jäämerelle. Elinkeinotoimen resurssit kohdistetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän elinkeinojen kehittämisohjelman toteutukseen. Elinkeinojen kehittämisohjelman toimenpiteet tukevat alueen kilpailukyvyn vahvistamista koko elinkeinotoimen alalla. Lisäksi ohjelmassa on toimenpiteitä koskien valittujen painopistealueiden kehittämistä. Maankäytöllisenä tavoitteena on vastata yritysten tonttitarpeisiin nopeasti ja joustavasti. Yritysten sijoittumista tuetaan myös liikennejärjestelyin. Huolta pidetään siitä, että kaupungilla on tarjota vetovoimainen ja arvonsa säilyttävä toimintaympäristö myös yritysten tarpeisiin. 29

34 Tavoite Mittari/tietolähde Yritysten innovaatiotoiminta Tekesin rahoituksen määrä yrityksille ja organisaatioille kasvaa 10 % vuosittain verrattuna vuoden 2009 tasoon Tekes rahoitus /ELY-tilastot Yritysten kansainvälistyminen Yritysten viennin arvo kasvaa vuoteen 2013 mennessä keskim. 5 % vuosittain (v arvio = 140 m ) Viennin arvo / tullin tilastot Kansainväliset yöpymisvuorokaudet lisääntyvät km. 5 % vuosittain (v arvio = kv-yöpymistä) Yritystoiminta Yritysten nettomäärä kasvaa keskimäärin 4 % vuosittain kaikkien toimialojen liikevaihto kasvaa vuosittain nopeammin kuin Suomessa keskimäärin Yritysten nettomäärä/ Tilastokeskus ja Patenttija rekisterihallituksen tilastot Liikevaihdon määrän kasvu / Lapin suhdannekatsaus ja tilastokeskus Teollisuus- ja liiketonttien luovutus Teollisuus- ja liiketonttien hakemisesta luovuttamiseen kuluva aika on max. 3 kk Tonttihakemuksen käsittelyaika Yritysilmapiiri Rovaniemi sijoittuu kuntien elinkeinopolitiikan mittaristotutkimuksessa Suomen kuntien keskiarvon yläpuolelle. (Lähtötilanne 2010 Rovaniemen pistemäärä 42, Suomen ka 48) Tutkimuksessa saadut pisteet (0-100)/Suomen yrittäjien joka toinen vuosi tehtävä tutkimus ja Rovaniemen kaupungin joka toinen vuosi tekemä vastaava tutkimus. Työllisyystilanne Työttömyysaste on enintään 10 %. v.2013 Työllisyysaste on 62 %:iin vuoteen 2013 mennessä (v = 61,3 %) Työttömyysaste/ ELY tilastot Työllisyysaste/ ELY tilastot 30

35 II TALOUDEN NÄKÖKULMA 3. Kaupungin talouden tasapainoisuus Rovaniemen kaupungin taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä. Suunnittelukauden alkuvuosina syntyneet alijäämät katettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikatetavoitteen toteutuessa kaupungin lainamäärä ei suunnittelukaudella kasva nykyisestä. Tuottamattomasta ja kaupungille tarpeettomasta omaisuudesta luovutaan tai omaisuutta jalostetaan tuottavaksi. Kaupungin talouden tavoitteet suunnittelukaudella ovat seuraavat: a) Tilikauden tulos on vuosittain positiivinen. b) Suunnittelukauden yhteenlaskettu vuosikate riittää verorahoitteisten peruspalvelujen järjestämiseen tarvittaviin nettoinvestointeihin. c) Kunnallisen liiketoiminnan investoinnit ja niihin tarvittavan lainarahoituksen lyhennykset ja korkokulut tulee kattaa liiketoiminnan omalla tulorahoituksella. d) Kaupungin kokonaislainamäärä alenee vuoden 2015 loppuun mennessä vuoden 2010 tilinpäätöstasosta Tavoite Mittari/tietolähde Toimintakatteen (=nettomenojen) kasvu Alittaa vuosittain euromääräisesti verorahoituksen kasvun Toimintakate Vuosikatteen riittävyys Vuosikate ylittää suunnittelukauden nettoinvestointimenot Vuosikate % nettoinvestoinneista Lainakannan euromäärä Kokonaislainamäärä ei kasva vuoden 2010 tilinpäätöksen tasosta Lainamäärä 31

36 4. Kaupunkikonsernin tuloksellisuus Kaupunkikonserni on konserniyhteisöjen kokonaisuus, joita ovat kaupunki ja sen tytäryhteisöt. Tytäryhteisö on yhteisö, jossa kaupungilla on määräysvalta. Tässä kaupunkistrategiassa kaupungin valtuusto asettaa talouden tavoitteet koko konsernille ja erikseen merkittäville tytäryhtiöille, joita ovat Rovaniemen Energia Oy, Napapiirin Residuum Oy, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy ja Rovaniemen Kehitys Oy. Kaupungin tytäryhtiöiden toiminta tulee olla valtuuston asettamien tavoitteiden mukaista ja kannattavaa sekä tukea valtuuston päättämiä taloustavoitteita. Konsernin tuloksellisuuden tavoitteena on, että a) merkittävien tytäryhtiöiden tilikauden tulokset ovat vuosittain positiivisia b) merkittävien tytäryhtiöiden liiketoiminnan tulorahoitus ilman kaupungin sijoituksia kattaa liiketoimintainvestointien aiheuttamat kaikki käyttö- ja pääomakulut c) liiketoiminnan riskit on suojattu siten, ettei yhtiöiden perustehtävän toteutus vaarannu d) kuntayhtymien kustannustason nousu ei ylitä yleistä kustannustason kasvua. Tavoite Mittari/tietolähde Tytäryhtiöiden kannattavuus Tilikauden tulos on vuosittain positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos Konsernin kannattavuus Konsernitulos on vuosittain positiivinen Tilikauden toiminnallinen tulos 32

37 5. Palvelujärjestelmän tuloksellisuus Toiminnan taloudellisuus, tuottavuus ja vaikuttavuus pidetään jatkuvasti optimaalisella tasolla. Tuottavuuden kehitystä mitataan. Palveluita järjestetään palveluhankintastrategian linjausten mukaisesti. Tavoite Mittari/tietolähde Kokonaistuottavuuden kehitys Lautakuntien määrärahat pysyvät vuosittain valtuuston hyväksymän määrärahakehyksen mukaisina. Lautakuntien tilaamat palvelusuoritemäärät/palvelukokonaisuudet toteutuvat palvelusopimusten mukaisina. Liikelaitosten tulokset ovat vuosittain ylijäämäiset. Taseyksiköiden tavoitteena on vähintään nolla-tulos. Määrärahan käytön toteutuma Lautakuntien tilaamat palvelusuoritteet/ toteutuneet palvelusuoritteet Liikelaitosten, taseyksiköiden, osastojen yhteenlaskettu tulos 33

38 III RAKENTEIDEN JA -PROSESSIEN NÄKÖKULMA Elämänkulun mukaisia väestöryhmiä ovat lapset, nuoret ja perheet, työikäinen väestö sekä ikäihmiset. Väestöryhmät pitävät sisällään erityisryhmiä. Palveluiden järjestämisen ja palvelutuotannon tulee perustua eri väestöryhmien palvelutarpeisiin. Tavoitteena on toimia jatkossa siten, että palveluprosessit tukevat asukaslähtöistä hallinnolliset rajat ylittävää palvelujen järjestämistapaa. Tärkeä osa sekä tilaaja- että tuottajaorganisaatioiden toimintaa on myös riskienhallinta eli mahdollisten riskien tiedostaminen ja riskien hallinnan systemaattinen järjestäminen. 6. Asiakas- ja palveluprosessien sujuvuus ja laatu Palvelujärjestelmän eli rakenteiden ja prosessien näkökulmasta kaupungin tavoitteena on koko palvelujärjestelmän tehokkuus, vaikuttavuus sekä ennaltaehkäisevä ja avopalveluihin tukeutuva toiminta. Tavoitteena on, a) Toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden kasvattaminen b) Palveluiden hyvä saavutettavuus c) Hyvän hallinnon toimintaperiaatteiden toteuttaminen Näiden tavoitteiden saavuttamista mitataan kaupunkistrategian lisäksi myös tehtäväalueiden tuloskorteissa ja palvelusopimuksissa. Asukastyytyväisyyttä mitataan asukaskyselyillä. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisätään. Tavoite Mittari/tietolähde Palvelujärjestelmän toimivuus Subjektiiviset oikeudet toteutuvat Selvitys subjektiivisten oikeuksien toteutumisesta eri tehtäväalueilla (mm. terveydenhuollon avovastaanotto, päivähoito, lastensuojelu, toimeentulotuki, vammaispalvelut jne.) 34

39 7. Ohjausjärjestelmän toimivuus Suunnittelukauden tavoitteena on a) jatkaa sopimusohjausjärjestelmän kehittämistä hallinto- ja johtosäännön mukaisesti. b) jatkaa elämänkulkumallin mukaisten palvelusopimusten ja tuotteiden pilotointia lasten, nuorten ja perheiden palveluissa sekä ikäihmisten palveluissa c) jatkaa tuottavuuden ja toiminnan vaikuttavuuden parantamista sekä rakenteellisin että toiminnallisin ratkaisuin. Tavoite Mittari/tietolähde Strategisen ohjauksen ja johtamisen toimivuus Kaupunkistrategian ja muiden strategioiden ohjausvaikutus paranee Toimielinten itsearviointi 2 krt valtuustokaudessa 35

40 VI HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA 8. Johtamisen, henkilöstöpolitiikan, henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Kaupungilla on osaava, motivoitunut ja palvelukykyinen henkilöstö, joka järjestää ja osaltaan tuottaa asetettujen tavoitteiden mukaiset palvelut kaupunkilaisille. Kaupungin organisaatio, prosessit ja henkilöstön tehtävät perustuvat tavoitteiden ja palveluhankintastrategian mukaiseen palveluiden järjestämiseen. Tavoitteena on, että a) kaupunkilaisten palvelutarpeiden mukainen henkilöstörakenne ja henkilöstömäärä on turvattu b) kaupungin tehtävät ovat kiinnostavia ja palvelusuhteet ehdoiltaan kilpailukykyisiä. c) henkilöstöpolitiikka on kannustavaa ja henkilöstön ammatillista kehitystä tukevaa sekä d) henkilöstön kehittäminen kohdistetaan vastaamaan kaupunkilaisten palvelutarpeita. Kaupungin henkilöstöpolitiikassa painotetaan avointa ja säännöllistä yhteistoimintaa, jonka tavoitteena on toisaalta toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen, henkilöstön sitouttaminen sekä henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu ja tasa-arvo. Kaupunki on hyvä työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista. Johtaminen perustuu luottamuksen rakentamiseen, kannustamiseen, yhdessä tekemiseen ja työntekijöiden kuuntelemiseen ja huomioonottamiseen. Rovaniemen kaupungin työntekijä tuntee vastuuta omasta ja työyhteisönsä työhyvinvoinnista. Rovaniemen kaupungin palveluksesta poistuu eläköitymisestä johtuen seuraavan kymmenen vuoden aikana keskimäärin yli 120 työntekijää vuodessa (Kevan tilasto 2010). Rovaniemen kaupunki rekrytoi merkittävästi uutta henkilökuntaa. Henkilöstön rekrytointi toteutetaan siten, että nykyisen henkilöstön palvelusuhteet turvataan. Tämä edellyttää henkilöstön sitoutumista kehittämään toimintaa, omaa osaamista ja ammattitaitoa sekä valmiutta siirtyä uusiin tehtäviin. Tavoite Mittari/tietolähde Johtaminen Esimiestyö ja johtaminen kehittyvät tavoitetasona vähintään 3,1 (arvoasteikolla 1-4) Työolotiedustelu/Johtamisosio Henkilöstön osaaminen Koulutukseen osallistuneiden osuus kasvaa Koulutukseen osallistuneet/koko henkilöstö Työhyvinvointi Työhyvinvointi paranee, tavoitetaso vähintään 3,2 (arvoasteikolla 1-4) Sairauspoissaolot vähenevät, tavoitetaso vähintään yksi poissaolopäivä/työntekijä/vuosi vähemmän Työolotiedustelu/Koettu työkyky ja työssä jaksaminen Sairauspoissaolopäivät/työntekijä 36

41 4 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS Päätöksentekojärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen, jossa kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Talousarviossa ja -suunnitelmassa valtuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvion yhteydessä päätetään myös kaupunkistrategian tulevista muutoksista. Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy toimielimille annettavat määrärahat palvelujen järjestämiseksi. Samalla valtuusto asettaa tehtäväalueille arviointikriteerit, tavoitteet ja mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista seurataan. Talousarviossa päätetään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet myös tytäryhtiöille, liikelaitoksille ja tuotanto-osastoille. Kaupungin talousarvion rahoittamisesta vastaa ja päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta vastaa kaupunginhallitus ja sen alainen viranhaltijaorganisaatio. L U O T T A M U S H E N K I L Ö O R G A N I S A A T I O KAUPUNGINVALTUUSTO HALLINTO-ORGANISAATIO PALVELUORGANISAATIO Nuorisovaltuusto Nuorisohallitus Perusturvaltk Perusturvajaosto Keskusvaaliltk Elinkeinojaosto Tarkastusltk, JHTT-tilintarkastaja KAUPUNGINHALLITUS Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtokunta Koulutusltk Koulujen johtokunnat Kulttuuriltk Liikuntaltk Nuorisoltk Yläkemijoen alueltk Kylien neuvottelukunta Maaseutultk Tekninenltk Tiejaosto Ympäristöltk Sivistyspalvelujen johtokunta Tekninen johtokunta - tekniset palvelut - Napapiirin Vesi -liikelaitos Tilaliikelaitoksen johtokunta Työterveysliikelaitoksen johtokunta Viestintä / RV Kuvio 12. Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatio 37

42 Hallinto-organisaatioon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja jaostot. Hallinto-organisaatioon kuuluvat toimielinten päätöksiä valmistelevat, esittelevät ja täytäntöönpanosta vastaavat viranhaltijat. Viranhaltijaorganisaatio on seuraava: HALLINTO-ORGANISAATIO Osastot, vastuualueet ja yksiköt Kaupunginjohtaja Gardin Mauri Tarkastuslautakunta SISÄINEN VALVONTA ULKOINEN TARKASTUS JA ARVIOINTI HYVINVOINTIPALVELUT Apulaiskaupunginj. Ansala Matti TEKNISET PALVELUT Apulaiskaupunginj. Anttila Martti STRATEGINEN HALLINTO Kaupunginjohtaja Gardin Mauri Perusturva Maankäyttö Konsernihallinto Koulutus- ja aluepalvelut / Yläkemijoki Yhdyskuntatekniikka Konsernitalous ja Suunnittelu Kulttuuri Nuoriso ja liikunta Ympäristönvalvonta Elinkeinot ja Aluekehittäminen Viestintä / RV Kuvio 13. Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaatio. Hallinto-organisaatio vastaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuudesta, kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä, kaupungin tiedottamistehtävistä, kaupungin yleishallinnosta sekä kaupungin strategisesta suunnittelusta ja toimeenpanosta. Hallintoorganisaation keskeinen tavoite suunnittelukaudella on Rovaniemen kaupungin kaupunkistrategian toteuttaminen. Hyvinvointipalvelut ja tekniset palvelut osastot tilaavat lautakuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut joko omalta tuotannolta tai ulkopuolisilta palvelutuottajilta. Hallintopalveluiden tuotanto-osaston toiminta on hajautettu Taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelut ovat siirtyneet Polar Taitoa Oy:n hoidettavaksi ja muut osaston palvelut on siirretty kaupungin muiden yksiköiden hoidettavaksi. Palveluorganisaatioon kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelujen johtokunta, sivistyspalvelujen johtokunta, tekninen johtokunta, tilaliikelaitos, työterveyspalvelut/liikelaitos ja Napapiirin Vesi, jotka on esitelty tarkemmin luvuissa ja 5. 38